Vanhavesialtaan suunnittelu

[suomikala]

Tuolla toisessa aiheessa tuli esille vanhavesiallas. http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 6#p6744618" onclick="window.open(this.href);return false;
Aihetta haun mukaan on aika vähän tarkemmin käsitelty, joten avaan tästä sitten uuden aiheen, kun mielestäni tämä on täysin eri aihetta, niin ei rönsyile ketju.

Onko tuohon jotain hyviä vinkkejä mitkä kasvit olisivat hyviä vanhavesialtaaseen, ja mitkä ei missään tapauksessa? (tarkoitus olla erikseen seura-akvaario ja sitten tälläinen vanhavesiakvaario, ja vanhavesiakvaario olisi pieni joko 65 tai 85 litrainen)
Onko riskinä se, että jos kasveja on liikaa asukkeihin nähden, niin kasvit eivät elä, kun eivät saa riittävästi hiilidioksidia?
Minkä tyyppisiä asukkeja allas voi sisältää, jotka lähinnä tehostavat "ekosysteemin oikeaoppista" toimintaa? Sukaravut ilmeisestikkin, mutta voisiko mukaan laittaa monneja, vai kuormittavatko ne systeemiä samoin kuin kalat? Mitä muita kaloja tai vastaavia olisi, joita ei tarvitse laskea "kaloiksi" altaan kuormituksessa, vaan hyötykaloiksi kuten nuo ravut?
Toimiiko systeemi paremmin parin kalan kanssa kuin ilman kaloja? Kalat kai tuottavat sopivia ravinteita ja hiilidioksidia kasveille?

Aihetta käsitteli myös Jukka http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... i#p3343998" onclick="window.open(this.href);return false; onko tietoa onko suomentanut tuon mainitsemansa artikkelin?

Hienosäätöhän pitää varmaan tehdä nitraattia seuraamalla, mutta jotain selviä perussääntöjä ja kasveja varmaan löytyy?

Ja lopuksi noihin rapuihin liittyvä kysymys. Mitäs kun ne tekstien mukaan tuntuvat lisääntyvän helposti, niin miten niiden lisääntymistä rajoitetaan? Ei välttämättä naurata jos akvaarioon sopii 100 rapua, ja "yks päivä" niitä onkin 200, ja sitten 400?

[7330]

Vanhavesiakvaarioita taidetaan tätä nykyä harrastaa aika vähän, vaikka ne ainakin omasta mielestäni ovat erityisen mielenkiintoisia juuri siksi, että ne jäljittelevät oikeaa luonnon kiertokulkua.

Kaikenlaiset eläimet akvaariossa kuluttavat happea ja ruokaa ja tuottavat hiilidioksidia ja nitraattia. Sukarapuja voi pitää "hyötyeläiminä" lähinnä siinä mielessä, että ne saavat osan ravinnostaan altaassa kasvavasta levästä, joka taas kasvaa niiden omilla jätöksillä - pienentää siis altaaseen laitettavan ylimääräisen kuormituksen, ruuan, määrää. Isompaan vanhavesiakvaarioon voisi kuvitella laittavansa sukarapujen lisäksi jonkin yksittäisen kalan, joka elelisi enimmäkseen sukarapuja syöden. Pieni purkki ei vain taida riittää saaliskannan ylläpitoon. Pikkualtaaseen voisivat rapusten lisäksi sopia mahdollisesti vaikka jotkin kohtuukokoisiksi jäävät kotilot (ainakin kierteissarvikotiloita onkin hyvä olla pitämässä pohjaa kunnossa). Omenakotilon kokoluokkaa olevat otukset tosin mahtavat jo kuormittaakin liikaa. Ehkä myös pieni parvi jotakin hyvin pientä kalaa - esimerkiksi Boraras-suvun rasboroita - voisi sopia. Suosittelisin kuitenkin aloittamaan pelkillä sukaravuilla, ja lisäämään asukkaita jos nitraatti pysyy nollilla ja homma tasapainossa. Sukarapujakin täytyy ruokkia levän lisäksi kunnon ravinnolla, jotta ne pysyvät terveinä. Kovin paljoa ruokaa ne eivät kuitenkaan tarvitse.

Sopivista kasveista en osaa sen enempää sanoa kuin että kestävät peruskasvit ainakin käyvät. Vanhavesiakvaariota ei juuri kannata lannoittaa (taisin laittaa omaani muutaman tipan nestemäistä lannoitetta viikoittain), joten herkemmät kasvit voivat ottaa nokkiinsa ravinteiden puutteesta. Jokin nopeakasvuinen laji kuitenkin on hyvä olla nitraattisyöppönä. Omassa vanhavesipurkissani toimivat ainakin karvalehti, liuskavesisaniainen ja kilpukka. Jaavansaniainen ja -sammal tietysti kasvavat altaassa kuin altaassa, ja myös anubiaat ja melalehdet varmaankin käyvät hyvin. Miksei mitä tahansa muutakin voisi kokeilla, kunhan valon määrä on jonkinlaisessa suhteessa kasvilajin tarpeisiin.

Suodattimesta voisi mainita sen verran, että sen biologinen tehokkuus (suuri pinta-ala) ja riittävän pitkä huoltoväli lienevät tärkeitä. Myös virtausta olisi hyvä olla sen verran, että liete kertyy suodattimeen eikä esimerkiksi kasvien lehdille niitä tukehduttamaan. Mattosuodatin ainakin toimii hyvin.

Ja nuo sukaravut kyllä lisääntyvät helposti, mutta siitä tuskin tarvitsee olla huolissaan. 65-85-litraiseen sopii jo ainakin 150-200 pientä sukarapua, ja kun kanta näyttää olevan liian tiheä, osan voi haavia ylös ja myydä. Sitäkin voisi ajatella ravinteiden poistona altaasta.

[JJVi]

Mun kokemuksen mukaan monia kasveja on vaikea saada kasvamaan vanhavesialtaassa. Epäilen että se johtuu siitä, että hiilidioksidin ja ravinteiden kanssa syntyy epäsuhta, eli hiilidioksidia on liian vähän suhteessa ravinteisiin ja erityisesti nitraattiin. Ennen kun vesiä ei pahemmin vaihdeltu, parhaiten tuntuivat menestyvän argentiinanvesirutto ja varsinkin vesisaniainen altaan pinnalla (ei enää upoksissa, koska silloin se ei saanut enää hyödynnettyä ilman hiilidioksidia). Eli kannattanee hommata aluksia ainakin vesisaniaista ja läntätä ne altaan pinnalle. Hiilidioksiidin syöttö on ehkä hieman riskaapelia noin pieneen altaaseen...tai jos ei riskaapelia niin ainakin suhteettoman kallista.
Eräs sopiva kala voisi olla piikkisilmä...

[7330]

Mun kokemuksen mukaan monia kasveja on vaikea saada kasvamaan vanhavesialtaassa.

Näin olen myös kuullut, mutta tuossa omassani kasvoi kyllä kaikki mitä keksin siihen tunkea, siis niin kauan kuin valo riitti. Kasvien ja levänkasvun kanssa alkoi tulla ongelmia vasta kun aloin vaihtamaan vettä ja hankkiuduin eroon suurimmasta osasta sukarapuja. Nyt työn alla on purkin muuttaminen entiselleen, kunhan nuo rapuset taas alkavat lisääntyä.
Tosin sehän ei ihan täydellinen vanhavesiallas ollut, koska vaihtelin kuitenkin pieniä määriä vettä silloin tällöin.

[suomikala]

Kiitti molemmille vastauksista. Nyt akvaariossa on parisenkymmentä sukarapua, ja pari leväsukarapua, sekä aika paljon kierteisiä. Sitä jäin miettimään, kun olisi kai parempi, jos olisi isorakeinen pohja, jonka sisään liete pääsee kertymään. Nyt käytössä on hiekka, ja en sitä mielellään vaihtaisi, näyttää hyvälle, ja helppo istuttaa kasveja. Kannattaisiko kuitenkin johonkin nurkkaan tehdä esimerkiksi 1-2cm kokoisista kivistä keko/rinne, jonka sisään liete pääsee kertymään, mutta jonne ravut ei sovi sisään?
Leväsukaravut ovat olleet vähän "pettymys", jemittelevät suuren osan ajasta, kun kirsikat ja helmisukaravut ovat ihan mielellään esilläkin. Vain pieni osa näistä on jemmailevaa laatua. Mattosuodatinsysteemiäkään en ole vielä rakentanut, täytyy sitä harkita, ja jossain vaiheessa keksiä se kala, joka pitää rapukantaa kurissa.
Kasvit tässä vaiheessa kasvavat ihmeen hyvin, (paremmin kuin viereisessä normaalissa seura-akvaariossa) vaikka valomäärä on puolet tästä toisesta altaasta, (18w) mutta vielähän tämä ei tässä muodossa ole ollut niin kauaa, että voisi puhua akvaarion olevan yhtään vanhavetinen. Argentiinan vesirutto on yksi kasvilajeista, sitten on vauvankyyneltä, ja kahta muuta mitä en tunnista.
Se hyvä rapualtaassa on, että ei pääse tuo levä leviämään. Meille tuli molempiin akvaarioihin tupsulevällistä kasvia, niin rapualtaassa se ei päässyt leviämään. Olen välillä jopa toisessa altaassa tupsulevääntyneen kasvin ja puunrungon ottanut tähän rapualtaaseen, ja kummasti ne ravut sillä herkuttelevat.

[Tindra]

Jos joku päivä haluaisi perustaa vanhavesialtaan yksittäiselle taistelukalalle niin kuinkahan iso altaan pitäisi olla?

[Tindra]

Edittiä... mietiskelin että jos joku päivä onnistun karsimaan kalojen määrää peräti vain muutamaan taistoukkoon, niin mietin pidänkö tuon 88-litraisen altaan. Voisikohan siitä saada toimivan vanhavesialtaan yksinäiselle taistolle? Tai jos ei olisi ihan puhtaasti vanhavesiallas, niin voiskohan siitä saada edes sellasen kerran 2 viikossa tai tyyliin kerran kuussa siivottavan?