Juurakko, joka tappaa talossa ja akvaariossa!

[sunne/heikki]

Päätimme sisustaa kiekkoakvaariomme uusiksi . Hankimme kirpparilta ison juurakon, joka oli tosi mahtavan näköinen. Tämän jälkeen vuorokauden sisällä kuoli kaikki purjesampimonnit (myös emokalat, poikasia oli noin 15 isompaa ja 100 pientä), kolme helmimonnista, neljä korumonnista, piikkisilmä, noin 100 partiksen poikasta ja joku pleko .

Ei auttanut ripeät vedenvaihdot, eikä kannon poistaminen. Nyt on ihan kauhea suru ja murhe . Ehkäpä tämä on opiksi muille, ettei akvaarioon pidä laittaa mitään, mistä ei ole aivan varma . Juurakko haisikin aivan pihkalle, kun otin sen akvaariosta. En tiedä, mitä tapahtui, mutta jälki oli karmeaa. Nitriittejä tai nitraatteja ei ollut ja pH:kaan ei laskenut alle kuuden. Nyt on akvaario kovin tyhjän näköinen.

Tyhjään tilaan tarttis saada jotain täytettä. Olen harkinnut omenapuuta vaihtoehtona. TiHe oli kuullut joltain akvaariokauppiaalta, että omenapuusta liukenisi esim. sokeria veteen. Pitääkö paikkansa. Mikä muu puu kävisi? Jos laitan omenapuuta, mitä sille täytyy tehdä ennen akvaarioon laittamista?

[Maisu]

Olen joskus "onnistunut" värjäämään akvaarioveden voimakkaan oranssiksi laittamalla altaaseen suuren omenapuunkappaleen jossa oli vielä kuoret kiinni. Kun kuoret olivat pehmenneet, irrotin ne veden alla akvaariossa ja tässä vaiheessa vesi vaihtoi väriä. Kaloilla ei ollut mitään näkyvää hätää eikä kukaan vahingoittunut tai sairastunut mutta tämän jälkeen olen liottanut kaikki omenapuunpalat joita olen käyttänyt. Yksikään niistä ei ole värjännyt vettä samoin, mutta kerroinpahan nyt varoittavana esimerkkinä että näinkin voi käydä. Kuolleena kerättyä omenapuuta on käsittääkseni aivan turvallista käyttää liottamattakin.

Minulla on muuten eräs pihkainen tervaskannonopalanen odottanut akvaariokäyttöä kesästä asti. Nyt en taidakaan uskaltaa ollenkaan laittaa sitä akvaarioon.

[marikki]

Pihkassa on melkoiset määrät eteerisiä öljyjä, äkkiseltään tulee mieleen että jos pihka ei ole kunnolla kovettunut, siitä varmasti liukenee kaikenlaista veteen. Liukeneeko kunnolla kovettunut pihka veteen, siitä ei ole harmainta hajua.

[sani]

Kyse on ollut varmaan "tervaskannosta", pihkoittuneesta männystä, jos kerran on haissut pihkalle. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että sellaista pitää liottaa ja keitellä KAUAN ennen akvaarioon laittoa.

[saurama]

Pienenä lohdutuksena se, että aikaisemmasta pesueestanne haetuista neljästä purjesampimonnitenavasta kolme kasvaa ja voi paksusti (yksi jäi marmoriravun yöpalaksi). Pieninä kavereita ei juurikaan näkynyt, mutta nykyään ovat jatkuvasti esillä ja venyvät sekä pituutta että navanympärystä. Eivät tosin enää ihan tenavia, ehkä lähinnä teini-ikäisiä.

[KaSu]

Mulla kanssa on todennäköisesti samojen vanhempien poikasia akvaariossa. Ostin niitä pialta 5 ja 3 on todennäköisesti jäljellä. Ainakaan niitä kahta ei ole näkynyt enää.

[sunne/heikki]

Purjesampivanhemmat olivat kyllä upeita yksilöitä ja olivat ihmetyksen aiheena kaikille vieraillemmekin. Mukava kuulla, että saivat kuitenkin jälkikasvua maailmalle . Meiltä ehti lähteä kolme poikasta myös Kingfisherille. Saatiin itse ehkä pelastettua neljä poikasta, mutta vaikuttavat olevan juurakon jäljiltä niin heikolla hapella, että pelkään pahinta. Aika näyttää.

Nyt harmittaa, kun ei ollut mitään käsitystä, että jokin puu voi käyttäytyä tällä tavalla. Melkein hävettää kertoa, että näin kävi . Erityisesti minua harmittaa tuoda asia julki ja Pian tietoisuuteen, sillä lupasimme huolehtia kaloista todella hyvin . (Ruoskin itseäni!)

Pakko kai tästä on toipua ja hoitaa nämä jäljelläolevat kuntoon. Uutta sisustusta mietitään kyllä tosi tarkkaan ja pidetään kaikki mahdolliset tarvittavat liotukset ym. ennen kuin lisätään akvaarioon mitään!

Sunne

[jusa]

. Erityisesti minua harmittaa tuoda asia julki ja Pian tietoisuuteen, sillä lupasimme huolehtia kaloista todella hyvin . (Ruoskin itseäni!)

Mäkin olen mielenkiinnolla seurallut miten minulta Pialle päätyneet purjesampimonni pariskunta pärjäilee. Kyllä ne siitä vielä

[Jaani]

Aika uskomaton juttu tuo koko kantohässäkkä ja ei sitten yhtään kivaa kuulla, että teille kävi noin. Tosi upeita oli ne purjesampimonnivanhemmat.

Itse laitoin männynoksia altaaseen sekä tuoreena, kuorittuina että kuivaneina ja ei niistä mitään hankaluutta tullut. Tervaskannoissa on tietty pihkaa enemmän, mutta ei senkään luulisi noin vaikuttavan. Luonnosta tullutta tavaraahan sekin on, ja tuskin kovin nopeasti edes liukenee. Ettei sitä kantoa olisi ollut käsitelty jollakin aineella? Kyllästetty?

Voisikohan nuo kuolemat johtua jostakin muusta kuin tuosta kannosta? Tietysti ihmeen yhtä aikaisesti olisi tapahtunut, jos on jotain muuta. Kuulin eilen kuitenkin, että Helsingissä (ehkä Espoossakin?) on veden laatu heitellyt voimakkaasti viime viikkoina ja tosi monelta on tippunut kaikki katkaravut sen takia.

Ettei vaan teillekin olisi tullut putkia pitkin jotain vesilaitoksen kemikaalia reilumpaa satsia? Nämä on vain arvailuja ja varmuutta kai ei saa, ellei tuota kantoa saisi tutkittua.

Ne minun kolme purjesampea voi hyvin ja ovat kasvaneetkin tasaista tahtia. Eivät ole vielä hurjan suuria, mutta hengissä kuitenkin ovat ja voivat ilmeisen hyvin. Teiltä lähtöisin olevat perilliset kansoittavat vielä koko maan Laiha lohtu, mutta kuitenkin jonkinlainen lohtu.

-Kingfisher-

[VilleJ]

Hmm... Mitään keinoja, jolla pihkan saisi puusta nopeammin pois? Olettaen, ettei se puu mahdu uuniin tai pataan. Tällä hetkellä saavissa lojuu männynoksa, joka tuoksuu voimakkaasti pihkalle ja on täysin tahmea. Oksan paksuus on suunnilleen ranteen luokkaa ja siitä haaroittuu useampi parin sentin paksuinen oksa.

Tähän viestiin törmättyäni aloin kyllä uudestaan miettimään tuota mäntyä.

Pihkan sisältämän mäntyöljyn haitallisuus?

[mysli]

Omaa pihkaista kantoani liottelin niin kuumassa vedessä kuin hanasta vain sain tulemaan. Vaihdoin vettä usein, lisäilin kiehuvaakin päälle, rapsuttelin puuta ja jatkoin tuota rataa useamman kuukauden. Pihka irtoaa puusta, nousee rasvamaiseksi kalvoksi kuuman veden pinalle ja vähenee hiljalleen. Aikaa ja hermoja tuo kyllä kysyy, mutta varsin kuuman ja kostean tunnelman saa kaupanpäälle koko kylpytiloihin.

Oma selkeästi pihkainen kantoni oli liotuksessa puolisen vuotta. Nyt akvaarioelämää pökkelöllä on takana kolmisen kuukautta, eikä mitään ongelmia ole ilmennyt.

[ronsu]

Pihkan sisältämän mäntyöljyn haitallisuus?

Männystä sellua valmistetaessa syntyy siutuotteena mm. mäntyöljyä, josta voidaan edelleen jalostaa esim. mäntysuopaa, joka on tehokas ainakin kirvojen torjunnassa. Männyssä on sen verran noita uuteaineita (ainakin joissakin osissa, esim. oksat), että pidän varmuuden vuoksi männyt ulkona omasta akvaariostani.

[pleko_88]

Onko paju varmasti turvallista sillä minulla olisi pujujuurakoita järvestä, riskiä en uskalla ottaa jos ei ole turvallinen...Mielummin ostaa kaupasta kalliin mangroveen kun että kuolee useamman sadan euron kalasto

[ReimaR]

Itsellä on reilu vuosi sitten tuoreena otettu pajunrunko akvassa eikä ole ollut mitään ongelmia. Miten sitten järvessä tai lammessa likoaminen vaikuttaa kantoon, en tiedä. Jos on kovin saastunut vesistö niin varmasti ne saasteetkin imeytyvät puuhun.

[VilleJ]

Mitä nyt pari päivää olen tuota karahkaa liotellut, niin iloisesti siitä pihkaa lähtee ja hajukin kylpärissä on sen mukainen - ei enää ainoastaan tervashamppoon ja ihan oikea männykin tuoksu

Kylmässä vedessä tosiaan liottaminen tuntuu "tyhmältä", sillä kun saavi on täynnä kuumaa vettä (niin kuumaa kuin hanasta tulee), nousee männystä öljymäisiä pisaroita, jotka muodostavat pinnalle pieniä kalvonpalasia. Tuota kun typerä akvaristi sattuu vielä sormeilemaan, on sormet sen jälkeen tahmeat ja fairylla on käyttöä..

Minä nyt kyllä ajattelin saada tuon oksanpätkän about kuukaudessa-parissa siihen kuntoon, että akvaarioon voisi laittaa. Harmi, kun ei mahdu uuniinkaan. Uunissahan voisi pitää jatkuvaa kosteutta ja kuumuutta yllä, jolloin pihka valuisi puusta.

Pleko_88, lehtipuut eivät kaiketi ole järin pitkäikäsiä. Omenapuuta käytetään aika yleisesti, mutta sisältää sokeria melkoisesti. Pajun kuoresta ei tietoa, miten terveellistä kaloille on - etenkin plekoille, jos innostuvat sitä järsimään. Pajujuurakko järvestä voinee toimia ihan ok. Onhan se siellä aikansa jo lionnut. Kunnon pesu päälle ja testaukseen Kunhan juurakko ei yllä vedenpinnan yläpuolelle, ei se helposti lahoakaan - vedenpinnan yläpuolinen osassa happi/kosteus nopeuttaa lahoamista. Mutta riskin otat tietysti itse, sanomattakin selvää

[pleko_88]

pajut olivat vielä eläviä kasvoivat siltä järvessä. Kuorin ne vesurilla vaaleiksi jotta eivät kuoret sitten aikanaan lahoaisi altaaseen

[sammu]

Männyn pihkaahan on joskus muinoin käytetty mm desinfiointiin. Ilmeisesti pihkan sisältämät terpeenit ovat myrkyllisiä (hyönteisiä vastaan) ja ei sen hartsihapotkaan taida olla ihan terveellisiä. Tosin suurin osa pihkasta taitaa olla veteen liukenematonta, mutta osa liukenee ja osa voi tulla syödyksi.

[VilleJ]

Kuorin vähän aikaa sitten tuon oksan, laitoin takaisin saaviin ja laskin tulikuumaa vettä päälle. Jo saavin täytön aikana vesi värjäytyi oranssiksi ja, kun tulin lenkiltä on vesi tuollaista oranssin-sekamehun punaista. Kuorinnan jälkeen se näyttää liottuvan paremmin.

Mahtaapi näyttää akvaario kivalta, jos ilman liottamista tuon laittaisi sinne Aitoa mustanveden tunnelmaa - puuttuu vaan neontetrat...

Pihkaa siitä lähtee kamalasti, edelleenkin. Täytyy seurata nyt kuukauden verran, miten pahasti se edelleen värjää ja kuinka tahmainen se runko sitten lopulta on.

Männyn pihkaahan on joskus muinoin käytetty mm desinfiointiin. Ilmeisesti pihkan sisältämät terpeenit ovat myrkyllisiä (hyönteisiä vastaan) ja ei sen hartsihapotkaan taida olla ihan terveellisiä. Tosin suurin osa pihkasta taitaa olla veteen liukenematonta, mutta osa liukenee ja osa voi tulla syödyksi.

Jaahas, jaahas... Hmm... Meneepäs hankalaksi sitten. Pitää kai ottaa eetteri avuksi ja uuttaa skitsotterpeenit siitä oksasta veke

Onko noita terpeeneitä ja hartsihappoa muussa puun osassa kuin nilassa? Terpeenit ovat ilmeisesti haihtuvia yhdisteitä, toisin kuin hartsihapot puussa. Ts. nostamalla parvekkeelle aurinkoon tuon karahkan, saisi "jossain ajassa" haihdutettua terpeenit pois. Mutta ne hartsihapot sitten?

[ronsu]

Pienikokoisissa suomalaisissa männyissä (runkopuussa) orgaanisiin liuottimiin ja veteen liukenevia uuteaineita on noin 5-5,5 % kuivamassasta, oksissa vastaava osuus on 9-14 %. Mitä pienempi oksa on kyseessä, sitä suurempi on em. uuteaineiden pitoisuus (Voipio & Laakso 1992).

Männyn luontaisen lahonkeston kannalta, pihka-aineiden lisäksi, fenolien kokonaismäärä on merkitsevää, yksittäisistä yhdisteistä lienee pinosylviinifenoli tärkein. Pihka-aineita kuten terpeenejä (terpenoideja) ja hartsihappoja, kuten muitakin uuteaineita, on sekä kuoressa että puuaineessa, mutta pitoisuudet ovat yleensä puuaineessa huomattavasti pienempiä kuin kuoressa. Terpeenit ja hartsihapot eivät ole vesiliukoisia. Veteen liukenevia uuteaineita ovat mm. fenoliset yhdisteet, sokerit, proteiinit, tärkkelys ja epäorgaaniset yhdisteet (Sjöström & Alén 1999).

Terpeeneistä ja hartsihapoista ei siis pitäisi olla mitään haittaa, koska ne eivät veteen liukene, mutta toinen juttu on sitten noiden vesiliukoisten uuteaineiden, mm. fenolisten yhdisteiden kanssa.

[VilleJ]

No, eihän tässä enää tiedä, mitä tuon oksan kanssa tekisi. About 10% on kuitenkin aika suuri määrä. Pinosylviini on ilmeisesti myrkyllistä kaloille "Pinosylvin is toxic to bacteria and mice (Frykholm 1945), fish (Erdtman 1939), human lymphoblastoid cell lines (Skinnider and Stoessl 1986), and to many fungi ... "

Ilmeisesti järvestä ongitut karahkat ovat liottuneet jo sen verran, ettei niissä ole jäljelle enää haitallisia yhdisteitä sanottavassa määrin - jos lainkaan. Lienee parasta liottaa tuota karahkaa vuoden päivät, koska käyttöön tuota ei uskalla kyllä ottaa - ainakaan vielä, kun vesikin on kuin sekamehua.

-----------------------

Mistään pienestä värjäytymisestä ei siis puhuta:



Männynoksa siis kuorittu ja lionnut kuumassa vedessä 24h sitä ennen vesi vaihdettu muistaakseni jo kolmasti saaviin.

[111na]

Männystä saadaan tärpättiäkin, mäntytärpättiä!

[rain-]

Kuulostaapa kurjalta tuo kaloja tappanut karahka

Minulla itselläni altaissa on ollut mäntyä jo jokusen vuoden, mutta ne ovat männynjuurakkoja jotka ovat kuivuneet metsässä ties kuinka kauan. Missään vaiheessa niistä ei ole mitään kummempaa liuennut eivätkä myöskään ole värjänneet vettä alkuliotusten aikana.

Tuo aqua2002:n mänty näyttää olevan kyllä aikamoisen tehokas värjääjä, toivottavasti se siitä tokenee. Itse olen miettinyt että jos joskus pitäisi isompaa karahkaa liotella, niin hommaisin puhtaan metallitynnyrin ja virittäisin sen alle tulen, tynnyriin vettä ja karahka. Ainakin mahtuisi ja puitten polttaminen ei nyt niin hirmuisen kalliiksi tule.

[jartzu65]

Minä ottaisin tukevan otteen siitä karahkasta ja linkoaisin takaisin metsään. Odottelisin vesien lämpenemistä. Juurakoiden etsiskely lasien ja snorkkelin avulla on ihan hauskaa liikuntaa.

[ronsu]

Pienikokoisissa suomalaisissa männyissä (runkopuussa) orgaanisiin liuottimiin ja veteen liukenevia uuteaineita on noin 5-5,5 % kuivamassasta, oksissa vastaava osuus on 9-14 %.

Tarkennuksena tuohon aikaisemmin kirjoittamaani, että nuo prosentit ovat orgaanisiin liuottimiin JA veteen liukenevien uuteaineiden määriä. Tarkemmin katsottuna pelkästään veteen liukenevien uuteaineiden määrä on samaisen tutkimuksen mukaan vain noin 1-2 % kuivamassasta, eikä runkopuun ja oksien välillä ole juurikaan eroa, jos tuota Pohjois-Suomen pienten oksien havaintoa ei oteta huomioon (8 vasemmanpuoleisinta pylvästä). Lisäksi kannattaa pana merkille, että uuttamisessa on käytetty kuumaa vettä, jonka tehoa aqua2002:n kuva ilmentää.



Nämä tulokset ovat läpimitaltaan 8-12 cm olevista puista, suuremmissa puissa ainakin runkopuun puuaineen uuteainepitoisuus on edellä mainittuja suurempia myöhemmin muodostuvan sydänpuun vuoksi.

Edit: kuva lisätty.

[mouse]

tuhoa se! vie sinne mistä löysit ja kirjoita lapulle mitä se tekee niin ei kärsi kukaan muu saahan niita kantoja muualtakin