Isoja kultajuovia
Valvoja: Moderaattorit
Isoja kultajuovia
Kultajuovalle (L-18 ,L-81, L-85, L-177 ja kumppanit) kerrotaan maksimipituudeksi jopa 35cm. Ainakin Japanilaisilla sivuilla on näkynyt jopa kuvia isoista kultajuovista, ilmeisesti kuitenkin luonnosta pyydettyjä.
Onko kukaan saanut kasvatettua noita akvaariossa edes lähelle noita mittoja?
Onko kukaan saanut kasvatettua noita akvaariossa edes lähelle noita mittoja?
/jari
-
- Advanced Member
- Viestit: 1196
- Liittynyt: 09:07, 26.09.2001
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Särkänniemen kultajuovat
Kävin viime viikonloppuna särkänniemellä ja siellä oli niitä samoja plekoja, jotka ovat jo vuosia altaassa olleet. En sitten tiedä ovatko juuri isoksi kasvavaa lajia mutta yhä noilla oli mittaa vain n. 20 cm.
Hemmetin komeat oli niillä pyrstö- ja selkäevien keltaiset juovat. Juovilla paksuutta ainakin 2 cm ja ei merkkiäkään vanhemmuuttaan häviävästä keltaisesta juovasta.
Noita aurinki/kuu/kultajuovaplekojahan on montaa lajia ja ei voi olla ihan varma mikä niistä kasvaa oikein isoksi ja mikä ei.
Hemmetin komeat oli niillä pyrstö- ja selkäevien keltaiset juovat. Juovilla paksuutta ainakin 2 cm ja ei merkkiäkään vanhemmuuttaan häviävästä keltaisesta juovasta.
Noita aurinki/kuu/kultajuovaplekojahan on montaa lajia ja ei voi olla ihan varma mikä niistä kasvaa oikein isoksi ja mikä ei.
Oulun Akvaarioseura
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
-
- Senior Member
- Viestit: 900
- Liittynyt: 18:00, 12.08.2004
- Paikkakunta: Jyväskylä(Vaajakosken vieressä) Las/Lohikosken akvarioseuran Perustaja/Presidentti ;)
"Eiku rytkyjä."
(Seppo Rädyn vastaus lentokentällä Ylen haastattelijan kysymykseen "Onko laukku nyt täynnä kisamieltä?" ennen Atlantan kesäolympialaisia 1996)
http://s1.fi.gladiatus.com/game/c.php?uid=20066
(Seppo Rädyn vastaus lentokentällä Ylen haastattelijan kysymykseen "Onko laukku nyt täynnä kisamieltä?" ennen Atlantan kesäolympialaisia 1996)
http://s1.fi.gladiatus.com/game/c.php?uid=20066
-
- Advanced Member
- Viestit: 1892
- Liittynyt: 17:48, 20.11.2001
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Lempäälä
-
- Advanced Member
- Viestit: 1892
- Liittynyt: 17:48, 20.11.2001
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Lempäälä
Mitenkähän, onko muillakin baryancistruksilla tapana jäädä pieneksi akvaariossa?
Joskus peräänkuulutin onko jollakulla mangopleko kasvanut isoksi, niin eipä yhtään ilmoittautunut.
Itselläkin mango kasvoi 9 vuodessa tosi vähän, ollen kuollessaan joku 15-16 senttinen.
Joskus peräänkuulutin onko jollakulla mangopleko kasvanut isoksi, niin eipä yhtään ilmoittautunut.
Itselläkin mango kasvoi 9 vuodessa tosi vähän, ollen kuollessaan joku 15-16 senttinen.
Kaikki eivät ehkä tiedä: Ctrl pohjassa vierittää hiiren rullaa, niin saa zoomattua kuvia jos ei muuten. Jean Subuffet: "For me, insanity is super sanity. The normal is psychotic. Normal means lack of imagination, lack of creativity"
-
- Advanced Member
- Viestit: 1081
- Liittynyt: 07:19, 09.06.2004
- Akvaarioseurat: TAS, Ciklidistit
- Paikkakunta: Lempäälä
Pidempiaikaista kokemusta ei ole, mutta puolisentoista vuotta sitten noin viisi senttisenä ostamani pallotulipleko on ylittänyt 15cm rajan jonkin aikaa sitten. Kasvuvauhti varmasti alkaa pian laantumaan, mutta kyllä luulisi sen 10 senttiä vielä tulevan lisää pituutta? Isoina en näitäkään ole missään nähnyt.
-
- Senior Member
- Viestit: 900
- Liittynyt: 18:00, 12.08.2004
- Paikkakunta: Jyväskylä(Vaajakosken vieressä) Las/Lohikosken akvarioseuran Perustaja/Presidentti ;)
Onkohan yleensäkään kenelläkään täällä suomessa esim. L-027 Punasilmäplekoa,L-124 Appelsiiniplekoa,L-204 Mustaplekoa,L-191 Ruskosilmäplekoa tai vastaava joka olisi kasvanut ns.täysikasvuiseksi? Aina puhutaan"ei mahdu millään sun altaaseen se kasvaan esim. 30-40cm mittaan" mutta kumminkaan noita ei kenelläkään ole "täysikasvuisina"...Outoa
"Eiku rytkyjä."
(Seppo Rädyn vastaus lentokentällä Ylen haastattelijan kysymykseen "Onko laukku nyt täynnä kisamieltä?" ennen Atlantan kesäolympialaisia 1996)
http://s1.fi.gladiatus.com/game/c.php?uid=20066
(Seppo Rädyn vastaus lentokentällä Ylen haastattelijan kysymykseen "Onko laukku nyt täynnä kisamieltä?" ennen Atlantan kesäolympialaisia 1996)
http://s1.fi.gladiatus.com/game/c.php?uid=20066
-
- Advanced Member
- Viestit: 3024
- Liittynyt: 21:18, 27.01.2004
- Akvaarioseurat: TAS
- Paikkakunta: Kangasala & Tre / TAS
Itse epäilen suurimpana syynä tuohon akvaarioiden lämpötilaa. Baryancistruksien ja muidenkin plekosukujen lajit elelevät vesissä, missä lämpötila on usein pitkälti jopa yli 30C asteen. Kaikkihan tiedämme, että esimerkiksi mätimunien kuoriutuminen, aineenvaihdunta ja kehittyminen ovat lämpimässä vedessä nopeampaa, kuin viileässä. Tässä saattavat ne muutamat pienet asteet yhtälailla ratkaista, jotka ratkaisevat myös näissä edellä mainitsemissani asioissakin.
Tähän viitaten, kysynpä särkänniemen akvaariovastaavalta Keijo Kyöttilältä henk. kohtaisesti hänen plekoaltaansa lämpötilan. Uskoisin, että se ei ole ainakaan yli 28C.
Toinen mitä ilmeisemminkin vaikuttava asia on vääränlainen ja riittämätön ravinto. Se mitä kaikkea plekot löytävät syödäkseen luonnosta erilaisilta pinnoilta, leviltä verraten mitä saavat ravinnoksi akvaariossa on varmasti paljon parempaa ravintoa. Akvaariossa kun plekot ovat paljolti riippuvaisia meistä, luonnossa itsestään, jossa kilpailussa heikot karsitaan pois.
Lisäksi luonnollisiin olosuhteisiin verraten täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka luonnossa lämpötila on varsin korkea, myös veden happipitoisuus säilyy todella korkealla. Myös kalan hapensaannilla/tarpeella saattaa olla vaikutusta kasvuun, soluhengitys kun vaatii happea, ainakin käsittääkseni. Tämä jälkimmäinen happiasia oli nyt sitten ihan vain mutua, ajattelua ilman minkäänlaisia perusteita.
Tähän viitaten, kysynpä särkänniemen akvaariovastaavalta Keijo Kyöttilältä henk. kohtaisesti hänen plekoaltaansa lämpötilan. Uskoisin, että se ei ole ainakaan yli 28C.
Toinen mitä ilmeisemminkin vaikuttava asia on vääränlainen ja riittämätön ravinto. Se mitä kaikkea plekot löytävät syödäkseen luonnosta erilaisilta pinnoilta, leviltä verraten mitä saavat ravinnoksi akvaariossa on varmasti paljon parempaa ravintoa. Akvaariossa kun plekot ovat paljolti riippuvaisia meistä, luonnossa itsestään, jossa kilpailussa heikot karsitaan pois.
Lisäksi luonnollisiin olosuhteisiin verraten täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka luonnossa lämpötila on varsin korkea, myös veden happipitoisuus säilyy todella korkealla. Myös kalan hapensaannilla/tarpeella saattaa olla vaikutusta kasvuun, soluhengitys kun vaatii happea, ainakin käsittääkseni. Tämä jälkimmäinen happiasia oli nyt sitten ihan vain mutua, ajattelua ilman minkäänlaisia perusteita.