NO3 ei nouse, miksi vaihtaa vettä?

[-riff-]

Lisätietoa sähkonjohtokyvystä: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=12883&lan=fi" onclick="window.open(this.href);return false;

Tämän aamun mittaustulokset omissa altaissa olivat 300 litraisessa lpt 28,4 astetta, sähkönjohtavuus 28 mS/m ja pH 6,7. 130 litraisessa arvot olivat lpt 26,7, 32 mS/m ja pH 7,1. Pienemmän altaan korkeampia arvoja selittää eilinen vedenvaihto (pH nousee koska hanaveden arvo on 7,8) ja PMDD:n ja kaliumnitraatin lisäys.

Hyvät lukemat ovat niitä, joita mitataan altaan kalojen kotivesistä. Esimerkiksi Planet catfish suosittelee mustaplekolle veden sähkönjohtavuudeksi noin 19 mS/m. Oman altaani veden arvo on hiukan tätä korkeampi, mutta erolla tuskin on kalalle kovin suurta merkitystä.

Itse vaihdan vettä noin kahden viikon välein, tosin joskus väli lipsahtaa kolmeenkin viikkoon. Vesiarvot ovat pysyneet samoissa lukemissa jo useita vuosia.

[Alsshon]

Näissä keskusteluissa tulee aina mieleen vanhavesiakvaario, eli missä vaiheessa bakteerit alkavat suorittaa samanaikaisesta sekä bakteerien nitrifikaatiota sekä denitrifikaatiota? Nuo altaat kuitenkin toimivat vuosia niin, että niihin vain lisättiin vettä haihtuneen tilalle. Myöskään tuo sähkön johtavuus ei enää asettumisen jälkeen noussut noissa altaissa.

Tämä onkin mielenkiintoinen ilmiö. Tietääkö joku kertoa esimerkkejä elävästä elämästä tällaisista altaista? Ja millainen kalasto, tekniikka ja kasvisto esimerkkialtaassa on ollut?

[7330]

Oma 40-litrainen pikkualtaani oli hyvän aikaa vanhavesialtaana (olisiko ollut vuoden-pari). En seurannut sen vesiarvoja kovin tarkkaan, lähinnä vain tarkkailin että nitraatti pysyi alhaalla ja elukat ja kasvit voivat hyvin, joten en osaa sähkönjohtavuuden muutoksista sanoa mitään. Tulin myös siihen tulokseen, että mittaamatta jäävien haitallisten aineiden kertymistä välttääkseni vaihdoin noin kerran kuussa muutaman litran vettä.
Altaassa oli kulmamattosuodatin pienen sisäsuodattimen (200 l/h) kera, ja runsaasti kasveja. Kasvit viihtyivät hyvin, ja kuukaudessa allas oli aina lähinnä vihreän kuution näköinen. Asukkaina oli noin sata sukarapua, joita ruokin säästeliäästi ja annoin niiden hankkia suurimman osan eväästään siitä vähästä viherlevästä, mitä laseihin ilmaantui. Lisäksi altaassa oli runsaasti kotiloita, jonkin verran laakamatoja ja satunnaisia kalanpoikasia.
Ainakin silmämääräisesti järjestely toimi hyvin, ravut lisääntyivät ja kasvit kasvoivat. Ongelmia tuli vasta sitten, kun hankin altaaseen kaloja, vähensin rapuja ja aloin vaihtaa vettä. Sittemmin en ole enää saanut allasta toimimaan yhtä hyvin, vaan siihen ilmaantuu rihmalevää, kasvit näyttävät vähemmän hyvinvoivilta eivätkä ravutkaan lisäänny samaan tahtiin.

[Deicide]

Siihenhän tuo pitkälti perustuu, että kasvit käyttävät suunnilleen kaiken ylimmääräisen. Eli kasvien täytyy kasvaa hyvin.

[tso]

Loistava opus Tunzen Aquarium Ecology (10€ Coralreef.fi merivesikirja, mutta on paljon hyvää tietoa myös makeavesikippoihin) kertoo seuraavaa:

Ideaalitapaus makean ja pehmeän veden kaloille on 25 - 140 uS (0.14mS). Meillä lempäälässä hanavesi on tällä hetkellä 0.12mS/7.5pH joten tuossa haarukassa pysyminen on lähes mahdotonta ilman RO veden kanssa puuhastelua. Sen verran on tullut seurattua, että 0.30 on jo liikaa ja nitraatit Tetran tippatestillä näyttää 50mg/l. Vastaavasti 0.20mS vedestä mitattuna Tetran tippatesti antaa 25mg/l nitraattipitoisuuden.

Pyrin pitämään nuo pehmeän veden altaat alle 0.22 mS arvossa.

Sitten toinen asia on kun altaaseen lisätään soodaa, kipsiä, tai vaikkapa suolaa lääkekuuriksi. Tuossa kipsinlisäys ketjussa lupasin palata aiheeseen perjantaina.. mittauksia toki tein muutaman tunnin, mutta tuloksien kirjoittaminen jäi tähän päivään.

Tuo Aquarium Ecology kirja antaa nyrkkisäännöksi 30uS = 1 dGH.

Kun kovetan vettä laitan saman verran kipsiä, soodaa ja C-vitamiinia. Askorbiinihappo tuo pH arvoa alas jota sooda nostaa. Oma nyrkkisääntöni on ollut tuolla lisäyksellä, että noin 0.1mS lisäys vastaa 2KH ja 2GH yksikköä. Liitteenä olevassa taulukossa on mittaustulokset. Alunperin liuotin 5l vesimäärään 10g soodaa, 10g kipsiä ja 10g askorbiinihappoa. Tämän jälkeen käytin ionivaihdettua vettä (akkuvesi) laimentaen alkuliuosta aina 50% edellisestä. Mittasin GH ja KH arvot tetran tippatesteillä ja EC arvon Hanna Combo pH/EC mittarilla. Akkuveden EC oli oletetusti 0.00mS. Myös C-vitamiini vaikuttaa sähkönjohtavuuteen, mutta sen tuoma lisäys on 5% suhteessa kipsiin tai soodaan, joten sen voi jos lasketaan GH/KH arvoja. Taulukossa on tulokset mittauksista.

Koska 55mg/l on KH 3 ja 65.88mg/l on GH 3 pitäisikin samalla grammamäärällä löytyä pieni ero GH ja KH arvojen kesken.

Mittasin lisäksi erikseen soodan 0.2g/l pitoisuudella - EC lisäys 190uS josta saadaan KH 9 (0.2g/21.96). Samoin mittasin kipsin 0.2g/l - antoi myös samalla grammamäärällä saman mS lisäyksen (0.2g/l nostaa EC arvoa 190uS). Lasketaan sitten GH aquahoito sivun taulukon mukaan 1 GH = 18.3mg/l (55mg/l=GH3), saadaan 0.2g/183 tulokseksi GH 11.

Tästä voidaan sitten johtaa:

1GH yksikkö kasvattaa EC arvoa 17uS (0.017mS), kipsiä lisäämällä
1KH yksikkö vastaa EC arvoa 21uS (0.021mS) , soodaa lisäämällä

Kun nuo omat mittaukseni antavat selkeästi eri tuloksen mitä tuo Aquarium Ecology kirja voisikohan joku ystävällisesti tarkistaa nuo mittaukseni. Kiitos

Kaikki mittaukset tein 5l vesimäärään noin +25C. Vesimäärän mittasin keittövaalla d=1g ja tarkkuusvaakana käytin DigiScale micron 300 d=0.1g.

[bj]

Lisätietoa sähkonjohtokyvystä: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=12883&lan=fi" onclick="window.open(this.href);return false;

Tämän aamun mittaustulokset omissa altaissa olivat 300 litraisessa lpt 28,4 astetta, sähkönjohtavuus 28 mS/m ja pH 6,7. 130 litraisessa arvot olivat lpt 26,7, 32 mS/m ja pH 7,1. Pienemmän altaan korkeampia arvoja selittää eilinen vedenvaihto (pH nousee koska hanaveden arvo on 7,8) ja PMDD:n ja kaliumnitraatin lisäys.

Hyvät lukemat ovat niitä, joita mitataan altaan kalojen kotivesistä. Esimerkiksi Planet catfish suosittelee mustaplekolle veden sähkönjohtavuudeksi noin 19 mS/m. Oman altaani veden arvo on hiukan tätä korkeampi, mutta erolla tuskin on kalalle kovin suurta merkitystä.

Itse vaihdan vettä noin kahden viikon välein, tosin joskus väli lipsahtaa kolmeenkin viikkoon. Vesiarvot ovat pysyneet samoissa lukemissa jo useita vuosia.

Siis mä huusin oitis huuto.netistä mittarit itelleni, huusin myös pH mittarin, kun oon huomannut olevani tosi laiska lutraamaan noiden tippatestien kanssa. Mutta nyt alkoi vaivaa, että oliko kumminkin virhe, kun noita mitattuja määriä kattelin täällä. Siinä mittarissa, jonka siis huusin tuo skaala on myyjän ilmoittaman mukaan mS 0.00 - 20.00?? Tästä Riff- in viestistä saa kuvan, ettei tuolla tee yhtään mitään, eihän tuo 20.00 riitä?? Onko siis noissa mittareissa semmoisia eroja, etteivät kaikki käy akvaariokäyttöön?

[Reaven]

En ole itse asiaa tarkasti tutkinu, enkä ala kantaa ottamaan ko ei ole kokemusta EC-mittareista...
Huomautan kuitenki että tuolla ymparisto.fi:n linkissä puhutaan millisiemenseistä per metri ja mikrosiemenseistä per senttimetri.
Onko tso mitannu minkälaisella asteikolla nuo mS arvot (mS/m vai mS/cm)?

Olisi mukava saada varmat selvyydet näihin käytettyihin yksikköihin, koska tässä ketjussa on tullu jo sen verran poikkeavia tietoja.

[-riff-]

Ideaalitapaus makean ja pehmeän veden kaloille on 25 - 140 uS (0.14mS). Meillä lempäälässä hanavesi on tällä hetkellä 0.12mS/7.5pH joten tuossa haarukassa pysyminen on lähes mahdotonta ilman RO veden kanssa puuhastelua.

1 mS/m = 10 µS/cm. Monet sähkönjohtavuusmittarit näyttävät mS/cm arvoja joten niiden antama arvo pitää kertoa sadalla, että saadaan "oikea" arvo. Lempäälän vesi on siis todennäköisesti 12 mS/m eli 120 µS/cm. Eli aivan hyvää sellaisenaan pehmeän veden kaloille. Tuohon kaloille sopivaan sähkönjohtavuuteen tai laskelmiisi en ota sen enempää kantaa, sanonpa vain, että 25 µS/cm on jo aika ääriarvo.

Mitä tuohon vanhavesi teoriaan tulee, niin minun on erittäin vaikea uskoa, että sähkönjohtavuus pysyisi samana, jos altaaseen ei vaihdeta juuri ollenkaan vettä. Kasvit eivät kaikkia suoloja pysty käyttämään ja bakteerien suolojen hajotukseen en oikein usko. Olen useista tuon teorian mukaisista altaista mitannut kokonaiskovuuden ja joka kerta arvo oli todella korkea. Nitraattiarvo voi toki pysyä matalana, jos kasveja on reilusti tai altaassa on paksu sora/hiekkapohja.

[tso]

Ne suositukset on mikroja ei millejä ja nyt menee metrit ja sentit sekaisin myös. Ylläolevan kirjoitukseni tarkistin moneen kertaan.
Sähkönjohtavuuden yksikkö on Siemens/metri ja mittarit tarjoavat milliSiemens/senttimetri lukeman.

Hannan mittareissa lukema on 1.00 mS/cm. Ja nuo suositukset mitä planetcatfish kertoo kuvaavat joista mitatut ideaaliarvot:
Rio Trombetas 20 uS [0.02 mS]
Rio Abacaxis 17 uS [0.017mS]
Rio Urubu 16 uS [0.016mS]
Rio Branco 23 uS [0.023mS]
upriver Rio Negro 11 uS [0.011mS]

Nuo ovat linjassa Aquarium Ecology suositusten suhteen. Ilman RO laitteistoa tuommoisiin vesiarvoihin ei akvaariossa pääse sitten millään - joku voi tietenkin tämän osoittaa vääräksi. Riski tuosta on myös pH puskurin puuttuminen, siis koska karbonaattikovuuden nostaminen nostaa myös tuota EC arvoa. Ja ilman puskuria pH romahtaa helposti alas. Varmaan tuo olisi mahdollinen jos altaaseen laittaisi tulemaan RO vettä tahdilla 30% altaan tilavuudesta per vuorokausi jollain dosaatiopumpulla ja ylivuotokulmalla sitten altaasta suoraan viemäriin.

Eli jos sen Hannan mittarin huusit niin ihan toimivan peli makeavesi altaisiin. Todennäköisesti omat lukemasi pyrivät välillä 0.10-1.50mS riippuen vähän siitä mitä oikein puuhastelet. Merivesihommiin pitää hankkia sitten omat jutut kun EC huitelee 40-50mS paikkeilla.

-----------------------

1 mS/m = 10 µS/cm. Monet sähkönjohtavuusmittarit näyttävät mS/cm arvoja joten niiden antama arvo pitää kertoa sadalla, että saadaan "oikea" arvo. Lempäälän vesi on siis todennäköisesti 12 mS/m eli 120 µS/cm. Eli aivan hyvää sellaisenaan pehmeän veden kaloille. Tuohon kaloille sopivaan sähkönjohtavuuteen tai laskelmiisi en ota sen enempää kantaa, sanonpa vain, että 25 µS/cm on jo aika ääriarvo.

Lempäälän kunnan sivuilta löytyy 7.1. mittaukset jossa Sääksjärven päiväkodista on mitattu 148 µS/cm arvot.
http://www.lempaala.fi/@Bin/2098418/vedenlaatu.xls" onclick="window.open(this.href);return false;

Mitäs oikein tarkoitat että 25 µS/cm on ääriarvo?

[Zissou]

Tuo Aquarium Ecology kirja antaa nyrkkisäännöksi 30uS = 1 dGH.

1GH yksikkö kasvattaa EC arvoa 17uS (0.017mS), kipsiä lisäämällä
1KH yksikkö vastaa EC arvoa 21uS (0.021mS) , soodaa lisäämällä

Kun nuo omat mittaukseni antavat selkeästi eri tuloksen mitä tuo Aquarium Ecology kirja voisikohan joku ystävällisesti tarkistaa nuo mittaukseni. Kiitos

Inspiroiva kirjoituksesi sai kiinnostumaan laitteesta ja etsimään lisätietoa.
Tuolla American Marinen sivuilla mainitaan manuaalissa muunnosarvoiksi 33uS = 1GH = 17,9ppm. KLIK

[tso]

Tuohan tässä ihmetyttää, koska joku nyt ei vaan osu kohdalleen. Laskennallinen mg/l arvo antaa tippatesteillä oikeansuuntaisen arvon kun taas EC mittaus antaa hyvin suuntaa-antavan luvun, mutta ei kuitenkaan sitä mikä kirjallisuudessa sanotaan. Lisäksi EC arvo on 10% tarkkuudella sama minkä kunta ilmoittaa vesiarvoksi tälle alueelle. Lisäksi suhteellisesti mitattuna mittarilla tulee lineaarinen kuvaaja, eli sekään ei ole ihan pielessä. Eli jos joku voisi mittailla käytännössä mittarilla ja toistaa tuon kokeen. Kiitos

Kipsi jota olen käyttänyt on apteekista ostettua kipsiä "tekniseen käyttöön".
Mittarissa on myös ppm arvot halutessa, mutta olen kuitenkin käyttänyt pelkkää mS taulukkoa.

----------------------------

Raven: Kaikki arvot mitä olen kirjoittanut omista mittauksista on /cm asteikolla. Noista Amazonas arvoista en löytänyt yksikköä. Arvelin lähes puuhtaakso sadevedeksi - EC lähellä nollaa. Pahoittelen epätäsmällisyyttä. Taas hyvä esimerkki missä voi kämmätä.

[netkissa]

[Naputusta väliin] Kyseinen arvo ei ole siemens vaan sievert. [Naputusta]

[Reaven]

[Naputusta väliin] Kyseinen arvo ei ole siemens vaan sievert. [Naputusta]

Kyllä sähköjohtokykyä mitataan siemenseillä [S].
Sieverttejä [Sv] käytetään tutkittaessa säteilyn biologista vaikuttavuutta.

[Maisu]

Mitä tuohon vanhavesi teoriaan tulee, niin minun on erittäin vaikea uskoa, että sähkönjohtavuus pysyisi samana, jos altaaseen ei vaihdeta juuri ollenkaan vettä. Kasvit eivät kaikkia suoloja pysty käyttämään ja bakteerien suolojen hajotukseen en oikein usko. Olen useista tuon teorian mukaisista altaista mitannut kokonaiskovuuden ja joka kerta arvo oli todella korkea. Nitraattiarvo voi toki pysyä matalana, jos kasveja on reilusti tai altaassa on paksu sora/hiekkapohja.

Millä aikavälillä olet mitannut johtavuusarvoja vanhavesiteorian mukaisista altaista?

Minä olen monessa yhteydessä vuosikaudet kertonut, että akvaarioissani sähkönjohtavuus laskee hanaveteen verrattuna. En ole koskaan väittänyt että se laskisi loputtomiin tai pysyisi matalana loputtomiin, sillä tarkkailuvälini ovat olleet viikkoja tai maksimissaan muutamia kuukausia. Pysyn kuitenkin väitteessäni, että hanavedessä voi olla korkeampi johtavuus kuin akvaariossa ainakin silloin kun altaassa on kotiloita. Tämä liittyy käsittääkseni siihen millä metodilla hanaveden pH-arvoa nostetaan putkistossa kulkemisen ajaksi sekä kotiloiden kuorenrakennukseen. Joku (koti)kemisti voi tutkia asiaa tarkemmin koska kemia ei todellakaan ole minun alaani - ja voihan olla että vesilaitosten menetelmiä on muutettukin jo omien testieni jälkeen. Tuolloin ilmiö oli kuitenkin täysin kiistaton ja toistettavissa ja sen havaitsi omilla laitteillaan myös eräs akvaariokauppias.

[Deicide]

Mitä tuohon vanhavesi teoriaan tulee, niin minun on erittäin vaikea uskoa, että sähkönjohtavuus pysyisi samana, jos altaaseen ei vaihdeta juuri ollenkaan vettä. Kasvit eivät kaikkia suoloja pysty käyttämään ja bakteerien suolojen hajotukseen en oikein usko. Olen useista tuon teorian mukaisista altaista mitannut kokonaiskovuuden ja joka kerta arvo oli todella korkea. Nitraattiarvo voi toki pysyä matalana, jos kasveja on reilusti tai altaassa on paksu sora/hiekkapohja.

Ei niihin vaihdettu vettä lainkaan, lisättiin vain. Näin nuo vanhankansan jermut sähkön johtavuudesta kuitenkin sanovat.

[tso]

JBL AquaDur Plus Osmosis Salt käyttöohjeesta löytyy myös EC arvot.

1 measuring spoon (approx. 4.5 g) increases 100 l water by 0.6° dKH and 0.8° dGH. Conductivity is increased by approx. 50 µS.

Ion Distribution in % (w/w):
Cations:
Calcium 45%
Sodium 31% [Na natrium]
Potassium 13.4% [K kalium]
Magnesium 10.6%

Anions:
Hydrogen carbonate 45.4%
Sulphate 32.6%
Chloride 22%

Jos tuota aiemmin lähettämääni taulukkoa katsotaan kohdasta 0.50mS : KH=6, GH=8. Eli JBL ohje antaa täsmälleen saman tuloksen kuin omat kokeeni. Kun tuota JBL tuoteselostetta katsoo voisi päätellä yhden ainesosasen olevan CaSO4 (kipsi). Lisäksi tuossa JBL seoksessa on mineraalisuoloja (NaHCO3, CaSO4, KCl(10%), MgCl(10%), mutta vastaavasti minun seoksessa on askorbiinihappoa).

Kun noita EC ja GH suhdetta olen ihmetellyt ja ristiriitaa omien mittausten suhteen niin nuo tulokset jossa on saatu 0.30uS per 1dGH on käytetty karbonaattia (CaCO3), ei sulfaattia (CaSO4). Ehkä tämä vielä tästä selviää.

[netkissa]

[Naputusta väliin] Kyseinen arvo ei ole siemens vaan sievert. [Naputusta]

Kyllä sähköjohtokykyä mitataan siemenseillä [S].
Sieverttejä [Sv] käytetään tutkittaessa säteilyn biologista vaikuttavuutta.

Täytyi oikein tarkistaa asia wikipediasta. Kyllä sielläkin puhuttiin siemenssistä. Olen hämmentynyt. Ilmeisesti täytyy valistaa meidän kemian opettajaa. Anteeksi väärä tietoni. Pidin lähdettäni luotettavana.

[-riff-]

Ne suositukset on mikroja ei millejä ja nyt menee metrit ja sentit sekaisin myös. Ylläolevan kirjoitukseni tarkistin moneen kertaan.
Sähkönjohtavuuden yksikkö on Siemens/metri ja mittarit tarjoavat milliSiemens/senttimetri lukeman.

Hannan mittareissa lukema on 1.00 mS/cm. Ja nuo suositukset mitä planetcatfish kertoo kuvaavat joista mitatut ideaaliarvot:
Rio Trombetas 20 uS [0.02 mS]
Rio Abacaxis 17 uS [0.017mS]
Rio Urubu 16 uS [0.016mS]
Rio Branco 23 uS [0.023mS]
upriver Rio Negro 11 uS [0.011mS]

Tuota noin. Planet catfish antaa tuossa laittamassani linkissä joen suositukseksi 190 microsiemensiä ("Conductivity around 190 microsiemens") Jos Lempäälän vesi on 148 µS/cm, niin mikähän tuossa vedessä on vikana? Sehän on silloin pehmeämpää, kuin tuolla joissa. Mistä olet nuo jokien arvot saanut? Olen nyt lukenut noista pirun Siemenseistä ja mikrosiemenseistä ja saanut itselleni aiemmin selvän asian täysin sekaisin, kiitos vain
Asiaa ei helpota, että et vaivaudu laittamaan viesteihisi selkeitä arvoja, vaan pelkät mS tai uS:sät.

Mnä ymmärrän asian näin: 0,01 mS/cm = 1 mS/m = 10 µS/cm. Eli siis oman altaani arvo 0,28 mS/cm = 28 mS/m = 280 µS/cm. Tätä tukisi myös tässä mainitut Tampereen vesijohtoveden arvot. Jos tuo ei mielestäsi pidä paikkaansa, toivoisin selkeät perustelut sille, ilman mitään GH/KH/kipsi/kalkki höpinöitä.

Millä aikavälillä olet mitannut johtavuusarvoja vanhavesiteorian mukaisista altaista?

Minä olen monessa yhteydessä vuosikaudet kertonut, että akvaarioissani sähkönjohtavuus laskee hanaveteen verrattuna. En ole koskaan väittänyt että se laskisi loputtomiin tai pysyisi matalana loputtomiin, sillä tarkkailuvälini ovat olleet viikkoja tai maksimissaan muutamia kuukausia.

Näin voi ehkä käydä joissain altaissa, en minäkään puhu kuin omista tai tuttujen kokemuksista. Akvaarioissa voi tapahtua niin kummallisia asioita, että juuri mitään ei voi pitää varmana. Mutta oma kokemukseni on, että sähkönjohtavuus nousee pitkällä aikavälillä, jos altaaseen ei tehdä vedenvaihtoja. Olen mitannut muutamasta altaasta useiden kuukausien välein GH arvoa ja myöhemmin sähkönjohtavuutta.

Yksi allas oli noin 500 litrainen, kalastoltaan ja kasvistoltaan erittäin runsas allas, jossa nitraattiarvot pysyivät tasaisen matalina pitkän aikaa. Tämän vuoksi omistaja ei nähnyt syytä vaihtaa vettä, ennenkuin mitattiin Gh-arvo, joka huiteli yli kahdessa kymmenessä. Tällöin altaan perustamisesta oli kulunut noin kaksi vuotta. Samoin on käynyt kahdessa kasvialtaassa, joista mittasin GH arvot toisesta vuoden ja toisesta kahden vuoden ajan. Alussa kaikissa altaissa Gh oli neljän paikkeilla.

[tso]

Tästä ketjusta löysin tiedot. Se onko nuo mitattu cm vai m asteikolla en löytänyt.

Jos nyt oikein seuraat mitä kirjoitin noiden kipsi "höpinöiden" lisäksi on viittaus kirjaan Aquarium Ecology joka suosittaa aivan erilaisia arvoja kuin mitä hanavesi tuottaa ja vielä uS/cm asteikolla, mikä vaatii RO veden käyttöä.

Kuten aikaisemmin kirjoitin mainitsemani arvot Siemenseinä uS tai mS on aina /cm kuten yleisesti sekä kirjallisuudessa että netissä kirjoitetaan. Tarkoitus ei ollut sekoittaa

Oman altaasi arvosta 280 uS/cm voin sanoa että uskon sen oikeaksi. Ei tässä tarvi alkaa vääntää kättä miten matematiikka ja mikro ja milli sekä metrit ja sentit toimivat. Kaupasta ostetut mittarit näyttävät arvon mS/cm asteikolla. Minulla tuo 0.280mS/cm omassa altaassani jossa lähtöarvot on nuo mitkä jo kerroin (120uS/cm) olisi nitraatin takia noin 50mg/l jo kiirus vaihtaa vettä.

Myös vaivaudut lukemaan aikaisemmin ja katsomaan mitauslaitteet ja -menetelmät saat kyllä selville mittausarvot. Olisi varmaan paremmin pitänyt kirjoittaa, mutta on vaan tullut tavaksi viitata suoraan /cm yksiköinä kun mittarit tuon kertovat.

Koitetaan parantaa tapoja.

Kipsihöpinät lähtivät aivan toisesta ketjusta ja pointti oli löytää vertailuarvot EC / dHK / dGH arvojen suhteen ja nyt näyttäisi olevan kohdallaan. Myös raja-arvojen löytäminen EC nousu suhteessa tavoiteltuun vedenvaihtoon olisi erittäin hyvä löytää. EC mittaus kun on kertaluokkaa nopeampi, helpompi ja luotettavampi kuin tippatestit. Nyt kun asian nostat esiin niin vaikka kyseessä on pääosin sadevedestä nuo Rio X vesiarvot alkavat vaikuttaa enemmän arvoilta jotka pitää kertoa kymmenellä, eli Urubu olisi 160uS/cm, mikä taas on linjassa tuon mainitsemasi 190uS/cm kanssa. Eipä ole tuossa linkitetyssä ketjussa kirjoittaja vaivautunut myöskään laittamaan yksikköä mukaan.

Jos sulla riff kerran on EC mittari niin voisitko mitata 5l veteen 1g kipsin tai soodan lisäyksen aiheuttaman EC arvon muutoksen.
Mitäs muuten olet mitannut ja mitä olet pitänyt raja-arvoina omissa altaissa?

[Alsshon]

Huh, piti edelliset viestit muutamaan otteeseen käydä läpi, ennen kuin ymmärsi.. Kiitos kaikille vastanneille mielenkiintoisista tiedoista! Tuo sähkönjohtavuuden muuttuminen oli ilmeisesti juuri se muuttuja, mitä lähdin hakemaan. Vielä tosiaan: onko keskustelua seurannut joku, jolla on edelleen toiminnassa oleva vanhavesiallas? Oletko seurannut tämän altaan sähkönjohtavuuskykyä muiden vesiarvojen ohella?

Edelliset viestit, joissa mainittiin vanhavesialtaan sähkönjohtavuuskyvyn säilymisestä alhaalla, herättivät erityistä mielenkiintoa. Erityisesti tuon ilmiön esiintyminen altaissa joissa on kuortaan rakentavia kotiloita. Tästä enemmän havaintoja tehneet, kertokaa toki kokemuksistanne.

[tso]

Pitääpä vielä kerran korjata korjauksiani.. kyllä se mitä alunperin kirjoitin näyttää pitävän paikkaansa eli Amazonaksen alueen sähkönjohtavuus on 20 µS/cm tasolla.

Lueskelin tarinaa BLEHER'S BIOTOPES – INTERZOO 2008 messujen KLIK taustoista ja siellä kerrotaan

Rio Mapuera:

The chemical water parameters in the Rio Mapuera biotope were from pH 5.5 – 5.85, the conductivity between 14-20µS/cm and temperatures from 28.5 – 29.5°C.

Lago Cuipeuá:

The chemical water parameters in the Lago Cuipeuá were from pH 6.53, the conductivity between 19µS/cm and temperatures from 26.3 – 26.9°C.

Siis hapanta ja erittäin pehmeää vettä.

[suomikala]

Minua kiinnostaa sama asia kuin ketjun aloittanutta, että onko mitään mitattavaa suuretta, joka kertoo sen, milloin vesi oikeasti on huonoa? Edellisten perusteella tulkitsinko oikein, että kukaan ei tiedä, mikä kalan erittämä yhdiste on se, joka vaatii poistoa, eikä sitä voi ainakaan kotioloissa, tai laboratoriossakaan todeta? On vain havaittu, että kun vaihtaa kerran viikkoon puolet vedestä, ei akvaarion tarvitse päästä kasvien kasvun, tai muunkaan osalta tasapainoon, kun mikään ei ehdi mennä paljon pieleen, joten kalat voivat hyvin, vaikka "akvaario" ei voisikaan hyvin?
Ja sähkönjohtavuus ehkä, ainakin tiettyyn pisteeseen saakka muuttuu? mutta ei välttämättä ole silti suure sille, voiko kalat hyvin vai ei? (vanhavesiakvaarioissahan tämä kai vakiintuu, ja kalat silti jatkavat eloaan)
Diana Walstedin low tech tankithan toimivat hienosti vastoin yleisiä hoito-ohjeita, jopa paremmin!?, mutta vaativat tietysti sen, että akvaario saadaan tasapainoon. Luulisi että lammissakin kasvit käyttävät kaiken kalojen tuottaman eritteen jollain aikataululla, tai muutenhan lampi olisi 100 vuodessa pohjaltaan täynnä jotain myrkkyjä, jota luonto ei osaa käsitellä, ja lopulta lampi olisi pilalla/tappaisi kalat?
Kuka tietää miten vedenpuhdistamo toimii? Jos se toimii lietteen avulla kuten Järven teksteistä ( http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/matto/mulm.php" onclick="window.open(this.href);return false; ja http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... chlamm.php" onclick="window.open(this.href);return false; ) ymmärsin, niin tällöinhän on mahdollista puhdistaa vettä ihan puhtaaksi kaikista eritteistä, kun on vain oikea ympärist. Nyt oikeana ympäristönä toimisi liete pohjassa ja mattosuodattimessa? (Dianan akvaarioissa puhdistuminen on kai enemmän kasveista kiinni, mutta koska pohjaa ei sorkita lappoamisella, sinnekin varmaan kertyy tuo tarpeellinen liete)

[Alsshon]

Tästä täytyy suomikala jatkaa huomisessa (tai oikeastaan tämänpäiväisessä, kun myöhään kirjoittelen) kokouksessa Tuo sähkönjohtavuuden mittaus kiinnostaa tosiaan, mutta kuten sanoit, edelleen vähän jäytää tämä lammikko-ilmiö. Miksei se homma sitten mene pieleen vanhavesialtaissa jossain vaiheessa..?

[sakosa]

Luulisi että lammissakin kasvit käyttävät kaiken kalojen tuottaman eritteen jollain aikataululla, tai muutenhan lampi olisi 100 vuodessa pohjaltaan täynnä jotain myrkkyjä, jota luonto ei osaa käsitellä, ja lopulta lampi olisi pilalla/tappaisi kalat?

Insinöölogiikalla (eli mutulla) taas jyllätään, mutta... Yleensähän lammissa ja järvissä ainakin täällä Suomessa on aikamoinen lietekerros pohjalla, jopa kymmeniä senttejä pienissäkin lammikoissa + luonnollinen kierto sateen ja maaperän imemisen kanssa. Tällaista lietekerrosta tuskin kukaan kuitenkaan haluaa olohuoneeseen tai makuuhuneeseensa laittaa. Sateena sisätiloissa taas toimii veden lisäys ja "imeytymisenä" vanhan veden poisto mekaanisesti (lasi kun ei pahemmin vettä ime). Ainakin mun korviin siis kuulostaa järkevältä vaihtaa vettä ja imuroida ne *askat pohjalta. Ja näin omaa akvaa hoidan, jos ei parempaa joku ehdota.