Kaasukello hiilidioksidin levittämisessä

[111na]

Moi, hiivatepullon lisäys systeemiin menossa. Ajattelin laittaa hohkakiven vain. Mutta mikä on kaasukellon toimintaperiaate teflonkalvoineen? Millä periaatteella se säätää hiilidioksidia sopivasti veteen? http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita ... a.php#ala3

[jarvij]

Kaasukello on yksinkertaisimmillaan vedessä alassuin oleva astia, jonne kaasu letkulla johdetaan.
Kupin alareunassa veden ja kaasun rajapinnassa tapahtuu kaasun liukenemista. Eduksi on jos vesi virtaa. Hiilidioksidi liukenee veteen erittäin hyvin, jolloin muodostuu myös hiilihappoa (ilma ja happi liukenevat huonosti), joten tuollainen kello riittää. Asian laajuus (tai usea astia eri paikoissa) ratkaisee miten paljon hiilidioksidia veteen liukenee.
Teflonkalvo tai hieno verkko laskee kaasua lävitseen, mutta ei vettä. Kaasu voi silloin liueta kaasukellon ylä- ja alapinnoista veteen.
Hohkakivi voi mennä tukkoon, mutta kaasukello ei mene.

[111na]

Teflonkalvo tai hieno verkko laskee kaasua lävitseen, mutta ei vettä. Kaasu voi silloin liueta kaasukellon ylä- ja alapinnoista veteen.

Ai se on siinä sitten. Mutta sitä itsesäätelevyyttä en vielä ymmärrä, verraten muihin laitteisiin, vaikkapa hohkakiveen.

Litran pullo meni juuri jääkaappiin. 2 ruokalusikkaa liivatetta ja kukkuralliset kaksi desimittaa sokeria, vesi akvaariosta. Jospa siinä on hivenaineita hiivalle, 'hiivaravintosuolaa'. Sehän voi paremmin silloin.


Edit:

Onko itsesäätelevyys tai "että hiilidioksidia liukenee koko ajan vain sen verran kuin sitä tarvitaan" siinä, että hiilidioksidin ja veden rajapintaa on kaasukellossa enemmän tai vähemmän kuin hohkakiven kuplissa.

Onko veden kovuuksilla vaikutusta mahdolliseen liika-annosteluun?

Teflonkalvolla ei liene juuri käytännön virkaa, jos kellon alaosa on vastaavasti tuplasti suurempi? Vai onko sen merkitys päinvastoin vähentää liukenevuutta?

Toimivassa hiivatteessa tulee koko ajan tarjolle kaasua veteen oli mikä levitin päässä tahansa. Onko eroa hohkakiveen - pienet liikkuvat kuplat vs. iso 'kupla' kaasukellossa

Näinkö tekstissä viitteen hohkakiven liialliseen tehokkuuteen? ("Lisäksi yön aikana tuleva hiilidioksidi ei muodostu kaloille kohtalokkaaksi, koska sen määrä ei nouse liikaa.")


Vielä edit:

Teflonkalvosta ei taida kuitenkaan tulla läpi näkyviä kuplia?
Milloin on vaarana liika hiilidioksin tarjonta? Hiilidioksidi siis liukenee hyvin veteen.

Mitä jos laittaisi hohkakiven kohdalle pinnalle kupin ylösalaisin?

[Misu]

Jarvij:n selitys asiasta oli selkeä ja ymmärrettävä. Samalla kun tästä aiheesta keskustellaan, kysyisin onko 500l:n akvaariossa mahdollisesti 2 Tetran levittimeen yhdistettyä ja yksi hohkakiveen yhdistetty seos järkevä? Riittävän CO2-määränhän voi todeta niistä taulukoista, tiedän mutta onko ihan utopiaa kolme pulloa? Ja onko yliannostuksen vaaraa jos on yksi pullo hohkakiveen asennettu?

[111na]

Misu, niinhän tuo oli, mutta siinä ohitettiin kysymys periaatteesta kuinka kaasukello säätää liukenevuutta. Tai sitten ei? Siis kellon laajuus ja virtaus rajapinnassa ratkaisevat. Tietenkin vastaukset tuottivat lisää kysymyksiä.



Seitsemässä desissä on kaksi ruokalusikallista liivatejauhetta ja vähän yli kaksi desiä sokeria. Pullo on jäähtynyt jääkaapissa kolme tuntia ja tuntuu hieman viileältä jo. Pitääkö vielä odottaa vai lisätä liivatetta, kun hyytymistä ei näy?

[aquado]

Odota yön yli, liivate ei hyydy hetkessä.

Minä en keksi, miten kaasukello voisi olla liukenemisen suhteen itsesäätyvä sen enempää kuin mikään muukaan menetelmä. Mitä paremmin kaasua veteen sekoitetaan, sitä paremmin se liukenee. Jos pinta-ala ja virtaus ovat suuria, liukenee enemmän kuin päinvastaisessa tapauksessa.

Kaasukelloa käytettäessä liukenee siis yleensä enemmän kuin hohkakiven kanssa, kun hohkakivestä tulevat kuplat päätyvät pinnalle ja katoavat ilmaan, kaasukellosta taas liukenee kaikki, jos kaasun tuotanto ei ole niin suurta, että osa pulpahtaa alakautta pois. Kun virtaus ja pinta-ala pidetään kohtuullisina, tapahtuu öisin juuri noin; kaasukello tulee täyteen ja ylimääräinen hiilidioksidi karkaa altaasta. Tehokkaammilla, esim. sisäsuodattimista tehdyillä sekoittimilla saattaa liukeneminen helpommin olla liian tehokasta. Näistä vaihtoehdoista kaasukello on siis tehokkuudeltaan puolivälissä.

[111na]

Loksahti paikoilleen tiedon palaset! Uskallankin jo väittää, ettei teflonkalvolla ole mitään virkaa, kun muillakin muutoksilla voidaan liukenevuuteen helposti vaikuttaa. Tai no tietysti tpisaalta sen kalvon saa sijoitettua virtaukseen paremmin varmaan, jos sellaiseen on tarvetta...

Kiitos jokaiselle.

ps. Niin vielä se, tarvitseeko pullon tosiaan olla jääkaapissa?

[jarvij]

Kysymys on pelkästään, vain ja ainoastaan siitä että liivate hyytyy helpommin ja nopeammin alhaisessa lämpötilassa.

[111na]

Kysymys on pelkästään, vain ja ainoastaan siitä että liivate hyytyy helpommin ja nopeammin alhaisessa lämpötilassa.

Kuitenkin pitää pullon taas antaa lämmetä, jotta nähdään liivatteen sopiva määrä.

Liivatepurkissa ei mainittu lämpötilasta. Pitääkin katsoa vielä keittokirjasta.

Edit:
Vanhassa keittokirjassa hyytelöiden valmistuksessa mainittiin aina vain että kaadetaan kulhoon tai kuppeihin hyytymään. Lämpötilasta ei mainittu. Lisäksi siinä liivatevesi sekoitettiin ruokiin joko voimakkaasti hämmentäen (esim kermavaahto) tai vain hämmentäen (sokeriliemi). Mikä taika on siinä että hiivateohjeissa taidettiin kehoittaa välttämään vatkausta? Meneehän se toki sekaisin vähemmälläkin, mutta mitä siitä seuraisi?

Mitenhän toimisi runsas perunajauho liivatteen sijaan?

[Jyrkiboy]

Niin vielä se, tarvitseeko pullon tosiaan olla jääkaapissa?

No periaatteessa ei, pitäisi kyllä hyytyä huoneenlämmössäkin, mutta varmemmin ja nopeammin hyytyy jääkaapissa.

Itse olen toiminut seuraavasti: illalla liemenkeitto ja yöksi jääkaappiin. Aamulla pullo jääkaapista pöydälle. Saman päivän iltana hiivat pintaan ja letku levittimeen. Eli vuorokauden rojekti.

Vähän niinkuin kylmäsavustais: hiljaa se hyä tullee

[jarvij]

Kaasukello on itsesäätelevä: mitä suurempi on kaasuvaje, sitä enemmän liukenee.
Tasapaino saavutetaan kun kasvit käyttävät saman verran kuin uutta kaasua liukenee. Vedessä on tällöin tietty tasapaino. Mitä suurempi kaasukello, sitä ylempänä tuo tasapainopitoisuus on.
Jos kaasukello on kovin pieni, liukenee kaasua koko ajan maksimaalisesti, mutta kellon teho ei riitä.

Aktiiviset levittimet puskevat kaasua vielä tuon tasapainon ylikin, koska hiilidioksidia mahtuu veteen melkoisia (kaloille myrkyllisiäkin määriä). Kylläisyyspitoisuus noin 2g/litraan, kun happea menee veteen vain hieman yli 10 milligrammaa.

On siis monta kertaa vesiliukoisempaa kuin happi. Ja esiintyy vedessä siis sekä liuenneena kaasuna, happona ja ioneina. Kasvit voivat käyttää noita kaikkia muotoja.

----------------------

Mahtaisikohan liivatteen vatkauksesta syntyä liivatevaahtoa.

[111na]

Vähän niinkuin kylmäsavustais: hiljaa se hyä tullee

Ai jai. Graavilohi, oikein etelän luonnonlohi, hiljalleen tuolla paranee, toissailtana laitoin ja nyt varmaan on parhaimmillaan... Vesi kielellä.

Vai uskaltaako kaappia edes avata, kun hiivate on ovessa.

Nyt menen tästä höpöttämästä.



Edit: Sähkövatkaimella ehkäpä saisi tehokkuutta toimiin?

[aquado]

Mikä taika on siinä että hiivateohjeissa taidettiin kehoittaa välttämään vatkausta? Meneehän se toki sekaisin vähemmälläkin, mutta mitä siitä seuraisi?

Mitenhän toimisi runsas perunajauho liivatteen sijaan?

Pointti voisi olla siinä, että esimerkkeinä mainitsemissasi ruoissa on tarkoitus tehdä kiisseliä tai vieläkin hötömpää tavaraa, kun hiivatepulloon taas tahdotaan jämäkkä hyytelö. Jos seosta kovasti ravistaa tai hämmentää, katkeilevat sidokset ja siten saadaan varmistettua, ettei sinne jää liivateklimppejä. Kun taas liivatetta laitetaan niin paljon, että koko jutusta tulee yksi iso klimppi, on parempi käsitellä sitä rauhallisesti - hyytelönkin kun saa rikottua tahmeaksi kiisseliksi kovasti hämmentämällä.

Perunajauho toimii kyllä suurusteena, mutten ole koskaan kokeillut hyytelön tekemistä sillä, liekö onnistuu? Kaupallisissa hyytelöissä, karkeissa ja lääkekapseleissa on ainakin aina liivatetta, agar agaria tai muuta eksoottisempaa tavaraa. Miksei niissä käytettäisi perunajauhoa, jos se toimisi?

[kendau]

Täälläkin on satsi litkua jäähtymässä ja jäykistymässä jääkaapissa. Onko siitä mitään haittaa, jos litku unohtuu liian pitkäksi aikaa (esim. 2-3 vrk)jääkaappiin jäykistymään? Tulee varmasti jäykkää, mutta onko siitä haittaa hiilidioksidin tuottamisen kannalta?

[jarvij]

Ei ole, sillä sekoitus pehmiää lämmössä. Hiiva käyttää liivatetta ravintonaan ja sillä on käytössään liivatetta nesteyttävät entryymit.

[Fisustaja]

Kuinkas kauan se liivatekökkö pullon pitää antaa jäähtyä? Laitoin juuri asken pulloon hiivaliemen ja iskin letkuhin kiinni. Pullo oli ollut pöydällä jo tunteja eikä näyttänyt lämpenevän enenmpää.

Jostain syystä ensimmäinen hiilidiksidipullokokeiluni meni penkin alle. Pullo haisi kyllä aivan kamalalle ja kupli ja painetta tuli kun sitä ravisti mutta mitään muutoksia ph:ssa ei näkynyt, kuten ei myöskään kuplia hohkakivestä. En tiedä missä syy oli, mutta laitoin liivatetta vain 2 rkl, ja jossain luki että kesäkelillä hiiva voi silloin käydä liian nopeasti. Minusta tuo minun litku kävi taas liian hitaasti kun mitään ei tuntunut tapahtuvan. Missähän se vika mahtoi olla?

[pleko_88]

Montaako tuollaista pulloa suosittelette nyt joksikin aikaa 780L akvaarioon jossa on pintavirtaus aika kova ja kansilaseja ei ole.

[Misu]

Toivottavasti Pleko_88 saa vastauksensa, minä en ole saanut. Olen kysynyt myös kuinka monella pullolla suunnilleen kannattaisi kokeilla 500l:n altaaseen? Ennen on ollut kaksi, nyt laitoin kolme (kaksi Tetran levittimeen, yksi hohkakiveen yhdistettynä). Voi, olisipa minullakin noin iso allas kuin Pleko_88:lla (500l tuntuu hippuiselta...)

[111na]

Minä en keksi, miten kaasukello voisi olla liukenemisen suhteen itsesäätyvä sen enempää kuin mikään muukaan menetelmä. Mitä paremmin kaasua veteen sekoitetaan, sitä paremmin se liukenee. Jos pinta-ala ja virtaus ovat suuria, liukenee enemmän kuin päinvastaisessa tapauksessa.

Kaasukello on itsesäätelevä: mitä suurempi on kaasuvaje, sitä enemmän liukenee.
Tasapaino saavutetaan kun kasvit käyttävät saman verran kuin uutta kaasua liukenee. Vedessä on tällöin tietty tasapaino. Mitä suurempi kaasukello, sitä ylempänä tuo tasapainopitoisuus on.

Tasapaino näyttäytyy kovin muuttuvana ja pitoisuus vaihtelee tarjonnan mukaan. Mistä tekijöistä muodostuu veden hiilidioksidin nälkä, tuo kaasuvaje? Kyse onkin siis veden ominaisuudesta yhtälailla kuin levitysmenetelmän.

Aktiiviset levittimet puskevat kaasua vielä tuon tasapainon ylikin, koska hiilidioksidia mahtuu veteen melkoisia (kaloille myrkyllisiäkin määriä).

Käsitän vaikkapa suodattimen diffuusoriin liittämisen aktiiviseksi menetelmäksi. Ja eikö hohkakivi ole tavallaan aktiivisempi kuin kaasukello? Siinä pienet kuplat muodostavat ison pinta-alan, mikä on vieläpä hyvässä liikkeessä.

On siis monta kertaa vesiliukoisempaa kuin happi. Ja esiintyy vedessä siis sekä liuenneena kaasuna, happona ja ioneina. Kasvit voivat käyttää noita kaikkia muotoja.

Liukeneeko itse hiili veteen ja voiko kasvi sitä käyttää? ( Grillihiili kasvilannoitteena)


----

Pullo on jähmeä! Itse asiassa se alkoi jo hyytelöityä neljän tunnin kuluttua jääkaappiin laitosta.

pH voinee sahata yön ja päivän välillä yhdellä pullollakin. Akvaario on 250 litrainen. Pitäisikö tästä huolestua jo suklaarihmojen takia? Jos vaikkapa pH on aamulla 6,5 kun se muuten on 7, voiko siitä päätellä veden karbonaattikovuudesta jotakin?

Takaiskuventtiili oli muuten paljon helpompi kiinnittää korkin reikään kuin silikoniletku.

[jarvij]

Hiili liukenee rikkiin, jolloin saadaan rikkihiiltä. Se muuten haisee sille itselleen ja voimakkaasti.

Hilli ei liukene veteen. Kasvit ottavat hiilidioksidia, karbonaattia ja vetykarbonaattia, joista ne ottavat sen hiilen ja luovuttavat hapen.

Pelkkä hiili ei liene muutoin vesikemiallinen yhdiste.

[111na]

Hiili liukenee rikkiin, jolloin saadaan rikkihiiltä. Se muuten haisee sille itselleen ja voimakkaasti.

Taitaa olla kyse veljen ennenvanhaan suosimasta mätä kananmuna -kokeesta! Haju oli melkoinen ja saatiin aikaan kemian sarjalla, sulatettiin liekillä muistaakseni.

[jarvij]

Ei ole! Mätä kananmuna haisee rikkivedylle. Rikkihiilessä on aidon p*****n haju.
Niin ja ellen väärin muista, niin rikkihiili taitaa olla aine, johon hiili liukenee? (muistikuva menneisyydestä!)

Noin, kolme editointia, typon korjaus ja lisätty toinen lause, jossa toki myös typo

[111na]

Hyvä niin, veljeni kannalta..

[aquado]

Tasapaino näyttäytyy kovin muuttuvana ja pitoisuus vaihtelee tarjonnan mukaan. Mistä tekijöistä muodostuu veden hiilidioksidin nälkä, tuo kaasuvaje? Kyse onkin siis veden ominaisuudesta yhtälailla kuin levitysmenetelmän.

En sanoisi, että veden ominaisuus, vaan akvaarion. Kysehän on siitä niin kovasti mainostetusta ravinteiden tasapainosta. Jos akvaariossa on paljon valoa, ravinteita ja nopeasti kasvavia kasveja, tarvitaan myös paljon hiilidioksidia yhteyttämiseen. Jos akvaario on hämärä ja siinä on yksi anubias ja runsaasti kaloja, saattaa vajausta olla ennemmin hapessa kuin hiilidioksidissa.

[111na]

Litran pullo meni juuri jääkaappiin. 2 ruokalusikkaa liivatetta ja kukkuralliset kaksi desimittaa sokeria, vesi akvaariosta. Jospa siinä on hivenaineita hiivalle, 'hiivaravintosuolaa'. Sehän voi paremmin silloin.

Täytyy seurata tilannetta ja ehkä kehitellä tätä reseptiä. Jouduin laittamaan jo toisen kerran hiivaa ja sokeria lisää käymisen lakattua. Vasta kun upotin pullon 45 asteiseen veteen pitemmäksi aikaa viimeisen lisäyksen jälkeen, sain sen taas käymään. Liivatehyytelö on sekoittunut nyt jo puoleenväliin alkuperäisestä paksuudesta.

Joko alunperin hiivan herätys ei onnistunut tai sokeria on liian vähän hyytelössä. Jos se nyt käy pohjaan saakka, kyse oli ensimmäisestä.