Aloitus

[nicholaus82]

terve ja kiitos etukäteen jo avusta. olen aloittelemassa harrastusta ja mietin että pitääkö myös varsinaisen käyttöakvan lisäksi hommata pienempi akva esim karanteenia varten tai jos joku kala sairastuu? ja miten nuo kalojen sairaudet onko mahdollisia että tulee ihmiselle jotain kun ainakin kalojen tubi voi tartuttaa ihmiseen vaikeasti paranevan ihottuman kun eilen luin. ja jos tulee jotain muuta neuvoja mieleen aloittelijalle niin sanokaa vain. akvaksi tulossa 150-300 litrainen

[Substral]

Erillinen karanteeniakvaario ei ole pakollinen. Suurimman hyödyn siitä saa sitten kun on siinä pääakvaariossa "satojen eurojen kalat", jolloin yhden sairastuvan kalan lisääminen altaaseen tuottaa suuria tappioita. Itse olen pärjännyt kolmella akvaariolla ilman tauteja, ilman karanteeniakvaariota. Huolellinen ja riittävän pitkä kotiuttaminen auttaa kalan siirtostressin minimoimisessa, samoin vain selvästi terveiden ja hyväkuntoisten kalojen ostaminen liikkeestä. Rescue-tapauksien välttäminen on myös hyvä idea. Kalan sairastuessa voit käyttää ihan vain muoviämpäriä tai laatikkoa, jolloin riittää että hyllyssä on ylimääräinen pieni sisäsuodatin tai ilmapumppu ja hohkakivi. Karanteenialtaan ei tarvitse olla kypsä.

Kaloista ihmiseen tarttuu melko harvat taudit. Jos taudit arveluttavat, kannattaa hankkia altaan hoitoa varten sopivan pitkällä varrella olevat kumihanskat. Normaalissa elämässä tärkeintä on pitää mielessä, että käsiä ei tungeta akvaarioon jos on avohaavoja tai naarmuja. Terveellä iholla bakteereista ei ole haittaa, kun pesee kädet. Toiset ovat herkempiä, joten akvaariovesi voi aiheuttaa kirvelyä, pistelyä tai punoittamista iholla. Tällöin ne hanskat ovat ihan järkevä valinta muutenkin. Lisäksi kannattaa muistaa surviaisentoukkien ja mahdollisesti myös muiden kalojen ruoka-aineiden aiheuttamat allergiat. Ei siis kannata hieroa surviaisentoukkapakastetta silmäkulmaan.. Noiden oikeiden tautien välttäminen on kuitenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan käsien pesua, joten niistä ei kannata alkaa hirveästi panikoimaan. Saat helpommin salmonellan suomalaisesta ravintolasta kuin jonkun taudin akvaariosta

[JukkaV]

Kannattaa melkein aina hankkia poikasakvaario tai parikin. Samoin muistutan kypsyttämsen tärkeydestä; ilman sitä kalat tuskin elävät pitkään.

[nicholaus82]

niin eikös kypsytys kestä jonkun viikon kun vedet laittanut ja sitten vasta kalat sinne

[Substral]

Kypsytys vaatii bakteeriympin altaaseen, ympin ruokkimisen ja työllistämisen, että bakteerien määrä lähtee kasvuun. Ymppejä voi ostaa akvaarioliikkeestä (Tetra SafeStart tai Prodibio Startup) tai tehdä itse kukkamullasta. Ruoaksi käy hienoksi jauhettu kalanruoka ja työksi parhaiten apteekista saatava hirvensarvisuola. Kypsyttämisestä on alkeet-osastolla useita viestejä, joita kannattaa lueskella läpi. Tietoa aiheesta on paljon, erilaisia kypsytystapoja useita ja tapoja mokata kypsytys muutamia. Kannattaa siis tutustua kypsyttämiseen huolella ja käydä asia läpi muutamaan otteeseen. Lisäksi pitää ostaa vesitestit, joilla voi seurata nitriitin ja nitraatin määrien kehitystä. Nitriitin tulee kypsytyksen aikana lähteä nollasta, nousta johonkin mitattavaan ja yleensä korkeaan (kaloille myrkylliseen) lukemaan ja lopuksi laskea jälleen nollaan. Nitraatin määrä nousee koko kypsytyksen ajan. Allas on kypsä sitten, kun nitriitti ei enää nouse nollasta, vaikka altaaseen laittaa kuormitusta (alussa hirvensarvisuola, lopussa kalat).

Pelkkä veden, koristeiden, kasvien ja tekniikan laittaminen altaaseen ei kypsytä allasta. Isossa altaassa voi käydä niin, että sinne laittaa kalat ja koristeet kaikki sisään ja näyttää menevän hyvin. Viikon kuluttua ei-kypsässä altaassa ammoniakkipitoisuus nousee ja tappaa kaiken elävän altaasta, sillä altaassa ei ole bakteerikantaa muuttamaan ammoniakkia turvallisempiin muotoihin. Tästä syystä kypsyttäminen on tehtävä huolella; harva asia on niin lannistavaa kuin kasata akvaario jopa sadoilla euroilla pystyyn ja tapattaa koko kalasto vain sen takia ettei tehnyt mieli käyttää muutamaa tuntia kypsyttämisen opetteluun.

[Sisso]

Jos käyttää bakutiivistettä, voi kalat tuoda sinne ohjeen mukaan piankin, joillakin jopa heti. Esim StopAmmo-setti ovat tällainen, muista en tiedä varmasti. BioDigest, joka on tuon setin bakupakkaus, on muutenkin erittäin luotettava tuote ja kannatan sen hankintaa hinnasta huolimatta jos lähtee pikakypsytyksen tielle. Vaikka tekisi ohjeen mukaisen bakutiivistekypsytyksen, täytyy altaa arvoja silti seurata silmä kovana muutaman ensimmäisen viikon ajan. Niin itsellä kuin monella muullakin Awlaisella on kokemuksia, että bakutiivisteen käytön yhteydessä saattaa ilmaantua hiukan nitrittiä, mutta yleensä määrä on kaloille harmiton, vain pieni hyrähdys josta tietää akvan käynnistelevän biomoottoriaan. Myös nitraattia täytyy seurata, jotta tietää akvan käynnistyneen täysipainoisesti, mutta sen ilmaantumiseen menee viikko-toista. Painotan, että nämä sanat koskevat vain bakteeritiivisteen käyttöä, pitkästä kyspytyksestä en tiedä kuin teorian. Kaikki meidän akvat on rykäisty pystyyn vanhojen pohjalta tai bakutiivistekypsytyksellä. Olen ollut BioDigest-käynnistyksiin niin tyytyväinen, etten edes "uskaltaisi" pitkää kypsytystä, vaikka taidan sitäkin joskus kokeilla, jos tilanne sallii, ihan mielenkiinnosta ja opiksi. Musta vaan tilanne tuon tiivisteen kanssa on niin helppo hallita, toisin kuin joskus lukee hyvinkin pitkistä ja ongelmallisista multakypsytyksistä vaikka tiedän, että suurin osa niistä sujuukin ihan oppikirjan mukaan. Tottumiskysymys.

Poikasakva on ihan hyvä olla, mutta aika usein taitaa käydä niin, että muut kalat hoitelevat poikaset paremmille vesille, riippuen kalastosta. Toki kasvattelu on hauska lisä ja innostan kokeilemaan, jos vaan mielenkiintoa löytyy! Mutta sen ehtii hankkimaan myöhemminkin. Sairastupana käy vaikka muutolaatikko, kuten Substral tuolla jo juttelikin.


Juu, mäkin luulen, että todennäköisemmin jäät auton alle kuin saat kaloiltasi taudin.

[JukkaV]

Itse taas olen ptkän kypsytyksen käyttäjä. Eipä ole tullut ikävyyksiä vastaan.

[7330]

Tervetuloa harrastuksen pariin!

Akvaarioharrastajan opetus numero yksi: asiat voi tehdä oikein monella eri tavalla. Toisaalta ne voi tehdä väärin vielä useammalla. Hanki tietoa etukäteen, lue, opiskele ja ihmettele. Sillä tavalla osaat välttää pahimmat sudenkuopat, eikä jokaiseen tarvitse vuorollaan pudota oppiakseen. Akvaarion hoito ei ole työlästä eikä vaikeaa, mutta vähän tietoa se vaatii.

Kalatuberkuloosi lienee akvaarioissa esiintyvistä kalataudeista jokseenkin ainoa, joka voi edes teoriassa tarttua ihmiseen. Siihenkin todennäköisyys on perin pieni, mutta jos haluaa pelata varman päälle, voi välttää käsien upottamista altaaseen silloin kun iho on rikki. Itse tosin olen lotrannut viimeiset kymmenen vuotta altaissa atooppisen ihottuman ja milloin minkäkin puremien ja viiltohaavojen kanssa ilman mitään ongelmia, joten riski tuskin on kovin suuri. Suomessa akvaariosta saadut kalatubitartunnat lienevät laskettavissa yhden käden sormilla.

Aluksi pärjäät kyllä yhdellä akvaariolla, mutta kuten JukkaV sanoi, jossakin vaiheessa haluat kuitenkin yrittää saada jotakin lajia lisääntymään, ja tarvitset kudetus- tai poikasakvaarion. Mahdollisia sairastuvia kaloja on myös mukava pitää omassa altaassaan, vaikka ämpärikin periaatteessa kelpaa tarkoitukseen. Uusien kalojen karanteenaus jakaa harrastajien keskuudessa mielipiteitä: toiset pitävät uusia kaloja viikkoja tai kuukausiakin erillisessä altaassa odotellen, että niiden mahdollisesti kantamat taudit puhkeavat ja ne voidaan parantaa ennen pääaltaaseen laittoa. Toiset epäilevät karanteeniakvaarion stressaavien olosuhteiden nimenomaan aiheuttavan tautien puhkeamista ja kotiuttavat uudet kalat suoraan pääaltaaseen mahdollisimman hyviin olosuhteisiin. Kumpikaan näkemys tuskin on täysin oikea tai täysin väärä: voit lueskella lisää perusteluja täältä, muualta netistä ja kirjoista ja päättää, kumpaa koulukuntaa kannatat.

Joka tapauksessa kudetus-poikas-sairaala-altaaksi riittää vaikkapa 20-25 litran muovinen faunaboksi, joten kovin suuri sijoitus se ei ole.

Koska akvaarion koko on vielä päättämättä, nyt on hyvä hetki paneutua kalalajeihin. Selaile kirjoja (Markku Varjon Akvaariokalat on kattavin suomenkielinen teos), käytä googlea, kiertele akvaarioliikkeissä ja kyläile vaikka muiden harrastajien luona, jos sellaisia tuttavapiiriin kuuluu. Päätä akvaarion koko sen perusteella, että mieluisimmat lajit mahtuvat sinne. Se harmittaa, jos altaan hankittuasi huomaat sen olevan juuri sen verran liian pieni, että se upea rihmakalalaji ei tulekaan siellä toimeen. Joudut ostamaan heti isomman.