Projekti: 530l allas olohuoneeseen

[akvaristi]

Vihdoin ja viimein olen saanut itselleni hommattua kunnon kokoisen altaan, on tätä odotettukin . Harmaita hiuksia tosin aiheuttaa silikonitahrojen poisto laseista (allas siis käytetty), josta kirjoitinkin oman aiheen: http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=7&t=192880. Jos nyt kuitenkin jollain asteella vielä uskon siihen, että tästä altaasta saadaan vielä näyttävä kokonaisuus olohuoneeseen tahroista huolimatta, niin toivoisin teidän kokeneempien apua. Minulla kun ei tämän kokoisista altaista ole kokemusta, tuo nykyinen 175-litrainen on ollut suurin tähän mennessä.

Altaan mitat: pituus 149, leveys 57 ja korkeus 65. Jalusta tuli mukana, siinä on 6 säädettävää jalkaa. Sain myös matkaani kolme ulkosuodatinta, käytössä edellisellä omistajalla on olleet Eheimin Ecco 2236 ja Eheimin 2215. Ostin myös monimetallivalaisimia 2 kpl, tehoa 2x150W. Nämä kuitenkin ajattelin ehkä myydä pois ja hankkia/rakennella T8-runkovalaisimista jotain tilalle. Myös sisäsuodattimen aion hankkia roskankerääjäksi ja tietysti lämmittimen, ainakin jos monimetallit eivät ole allasta lämmittämässä.

Mutta tässä olisi nyt lista kysymyksiä, joita on tähän asti herännyt.
1. Olohuoneessa on betonilattia, jonka päällä parketti. Betoni kestää, mutta mitenkäs parketti? Kannattaisiko jalkojen alle laittaa esim. vanerin palat tms.?

2. Noista ulkosuodattimista. En ole pelannut niiden kanssa yhtään, joten mitkä suodatinmateriaalit ovat noissa parhaita? Toisessa on tällä hetkellä ihan perinteiset suodatinlevyt, tuossa Eccossa on jonkinlaisia ”rakeita”, halkaisijaltaan nämä pallurat on ehkä n. 5-8 mm. Onko nämä ok, vai harkitaanko jotain muuta?

3. Jalustaan on tällä hetkellä teipattu ohut (muutaman millin paksuinen) vaahtomuovi. Kannattaisiko tuohon päälle vielä laittaa esim. styroksia tai paksumpi muovi?

4. Tausta. En ole tähänkään aiheeseen perehtynyt yhtään, nykyisessäkin altaassa on tuollainen rullasta leikattu ”kuvatausta”, haluaisin senkin vaihtaa yksiväriseksi, samoin tähän isompaan joku yksivärinen tausta. Mistä tuo tausta kannattaisi rakennella ja etenkin, miten siitä saisi yksimittaisen, ettei olisi kauheasti saumoja näkyvissä?

5. Hiekka. En osaa yhtään arvioida, mitä tuohon altaaseen menisi hiekkaa, muuta kuin että PALJON. Mutta mikä on tuo paljon noin suunnilleen ja ennen kaikkea, saisiko suosituksia hyvistä hiekoista (värillä ei tässä kohtaa niin väliä, pääasia on, ettei sisältäisi kalkki- tms. kiveä, kun muutenkin on ongelmia saada laskettua tuota pH:ta)? Ellei sitten tule paineltua suoraan jollekin hiekkakuopalle, mutta jos nyt käydään kauppojen tarjoamat vaihtoehdot läpi. Ja onko muuten missä hinnoissa?

6. Vedenvaihto. Tähän asti olen vaihtanut vettä ihan ämpäripelillä, mutta tuossa alkaa olemaan jo sen verran vettä vaihdettavana, että ei oikein houkuttaisi… onnistuuko letkulla vai mikä olisi paras konsti?

7. Kalastostakin saa antaa ehdotuksia . GH on täällä 4, kH 3 ja hanavesi pyörii siinä neutraalin paikkeilla. Nykyisessä altaassa vesi on 7,1 (jostain syystä tuppaa nousemaan aina emäksisen puolelle, vaikka olen sitä koittanut laskea ties millä). Sen olen päättänyt, että helmirihmakaloja aion ottaa + pari punatimanttiahventa on myös altaaseen menossa (tosin saavat kyllä äkkilähdön, jos alkavat terrorisoida muita). Eli mikään mannerteema ei taida enää tulla kysymykseen, kun on jo sekä Afrikkaa että Aasiaa... Mitäköhän muuta voisi ottaa? Aroista kaloista olen jo saanut tarpeekseni (ja punatimantit kun tuolla ovat, niin...) ja toisaalta pidän kyllä myös persoonallisista kaloista, joilla on luonnetta. Tietysti väriä saisi hiukan olla, mutta lähdetään nyt noista luonteenpiirteistä ensin, toisaalta haluaisin ehkä oikein kunnon kokoisen parven keskiveteen. Ja plekoista en tiedä tuon taivaallista (paitsi partamonneista), mikäs olisi tuonne sopiva tai onko plekojen tilalle jotain ehdotuksia?

Huh. Aika litania ja paljon kysymyksiä. Toivottavasti joku edes jaksaisi, taas tuhannennen kerran, vastata. Kiitos

[Akvaharrastaja]

Tuohon tekniikkapuoleen en ota kantaa, koska kröhöm... ei onnistu multa ( ) mutta kalastossa autan.

Noinkin ruhtinnallisen suuren akvaarioon menee helposti se punatimanttiahvenpari, mutta ellei ole tiedossa valmista kutuparia, niin suosittelen ostamaan ensin muutaman kappaleen ryhmän, ja odottaa että ne pariutuvat. Jos näyttää siltä, että akvaariossa pärjää useampikin pari, niin voit pitää useampia pareja, koska yhdelle parille akvaarion kokosuositus on 170l. Tosin jos pohjalle tulee muita reviirikaloja, niin pitäisin vaan yhden pariskunnan. Varaudu kuitenkin poikasiin, ja siihen minne annat muut joukon jäsenet, kun parit ovat selvät.

En tiedä, uskaltaako punatimanttien kanssa laittaa mitään erityisen pientä parvikalaa, koska niiden kuuluisi elää kokoistensa kalojen kanssa.

Helmirihmakalat ovat lämpimän veden kaloja, kun taas punatimantit pitävät hiukan viileämmästä vedestä. Sinun on siis valittava joko punatimantit tai helmirihmat. Ennen valintaasi en voi jatkaa

Jos valitset helmirihmakalat, niin mulla jo oiken päässä rytisee kaunis biotooppi Aasiasta ! Tosin jos valitset punatimantit, niin osaa päättää mitä pistäisi, jos kalat täytyy olla samankokoisia. Itse siis valitsisin helmirihmat.

[akvaristi]

No itse asiassa minulla on jo tuo punatimanttiahvenpari, vähän niin kuin "rescue"-tapauksina tulleet. Epäilen kyllä, mahtaako tulla kutuparia, kun paremminkin toinen jahtaa toista ainakin ruoka-aikaan. Sukupuolista ei sitten mitään hajua, ovat vielä poikasia. Tosin nyt kun siirsin ne karanteenista nykyiseen altaaseen, niin värin puolesta sopisivat kumpikin urokseen, ovat purppuranpunaisia (naaras taitaa olla oranssinpunainen)? Enkä kyllä oikeastaan ehkä haluakaan kutuparia, jos kerran lisääntyvät kuin kanit (kuten olen tosiaan kuullut) . Lähinnä ajattelin, josko ne tuossa isossa altaassa menisivät muiden kalojen ohella.

Ja lämpötilan puolesta nuo Varjon kirjan mukaan menisivät kyllä molemmat, timanttiahven 23-26 ja helmirihmakala 24-28. Eli joku 25-26 astetta voisi olla sopiva kummallekin. Tosin ei minulle ole mikään este luopuakaan noista punatimanteista, vaikka ovat kyllä kovin nättejä ja on ihanaa katsella kaloja, jotka ei aina luiki pakoon kun kävelee akvaarion ohi . Mutta ahmatteja ovat, rontit . Eli jos valita kuitenkin pitää, niin ehdottomasti rihmakalat voittavat .

[Akvaharrastaja]

No itse asiassa minulla on jo tuo punatimanttiahvenpari, vähän niin kuin "rescue"-tapauksina tulleet. Epäilen kyllä, mahtaako tulla kutuparia, kun paremminkin toinen jahtaa toista ainakin ruoka-aikaan. Sukupuolista ei sitten mitään hajua, ovat vielä poikasia. Tosin nyt kun siirsin ne karanteenista nykyiseen altaaseen, niin värin puolesta sopisivat kumpikin urokseen, ovat purppuranpunaisia (naaras taitaa olla oranssinpunainen)? Enkä kyllä oikeastaan ehkä haluakaan kutuparia, jos kerran lisääntyvät kuin kanit (kuten olen tosiaan kuullut) . Lähinnä ajattelin, josko ne tuossa isossa altaassa menisivät muiden kalojen ohella.

Ja lämpötilan puolesta nuo Varjon kirjan mukaan menisivät kyllä molemmat, timanttiahven 23-26 ja helmirihmakala 24-28. Eli joku 25-26 astetta voisi olla sopiva kummallekin. Tosin ei minulle ole mikään este luopuakaan noista punatimanteista, vaikka ovat kyllä kovin nättejä ja on ihanaa katsella kaloja, jotka ei aina luiki pakoon kun kävelee akvaarion ohi . Mutta ahmatteja ovat, rontit . Eli jos valita kuitenkin pitää, niin ehdottomasti rihmakalat voittavat .

Okei, mielestäni saattaisi olla parempi, että myyt/lahjoitat pois punatimantit, koska mun useiden lähteiden mukaan on todella reviiritietoinen ja agressiivinen kala, ja totta, lisääntyvät kuin kanit. Eli, öö mennäämpä niillä rihmisten ehdoilla (?)

Wikipedian mukaan voisit ottaa jopa muutaman uroksen haaremeineen, koska tämä onnistuu yli 400l akvaariossa. Saattaisi näyttää aika tyhjältä, jos siellä on joku pikkuinen parvikala, pohjaelijät ja muutama hassu rihmakala. Mitä sinulla on siinä toisessa akvaariossa? Että, jos otat esim. kolme urosta, ja niille kaikille sen kolme naarasta, eli yhteensä 12 helmirihmakaa. Luuletko, että tulee liian täyttä pinnalle, vai onko akvaarion pinta-ala kovinkin suuri, että meneekö ne. Toki voit vaihtoehtoisesti ottaa vain 2 urosta ja niille kolme naarasta.

Uppoaako sinuun rusokiilakylki? ---> http://www.google.fi/imgres?q=Rusokiila ... x=62&ty=67

Niitä saisi mahtumaan tuonkokoiseen akvaarion jo melkoisen parven, ja ovat 100% varmasti näyttäviä kaloja. Ja vieläpä samalta alueelta, Aasiasta, joka on sen merkki, että akvaario alkaa näyttää jo upelta Aasia biotoopilta. Rihmakalat ylävedessä, rusot (?) keskivedessä, ja pohja vielä keksitään jotain (:

Aasialaisia HYVIÄ levänsyöjiä on vähän, joten voisin suositella ottamaan leväsukarapuja, jos vaan lämpenet niille. Ne oivat oivia levänsyöjiä, eivätkä edes vahingoita kasveja !

Mutta, akvaario näyttää niin kamalan tyhjältä, jos pohjalla ei ole mitään varsinaista asukkia, eli JOS pohjalle TULEE hienohiekka, niin ehdottomasti veikeitä piikkisilmiä se muutama kymmen kipale, niin ovat varmasti esillä. Mitään nuoliaisia en ottaisi, koska ne saattavat joissain tapauksissa käydä kiinni helmirihmoihin ja muihinkin kaloihin. Mutta, koska piikkisilmät eivät ole levänsyöjiä, niin kyllä lämpimästi suosittelen ottamaan niitä leväsukarapuja.

Tässä olisi siis esiteltynä veikeä Aasia-allas ! Et varmaankaan saanut selvää kaikesta, eli tuon 530l kalasto voipi olla vastaava;

2+6 / 3 + 9 helmirihmaa
30+ rusokiilakylkeä (?)
(?) määrä leväsukarapuja
15+ piikkisilmiä

Eli, jos näyttää että mahtuu, niin rusokiiloja ja piikkisilmiä voi ottaa lisää. Ota niin monta leväsukarapua kuin suunnittelet ottavasi, koska ne eivät pysty lisääntymään makeassa vedessä.

Jos päädyt tälläiseen valintaan, niin tässä olisi ihannearvot kaikille;

pH: 6,3
lämpö: 26
dH: pehmeää vettä, eli 2-15 mieluiten.

[akvaristi]

Joo, punatimantit voi olla kuulemma aika häijyjä... joten ehkä niistä voisi olla parempi luopua. Mutta katsotaan ensin, miltä tuo kokoonpano muuten näyttäisi. Nykyisessä altaassa on robertsintetroja 9, viisi kääpiösuppusuuta (parvi huvennut ja ei taida olla nyt saatavilla tällä hetkellä ainakaan Turussa tuota lajia ), kuparimonnisia 10, partamonni, nuo punatimantit väliaikaisesti sekä perustimanttikirjoahvenpariskunta, joka myös on riitainen sellainen. Kyllästyttää katsoa tuota takaa-ajoa ja mietinkin, mitä tuon asian kanssa teen. Olen kerta kaikkisen kyllästynyt katsomaan toisiaan jahtaavia ahvenia (ja vaikka ukko onkin akalle tosi ärhentelijä, niin silti nämä ahvenet on tosi jänishousuja ja aina tosiaan luikkivat altaan takaosaa, jos hiukankaan joku lähestyy allasta).

Ei kuulosta tuo sinun ehdotuksesi kalaston suhteen ollenkaan pahalta . Voisi tuon helmirihmojen hankinnan aloittaa kahdella haaremilla ja lisätä sitten määrää, jos näyttää että hyvin mahtuu. Mietin vain, pysyykö kiilakylki tiiviisti parvessa? Jossain mainittiin että saattavat olla hajallaan ympäri allasta. Toisaalta voisi ehkä harkita hiukan isompaakin parvikalaa. Pidän kuitenkin tämän vaihdoehdon mielessä. Ja noista ravuista. Nehän voisikin olla ihan veikeitä, mutta mitenkäs ne menestyvät pehmeässä vedessä? Piikkisilmiä harkitsin jo nykyiseen altaaseen, mutta hankinkin sitten noita monnisia.

[Akvaharrastaja]

Joo, punatimantit voi olla kuulemma aika häijyjä... joten ehkä niistä voisi olla parempi luopua. Mutta katsotaan ensin, miltä tuo kokoonpano muuten näyttäisi. Nykyisessä altaassa on robertsintetroja 9, viisi kääpiösuppusuuta (parvi huvennut ja ei taida olla nyt saatavilla tällä hetkellä ainakaan Turussa tuota lajia ), kuparimonnisia 10, partamonni, nuo punatimantit väliaikaisesti sekä perustimanttikirjoahvenpariskunta, joka myös on riitainen sellainen. Kyllästyttää katsoa tuota takaa-ajoa ja mietinkin, mitä tuon asian kanssa teen. Olen kerta kaikkisen kyllästynyt katsomaan toisiaan jahtaavia ahvenia (ja vaikka ukko onkin akalle tosi ärhentelijä, niin silti nämä ahvenet on tosi jänishousuja ja aina tosiaan luikkivat altaan takaosaa, jos hiukankaan joku lähestyy allasta).

Ei kuulosta tuo sinun ehdotuksesi kalaston suhteen ollenkaan pahalta . Voisi tuon helmirihmojen hankinnan aloittaa kahdella haaremilla ja lisätä sitten määrää, jos näyttää että hyvin mahtuu. Mietin vain, pysyykö kiilakylki tiiviisti parvessa? Jossain mainittiin että saattavat olla hajallaan ympäri allasta. Toisaalta voisi ehkä harkita hiukan isompaakin parvikalaa. Pidän kuitenkin tämän vaihdoehdon mielessä. Ja noista ravuista. Nehän voisikin olla ihan veikeitä, mutta mitenkäs ne menestyvät pehmeässä vedessä? Piikkisilmiä harkitsin jo nykyiseen altaaseen, mutta hankinkin sitten noita monnisia.

Millian sivuilla lukee leväsukaravusta näin;

Leväsukarapu (=amanorapu tai leväkatkarapu) on helppo hoidokki. Se sopii monenlaiseen veteen. Muuta ei vaadi, kuin että lämpötila ei ole yli 29 asteen tai kovin viileää. Kovuudella ei ole niinkään merkitystä otuksen terveydelle, mutta kovassa vedessä sen kuori kuulemma muuttuu vihreämmäksi.

Eli kyllä ainakin leväsukarapu pärjää pehmeässä vedessä.

Hmm, jos vain suinkin pystyt luopumaan punatimanteista, niin suosittelen. Saattaisi muuten noilla reviirikaloilla mennä hieman evät repaleisiksi tai jotain Itse en siis yhdistäisi noin montaa helmistä ja siihen muutamaa punatimanttia päälle. (-:

Kyllä, tottahan se on, että rusot saattavat levitä ympäri akvaariota, mutta mitä mä oon nähnyt, niin haahuilevat vain parven ympärillä, aika samaantyyliin kuin neontetrat. Mutta kyllä ne tiiviiksi parveksi menee jos "vaara" uhkaa. Suosittelen kuitenkin, ovat tosi nättejä ja rohkeita isossa parvessa.

[akvaristi]

Ok, kiitos infosta . Ravut voisi kyllä olla tosi kivoja, en ole koskaan sellaisia kyllä tähän mennessä omistanutkaan.

Mulla tais justiinsa kärtsähtää hermot lopullisesti yleensäkin ahveniin. Taidan kohta luopua noista perustimanteistakin, kun ukko on ihan liian tulisieluinen. Sai punatimantitkin jo kyytiä siltä tänään, joten yhteiselo edes väliaikaisesti ei taida onnistua tuossa 175-litraisessa .

Mutta olisko kenelläkään antaa vinkkejä tuohon altaan asennukseen ja tekniikkapuoleen?

[mpiil]

Mulla 317l allas eli pituutta 130cm. Hiekasta voin sanoa sen verran, että itse kävin ostamassa Biltemasta hiekkaa, sitä "karkeampaa" eli kooltaan 0,2-1,0mm. Olen vaihtanut vasta puolet pohjamateriaalista hiekkaan ettei pääse altaan biologia liian pahasti häiriintymään. Tuo hieno hiekka näyttää tosi hyvältä isossa altaassa ja mulla sitä menee tuohon altaaseen 2 säkkiä eli sulla riittäis sitten se 3 säkkiä. Eikä ole turhan kallista, 7€ säkki. Täällä on kirjoitettu ettei hiekkaa tarvitse huuhdella, itse kuitenkin kevyesti huuhtelin kun meni jo valmiiseen akvaarioon kalojen sekaan. Vähän samensi vettä, mutta ei pahasti. Pohjakalat tykkää hienosta hiekasta ja roskat helppo imaista lapolla hiekan pinnasta, vaikka kaikki törky näkyy aika helposti. Kierteisiä olisi hyvä hommata tuohon hiekkapohjaan hoitamaan pohjan ilmastusta ja syömään sieltä kaiken ylimääräisen. Kasvit viihtyvät hienossa hiekassa myös paremmin.

Kalastona omassani on:

- Avainkirjoahven koiras, neiti etsinnässä
- Sateenkaariahven pariskunta
- mustatetroja 10
- Kongontetroja 6
- Monnisia 16
- Helmirihmakaloja 2
- Partiksia 2

Hyvintulevat kaikki toimeen keskenään, ahvenet pohjalla monnisten ja partisten kanssa, helmirihmat pinnassa, kongot ja mustatetrat keskivedessä. Nuo kongot on kyllä kauniita ja näyttävät hyvältä isona parvena. Ovat myös vilkkaita uimareita. Piiloja täytyy vaan olla tarpeeksi ja kasvillisuutta, että muut kalat voivat piiloutua jos kuitenkin päätät ottaa jotain ahvenia. Tuo avainkirjoahven ja sateenkaariahvenet on mulla ainakin tosi rauhallisia, eivätkä kiusaa ketään. Hyvä neuvo voisi olla, että hankit reviiritietoiset kalat viimeisenä, niin sopeutuvat altaaseen paremmin, kun eivät pääse yksin ensimmäisinä kaloina valtaamaan koko allasta reviirikseen.

[ERsKA82]

Kohtaan 5. ja 6.

5. Esim Weber Saint-Gobain 0,5-1,2mm puhallushiekka olisi hyvää ja ei mitenkään kovin kallista. Tuohon hyvä määrä varmaan olisi 3 x 25kg ja hintaa tälle tulee about 30€ riippuen liikkeestä. Saa rautakaupoista.
Hiekka pitää pestä, mutta siihen saa minulta vinkkejä jos haluaa (pesin tuossa 1kk sitten noin 60kg)

6. Letku on ehdottomasti oikea vaihtoehto... Niin pitkä että ylttää johonkin lavuaariin/lattiakaivoon + hanaan sovitin millä saa sitten vastaavasti täytettyä.
Itselläni on paksua puutarhaletkua + tämän tapainen mutta vielä yksinkertaisempi hanaliitin

5. Hiekka. En osaa yhtään arvioida, mitä tuohon altaaseen menisi hiekkaa, muuta kuin että PALJON. Mutta mikä on tuo paljon noin suunnilleen ja ennen kaikkea, saisiko suosituksia hyvistä hiekoista (värillä ei tässä kohtaa niin väliä, pääasia on, ettei sisältäisi kalkki- tms. kiveä, kun muutenkin on ongelmia saada laskettua tuota pH:ta)? Ellei sitten tule paineltua suoraan jollekin hiekkakuopalle, mutta jos nyt käydään kauppojen tarjoamat vaihtoehdot läpi. Ja onko muuten missä hinnoissa?

6. Vedenvaihto. Tähän asti olen vaihtanut vettä ihan ämpäripelillä, mutta tuossa alkaa olemaan jo sen verran vettä vaihdettavana, että ei oikein houkuttaisi… onnistuuko letkulla vai mikä olisi paras konsti?

[Akvaharrastaja]

Ok, kiitos infosta . Ravut voisi kyllä olla tosi kivoja, en ole koskaan sellaisia kyllä tähän mennessä omistanutkaan.

Mulla tais justiinsa kärtsähtää hermot lopullisesti yleensäkin ahveniin. Taidan kohta luopua noista perustimanteistakin, kun ukko on ihan liian tulisieluinen. Sai punatimantitkin jo kyytiä siltä tänään, joten yhteiselo edes väliaikaisesti ei taida onnistua tuossa 175-litraisessa .

Mutta olisko kenelläkään antaa vinkkejä tuohon altaan asennukseen ja tekniikkapuoleen?

Oli ilo auttaa ! Olet siis tyytyväinen saamaasi kalastoon?

Olisi muuten mukava seurata sitten projektin jatkumista, eli kerrothan meille kaiken sitämukaa kun asiaa riittää?

[akvaristi]

Mulla 317l allas eli pituutta 130cm. Hiekasta voin sanoa sen verran, että itse kävin ostamassa Biltemasta hiekkaa, sitä "karkeampaa" eli kooltaan 0,2-1,0mm. Olen vaihtanut vasta puolet pohjamateriaalista hiekkaan ettei pääse altaan biologia liian pahasti häiriintymään. Tuo hieno hiekka näyttää tosi hyvältä isossa altaassa ja mulla sitä menee tuohon altaaseen 2 säkkiä eli sulla riittäis sitten se 3 säkkiä. Eikä ole turhan kallista, 7€ säkki. Täällä on kirjoitettu ettei hiekkaa tarvitse huuhdella, itse kuitenkin kevyesti huuhtelin kun meni jo valmiiseen akvaarioon kalojen sekaan. Vähän samensi vettä, mutta ei pahasti. Pohjakalat tykkää hienosta hiekasta ja roskat helppo imaista lapolla hiekan pinnasta, vaikka kaikki törky näkyy aika helposti. Kierteisiä olisi hyvä hommata tuohon hiekkapohjaan hoitamaan pohjan ilmastusta ja syömään sieltä kaiken ylimääräisen. Kasvit viihtyvät hienossa hiekassa myös paremmin.

Joo, Bilteman hiekka on näkynyt olevan täällä kehuttu, mikäs tuon tummuusaste on? Ja kaipa siitä hyvä on suurimmat pölyt huuhdella . Nykyisessä altaassani onkin hiekkaa, olen käsin koittanut tuota pohjaa möyhentää, kun ei ole kierteisiä (tai oli muutama, mutta ovat tainneet heittää henkensä, kun en ole ruokkinut millään kalkkipitoisella ja vesi on pehmeää).

Hyvintulevat kaikki toimeen keskenään, ahvenet pohjalla monnisten ja partisten kanssa, helmirihmat pinnassa, kongot ja mustatetrat keskivedessä. Nuo kongot on kyllä kauniita ja näyttävät hyvältä isona parvena. Ovat myös vilkkaita uimareita. Piiloja täytyy vaan olla tarpeeksi ja kasvillisuutta, että muut kalat voivat piiloutua jos kuitenkin päätät ottaa jotain ahvenia. Tuo avainkirjoahven ja sateenkaariahvenet on mulla ainakin tosi rauhallisia, eivätkä kiusaa ketään. Hyvä neuvo voisi olla, että hankit reviiritietoiset kalat viimeisenä, niin sopeutuvat altaaseen paremmin, kun eivät pääse yksin ensimmäisinä kaloina valtaamaan koko allasta reviirikseen.

Huoh. Koitan nyt päästä kummistakin ahvenistani eroon. Aamulla meni hermot, kun taas mentiin ympäri allasta. Timanttiurosahven on tosi komea, mutta kun pitää olla niin pirun pahapäinen . Akkaa (ja nyt noita punatimantteja kohtaan) kohtaan siis, muut kalat saavat olla ihan rauhassa. Toisaalta timantit ovat sitten kauheita nynnyjä. Joku kun lähestyy allasta hiukankin, niin vilahdus käy ja ovat akvaarion takaseinässä. Eli sen verran saisi ahvenessa olla "potkua", että ei aina luikkisi karkuun. Jos saan nämä eteenpäin, niin ensi kerralla (jos vielä ahvenia jaksan ottaa) otan kyllä ensin pienen porukan ja koitan sitten ylimääräiset luovuttaa jonnekin. Ahvenet selvästi tarvitsevat sen porukan, josta saa sitten valita itselleen sopivan parin. Perhoskirjoahvenetkin kun aikoinaan tekivät samaa, ukko vaan jahtasi kutuvalmista naarasta.

Kohtaan 5. ja 6.

5. Esim Weber Saint-Gobain 0,5-1,2mm puhallushiekka olisi hyvää ja ei mitenkään kovin kallista. Tuohon hyvä määrä varmaan olisi 3 x 25kg ja hintaa tälle tulee about 30€ riippuen liikkeestä. Saa rautakaupoista.
Hiekka pitää pestä, mutta siihen saa minulta vinkkejä jos haluaa (pesin tuossa 1kk sitten noin 60kg)

6. Letku on ehdottomasti oikea vaihtoehto... Niin pitkä että ylttää johonkin lavuaariin/lattiakaivoon + hanaan sovitin millä saa sitten vastaavasti täytettyä.
Itselläni on paksua puutarhaletkua + tämän tapainen mutta vielä yksinkertaisempi hanaliitin

Kiitos, sain jo yv:lläkin vinkkiä tuosta Weberistä, en kyllä muista oliko juuri tuo karkeusaste, mutta luultavasti . Olen aiemmin pessyt hiekat ämpärissä ja joskus varmaan saavissakin, mutta jos on vinkkejä 75 kg:n hiekkamäärän pesemiseen kätevämmin, kerro pois!

Ai on olemassa sisähanaankin liitin? Mistäs tuollaisia löytää helpoiten? Tämä olikin erittäin hyvä vinkki, kiitos! Helpointa mun olisi varmaan yhdistää letku keittiön hanaan (Oras).

Oli ilo auttaa ! Olet siis tyytyväinen saamaasi kalastoon?

Olisi muuten mukava seurata sitten projektin jatkumista, eli kerrothan meille kaiken sitämukaa kun asiaa riittää?

Ei tuo hassummalta kuulostanut , mutta perehdyn asiaan vielä paremmin, kun saan nämä tekniikka- ja muut jutut ensin kuntoon. Toisaalta olisi kiva saada altaaseen ehkä jotain harvinaisempaakin... mutta katotaan sitä sitten jossain vaiheessa kun ehditään.

Kiva, kun joku on kiinnostunut projektista . Olen itse asiassa aloittanut blogin: http://marjutinakvaarioprojektit.blogspot.com/. Käy tsekkaamassa ! Ja toivon mukaan keskusteluu jatkuu vielä tässäkin ketjussa. En ole tuohon blogisivustoon vielä sen enempää perehtynyt, toivon että siellä olisi joku kuvaominaisuus, millä saa kuvat liitettyä tuonne isoina eikä pelkästään tekstin joukkoon. Mutta jos ei saa, niin täytyy varmaan sitten käyttää lisäksi jotain kuvanjakosivustoa.

[Akvaharrastaja]

Tottakai ! Eihän näin innostavasta (itselleen tulee 240l Aasia-allas ) ja kiinnostavasta projektista voi tai edes SAA jäädä paitsi.

Sitten vaan, öö ootellaan ja ootellaan

[mpiil]

Tuo Bilteman hiekka on aika vaaleaa, beigeä ehkä. Bilteman hiekkasäkki painaa 17 kg ja jos sitä laittaa 3 säkkiä niin tekee 51 kg, mutta tuota Weberiä menis 3 säkillä 75 kg. Tuosta lattian kestävyydestä en osaa sanoa, mutta yli 400 litraiset altaat tarvii vankan lattian. Sulla tosiaan tuo betoni, mutta parketista en osaa sanoa. Joku mulle joskus sanonut, että laminaatti on haljennut akvaarion painosta. On täällä jossain palstalla tuo tilavuus ja paino laskinkin.

Mun sateenkaariahvenet on ainakin rohkeita, tulevat lasille heti kun menen lähelle ja kerjäävät ruokaa. Vielä en ole syöttänyt sormista, mutta uskon että syövät kädestäkin Tuo avainkirjoahven on aika nynny, lymyilee piiloissa ja tummuu mustaksi toisinaan ja luikkii piiloon kun joku heiluu akvaarion edessä.

[7330]

Komea on allas. Meilläkin on olohuoneessa 520-litrainen, tosin ihan eri muotoinen. Meillä tosin Afrikka-teemaa ja isompia ja petomaisempiakin kaloja.

Vastailen niihin kysymyksiin, joihin osaan sanoa jotain fiksua.

1. Olohuoneessa on betonilattia, jonka päällä parketti. Betoni kestää, mutta mitenkäs parketti? Kannattaisiko jalkojen alle laittaa esim. vanerin palat tms.?

Edellisessä kämpässäni oli sama yhdistelmä, eli betoni + parketti (tai näin ainakin luulen: kyseessä oli ikivanha kerrostalo). Parketti painui kolmen vuoden aikana kuopalle 317-litraisen jalkojen alta, joten jonkinlainen tuki voi olla paikallaan.

5. Hiekka. En osaa yhtään arvioida, mitä tuohon altaaseen menisi hiekkaa, muuta kuin että PALJON. Mutta mikä on tuo paljon noin suunnilleen ja ennen kaikkea, saisiko suosituksia hyvistä hiekoista (värillä ei tässä kohtaa niin väliä, pääasia on, ettei sisältäisi kalkki- tms. kiveä, kun muutenkin on ongelmia saada laskettua tuota pH:ta)? Ellei sitten tule paineltua suoraan jollekin hiekkakuopalle, mutta jos nyt käydään kauppojen tarjoamat vaihtoehdot läpi. Ja onko muuten missä hinnoissa?

Hiekan tilavuus litroina on helppo laskea: akvaarion pohjan mitat x haluamasi hiekkakerroksen paksuus. Eli vaikkapa 149x57x5 cm, ja lopputuloksesta saadaan litroja jakamalla tuhannella: 42 litraa hiekkaa. Kuiva hiekka painaa käsittääkseni vajaat 2 kg/l, joten 80 kiloa riittänee hyvin.

Halvan ja kauniin hiekan saat rautakaupan puhallushiekasta, kuten tässä tulikin jo todettua. Bilteman hiekka on helppoa, koska sitä ei ole välttämätöntä edes huuhdella. Se on tosin hyvin vaaleaa, kun taas muista rautakauppaketjuista voit saada tummempaa tai punertavampaa hiekkaa. Hiekkakuopan hiekka on kenties vielä luonnollisemman näköistä, koska siinä on sekaisin eri karkeuksia, mutta sitä joutuu seassa olevan tomun vuoksi huuhtelemaan perusteellisemmin. Minulla on suurimmassa altaassa Biltema/K-rauta -puhallushiekkaseosta ja kahdessa pienemmässä hiekkakuoppahiekkaa. Pidän kyllä molemmista ratkaisuista.

Pääsääntöisesti kotimaisista hiekkakuopista kotoisin oleva hiekka ei ole kalkkipitoista tai muutenkaan vaarallista meikäläisen omalaatuisen kallioperän ansiosta. Kalkkikivialueet ovat perin harvassa.

7. Kalastostakin saa antaa ehdotuksia .

Sanoisin heti alkuun, että kun allas on kerran näin hyvän kokoinen, niin ota vähän isompia kaloja. Ei mitään kolmen sentin sinttejä, joita täytyy olla sata että ne edes erottaa kunnolla (ei sillä, että Akvaharrastajan ehdottamissa rusokiilakyljissä ja leväsukaravuissa olisi muuten mitään vikaa).

Helmirihmakala on kiva laji, ja tämänkokoiseen altaaseen niitä menee pariskunnan tai haaremin sijaan komea parvi. Kannattaa harkita myös pusukalaa, kun kerrankin olisi tarjolla tilaa ryhmälle niitäkin. Omassa purkissani labyrinttikalan virkaa hoitavat afrikkalaiset pantterikiipijäkalat. Ne eivät ehkä ole värikkäitä, mutta sitäkin persoonallisempia ja näyttävämpiä. Kaikki neljä ~15-senttistä möhkälettä ilmaantuvat riviin etulasille aina, kun epäilevät että ruokaa olisi tarjolla.

Kongontetra, kirsikkatetra, tulijuovarasbora, pikkulasimonni tai vaikkapa saksipyrstö ovat näyttävän kokoisia parvikalavaihtoehtoja. Pohjakerrokseen menisi hyvin keskikokoisia plekoja vaikka useampikin (näistä en itse tiedä mitään), ripsimonneja, sampimonneja, okamonneja tai vaikkapa käärmekaloja. Isoista pohjakaloista saa persoonallisia ja pitkäikäisiä lemmikkejä, joissa riittää (ainakin itselleni) mielenkiintoa ihan eri tavalla kuin peruskaloissa.

Punatimanttiahvenetkaan eivät ole mikään ehdoton mahdottomuus, kunhan seuraksi tulee sellaisia lajeja, jotka osaavat pitää puolensa. Keskikokoisista kirjoahvenista löytyy kyllä vähemmänkin pahaluontoisia vaihtoehtoja, jos siltä tuntuu.

[rybka]

Olohuoneessa on betonilattia, jonka päällä parketti. Betoni kestää, mutta mitenkäs parketti? Kannattaisiko jalkojen alle laittaa esim. vanerin palat tms.?

Rakennustekniikan alalla toimiva siskoni suositteli meille 700-litraisen alle joko sokkelia tai altaan kokoista (vesi)vanerilevyä painoa jakamaan. Meillä on tosin lautalattiat, joilla pistekuorman kanssa on ehkä syytä olla vielä tarkempi kuin parketilla.

[akvaristi]

Kiitoksia kaikille vastauksista . Vanerilevyn asettaminen lattialle jalkojen alle olikin jo ajatuksena, joten ehkä tosiaan laitetaan sellainen vahvikkeeksi.

Hiekkavaihdoehdot on nyt harkinnassa. Saattaa olla, että tumma pohja voisi olla näyttävämpi tuossa lootassa?

Sanoisin heti alkuun, että kun allas on kerran näin hyvän kokoinen, niin ota vähän isompia kaloja. Ei mitään kolmen sentin sinttejä, joita täytyy olla sata että ne edes erottaa kunnolla (ei sillä, että Akvaharrastajan ehdottamissa rusokiilakyljissä ja leväsukaravuissa olisi muuten mitään vikaa).

Helmirihmakala on kiva laji, ja tämänkokoiseen altaaseen niitä menee pariskunnan tai haaremin sijaan komea parvi. Kannattaa harkita myös pusukalaa, kun kerrankin olisi tarjolla tilaa ryhmälle niitäkin. Omassa purkissani labyrinttikalan virkaa hoitavat afrikkalaiset pantterikiipijäkalat. Ne eivät ehkä ole värikkäitä, mutta sitäkin persoonallisempia ja näyttävämpiä. Kaikki neljä ~15-senttistä möhkälettä ilmaantuvat riviin etulasille aina, kun epäilevät että ruokaa olisi tarjolla.

Kongontetra, kirsikkatetra, tulijuovarasbora, pikkulasimonni tai vaikkapa saksipyrstö ovat näyttävän kokoisia parvikalavaihtoehtoja. Pohjakerrokseen menisi hyvin keskikokoisia plekoja vaikka useampikin (näistä en itse tiedä mitään), ripsimonneja, sampimonneja, okamonneja tai vaikkapa käärmekaloja. Isoista pohjakaloista saa persoonallisia ja pitkäikäisiä lemmikkejä, joissa riittää (ainakin itselleni) mielenkiintoa ihan eri tavalla kuin peruskaloissa.

Punatimanttiahvenetkaan eivät ole mikään ehdoton mahdottomuus, kunhan seuraksi tulee sellaisia lajeja, jotka osaavat pitää puolensa. Keskikokoisista kirjoahvenista löytyy kyllä vähemmänkin pahaluontoisia vaihtoehtoja, jos siltä tuntuu.

Kiitos, pitää perehtyä näihin ehdottamiisi lajeihin. Jotain hiukan eksoottisempaa olisi kiva saada altaaseen, nyt kun kerran tilaa on eikä tarvitse lähteä heti siitä ajatuksesta, että "ei mahdu"! Pusukalan kyllä taidan hylätä heti alkuunsa, ei oikein innosta. Eipä silti, en ole hylättynyt Akvaharrastajankaan ideoita vielä täysin. Taitaa olla Akvaariokalat-raamatun sivut vielä hiirenkorvilla...

Jumankekka, mutta punatimantit näyttää upeilta tossa 175-litraisessa. Ovat saaneet täyden värin, ja ovat tosi tumman purppuranpunaisia. Ulkonäöllisesti aivan upeita kaloja... kohta täytyy varmaan hommata niille kaksio . Mutta jos pääsevät uuteen hyvään kotiin, niin sekin sopii.

Kirjoitin muuten tuonne toiseen threadiin (johon viittasin avausviestissäni) pikkuisen avautumista noista altaan tahroista. Eivät sitten lähde kirveelläkään . Lisää luettavissa blogistani, jahka ehdin sinne jotain raapustella.

[ERsKA82]

Joo, Bilteman hiekka on näkynyt olevan täällä kehuttu, mikäs tuon tummuusaste on? Ja kaipa siitä hyvä on suurimmat pölyt huuhdella . Nykyisessä altaassani onkin hiekkaa, olen käsin koittanut tuota pohjaa möyhentää, kun ei ole kierteisiä (tai oli muutama, mutta ovat tainneet heittää henkensä, kun en ole ruokkinut millään kalkkipitoisella ja vesi on pehmeää).

Kiitos, sain jo yv:lläkin vinkkiä tuosta Weberistä, en kyllä muista oliko juuri tuo karkeusaste, mutta luultavasti . Olen aiemmin pessyt hiekat ämpärissä ja joskus varmaan saavissakin, mutta jos on vinkkejä 75 kg:n hiekkamäärän pesemiseen kätevämmin, kerro pois!

Ai on olemassa sisähanaankin liitin? Mistäs tuollaisia löytää helpoiten? Tämä olikin erittäin hyvä vinkki, kiitos! Helpointa mun olisi varmaan yhdistää letku keittiön hanaan (Oras).

Bilteman hiekka on todella vaaleaa ja hienoa (vaikka ottaisi sitä karkeampaa). Se saattaa samentaa veden 3-10pvän ajaksi, ellei sitä huuhtele kunnolla.

Weber Saint-Gobain (ent. Maxit) karkeampi eli 0,5-1,2mm näyttää jotakuinkin tälle

Kuva tuosta meidän akvaariosta ja hiekka on siis punertavaa ja joukossa on myös tummia ja vaaleita rakeita

Kauhulla täältä luin että ihmiset olivat pesseet muutamaa hassua kiloa aina 9 tuntiin asti niin päätin kehittää jotakin parannusta... voisin kirjoitella siitä ihan oman jutun tänne johonkin sopivaan alueeseen?

Tuo edellinen kuva hanaliittimestä oli bilteman kuva, mutta sanoisin että rautakaupat/halpisliikkeet niin sieltä voisi halvan mutta toimivan muovisen löytää. (Lahdessa puuilo ainakin myy... tarvittaessa voin vaikka postittaa sellaisen vissiin maksoi 1,50€)
Tälläinen minulla:


Jos taasen haluaa panostaa niin rautakauppa/prisma myy suoraan oraksen kierteeseen sopivaa sovitinta johon sitten taas saa ruuvattua normaalikierteisen letkuliittimen... eli pussillinen metalliosia ja rakentelemaan.

[akvaristi]

Kyllä sitten melkein tuo Weberin hiekka voisi olla paras vaihtoehto. Tummasävyinen akvaario voisi ajatuksena viehättää ehkä enemmän kuin vaalea . Mutta sain vinkin yv:nä, että sen Weberin pitäisi olla tarkkuusseulottua suodatinhiekkaa 0,5-1,0mm, tuo "perus" 0,5-1,2-millinen on kuulemani mukaan aika teräväsärmäistä?

Ja laita ihmeessä vaikka uutta aihetta tuosta hiekan pesusta. Tuo noin 80 kg hiekkaa alkaa olla sellainen määrä, että mielelläni kuulisin vinkkiä, jos on sinulla on tiedossa kätevä tapa pestä se. 9 tuntia on kyllä silkkaa liioittelua, ei kai se luontokaan niin puhdas ole . Itse pesin nykyiseen altaaseen siten, että aina hiukan vettä hiekan (pesin osissa ämpäreissä viimeksi) joukkoon, pyörittelin hiekkaa aikani ja kun vesi oli tarpeeksi sameaa, kippasin pois ja otin uutta vettä tilalle. Eli huuhtelin näin hiekan moneen kertaan.

Pitää käydä kurkkaamassa, mitä paikallinen Rautia tarjoaa noiden liitinten osalta. Jos nuo halvatkin toimii ja pitää vettä, niin turha ostaa mitään pirun kallista Oraksen omaa sovitinta.

Ja sain muuten vielä fb:ssä kaverilta yhden vinkin noiden silikonitahrojen puhdistukseen, toivo tahrojen poistosta siis elää vielä hiukan .

[ERsKA82]

Kyllä sitten melkein tuo Weberin hiekka voisi olla paras vaihtoehto. Tummasävyinen akvaario voisi ajatuksena viehättää ehkä enemmän kuin vaalea . Mutta sain vinkin yv:nä, että sen Weberin pitäisi olla tarkkuusseulottua suodatinhiekkaa 0,5-1,0mm, tuo "perus" 0,5-1,2-millinen on kuulemani mukaan aika teräväsärmäistä?

Ja laita ihmeessä vaikka uutta aihetta tuosta hiekan pesusta. Tuo noin 80 kg hiekkaa alkaa olla sellainen määrä, että mielelläni kuulisin vinkkiä, jos on sinulla on tiedossa kätevä tapa pestä se. 9 tuntia on kyllä silkkaa liioittelua, ei kai se luontokaan niin puhdas ole . Itse pesin nykyiseen altaaseen siten, että aina hiukan vettä hiekan (pesin osissa ämpäreissä viimeksi) joukkoon, pyörittelin hiekkaa aikani ja kun vesi oli tarpeeksi sameaa, kippasin pois ja otin uutta vettä tilalle. Eli huuhtelin näin hiekan moneen kertaan.

Pitää käydä kurkkaamassa, mitä paikallinen Rautia tarjoaa noiden liitinten osalta. Jos nuo halvatkin toimii ja pitää vettä, niin turha ostaa mitään pirun kallista Oraksen omaa sovitinta.

Ja sain muuten vielä fb:ssä kaverilta yhden vinkin noiden silikonitahrojen puhdistukseen, toivo tahrojen poistosta siis elää vielä hiukan .

Kirjailin tuonne hiekan pesusta...
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 1&t=192957

Ei ole aivan pyöreärakeista tuo puhallushiekka, mutta eipä tuntunut kaloja haittaavaan... vaan kaivoivat pohjalasiin asti poikaskuoppia...

[Akvaharrastaja]

Kiitoksia kaikille vastauksista . Vanerilevyn asettaminen lattialle jalkojen alle olikin jo ajatuksena, joten ehkä tosiaan laitetaan sellainen vahvikkeeksi.

Hiekkavaihdoehdot on nyt harkinnassa. Saattaa olla, että tumma pohja voisi olla näyttävämpi tuossa lootassa?

Sanoisin heti alkuun, että kun allas on kerran näin hyvän kokoinen, niin ota vähän isompia kaloja. Ei mitään kolmen sentin sinttejä, joita täytyy olla sata että ne edes erottaa kunnolla (ei sillä, että Akvaharrastajan ehdottamissa rusokiilakyljissä ja leväsukaravuissa olisi muuten mitään vikaa).

Helmirihmakala on kiva laji, ja tämänkokoiseen altaaseen niitä menee pariskunnan tai haaremin sijaan komea parvi. Kannattaa harkita myös pusukalaa, kun kerrankin olisi tarjolla tilaa ryhmälle niitäkin. Omassa purkissani labyrinttikalan virkaa hoitavat afrikkalaiset pantterikiipijäkalat. Ne eivät ehkä ole värikkäitä, mutta sitäkin persoonallisempia ja näyttävämpiä. Kaikki neljä ~15-senttistä möhkälettä ilmaantuvat riviin etulasille aina, kun epäilevät että ruokaa olisi tarjolla.

Kongontetra, kirsikkatetra, tulijuovarasbora, pikkulasimonni tai vaikkapa saksipyrstö ovat näyttävän kokoisia parvikalavaihtoehtoja. Pohjakerrokseen menisi hyvin keskikokoisia plekoja vaikka useampikin (näistä en itse tiedä mitään), ripsimonneja, sampimonneja, okamonneja tai vaikkapa käärmekaloja. Isoista pohjakaloista saa persoonallisia ja pitkäikäisiä lemmikkejä, joissa riittää (ainakin itselleni) mielenkiintoa ihan eri tavalla kuin peruskaloissa.

Punatimanttiahvenetkaan eivät ole mikään ehdoton mahdottomuus, kunhan seuraksi tulee sellaisia lajeja, jotka osaavat pitää puolensa. Keskikokoisista kirjoahvenista löytyy kyllä vähemmänkin pahaluontoisia vaihtoehtoja, jos siltä tuntuu.

Kiitos, pitää perehtyä näihin ehdottamiisi lajeihin. Jotain hiukan eksoottisempaa olisi kiva saada altaaseen, nyt kun kerran tilaa on eikä tarvitse lähteä heti siitä ajatuksesta, että "ei mahdu"! Pusukalan kyllä taidan hylätä heti alkuunsa, ei oikein innosta. Eipä silti, en ole hylättynyt Akvaharrastajankaan ideoita vielä täysin. Taitaa olla Akvaariokalat-raamatun sivut vielä hiirenkorvilla...

Jumankekka, mutta punatimantit näyttää upeilta tossa 175-litraisessa. Ovat saaneet täyden värin, ja ovat tosi tumman purppuranpunaisia. Ulkonäöllisesti aivan upeita kaloja... kohta täytyy varmaan hommata niille kaksio . Mutta jos pääsevät uuteen hyvään kotiin, niin sekin sopii.

Kirjoitin muuten tuonne toiseen threadiin (johon viittasin avausviestissäni) pikkuisen avautumista noista altaan tahroista. Eivät sitten lähde kirveelläkään . Lisää luettavissa blogistani, jahka ehdin sinne jotain raapustella.

Oletko nyt varma, että haluat niitä helmirihmoja? Kun en haluaisi lähteä sitten muuttamaan kalastoa TÄYSIN kokonaan, jos innostus niitä kohtaan laskee. Itse kyllä ottaisin niitä, ovat niin ihania ja persoonallisia jokainen! Ja varmasti tunnistaisit jokaisen ainakin luonteen perusteella, tuttuni helmirihmat ihan erityyppisiä jokainen.

Hmm, tosiaan. Noin isossakin akvaariossa mahtuu ihan kepeästi kaksi suurta tetraparvea. Jättäisin ne kongot kuitenkin heti alkuunsa poijes, taitaa tulla liian kuuma. Niin, ja tietty saksipyrstöille. Itse valitsisin kirsikkatetrat ja läjäyttäisin niitä sitten kunnon parven.

Oletko varma, että haluat vaarallisia kaloja, kuten okamonneja? Mutta, mielestäni voit ottaa käärmekaloja (Erpetoichthys calabaricus) ja muita ehdotettuja pohjakaloja. Jos tulee hieno hiekka, niin kunnon pläjäys monnisia, parhaimmat noihin lämpöihin varmaankin helmimonninen ja/tai kaarimonninen. Muita kiinnostavia ja upean näköisiä pohjakaloja ovat selkäuimarit, noitamonnit, purjesampimonni (<3), jotkut ripsimonnit tai vaikka haarniskamonni. Tai peruspartis talkkariksi

Eli, kalasto voisi olla vastaavaa tms:

2+6 helmirihmaa
20+ kirsikkatetraa
2-3 käärmekalaa (?) - asiantuntijat korjatkaa, Helsingin akvaariokeskuksen mukaan yhdelle 200l vettä, eli tonne nippanappa menee se 3?
10+ valitsemaasi lajia monnista, voit ottaa ehkä kaksikin parvea, tilaa kun on.

Valitse noista selkäuimareista, noitamonneista, purjesampimonneista, ripsareista jne. ne parhaimmat. Uskon, että monnisten ja kirsikoiden määrää voi lisätä, riippuen muusta kalastosta.

ps. voisin suositella plekolajina topaasipleko porukkaa

[7330]

Hmm, tosiaan. Noin isossakin akvaariossa mahtuu ihan kepeästi kaksi suurta tetraparvea. Jättäisin ne kongot kuitenkin heti alkuunsa poijes, taitaa tulla liian kuuma. Niin, ja tietty saksipyrstöille. Itse valitsisin kirsikkatetrat ja läjäyttäisin niitä sitten kunnon parven.

Akvaariokalat-kirjassa lämpötilamaksimi kongontetralle on 27, saksipyrstölle 28 ja helmirihmakalalle 28 astetta. Muista ehdotetuista useimmat plekot viihtyvät (minimissään) 27-28 asteessa, okamonnit ja ripsimonnit eivät juuri lämpötilasta välittele ja kirsikkatetroille maksimi on myös 28 astetta.

Kaarimonnisen maksimilämmöksi sen sijaan ilmoitetaan 25 astetta, joten sille voi näissä rihmakala-plekolämmöissä tulla turhan hiki. Muutenkin näin lämpimässä viihtyvät monniset ovat aika harvassa, mutta löytyyhän niitäkin sentään muutama. Mainitun helmimonnisen lisäksi ainakin kupari-, safiiri- ja täpläpyrstömonnisen haarukka menee 28 asteeseen, monen muun lajin 27 saakka.

Parastahan olisi ymmärtää laajemmin kunkin lajin kotivesien lämpötiloja ja niiden vaihtelua sen sijaan, että tuijotellaan kirjasta yksittäisiä asteita, mutta aina siihen ei harmi kyllä ole mahdollisuutta. Eikä sekään riitä. Esimerkiksi tietyssä vesistössä Suomessa voi varsin huoletta olettaa kaikkien kalojen altistuvan samalle lämpötilahaarukalle, mutta silti sen särkikalat aivan taatusti viihtyvät lämpimämmässä kuin lohikalat.

Oletko varma, että haluat vaarallisia kaloja, kuten okamonneja? Mutta, mielestäni voit ottaa käärmekaloja (Erpetoichthys calabaricus) ja muita ehdotettuja pohjakaloja.

Kenelle okamonnit ovat vaarallisia? Onhan niissä piikkejä, mutta ne eivät ole myrkyllisiä, kovinkaan petomaisia tai terävähampaisia, joten ei niistä ole vaaraa kuin korkeintaan akvaarioharrastajan sormille, jos kalojaan ihan väkisin käy käpälöimään. Yli kymmenen vuotta mukanani kulkenut juovaokamonni Jaska on muuttojen yhteydessä saanut aikaan pari reikää sormiin, mutten ihan menisi kutsumaan sitä vaaralliseksi tällä perusteella. Käärmekala sen sijaan voi olla sille päälle sattuessaan pistellä pikkukaloja parempiin suihin, joten ihan pienet parvikalat eivät sen kanssa sovi. Aikuisenahan käärmekalalla voi olla mittaa yli 40 cm, joten hoikasta olemuksesta huolimatta suuhunkin mahtuu jo jotain.

Käärmekalat ovat seurallisia otuksia eivätkä juuri valtaa reviirejä, joten mielestäni kolme menee tuonkokoiseen hyvin. Suurin huolenaiheeni käärmekalojen tilavaatimusten suhteen on akvaarion riittävä leveys. Kalasta kun tulee niin tavattoman pitkä, ettei se normaalinmallisessa akvaariossa tahdo mahtua liikkumaan vapaasti. Akvaristin altaalla on lähes 60 cm leveyttä, mikä on jo reilusti normaalia enemmän ja antaa aikuisenkin käärmeen suoristautua rauhassa.

[Akvaharrastaja]

Hmm, tosiaan. Noin isossakin akvaariossa mahtuu ihan kepeästi kaksi suurta tetraparvea. Jättäisin ne kongot kuitenkin heti alkuunsa poijes, taitaa tulla liian kuuma. Niin, ja tietty saksipyrstöille. Itse valitsisin kirsikkatetrat ja läjäyttäisin niitä sitten kunnon parven.

Akvaariokalat-kirjassa lämpötilamaksimi kongontetralle on 27, saksipyrstölle 28 ja helmirihmakalalle 28 astetta. Muista ehdotetuista useimmat plekot viihtyvät (minimissään) 27-28 asteessa, okamonnit ja ripsimonnit eivät juuri lämpötilasta välittele ja kirsikkatetroille maksimi on myös 28 astetta.

Kaarimonnisen maksimilämmöksi sen sijaan ilmoitetaan 25 astetta, joten sille voi näissä rihmakala-plekolämmöissä tulla turhan hiki. Muutenkin näin lämpimässä viihtyvät monniset ovat aika harvassa, mutta löytyyhän niitäkin sentään muutama. Mainitun helmimonnisen lisäksi ainakin kupari-, safiiri- ja täpläpyrstömonnisen haarukka menee 28 asteeseen, monen muun lajin 27 saakka.

Parastahan olisi ymmärtää laajemmin kunkin lajin kotivesien lämpötiloja ja niiden vaihtelua sen sijaan, että tuijotellaan kirjasta yksittäisiä asteita, mutta aina siihen ei harmi kyllä ole mahdollisuutta. Eikä sekään riitä. Esimerkiksi tietyssä vesistössä Suomessa voi varsin huoletta olettaa kaikkien kalojen altistuvan samalle lämpötilahaarukalle, mutta silti sen särkikalat aivan taatusti viihtyvät lämpimämmässä kuin lohikalat.

Oletko varma, että haluat vaarallisia kaloja, kuten okamonneja? Mutta, mielestäni voit ottaa käärmekaloja (Erpetoichthys calabaricus) ja muita ehdotettuja pohjakaloja.

Kenelle okamonnit ovat vaarallisia? Onhan niissä piikkejä, mutta ne eivät ole myrkyllisiä, kovinkaan petomaisia tai terävähampaisia, joten ei niistä ole vaaraa kuin korkeintaan akvaarioharrastajan sormille, jos kalojaan ihan väkisin käy käpälöimään. Yli kymmenen vuotta mukanani kulkenut juovaokamonni Jaska on muuttojen yhteydessä saanut aikaan pari reikää sormiin, mutten ihan menisi kutsumaan sitä vaaralliseksi tällä perusteella. Käärmekala sen sijaan voi olla sille päälle sattuessaan pistellä pikkukaloja parempiin suihin, joten ihan pienet parvikalat eivät sen kanssa sovi. Aikuisenahan käärmekalalla voi olla mittaa yli 40 cm, joten hoikasta olemuksesta huolimatta suuhunkin mahtuu jo jotain.

Käärmekalat ovat seurallisia otuksia eivätkä juuri valtaa reviirejä, joten mielestäni kolme menee tuonkokoiseen hyvin. Suurin huolenaiheeni käärmekalojen tilavaatimusten suhteen on akvaarion riittävä leveys. Kalasta kun tulee niin tavattoman pitkä, ettei se normaalinmallisessa akvaariossa tahdo mahtua liikkumaan vapaasti. Akvaristin altaalla on lähes 60 cm leveyttä, mikä on jo reilusti normaalia enemmän ja antaa aikuisenkin käärmeen suoristautua rauhassa.

Joo, mun lämpöhaarukat on hukassa, kun ei ole tota Markku Varjon kirjaa käsissä Ihan millian, faunattaren, Helsingin akvaariokeskuksen ja wikipedian tietoihin olen tyytynyt ...
Onneksi täällä on niitä osaaviakin ihmisiä ( )

[akvaristi]

Akvaharrastaja: Kyllä mä aika tosissani niitä helmirihmoja harkitsen, koska mulla on niitä ollut joskus nykyisessä altaassa (joka oli auttamattomasti liian pieni) ja olivat aivan upeita. Joten kokemusta on jo hiukan . Tosin en nyt vielä mitään ole satavarmasti päättänyt vielä, mutta helmirihmat ovat erittäin todennäköinen vaihtoehto.

MIelenkiintoisia lajeja olisi vaikka kuinka, pitää perehtyä niihin jahka kerkiän. 7330: Rupesipa tuo käärmekala kiinnostamaan, kuulostaa jännältä . SIinä voisi ehkä olla sitä persoonallista kalaa, jota olisi kiva altaaseen saada. Ja minkäs kokoisia allaskaverien pitäisi olla, ettei sen suuhun mahdu? Miten noita on muuten saatavilla ja hinta on millaista luokkaa?

Muoks: blogista löytyy nyt muuten nykyisestä altaasta kuvia, anteeksi niiden surkea laatu (sekä hiukan repsottavat sivut, en ole ehtinyt säätää kaikkia palikoita paikalleen yms.) Mutta jos kiinnostaa, niin saa käydä vilkaisemassa .

[7330]

7330: Rupesipa tuo käärmekala kiinnostamaan, kuulostaa jännältä . SIinä voisi ehkä olla sitä persoonallista kalaa, jota olisi kiva altaaseen saada. Ja minkäs kokoisia allaskaverien pitäisi olla, ettei sen suuhun mahdu? Miten noita on muuten saatavilla ja hinta on millaista luokkaa?

Se on hieno kala, suosittelen lämpimästi.

Nämä tuntuvat olevan aika yksilöllisiä, joten kannattaa kartoittaa useamman harrastajan kokemuksia, jos aikoo asuttaa käärmeiden kanssa rajatapausluokkaa olevia pikkukaloja. Omani (jolla on mittaa suunnilleen 40 cm) ei ole kyllä osoittanut pienintäkään mielenkiintoa 5-6-senttisiä imubarbeja ja selkäuimareita kohtaan, ja ne ovat saaneet olla rauhassa myös käärmekalojen suurisuisemmilta ja petomaisemmilta serkuilta, viherniilinhauilta. Toisaalta Luonnontiedeuutisten väen keskenkasvuiset käärmekalat söivät nuoria kirjoahvenia, joskaan tarina ei kerro kuinka pieniä poikasia nuo suuhautojat oikein olivat. Minkään kardinaalitetran kokoisen solakan pikkukalan kanssa ei käärmekalaa kannata yhdistää, mutta suuremmat, korkeaselkäiset tetrat, kuten kongontetrat ja kirsikkatetrat, ovat kyllä jo hyvän matkaa suupalakoon yläpuolella.

Vaikka käärmekalan pituus kuulostaa hurjalta, sen köysimäisen ruumiinrakenteen vuoksi suu on kuitenkin yllättävän pieni. Tämä kuva antaa vähän mittakaavaa. Sulkaripsimonni on noin 20-senttinen, ja kuvan keskivaiheilla oleva imubarbi on noin 6-senttinen.

käärmekalan pituus pikkukuva.jpg (191.47 KiB) Katsottu 5270 kertaa

Akvaarioliikkeissä käärmekaloja näkee yllättävän harvoin, mutta niitä tilataan pyynnöstä lähes liikkeeseen kuin liikkeeseen. Hintaluokkaa en osaa kertoa, koska ostin omani käytettynä, mutta akvaariokauppiaalta voi tilatessa kysellä paljonko hintaa tulisi. Tuskin pariakymppiä enempää per eväkäs.

Mikään vaativa kalahan tämä ei ole, kun sen omituisuudet otetaan huomioon. Ainakin aluksi kuivaruokien syöminen voi olla vastahakoista, joten ruokavalion painopisteen olisi hyvä olla pakasteissa. Useimmat taudit eivät tunnu niilinhaukikaloihin purevan, eikä hapenpuute haittaa mitään, koska näillä kaloilla on keuhkot. Sen sijaan ne vauhkoontuessaan saattavat päätyä lattialle, joten kansilasit on hyvä olla olemassa.

käärmekala moikkaa.jpg (172.99 KiB) Katsottu 5270 kertaa

[akvaristi]

Kiitos tiedoista , alkaa kyllä tämä laji kiinnostamaan kovasti. Oli jo eilen illalla nukkumaan mennessä pakko tarttua kirjaan ja katsoa tietoja tästä otuksesta. Kansilasit kyllä on olemassa, joten ei pitäisi päästä pompsahtamaan lattialle tuossa altaassa.

Hintaluokkaa en osaa kertoa, koska ostin omani käytettynä, mutta akvaariokauppiaalta voi tilatessa kysellä paljonko hintaa tulisi. Tuskin pariakymppiä enempää per eväkäs.

Heh, "käytettynä" . No pari-kolmekymppiä ei kuulosta kyllä kovin pahalta.

----------------------

Lisäys edelliseen viestiin: mitäköhän tuonne pohjaosastolle voisi ottaa lisäksi, jos nyt ottaa vaikkapa kaksi tai kolme käärmekalaa? Raamattua aamulla selatessa tykästyin pariin vaalea-/valkokuvioiseen plekoon, eivät kasvaneet hirveän isoiksi (olisko ollut 10-15 cm) ja olivat kivan näköisiä . Eivätkä vaatineet muistaakseni virtaavaa vettä. Kun nyt vaan muistaisi noiden plekojen nimet . Joskohan noita voisi ottaa seuraksi... Tietysti levää saisivat syödä mutta eivät tuhota kasvillisuutta, joten tehokkaita leväsyöppöjä saa ehdotella. Tai sitten katsellaan sitä okamonniosastoa. Keskivesi on vielä auki... jos päädyn käärmekaloihin, niin sitten pitää kyllä unohtaa kiilakyljet ja katsoa vaikka noita isompia tetroja.

Tulijuovabarbit kiinnostaisi myös kovasti, samoin leväbarbit levänsyöjiksi, mutta hitsi kun vaativat viileämpää vettä .