Altaan kypsytys kierteisillä?

[Kierteinen]

Kypsyykö 126 litrainen akvaario jos sitä asuttaa kierteislauma ? Altaassa on kaikki tekniikka jo päällä ja sisustus laitettuna...kierteisiä ruokitaan mm. kalanruoalla ja niitä on 100-150. Jos kypsyminen toimii näin, niin mitenhän kauan siihen suunnilleen menee ?

[D_A_D]

Kyllä se tuollakinlailla varmaan jotenkin kypsyy. Yksikään allas ei kypsy ilman bakteeriymppiä, eli liutaa bakteereja jotka voivat lisääntyä. Kypsyttäminen on bakteerikannan kasvatusta, ei sen kummempaa.
Laitat sinne pyttyyn jotain laadukasta bakteeri litkua(saa akvaariokaupasta) ja alat seurailemaan nitriittiarvoja.
Haulla löydät tolkuttomasti tarinoita kypsytyksestä.

[Kierteinen]

Noita kypsytysjuttuja on tullutkin luettua päivä jos toinenkin...halusin vain tietää josko olisi onnistunut ihan kierteisten avulla, vaikka pikkuhiljaa pidemmällä ajalla.

[tso]

Nyt en oikein ymmärtänyt. Sinulla on iso kasa kierteisiä, mutta ei kypsä allas. Tulivatko nuo kierteiset hiekan mukana vai mistä oiken ne sait? Jos tulivat hiekan mukana ja selvisivät muutosta, on myös todennäköistä että hiekassa on paljon elävää bakteerikantaa, joka nyt huutaa ruokaa.

[Kierteinen]

Hiekka akvaariossa on uutta, eikä suodattimessa tms ole vanhaa bakteerikantaa jäljellä....elleivät ne sitten selviä suodattimien kuivahtamisesta (patruunat kyllä vanhoja) ? Kierteiset ovat siis tulleet muualta...

-----------------------------

Kirjoittaja Kierteinen » 22:08, 01.02.2010

Lisäys: akvaarion kasvit ovat kyllä peräisin toiminnassa olleesta altaasta. Onko niissä voinut säilyä bakteerikantaa, vaikka olivatkin pari päivää vesiämpärissä ennen kuin sain ne ? Kasvit olivat varmaan tuon väliajan ihan vesijohtovedessä....levää niissä ainakin näkyy olevan hiukkasen joissain . Mahdollisesti myös mukana tullut kanto on ollut käytössä, sillä ainakin se oli vielä hyvinkin märkä ja upposi melkein heti.....

Juu tiedän, epäselvä tilanne varmaan näin luettuna

[111na]

Kasvien ja kotiloiden mukana on tullut bakteeriymppi. Ehkä myös kannossa. Kyllä se kypsyy ihan vain ruokkimalla kierteisiä vähän ja säännöllisesti. Voit laittaa myös 5mg/l ammoniumia veteen kertalisäyksenä kerran, jos haluat varmistaa hyvän typenkierron tuleville kaloille. Kypsyminen kestää usein 2-3 viikkoa, mutta siinä voi mennä pitempäänkin.

Tarvitset nitriittitestin ja hirvensarvensuolaa, jos haluat tietää milloin on valmista. Niillä pääset testaamaan kypsyyttä.

[111na]

, vaikka pikkuhiljaa pidemmällä ajalla.

Jos syystä tai toisesta nitriittitestiä ei ole, vastaus on kuitenkin kyllä. Ajatellaanpa mitä tapahtuu, kun akvaario on laitettu näin toimintaan kasveineen kaikkineen: Altaaseen on varmasti tullut tarpeellinen bakteeriymppi, mutta sen määrästä ei ole tietoa. Määrä kuitenkin korjaantuu kun bakteerit alkavat lisääntyä jakautumalla ja siten ympin määrä vaikuttaa kypsytysaikaan. (Hyvä ymppi tekee alun kehityksen nopeammaksi - runsas typpibakteerimäärä alussa lyhentää kypsytysaikaa 1,5-2 viikkoon, kun se muuten voi olla jopa kuukauden.) Jos vähän laitat sinne kalanruokaa säännöllisesti, siitä tulee kaikki tarpeelliset ravinteet bakteeristolle. Ruokinta on käytännössä kuitenkin pientä syntyvän ammoniumin osalta ja typpibakteeriston parhaan kasvun kannalta, sillä ei sinne oikein kannata lappaa ruokaa paljoa enempää kuin kotilot ehtivät syömään. Jos vedenkierto ja happitilanne on hyvä (mieluummin ilman kansilaseja ja vähintään erittäin suurin aukoin), voi toki vähän enemmänkin ruokkia. Kalanruuasta akvaario saa sen hajottua (myös kun kotilot syövät sen) ammoniumia tasaisesti ja tämä on tilanne jossa kypsyminen tapahtuu väistämättä. Ei sitä voi estää!

Kaikille vedenalaisille pinnoille, missä on sopivat olosuhteet hapen ja ravinnon saamisen suhteet, kasvaa ns. biofilmi. Se käsittää suurinpiirtein kaiken sen elävän mitä vedessä oleville pinnoille yleensä kasvaa. (Tai no, ehkä biofilmillä käsitetään usein mikroskooppisen pientä elämää vain, en tiedä termin alkuperäistä merkitystä) Mukana on myös ne tärkeät typpibakteerilajit omine vaatimuksineen, ja kyllä ne paikkansa ottavat ja runsaimmin juuri sinne missä on niille otollisimmat olosuhteet. Esimerkiksi hiekan pintakerroksesta, missä vesi vielä vaihtuu tarpeeksi, ja soran ollessa kyseessä, syvemmältikin.

Typpibakteerit kyllä leviävät vapaan vedenkin kautta, mutta asettuvat kuitenkin taloksi otollisiin kohtiin kiinnittyen ja kasvaen. Tärkeintä on että hapekas ja sopivan ravinteikas vesi kiertää normaalisti akvaariossa. Typpibakteerien pääravintoa on ammonium ja nitriitti. Happea vesi saa pääasiassa liukenemalla ilmasta, mutta toki myös kasvit sitä luovuttavat runsaasti veteen päiväsaikaan, kunhan (jos) pääsevät kunnolliseen kasvuun. Typpibakteerien kasvu on kuitenkin aina hidasta verraten muihin bakteereihin, että kypsymiseen kuluu 2-4 viikkoa.

Vaikka ammoniumin määrä on melko vähäistä (ainakin verraten kalattoman kypsytyksen ammoniumlisäyksiin), kehitys on väistämätöntä eikä välttämättä edes hitaampaa kuin erillisin ammoniumlisäyksin. Sitäpaitsi sellaiset runsaat ammoniumlisäykset usein päinvastoin hidastavat kasvua, mitä usein tavataan käyttää. Tämä voi johtua siitä että typpibakteereilta puuttuu jotakin muuta, esimerkiksi juuri happea, tai muita ravinteita. (On myös eri asia kypsyttää matto ämpärissä kuin akvaario!) Tässä on yksi koe, jossa vähempi ammoniumin annostelu tuotti selvästi nopeamman kasvun: http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 66#6716066

Hieman lähtee poluille tarina koko ajan. Saisiko tämän loppuun..

Jos ei ole käytössä nitriittitestiä, voit 3-4 viikon päästä vaihtaa kaiken veden, odotella (ruokkimatta) pari päivää, ja asuttaa muutamia kaloja. Kuitenkin: suosittelen nitriitin seurantaa tässä vaiheessa.

Vaikka typpibakteeristo on kasvanut suhteelisen vähäisin ravintein, on se kuitenkin jo 'asettunut taloksi' näitten viikkojen aikana, ja tämä tarkoittaa samalla sitä, että ammoniumin määrän lisääntyessä (esimerkiksi istutettaessa kaloja - alettaessa ruokkia enemmän) typpibakteeristo pystyy jo vastaamaan tähän lisääntymällä tasan niin nopeasti kuin ne yleensäkään voivat lisääntyä. Tämä nopeus on suurin piirtein: jakaantuminen kerran vuorokaudessa, mikä merkitsee sitä ettei nitriitin kanssa tule ongelmaa, vaikka sitä muutamaksi päiväksi voikin vähäisiä määriä tulla näkyviin testiin yhtäkkisen kuormituksen kasvun tilanteessa.

[jk11]

Samanmoinen savotta on minullakin menossa. Tosin tuo hiekka on meikäläisellä tullut vanhasta akvaariosta ja ehti olla vajaat neljä päivää saavissa ennenkuin sen altaaseen mätin. Nyt hiekan seasta on puskenut liki sata kierteistä mönkimään pitkin akvaariota.
Onkos tuollainen bakteerikanta kuinka sitkeää?? Hiekka oli kuitenkin kokoajan "vedenalla" ja ei haissut pahalta kun sen tuonne pönttöön laitoin. (ja mönkiäisetkin oli elossa )
Altaassa on lisäksi iso Eheimin pickuppi sekä aquapallo pyörittämässä vettä. Nämä molemmat ovat pötköttäneet käynnissä olevassa akvaariossa jo muutaman viikon, aikomuksena lisäksi laittaa pari kantoa vanhasta pönikästä vauhdittamaan bakteerikantaa sekä torpata 2215 puhtailla massoilla pääsuodattimeksi parin päivän sisällä.

Tänään laitoin hiutaleita altaaseen jotta tuolla kierteisarmeijalla olisi jotain huttua ja bakteerit alkaisivat lisääntymään. Onko tuossa odotettavissa minkäänsortin nitriittipiikkiä vai? Ja missä vaiheessa kannattaa kokeilla HHS:llä että onko kierto jo valmis.
Niin ja altaan koko on n. 380l ,Ph n. 7,5 KH3.

[Kierteinen]

Hienoa, että vihdoin sain ihan konkreettisen vastauksen..kiitos . Kaikki tarvittavat testit löytyvät, ja kerran jo tuossa katsastin niitriittiä...ei ollut. Kierteiset senkun lisääntyvät ja tekevät uskomattoman ahkerasti töitä. Ruokaa saavat päivittäin hippusen. Kasvitkin tuntuvat pikkuhiljaa pääsevän taas "jaloilleen" vaikka aika huonokuntoisia ovatkin. Uusia taimia näyttäisi olevan tuloillaan ja muutaman karvalehden sain juuri hankittua lisäämään kasvillisuutta. Pikkuhiljaa hyvä tulee

[111na]

Kiitos kiitoksesta. Kiva on kertoa, mitä asiasta tietää.

Kierteinen & jk11. Minä laittaisin jo tässä vaiheessa vähän ammoniumia veteen hirvensarvensuolalla. 3-4mg/l ammoniumpitoisuus kertalisäyksenä. Etuna on, että voi vähentää kalanruuan lisäämistä ja kierteisien lisääntymistä, roskaantumista ja hapen kulutusta ruuan hajoamiseen, sekä se että saa varmasti tietyn sopivasti typpibakteerien kasvua tehostavan pitoisuuden ammoniumia veteen. Hieman nitriittiä muodostunee testissä näkyväksi asti, mutta siitä ei ole haittaa kierteisillekään. Mitattavaksi kohonnut nitriitti takaa nopean ja hyvän kypsyyden kasvun.

Ruokasoodalla on hyvä nostaa hieman KH arvoa, sillä typpibakteeriston kasvu kuluttaa myös hiiltä, ja karbonaatit maistuvat niille. Ne käyttävät myös hiilidioksidia vedestä lisääntyessään, kuten kasvitkin, joten hiiltä on hyvä olla tarjolla riittävästi kasvienkin takia. Vesikään ei ala happamoitumaan, kun KH arvo ei laske lähelle nollaa.

Ei ole pakko mennä apteekkiin hakemaan hirvensarvensuolaa: Muutama millilitra virtsaa sataa litraa kohden. Kalatkin pissaavat!

-----------------------------------

Kirjoittaja 111na » 12:25, 06.02.2010

Tosin tuo hiekka on meikäläisellä tullut vanhasta akvaariosta ja ehti olla vajaat neljä päivää saavissa ennenkuin sen altaaseen mätin. Nyt hiekan seasta on puskenut liki sata kierteistä mönkimään pitkin akvaariota.
Onkos tuollainen bakteerikanta kuinka sitkeää?? Hiekka oli kuitenkin kokoajan "vedenalla" ja ei haissut pahalta kun sen tuonne pönttöön laitoin. (ja mönkiäisetkin oli elossa ) Onko tuossa odotettavissa minkäänsortin nitriittipiikkiä vai? Ja missä vaiheessa kannattaa kokeilla HHS:llä että onko kierto jo valmis.
Niin ja altaan koko on n. 380l ,Ph n. 7,5 KH3.

KH 3 on jo ihan riittävä, (mutta karbonaatit yleensä kuluvat vedestä). Altaassa lienee melko hyvä typpibakteeristo, ainakin ympiksi. Tämänkään lukemisesta ei liene haittaa: http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 1#p6896341

[jk11]

Yön aikana altaaseen ilmestynyt bakteerisamennus. Ei tosin pahimmasta päästä mutta kuitenkin. Nitriitti aaamulla 0.
Eilen kirjoittelun jälkeen ruokin öttiäiset kalanruoalla. Toivottavasti tuo tuosta tokenee.
HSS menee ostoslistalle. Ei oikein hotsita mennä altaan reunalle "tarpeille" Saatikka purkkiin alkaa tähtäilemään kuin männävuosien hiihtokuninkaat.

[111na]

Semmoista se on nykyajan meno: kusikin pitää ostaa jauheena kaupasta!

Onhan siinä toki sellainen puoli, että saa tarkemman annostelun.

-------------------------------

Kirjoittaja 111na » 17:30, 06.02.2010

Luullakseni urealla (virtsa-aine) on sellainen ominaisuus, että sen hajoaminen kestää aikansa, joten siitä vapautunee ammoniumia vähän pitempään, eikä kaikkea heti.

[Kierteinen]

Näin paatuneena kasvivärjärinä täytyy myöntää, että tuli muutama päivä sitten käytettyä akvaarion kypsytykseen ihan luonnonainetta .

Tänään tein uudet tippatestit kun eilen tuo vesi jostain syystä taas samentui hiukan oltuaan jo välillä ihan kirkasta. Uudet arvot olivat:

pH 6.5
KH 4
Nitraatti 5
Nitriitti 0.1

Eli hiukkasen on nitriittiä nyt näkyvissä.
Akvan mukana tulleet kasvit ovat alkaneet versoa uutta ja äskettäin laitetut karvalehdet rehottavat. Kierteiset lisääntyvät, ja pian täytyy varmaan niitä jo poistaakin kun kakkaa on joka paikka kohta täynnä . Tehokkaasti kyllä putsaavat paikkoja, ja vanhat kasvinlehdetkin häviävät suihin mukavaa vauhtia...puhumattakaan kalanruoista.

[111na]

No niin! Pissa on rok!

Minkä tyyppiset ja merkkiset ovat nuo vesitestit?

Ihaile vain niitä pökäleitä, parempi olla poistamatta. Kakka on kaunista näissä hommissa. Ja niin katoavaista kuitenkin.

(Tai tietysti teet kuten parhaaksi näet. Mutta se hajoaa, ja lisää monenlaista elämää siellä, pieneliöitä, jotka hajottavat.)

Minkälaista hiekkaa siellä on, raekoko? Minkälainen on suodatin?

[Kierteinen]

Nuo testit ovat JBL tippatestit.

Pohja on akvassa hiekkaa, raekoko 0.4-0.8mm. Suodattimena Eheim aquaball 2210 ihan peruskarkeilla materiaaleilla.

Ei tuo kakka haittaa kuin tuossa tumman kannon päällä, jossa pistää silmään . Kasvien päältä aika hyvin varisee kun kierteiset vaeltelee ja lehtiäkin putoilee...mukana tulleet kasvit ovat enemmän tai vähemmän tiensä päässä , mutta tosiaan uutta pukkaavat ja kohta pääsee tekemään kunnon harvennusta.

[111na]

Hyvältä vaikuttaa. Osaatko sanoa paljonko sitä luomua sinne tiputtelit? Millilitroissa tai muuten? Toki se luultavimmin vaihtelee myös vahvuudeltaan päivänajan ja sen mukaan mitä tai miten on syönyt ja juonut, mutta kuitenkin.

[Kierteinen]

Sellaisen pienen lirauksen... 10ml voi olla aika lähellä. Eikä ollut aamuista tujua tavaraa

[jk11]

Lauantaina lisätty Hooässässsäää reilu teelusikallinen veteen liuotettuna ja edelleenkään ei nitriitti nouse.
Tarvii visiin tänään pistää kaikki kannot vanhasta laarista sekä tunkea uusi satsi suolaa...
Jos ei tuokaan auta niin sitten "heitän kepillisen" altaaseen kun kuullostaa olevan tehokasta.

[111na]

jk11. "n. 380l "
Ehkä vettä siinä on 320l, joten 3 tl HSS olisi noin 5 mg/l ammoniumina. (Ja 2tl lähempänä sitä mitä ehdotin aluksi.)
Pystytkö mittaamaan nitraattia? ( Ei sillä niin väliä kuitenkaan.)

Jaa niin muuten sanoit että vanha hiekka oli saavissa muutaman päivän, Olitko huuhdellut sitä?

------------------------------------

Kirjoittaja 111na » 10:28, 08.02.2010

KÄÄK! Teelusikka on lähempänä viittä millilitraa.

Ehkä vettä siinä on 320l, joten 3 tl HSS olisi noin 5 mg/l ammoniumina. (Ja 2tl lähempänä sitä mitä ehdotin aluksi.)

Siis tietenkin kirjoitin aivan höpöjä. 1ml HSS jauhetta sataan litraan antaa noin 5mg/l ammoniumia veteen! Joten laittamasi annos vastaa hyvinkin sitä mitä ehdotin.

Maustemitta pallomaisena muotona on huomattavasti tarkempi mittaväline kuin teelusikka. Toinen vähän parempi on vaikkapa tippatestin mukana tuleva mitta. Pieniin akvaarioihin on erittäin hyvä sekoittaa jauheesta vesiliuos, josta sitten mitataan akvaarioon ainetta. Muuten annostelu on hyvin epätarkkaa.

1 maustemitallinen hirvensarvensuolaa (noin 1g) sadan litran akvaarioon antaa suunnilleen 5 mg/l. Kun sen liottaa vaikka desilitraan, josta ottaa 20 ml liuosta tuohon noin 20 litraan, saa tuon 5 mg/l. http://aquahoito.info/suomi/kypsytys/palikka.php

Yksi melko tarkka tapa on tehdä viiva mitallisesta jauhetta ja jakaa se tasapitkiin osiin.

[111na]

Mitenkäs bakteerit jaksavat?

[jk11]

Eilen aamulla mätkäsin uuden satsin suolaa altaaseen. Tänään (ke) testailin ja ei edelleenkään mitään. Maanantaina laitoin altaaseen uuden valon sekä vanhasta altaasta muutaman kannon mutta ei sekään tuonut muutosta nitriitti arvoihin. Täytyy vissiin käydä ostamassa nitraattitesti, jos se vaikka tuo vanha pohjahiekka oliskin toimivaa...

[Kierteinen]

Min en ymmärrä mittään enää kohta ...Nyt mittasin uudet arvot, kun tuohon veden päälle oli ilmestynyt ikään kuin joku kalvo...kiersi siinä virtauksen mukana ympyrää veden pinnalla. Tulokset oli : pH 7.5, nitriitti 0.05, nitraatti 5, KH 4. Raudankin mittasin ja sitä oli ilmestynyt hiukan, mutta luonnollista kun kasvilannoitetta oli juuri lisätty edellisenä päivänä. Mutta miten ihmeessä tuo pH on nyt hypännyt tuollaisiin lukemiin ? Taulukoiden mukaan vedessä on nyt sitten liian vähän hiilaria kasveille...ja kaloille.

Uudet karvalehdetkin ottivat jostain nokkiinsa, menivät ensin päistään ruskeiksi ja sitten alkoi "sulkasato", johon kimpaantuneena heitin koko kasvit roskiin tuskailtuani aikani ensin veden putsaamisen kanssa ja sitten suodattimen kanssa . Hirveän nätti kasvi ja varmasti hyödyllinen, mutta ei enää ikinä mun akvaarioon ! Nyt on aika ankean näköistä kun on enää noita pikkuisia taimia jäljellä

[111na]

Hiilidioksidista on kasviakvaariossa kai aina pulaa, mutta myös karbonaatteja kasvit voivat käyttää hiilenlähteenään. Typpibakteeriston kasvu käyttää myös hiiltä. Hajoamisprosessit tuottavat sitä. Hengitys, soluhengitys. Pimeällä hiilihapon määrä kasvaa kasviakvaariossa.

(Minen noista taulukoista perusta. Aina on kasvit kasvaneet niin pH 5,5:ssä kuin 7,5:ssä. Sinulla näyttää olevan enemmän yksityiskohtainen lähestymistapa kasveihin kuin minulla, kaikkine mittauksineen. Parempia neuvoja saat joltain muulta! )

On aina riski ettei uudet kasvit menestykään omassa akvaariossa. Kypsytysvaiheessa, riippumatta kypsytystavasta, ja yleensäkin uudessa akvaariossa joka on kaukana millään lailla stabiilista, ei välttämättä kannata laittaa alkuun muuta kuin jotain erityisen helppoa ja vaatimatonta - tai jotain harrastajalta saatua karsittua. Kypsytyksessä puuttuu myös kalat tuomassa hiilidioksidia lisää.

En löytänyt mitään mainintaa aiemmasta pH arvosta.

Eilen aamulla mätkäsin uuden satsin suolaa altaaseen. Tänään (ke) testailin ja ei edelleenkään mitään. Maanantaina laitoin altaaseen uuden valon sekä vanhasta altaasta muutaman kannon mutta ei sekään tuonut muutosta nitriitti arvoihin. Täytyy vissiin käydä ostamassa nitraattitesti, jos se vaikka tuo vanha pohjahiekka oliskin toimivaa...

Kyllä, näinhän se voi hyvinkin olla!

[Kierteinen]

No juu, tässä nyt on tullut mittailtua kun innostuin tuon tippatestisalkun sisällöstä .

Näin aloittelijana, kun muutenkin kaikki tällä alalla on aivan uutta tulee varmaan näin alussa säädettyä vähän liikaa . Pääasia että tuolla akvaariossa nyt näyttää ainakin kierteisillä olevan oikein hauskaa...poikasmäärästä päätelle, ja kasvit edes yrittävät kasvaa. Kasvit tulivat kaikki onneksi joko kaupanpäällisinä tai juuri toisilta harrastajilta ylijääneinä niin ei ole kauhea menetys muutamaa joutua poistamaan. Mikään viherpeukalo kun en ole koskaan ollut

Meidän kaivovetemme arvot olivat pH 7, KH 5, GH 6, Nitraatti 5. Akvaariossa sitten pH laski alkuun arvoon 6.5 ja nyt sitten on noussut tuohon 7.5 :een. Kaippa se tuosta tasoittuu...

[111na]

Minun kasviharrastukseni on ollut sellaista, että istutan niitä ja sitten jotkut menestyvät ja jotkut ei niinkään. Erittäin harvinaista on kuitenkin ollut ettei laji pysyisi elossa. Niin kauan kuin on vähänkin vihreää on toivoa elämästä. Ja joskus kasvin pelkkä tyvi ja juurakko voi vielä versota.

Taulukoiden mukaan vedessä on nyt sitten liian vähän hiilaria kasveille...ja kaloille.

Kaloille? Eivät kalat tarvitse hiilidioksidia.

Meidän kaivovetemme arvot olivat pH 7, KH 5, GH 6, Nitraatti 5.

Kokeile sellainen, että ota hanavettä lasiin, mittaa pH. Sitten vähän sekoittele sitä, ja mittaa sen pH vuorokauden päästä.