Kovan veden kalat

[miranda]

Yritin tuossa hakutoiminnolla metsästää listaa kovan veden kaloista (ja muista eliöistä), mutta enpä löytänyt.
Siis sattuisiko joku tietämään, olisiko jossain listattuna lajeja veden kovuuden mukaan?
Tai jos jopa taulukkoa, jossa kaikenlaiset vesiarvot koottuna?

Nimim. tämähän alkoi miljoonakala-nostalgia-pakkomielteestä

[Taavetti]

Synnyttävät hammaskarpit ovat kovemman veden kaloja. Muiden lajien vaatimuksia voi helposti etsiä mm. Faunattaren, Pienenakvaariokaupan ja Helsingin Akvaariokeskuksen sivuilta. Myös kirjallisuuteen kannattaa tutustua, mutta ei mihinkään ikivanhoihin painoksiin.

[7330]

Eipä taida sellaista listaa olla selvästi näkyvissä missään (etenkin, kun tiedot vielä vaihtelevat lähteestä riippuen). Parhaiten eri lajien listattuja veden kovuuksia löytyy Varjon Akvaariokalat-kirjasta. Teen kuitenkin tähän oman parhaan tietoni mukaan jonkinlaista listaa myynnistä löytyvistä kovan veden lajeista. (lähteinä lähinnä tuo Varjon kirja ja Fishbase)

Eli, nimenomaan keskikovassa-kovassa vedessä viihtyvät
- monet hopeakylkikalat
revontulikala (gH 8-20)
hehku- ja purppurasateenkaarikala (gH 10-20)
kultapyrstö- ja sinisateenkaarikala (gH 6-15)
kultasateenkaarikala (gH yli 8)
kultasinisilmä (gH 8-15) + joukko muita sinisilmälajeja
sädekala (gH yli 10)

- monet hammaskarpit
floridankilli (gH alle 15, suositellaan usein suolanlisäystä)
punapyrstötoka (gH 8-20)
riikinkukkotoka (gH 8-15)
metallihammaskarppi (gH 6-20)
molli / leveäevämolli (mustamollit ovat näiden sekoituksia) (gH 7-20, vaativat joskus suolaakin)
purjemolli (gH 10-30)
kääpiöhammaskarppi (gH 9-19)
miljoonakala (gH 4-20, tosin jalostetut muodot eivät siedä pehmeää vettä ja saattavat joskus vaatia myös vähän suolaa)
miekkapyrstö (gH 6-20)
platy ja kirjoplaty (gH 5-20)

- Monet Keski-Amerikan kirjoahvenet (jotka enimmäkseen sietävät myös pehmeää vettä, mutta lienevät kotoisin kalkkipitoisista)
sitruunakirjoahven, tulijuovakirjoahven, seeprakirjoahven, tulisuu (gH alle 20)
texasinkirjoahven (gH 8-15)
kaakaokirjoahven (gH 10-15)
turkoosikirjoahven, sinisilmäkirjoahven, helmikirjoahven (gH alle 15)

- monet tokot
kimalaistokko (gH 10-20, vaatii suolalisäyksen)
ritaritokko, kiiltotokko (gH 10-20) muitakin tokkoja löytyy satunnaisesti liikkeistä

- Ja joukko yksittäisiä muihin ryhmiin kuuluvia kaloja
sokkotetra (gH 5-20)
maanpäällinen sisarensa kiiltotetra suunnilleen samoilla arvoilla
raitarasbora (gH 7-15)
hohtosärki (gH 8-20)
kultakala (gH 5-20)
riisikäärmeankerias (gH 5-15, saattaa tarvita suolaa)
punaeväpainijakala, koukkunokkakala (gH 5-12)
täplämedaka (gH 5-12)

Ja sitten selkärangattomista
siniharjarapu, jymyharjarapu, juovaharjarapu (gH 4-15)
lasikatkarapu (gH 4-30)
sinirapu (gH 10-25)
punarapu (gH 5-20)
paratiisikotilo, omenakotilo (gH yli 5)
tiikerikotilo (gH yli 8)
myös Sulawesin sukarapuja kehotetaan pitämään kovassa vedessä, mutta tarkkoja lukuja en löytänyt.

Sitten asiana erikseen ovat ne alkujaan enemmän tai vähemmän pehmeistä vesistä olevat lajit, jotka kuitenkin sopeutuvat myös kovaan veteen eivätkä suuremmin välitä missä elävät, kunhan totuttaminen tapahtuu riittävän hitaasti. Niitä ovat ainakin
- täplä- ja kuparimonniset
- intiaaninsulka, mustaraitatetra, kuparitetra
- maatiaispartamonni
- tummalevä- ja isopurjeplekot
- monet ripsimonnit
- kardinaalikala
- yleisimmät pienet sukaravut

[miranda]

Wow! Kiitos 7330! Tuossa riittääkin perehdyttävää pitemmäksi aikaa. - *Lähtee etsimään tietoa noista*


Kts. Allekirjoitus-info, kiitos. - Lisa -

[JukkaV]

Lisään listaan:

- kulmatetra
- mustatetra
- kääpiöakara
- leopardimonninen

[heituliini]

Ja samanmoinen lista pehmeän veden kaloista?

kIITOS

[7330]

Ja samanmoinen lista pehmeän veden kaloista?

kIITOS

Heh, ei sellaista listaa voi kukaan tehdä. Niitä on Suomenkin markkinoilla vähintään kymmenkertainen määrä kovan veden lajeihin verrattuna. Yleisesti ottaen: jos se ei ole tässä kovan veden kalojen listassa eikä kotoisin Tanganjika-, Malawi- tai Victoriajärvestä, se on pehmeän veden kala.

[Kiksu]

Pehmeän veden kaloista voisi tehdä listan lähinnä erityisen pehmeää vettä kudun onnistumisen vuoksi vaativista, mutta se kuuluisi ennemminkin tuonne viljely-osioon. Normaaliin elämiseen niillekin sopii hanaveden yleensä reilustikin alle 10 GH kovuus.

[hruottu]

Tämän perusteella voisin siis hankkia platyaltaaseeni pohjalle leopardimonnisia (esimerkiksi..), ne näyttäisivät juuri menevän samaan vaatimuksiin platyjen kanssa kun vain säätää tuon pH:n molemmille sopivaksi eli seiskan pintaan.

[kerttu]

Mites perhoskirjoahven? Varjon kirja antaa sille kovuuslukemana <15. Tai punanoitamonni (Varjon kirjassa sama lukema)? Mikä on käytännön kokemus näistä, onko joku pitänyt kovassa vedessä?

[007]

Ihan mielenkiinnosta kyselen, entäs tiikerinuoliaiset sopeutuvatko kovaan/keskikovaan veteen?

[Hedelmiina]

Ihan mielenkiinnosta kyselen, entäs tiikerinuoliaiset sopeutuvatko kovaan/keskikovaan veteen?

mulla on tikrut ollu semmoses n.4-8gh:n vedessä (vaihtelevasti, kun ei nuo arvot oikein pysy koko ajan samana), oon kovettanu sitä aquadurilla 1mitallinen/100l ja hyvin on mennyt. Varjon mukaan kala viihtyy alle 5 dh:ssa, mutta sama tyyppi on myös sitä mieltä, että tikrulle akvan vähimmäismetrit on 100cm altaassa. Mulla ollu aina 150-200pitkissä enkä pienempään taatusti laittas.

[Anniquu_]

Ihan mielenkiinnosta kyselen, entäs tiikerinuoliaiset sopeutuvatko kovaan/keskikovaan veteen?

mulla on tikrut ollu semmoses n.4-8gh:n vedessä (vaihtelevasti, kun ei nuo arvot oikein pysy koko ajan samana), oon kovettanu sitä aquadurilla 1mitallinen/100l ja hyvin on mennyt. Varjon mukaan kala viihtyy alle 5 dh:ssa, mutta sama tyyppi on myös sitä mieltä, että tikrulle akvan vähimmäismetrit on 100cm altaassa. Mulla ollu aina 150-200pitkissä enkä pienempään taatusti laittas.

Taitaa tuo metrinen allas olla ollut hänen näkemyksensä 80-luvulla... 2007 (Akvaariokalat-kirja) hänen näkemyksenä oli vähintään 530 litraa tai 160 cm. pH tuossa kirjassa on 6-7,5 ja kokonaiskovuus alle 15, eli ainakin keskikovaan menisi. (Vai mitenkähän nuo eri kovuusasteet menevätkään sanallisesssa muodossa...)