ilmastus?

[Pappis]

Yritin etsiä aiheesta vanhoja juttuja foorumin hakutoiminnoilla, mutta enpä tullut hullua hurskaammaksi... Joten "tyhmiä" kysymyksiä seuraa!

Miksi ilmastusta käytetään?

Mitä ilmastus vaikuttaa vesiarvoihin? Kaloihin? Kasveihin?

[Omega369]

En jaksa etsiä sopivia viestiketjuja, mutta tässäpä pari vastausta omasta näkemyksestä:
Ilmastus sekoittaa vettä, sillä ilmakuplat nostavat pohjalta vettä pinnan suuntaan. Pinnan sekoittuessa veden kaasujenvaihto paranee, jolloin hiilidioksidi poistuu altaasta (huono juttu) ja happea liukenee veteen hieman paremmin ("hyvä juttu"). Itse kuplista ei juurikaan liukene happea veteen. Ilmakuplat myös rikkovat pinnalle muodostuvia kalvoja, mikä on hyvä. Ilmastus ei vaikuta vesiarvoihin käytännössä mitenkään, vaikka haihtuva hiilidioksidi voi periaatteessa nostaa pH:ta.

Kalat tykkäävät kun virtaus kasvaa ja happipitoisuus paranee.
Kasvit ei tykkää jos kaikki hiilidioksidi katoaa.

[Pappis]

Laskeskelin vähän itse...

Happea voi liueta veteen korkeintaan 39 mg/l (veden lämpötila +25 astetta), hiilidioksidia 1450 mg/l ja typpeä 17 mg/l. Tässä tapauksessa kaasun osapainetta vedenpinnalla ei ole rajoitettu mitenkään.

Normaaleissa kotioloissa (akvaario normaalissa ilmakehässä, normaalissa ilmanpaineessa, em. lämpötilaisella vedellä) happea voi liueta veteen noin 8,5 mg/l, hiilidioksidia noin 0,5 mg/l ja typpeä noin 13 mg/l. Tämä siis riippumatta siitä, imeytyykö noita kaasuja veteen veden pinnasta, ilmastimen kuplista vai jostakin muualta.

Ilmastus saattaa siis parantaa happi- ja typpitilannetta, jos pinta ei hengitä kunnolla. Ainakin JBL suosittelee happipitoisuudeksi noin 8 mg/l. Tosin akvaarion vedessä on typpeä muutenkin, vaikkakin se on yleensä yhdisteinä (eli siis kasveille hankalammin/hitaammin käytettävässä muodossa).

Hiilidioksidin osalta ilmastus ei taida muuttaa tilannetta mihinkään. Joka tapauksessa suurin osa hiilioksidista vedessä taitaa olla muina yhdisteinä (esim. karbonaatteina).

[Fisutar10]

Laskeskelin vähän itse...

Happea voi liueta veteen korkeintaan 39 mg/l (veden lämpötila +25 astetta), hiilidioksidia 1450 mg/l ja typpeä 17 mg/l. Tässä tapauksessa kaasun osapainetta vedenpinnalla ei ole rajoitettu mitenkään.

Normaaleissa kotioloissa (akvaario normaalissa ilmakehässä, normaalissa ilmanpaineessa, em. lämpötilaisella vedellä) happea voi liueta veteen noin 8,5 mg/l, hiilidioksidia noin 0,5 mg/l ja typpeä noin 13 mg/l. Tämä siis riippumatta siitä, imeytyykö noita kaasuja veteen veden pinnasta, ilmastimen kuplista vai jostakin muualta.

Ilmastus saattaa siis parantaa happi- ja typpitilannetta, jos pinta ei hengitä kunnolla. Ainakin JBL suosittelee happipitoisuudeksi noin 8 mg/l. Tosin akvaarion vedessä on typpeä muutenkin, vaikkakin se on yleensä yhdisteinä (eli siis kasveille hankalammin/hitaammin käytettävässä muodossa).

Hiilidioksidin osalta ilmastus ei taida muuttaa tilannetta mihinkään. Joka tapauksessa suurin osa hiilioksidista vedessä taitaa olla muina yhdisteinä (esim. karbonaatteina).

En ole lähestynyt asiaa noin tieteellisesti, mutta veikkaampa, että ilmastus nostaa ph:ta, ja minusta se näyttääkin sille. Hiilidioksidia hieman poistuu ilmastuksella ja jos jo hiilarilannoitus esim. yöllä päällä (kuten joillakin esim. passiivi, vaikka ajastin hyvä ratkaisu), hapetus estää hiilidioksidikalvon veden pintaan ja katastrofia hieman estää, ettei kalat saa hiilarimyrkytystä pahimmillaan.

Kuitenkin yhdessä akvassani voimakas hapetuskaan ei estä ph:n laskua, jos ns. kiljuviritelmä käy liian nopeasti ja veden puskurointi alkaa pettää. Onneksi ei ole ollut mitään katastrofia, ja olen seurannut tilannetta melko huolella.

Luulen, että tuosta voimakkaasta ilmastuksesta kuitenkin happeakin irtoaa veteen ja veden pintakalvokin liikkuu ja riikkoutuu helposti. Lämpimillä keleillä erityisesti pidän voimakkaasta ilmastuksesta - tokkopa siitä paljon haittaakaan.