Suomalaiset ravut akvaariossa?

[lauri]]

Rapu syö kasvinosia ja pohjan pieneläimiä ja joskus heikossa tilassa olevia lajikumppaneita. Kalaa rapu syö harvoin, sillä se ei saa sitä kiinni. Ja kuolleet kalathan maistuu.

[tilli85]

Silloin kun asuin viellä lastenkodissa eli useita vuosia sitten oli eräällä toisella lapsella akvaariossaan täplärapuja. En muista kuinka pitkään ne tällä tytöllä olivan kun kuolivat. Mie olis siihen saakka aina luullut että luonossa elävät ravut olisivat suojeltuja että niitä ei saa akvaarioon ottaa mutta syödä saa

[iktys]

Ravut tulevat hyvin toimeen akvaariossa ja huoneenlämmössä, ja hieman lämpimämmässäkin vedessä. Optimilämpötila ravun kasvun kannlta on noin 20 astetta, eivätkä ne vaadi viileätä vettä tai kausia elääkseen. Ovat vain niin sisukkaita, että selviävät kitumalla Suomen talvesta ja ravuista varmaan eläinrääkkäykseltä tuntuvista olosuhteista. Ravut ovat herkkiä lähinnä alhaisille pH:lle, varsinkin kuorenvaihdon aikaan. Luonnossa alle 6 pH:n vesissä ei tavata hyviä rapukantoja. Myös veden kalkkipitoisuus pitäisi olla yli 10 mg/l.

Luonnossa aikuinen rapu vaihtaa kuorensa 2-4 kertaa kesässä, poikanen ensimmäisenä kesänään 4-7 kertaa. Akvariossa aikuinen 5-10 kertaa vuodessa, riippuen tietenkin ruokinnasta. Luonnossa ravut ovat lähes kaikkiruokaisia ja syövät mielellään kaiken lihallisen mitä eteensä saavat (enimmäkseen nilviäisiä ja hyönteisten toukkia mutta myös kaloja). Siksi rapumertaankin laitetaan syötiksi kalaa tai lihaa eikä salaattia. Kun rapuja kasvatetaan laitoksissa (ruuaksi tai istutettavaksi luonnonvesiin) niitä ruokitaan pääasiassa kasviksilla ja kalalla. Ravut ottavat kaloja kiinni akvaariosta varsinkin öisin kun kalat ovat rauhallisia. Myös agressiiviset (isot)kalat syövät ravun, jos pääsevät siihen käsiksi kuorenvaihdon aikaan tällöin ravun rikki repimiseen ja syömiseen ei tarvita voimia tai hampaita. Rapu vaatii selviytyäkseen suojapaikan, jonka se osaa ja rakentaakin usein itse, kuten suomikalan hienoista kuvista näette.

Ahvenet kyllä pärjäävät rapujen kanssa mutta ahvenet ehtisivät syödä luultavasti ensikisi ravut noin pienessä lammikossa. Samoin muutkin kalat, kuten lahna karppi, särki, hauki, jne. Rapulammikkon ei kannata laittaa kaloja jos ne kasvavat yli 15 senttisiksi.

Poikasia on Suomen viljelylaitoksilla ollut altaissa noin 80 kpl/m2 ja aikuisia, ruokapöytään tarkoitettuja, 5 kpl/m2 Akvaarion tilavuus ei ole ravun kohdalla se ratkaiseva tekijä. Rapu elää luonnossa enintään n. 10 vuotta. Laitoksilla päästy jopa 20 vuoden ikään.

Laki ei kiellä rapujen, kuten kotimaisten kalojenkaan pitämistä akvariossa.

[Haro]

Omakohtaisia kokemuksia jokiravuista akvaariossa löytyy.

Isän kanssa kokeilimme ihan mielenkiinnosta merrasta tulleita alamittaisia rapuja akvaarion asukkeina. Ensimmäinen rapu taisi olla reilu 5 cm, kun sen siirsimme akvaarioon elokuussa noin kymmenen vuotta sitten. Hyvinhän se tuntui viihtyvän 200l altaassa, jossa oli aivan tavallinen sisustus muutamine luolineen, kasveineen ja kantoineen. Tuolloin tuli jo esille rapujen suunnaton sisustusvimma. Kasvit nostettiin juurineen pohjasta ja siirrettiin mieluisampaan paikkaan, jossa ne saivat olla korkeintaan muutaman päivän paikoillaan, kunnes ne taas istutettiin melko onnistuneesti jo seuraavaan paikkaan. Rapu myös "metsitti" lempikantonsa ympäristöä luoden kasveista näköestettä sen ympärille. Näistä otuksista tosiaan löytyy voimaa, yllättävän suuretkin kivet olivat vaihtaneet öisin paikkaa. Rapu kuoli muistaakseni muutaman vuoden kuluttua kasvettuaan hirveäksi, reilun 10 cm mittaiseksi lötköksi, mikä on harvinaista naarasravuilta. Villi veikkaus olisi 12cm.

Bobcatiksi nimetyn ravun kuoltua kokeilimme samaa muilla ravuilla, mutta niitä vaivasi pakonomainen tarve tehdä itsemurha melko pian vuodenajan muututtua myöhäiseksi syksyksi/talveksi. Ilmeisesti jokin sisäinen kello vielä kertoi talven tulleen, vaikka olivatkin tasalämpöisessä vedessä ja ravulle luonnottomissa oloissa. Ravut ovat todella näppäriä kiipeämään ulos akvaariosta, jos unohtaa tilkitä kansilasit huonosti, joten emme onnistuneet enää kasvattamaan yhtä hienoluontoista otusta, kuin Bobcat.

Jotain yhteenvetoa jos tekisi, niin:
Ravut tuntuvat viihtyvän akvaariossa ihan kohtalaisesti, riippuu tosin mönkijäisen luonteesta.
Bobcat ainakin tuntui viihtyvän mainiosti tavallisten akvaariokalojen seurassa, partamonnin poikanen asutti samaa luolaa molempien ollessa pieniä, mutta ystävyys päättyi julmasti, kun partamonni siirrettiin toiseen altaaseen. Kaikki muutkin kalat saivat olla rauhassa, mitä nyt välillä saivat vähän tehdä tilaa ruokintapaikalla.
Kuorta vaihtoivat muutaman kuukauden välein, jolloin katosivat päiviksi, mutta syy löytyi vanhan kuoren ilmestyttyä jostakin.
Todella mielenkiintoisia seurattavia, persoonallisia ja touhusivat kovasti kokoajan.
Voisin suositella, tosin pienellä varauksella muiden akvaarion asukkien suhteen, mutta jos löytyy ylimääräinen, suurehko allas, kannattaa yrittää, jos kokee pystyvänsä tarjoamaan hyvät elinolosuhteet.

Saatan lisätä jotain, kunhan on enemmän aikaa.

[JPuranen]

Piccu-MiCi: Pärjäisikö pienessä (esim. 2000l) pihalammikossa esimerkiksi suomalaiset ahvenet jokirapujen kanssa? Teoriassa niiden eikai pitäisi saada ahvenia kiinni, kun ei luonnossakaan saa?

Pärjää ne kesällä, mutta karkaavat pitkän matkan päähän, jos vain pääsevät kiipeämään. Talvella 2 kuutiota ei riitä, en ainakaan usko, että niin pienen altaan saa toimimaan jääkannella kunnollisesti ja jos ilmastaa, laskee lämpötila ehkä jo liikaa. (ainakin noin pieni allas on erittäin vaikea ja haasteellinen ympärivuotiseen käyttöön). Syövät luonnossa (ja akvassa) myös eläviä kaloja ja ovat varsin taitavia niitä nappaamaan, mutta ahvenia syövät harvemmin, ahvenen pitää olla kuolleena, että haisee mädälle, ennen kuin kiinnostaa. Elävän ahvenen paksu ja kova nahka/suomu hankaloittaa syömistä ja ainakaan mertaan ei rapuja ahvensyötillä saa, ennen syötin pilaantumista.

[iktys]

Melko paljon vuosittain ravustaneena, sanon kyllä, että mätä kala ei rapuja kiinnosta päin vastoin, karkuun lähtevät merrasta kun syötti alkaa ihmisen nokkaan pahalta haista. Eli tuore ahven on hyvä syötti, mätä ei. Viljelylaitoksillakaan ravut eivät syö pilaantunutta kalaa, vaan se on poistettava altaista.

Omat akvaariorapuni ovat olleet kanssa kovia kiipeilemään. Ensimmäinen rapu ei ehtinyt varmaan tuntia olla altaassa kun se jo kopsahti parketille, ja monta kertaa sen jälkeen ennenkuin sain kolot tukittua tarpeeksi hyvin. Eipä tuo ollut reilun metrin pudotuksesta millänsäkään. Kerran sain marraskuussa verkoista ravun, jolla oli mäti jo pyrstön alla kehittymässä ja vein sen akvaarioon. Poikaset kuoriutuivat jo reilusti ennen pääsiäistä mutta kuolivat melko pian kun olivat lähteneet emon suojista. Ei tainnut olla sopivaa eläinplanktonia riittävästi/ollenkaan niille tarjolla.

[Ruma mies]

Eikö ravut ole kasvissyöjiä? Minun tietääkseni ne eivät ainakaan luonnossa pyydystä kaloja, ellei ole kauhea nälkä, eli jos kunnolla ruokkii niin eivätköhän kalat säily, mutta varma en ole...

Kyllä ottavat kalan kiinni, jos vain uskaltautuu liian lähelle, petoja ne on.

Jokirapua ei voi pitää petona, koska se ei pyydystä saalista, vaan syö löytämiään raatoja. Jokirapu on sekasyöjä ja luultavasti suurin osa sen ruoasta on kasviperäistä.

Jokirapu saattaa joskus ojentaa avatun saksensa lähelle tulevaa kalaa kohti niin, että syntyy vaikutelma saalistamisesta. Kyse ei kuitenkaan ole saalistamisesta, vaan siitä, että rapu kokee lähelle tulleen kalan uhkaksi ja haluaa puolustautua. Yli puolen vuosisadan ravustuskokemuksella väitän, että jokiravulla ei ole mitään mahdollisuutta saada tervettä kalaa kiinni, vaikka joku rapu joskus sattuisi sellaista yrittämäänkin.

Eikö ravut "asu" luonnossa sellaisissa kivikkopaikossa joissa voivat varata oman kolon kasoista? eikö silloin tulisi olla myös akvaariossa kivikasoja? korjatkaa jos olen väärässä..

Jokirapu ei viihdy avoimella paikalla, vaan kivien ja kantojen suojaamassa ympäristössä. Se kyllä tulee joskus avoimelle paikalle, mutta ei mielellään, vaan syötävää etsiessään. Luontoa tarkkailemalla voi syntyä vaikutelma, että rapu viihtyisi avoimella paikalla. Vaikutelma ei johdu siitä, että rapuja olisi siellä enemmän kuin kivikossa, vaan siitä, että kivikossa olevia kymmeniä rapuja on vaikea havaita, mutta se yksi avoimella paikalla oleva näkyy helposti.

Kirjoitukseni koskee vain suomalaista jokirapua (Astacus Astacus), joka on suosikkieläimeni sekä katseltavana että syötävänä. Varsinaisista akvaarioravuista en tiedä mitään ja ne saattavat käyttäytyä aivan eri tavalla.

[JPuranen]

Eli tuore ahven on hyvä syötti, mätä ei..

Tuore ahven on huono syötti.. Kokeileppas pehmeänahkaista muikkua tuoreena, niin jo alkaa rapua kiinnostamaan..

Mädät kalat poistetaan altaista, koska huonontavat vesiarvoja ihan kuten aina akvaariossa. Pienen vesitilan allas ei kykene sellaisia nitraattikuormia hoitamaan, kun raadoista syntyy. Kuitenkin todellisuus järvessä tai joessa on ihan toinen ja niitä olosuhteita ei pidä vertailla kasvatusaltaisiin. Luonnossa nitraatit hajoavat sopivassa olosuhteessa takaisin typeksi ja muiksi yhdisteiksi ja systeemi toimii itsestään laajempana kokonaisuutena.

[suomikala]

Ravut tulevat hyvin toimeen akvaariossa ja huoneenlämmössä, ja hieman lämpimämmässäkin vedessä. Optimilämpötila ravun kasvun kannlta on noin 20 astetta, eivätkä ne vaadi viileätä vettä tai kausia elääkseen. Ovat vain niin sisukkaita, että selviävät kitumalla Suomen talvesta ja ravuista varmaan eläinrääkkäykseltä tuntuvista olosuhteista. Ravut ovat herkkiä lähinnä alhaisille pH:lle, varsinkin kuorenvaihdon aikaan. Luonnossa alle 6 pH:n vesissä ei tavata hyviä rapukantoja. Myös veden kalkkipitoisuus pitäisi olla yli 10 mg/l.
...
Poikasia on Suomen viljelylaitoksilla ollut altaissa noin 80 kpl/m2 ja aikuisia, ruokapöytään tarkoitettuja, 5 kpl/m2 Akvaarion tilavuus ei ole ravun kohdalla se ratkaiseva tekijä. Rapu elää luonnossa enintään n. 10 vuotta. Laitoksilla päästy jopa 20 vuoden ikään.

Laki ei kiellä rapujen, kuten kotimaisten kalojenkaan pitämistä akvariossa.

Kiitos kattavasta viestistä, ja muiltakin on tullut paljon hyvää asiaa. Näiden tietojen pohjalta alkaa tuntua siltä, että ehkä sittenkin pääsen kokeilemaan suomalaisia rapuja akvaarioon, mikä oli koko akvaarioharrastuksen alkuperäinen ajatus, mutta en sitten uskaltanut kuitenkaan kokeilla käytännössä. Ilmeisesti siis jos rapuja ruokkii asiallisesti, niin yhteenkin akvaarioon voi laittaa useamman kuin yhden ravun, ja ne eivät teurasta toisiaan?
Mahtaako jokiravut lisääntyä helposti?

[Jebuzca]

Meilläkin muutama ollut yhdessä vaiheessa. Sen asian opin että pienenä ravut suosivat kala pitoista ruokavaliota kuten luonnossa ja isompina ne mussuttavat mieluummin kasvispitoista kalaakin tosin mutta enemmän kasvista. Meillä täysi hitti oli pohjakalojen tabletit. Isoimmat sai hereille niillä ja pienemmät kalan palalla.

Tosiaan meillä meni metsään se ettei ollut viileää vettä, monessa paikassa kuullut ettei ole rapu pärjännyt akvassa ellei ole saanut pidettyä sellaista viileää kautta muutamaa kuukautta vuodessa. Jos siinä onnistuu niin ne pärjäävät, silti ei saisi päästää veden lämpötilaa kovin korkeaksi eli olikohan se +20 kesäkautena ja +15 tai alle "talvella" mutta mieluummin alle +20 koko ajan sillä lämpö lisää bakteereita tms ja ne kuolevat.

[Viheria_elegia]

Täältä löytyy runsaasti tieto ravuista http://www.ahven.net/suomi/esitteet/rapuesite1.php -informaatio tosin painottuu raputalouteen mutta ph arvot yms ovat samat käyttötarkoituksesta riippumatta.

[200163-ilua]

Moikka
Luin mielenkiinnolla kokemuksianne. Olen opettaja ja päätin perustaa luokkaan vesiekosysteemin. Minulla on 60l akva, siinä 3 vesikasvia(en tiedä mitä), 6 ruutanan poikasta ja nyt aion lisätä yhden täpläravun. Ravun kala-aterioista oli kokemuksia laidasta laitaan. Ruutanat saa nappikalaruokaa ja idea tarjota ravulle raaka peruna oli se, jota aion kokeilla. Jos ruutanat viihtyy ja kasvaa, ei haittaa vaikka muutama joutuisi ravunruuaksi. Pitää vielä lisätä isompia kiviä ja kanto, että ravulla on suojaisa paikka. Mitä mieltä olette, onnistunko ja mitä pitäisi kentie tehdä toisin?

[srd]

Lauri the täplärapu viihtyi Momotoopissa alle viikon ennenkuin heitti sakset nurkkaan.

Tosin lauri the täplärapu oli ostettu lihatiskiltä mikä saattoi hieman vaikuttaa vierailun pituuteen...

[Banaanipuu]

No jos kerran annat ruutanoille nappiruokaa niin mikset ostaisi ravulle akvaariokaupasta ravuille tarkoitettuja pohjatabletteja? Esim JBL Novo Crabs.

Moikka
Luin mielenkiinnolla kokemuksianne. Olen opettaja ja päätin perustaa luokkaan vesiekosysteemin. Minulla on 60l akva, siinä 3 vesikasvia(en tiedä mitä), 6 ruutanan poikasta ja nyt aion lisätä yhden täpläravun. Ravun kala-aterioista oli kokemuksia laidasta laitaan. Ruutanat saa nappikalaruokaa ja idea tarjota ravulle raaka peruna oli se, jota aion kokeilla. Jos ruutanat viihtyy ja kasvaa, ei haittaa vaikka muutama joutuisi ravunruuaksi. Pitää vielä lisätä isompia kiviä ja kanto, että ravulla on suojaisa paikka. Mitä mieltä olette, onnistunko ja mitä pitäisi kentie tehdä toisin?

[SPLASH]

Moikka
Luin mielenkiinnolla kokemuksianne. Olen opettaja ja päätin perustaa luokkaan vesiekosysteemin. Minulla on 60l akva, siinä 3 vesikasvia(en tiedä mitä), 6 ruutanan poikasta ja nyt aion lisätä yhden täpläravun. Ravun kala-aterioista oli kokemuksia laidasta laitaan. Ruutanat saa nappikalaruokaa ja idea tarjota ravulle raaka peruna oli se, jota aion kokeilla. Jos ruutanat viihtyy ja kasvaa, ei haittaa vaikka muutama joutuisi ravunruuaksi. Pitää vielä lisätä isompia kiviä ja kanto, että ravulla on suojaisa paikka. Mitä mieltä olette, onnistunko ja mitä pitäisi kentie tehdä toisin?

Hmm... Vesiekosysteemin luominen vaatii kyllä tietoa kasveista, pohjamateriaalista, vesiarvoista ja eliöistä. Suomalaisen biotoopin luominen ei ole helpoimmasta päästä koska meillä on vuodenajat. Tämä tarkoittaa sitä, että talvella pitäisi olla ainakin pari lepokuukautta jolloin vesi pysyy akvaariossa kylmänä.
Tuo 60-litrainen on myös aivan liian pieni kalastollesi ja ravulle (saattaa olla, että rapu viihtyy niin kauan kun ruutanat kupsahtavat ja muuttuvat ruoaksi). Opettajana sinun kannattaisi ehdottomasti ottaa kunnolla selvää asioista ennen kuin näytät oppilaillesi esimerkkiä. Joku oppilas varmaankin innostuu ja tekee samat virheet. Jos olet biologian opettaja niin vielä kerran Hmm... Saisit hyvää oppimateriaalia opetukseen tutkimalla akvaarion toimintaperiaatteita.

[Wepsi]

moi!

Suomalaisen jokiravun ongelma on juurikin tuo vuodenaikojen vaihtelu, johon se on sopeutunut. Rapu selviytyy akvaariossa jatkuvassa kesässäkin niin kauan kuin se kuvittelee olevansa "nuori" eli ajan, jonka se normaaliolosuhteissa kasvaisi noin 3-5 vuodessa, eli kunnes se saavuttaa sukukypsyyden. Parittelun käynnistää veden viileneminen - jos tätä ei tapahdu, ravun elimistö sekoaa ja se kuolee.

Tyypillisesti vastasyntynyt jokirapu elää siis akvaariossa lyhyen aikaa, veden lämpötilasta ja kuorenvaihtojen nopeudesta riippuen, 1-3 vuotta, eli kunnes on noin 5-10 cm pitkä. Aikuinen rapu selviää lyhyemmän aikaa.

Akvaariossa rapu on omasta mielestäni parhaimmillaan juuri pikkaisena poikasena, sehän on aluksi sellainen alle sentin mittainen mutta kasvaa nopeasti parin-kolmen sentin mittaan.

Rapu syö luonnon olosuhteissa veden pohjasta löytyviä kasveja ja hyönteisiä, sekä kalaa mikäli sattuu löytämään. Akvaariossa elävän kalan nappaaminen saattaa onnistua, mutta rapu syö kyllä kaiken pohjalle varisevan kalanruoan.

Pikkutarkka ravun kasvattaminen akvaariossa onnistuisi nähdäkseni siten, että muutamaksi kuukaudeksi vuosittain rapu/ravut siirrettäisiin hyvin viileään ja pimeään akvaarioon parittelemaan ja viettämään talvea. Kesää voisi pidentää käsittämään suurimman osan vuotta. Rapu on varsin pitkäikäinen, hyvissä olosuhteissa jopa 15-20 vuotta, akvaariossakin ( nopeamman aineenvaihdunnan takia ) ehkä jopa 10 vuotta? Lopulta se kasvaisi suureksi, jopa lähes 20 cm mittaan, kuka ties hyvin syötettynä suuremmaksikin!

[Jykke]

Mitenköhän kotimainen rapu menestyisi akvaariossa joka olisi jossain autotallissa tai ulkorakennuksessa, jossa vesi pääsisi viilenemään talvisin, mutta ei kuitenkaan jäätyisi.

[suomikala]

Pikkutarkka ravun kasvattaminen akvaariossa onnistuisi nähdäkseni siten, että muutamaksi kuukaudeksi vuosittain rapu/ravut siirrettäisiin hyvin viileään ja pimeään akvaarioon parittelemaan ja viettämään talvea. Kesää voisi pidentää käsittämään suurimman osan vuotta.

Onko tämä nyt ihan täysi fakta, vai oma päätelmä sen mukaan mitä suomen olosuhteista voisi maalaisjärjellä ajatella?
Iktyksen postista ymmärtäisin asian pikemminkin niin, että jokirapu elää aivan äärialueillaan suomessa, ja selviää juuri ja juuri kärsimällä suomen talvesta. Voisi paljon paremmin jos olisi tasaisemmat ja lämpimämmät keskieurooppalaiset olosuhteet?
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 5#p6905534
Lainaan vielä iktyksen postia tähän:
"Ravut tulevat hyvin toimeen akvaariossa ja huoneenlämmössä, ja hieman lämpimämmässäkin vedessä. Optimilämpötila ravun kasvun kannlta on noin 20 astetta, eivätkä ne vaadi viileätä vettä tai kausia elääkseen. Ovat vain niin sisukkaita, että selviävät kitumalla Suomen talvesta ja ravuista varmaan eläinrääkkäykseltä tuntuvista olosuhteista"
Linkki kannattaa kyllä lukea, siinä on varsin hyvät selitykset siihen, mitä ravulta olosuhteilta vaaditaan, ja selitys siihen, miksi rapu monesti akvaariossa todennäköisesti jää lyhyt ikäiseksi.
Eikö muuten kaikki vaihtolämpöiset elä sen kauemmin, mitä kylmemmässä niitä pitää? Se ei kai silti tarkoita sitä, että vaihtolämpöinen kokisi olonsa paremmaksi näin. En tiedä, mutta voisin kuvitella, että ranskassa sama rapu ei elä 20 vuotta, kuin suomessa, mutta rapu elää "paremman elämän" siellä ranskassa.

[Miss_Molton]

Mulla eleli jokirapu ajat sitten (joo, faunaboxissa) seinäkomerossa (ulkoseinään tehty). Rapukekkerikaudella se sinne tuli, söi muikun pyrstöjä ja päitä, sit tuli kevät ja lämpimämmät kelit, se kuoli pois. Monta monituista muutakin syytä saattoi olla, enkä välttämättä siihen todella kylmempään ajanjaksoon vanno. Tuosta linkistä (ko. viesti) ei mulle valjennut aikuisen ravun lyhyeksi jäävää akvaariokautta, mutta voin olla tyhmäkin. Ite voisinkin kallistua juuri jonkin kellaritilan akvaarioon, juurikin, että vesi on viileää, 15-20 astetta. Tiedä häntä.

[Ruma mies]

...kasvattaminen akvaariossa onnistuisi nähdäkseni siten, että muutamaksi kuukaudeksi vuosittain rapu/ravut siirrettäisiin hyvin viileään ja pimeään akvaarioon parittelemaan ja viettämään talvea. ...

Onko tämä nyt ihan täysi fakta, vai oma päätelmä sen mukaan mitä suomen olosuhteista voisi maalaisjärjellä ajatella? Iktyksen postista ymmärtäisin asian pikemminkin niin, että jokirapu elää aivan äärialueillaan suomessa, ja selviää juuri ja juuri kärsimällä suomen talvesta. Voisi paljon paremmin jos olisi tasaisemmat ja lämpimämmät keskieurooppalaiset olosuhteet? ...

Rohkenen enemmän kuin vähän epäillä iktyksen näkemyksiä. ("Optimilämpötila ravun kasvun kannlta on noin 20 astetta, eivätkä ne vaadi viileätä vettä tai kausia elääkseen. Ovat vain niin sisukkaita, että selviävät kitumalla Suomen talvesta ja ravuista varmaan eläinrääkkäykseltä tuntuvista olosuhteista.") Mahdollisesti pitää paikkansa, että ravun optimilämpötila on noin 20 astetta; sen sijaan iktyksen arvelu siitä, että viileää (ja pimeää) kautta ei tarvittaisi, on pötyä.

Epäilen myös iktyksen tietoa luonnossa tapahtuvien kuorenvaihtojen vuosittaisesta määrästä. Ensimmäisen vuoden poikasilla iktyksen esittämä luku voi pitää paikkansa, mutta varttuneemmalla ravulla vaihtoja tapahtuu luonnossa vuosittain 1-3 kertaa.

Perusteluina esitän seuraavaa:

1. Ravun elämän suurimmat ongelmat ovat: 1. viholliset ja suojapaikkojen puute, 2. veden laatu, 3. ravinnonpuute ja 4. kuorenvaihto. Akvaario-olosuhteissa kolme ensimmäistä ongelmaa yleensä puuttuvat kokonaan, joten jäljelle jää kuorenvaihto. Jokainen, joka on nähnyt miten kuorenvaihto tapahtuu, ymmärtää, että se on ravun elimistölle suunnaton rasite. Tasaisen lämmön akvaario-olosuhteissa kuorenvaihtojen määrä lisääntyy 2-4 kertaiseksi, mikä on varmasti suurin yksittäinen kuolinsyy.

2. Vuosittain rapuja sumputtaneena tiedän, että kuolleisuus nousee, kun veden lämpötila nousee. Kuolleisuuden nousu johtuu nimenomaan lämmön noususta (eikä lämmön nousuun usein liittyvästä happipitoisuuden laskusta), koska suurehkon ja melko puhtaan mökkijärveni pintavesi sisältää lämpimänäkin riittävästi happea useiden herkkien lajien tarpeisiin.

3. Jokiravun levinneisyys pohjois-eteläsuunnassa on suunnilleen Sveitsin puolivälistä napapiirille, tosin vuoristoisilla alueilla levinneisyyttä voi olla etelämmässäkin. (RKTL, Heinimaa ja Pursiainen, Joki- ja täpläravun elinkierto ja levinneisyys, 2010). Levinneisyysalueen eteläisimmässäkin osassa veden lämpötilassa ja päivän pituudessa on selvä talvikausi. Esimerkiksi Ranskan ja Sveitsin välissä sijaitsevan Lac Lemanin pintaveden lämpö on huomattavan osan vuodesta 20 asteen alapuolella ja neljänä talvikuukautena (joulu-maalis) välillä se laskee lähelle viittä astetta. Lac Leman on erinomainen rapujärvi.

4. Kuorenvaihto ja lisääntyminen ovat suorassa sidoksessa toistensa kanssa. Kuorenvaihtoa ei tapahdu haudonta-aikana ja koko lisääntymisprosessi on mahdoton ellei naaras ole kovakuorisessa vaiheessa. Nämä molemmat puolestaan riippuvat suoranaisesti veden lämpötilasta ja valon määrästä niin, että kuorenvaihdot tapahtuvat lämpimässä ja päivän ollessa pitkä, lisääntymisprosessi puolestaan käynnistyy valon vähetessä ja veden kylmetessä. Jos kaikki Suomen järvet viinaksi ... öh. Siis: jos kaikki Suomen järvet juuttuisivat 20 asteen "optimilämpöön" jokirapu todennäköisesti kuolisi sukupuuttoon muutamassa vuodessa.

[aquaristic]

voiko joku pistää kuvia omista jokiravuista

[Tittis]

Meille otettiin sanotaanko vähintäänkin 10 vuotta sitten tuttavan lammesta (ihan kunnon lampi, saaret ja soutuveneet ja kaikki) istutettu ravunpoikanen, olisko ollut n 7cm mittainen. Akvaariossa oli juurakkoa ja muuta että oletettiin riittävän piilopaikoiksi. Tais olla toisenyön jälkeen kun ei enää nähny koko otusta. PAri päivää ihmeteltiin että mihin hittoon se on piiloutunut, ja jouduttiin toteamaan ettei ole enää koko akvaariossa. Lähiympäristöä kun pengottiin niin löytyi vihdoin akvan viereisen sohvan alta pölyn peitossa, hengissä ihme kyllä. Oli kiivennyt oletettavasti lämmittimen johtoa pitkin kansilasin kulma-aukosta ulos. Vietiin reppana takaisin lampeen mistä tulikin. Veikkaisin että akvaario oli liian kirkas ja lämmin verrattuna niihin alkuperäisiin olosuhteisiin. Ei kokeiltu toista kertaa, vaikka olisi viihtynytkin niin olis täysikasvuisena ollut ihan liian iso 128- litraiseen.

[koutsi]

Ihan mielenkiinnosta ajauduin tälle sivulle, koska olen ajatellut koittaa laittaa ravun poikasen (250 litraa) akvaarioon, auttamaan simpukka ongelmissa.
Sukeltajana olen seurannut paljon rapujen luontaista elämää ja kanssakäymistä kalojen kanssa. Kerran olin "ravustamassa"yöllä istutustarkoitukseen rapuja, huomasin isojen ahventen ahdistelevan rapuriepuja. Ravut tapansa mukaan kohottivat sakset uhkaukseksi, eikä aikaakaan kun yksi rapu tarttui ahvenen evään kiinni. Oli huvittavaa seurata, kun saksiniekka meni vesihiihdossa pitkin pimeää lammenpohjaa. Näytti siltä, että ahvenet yrittivät repiä ravuilta saksia ja jalkoja irti.
Jäänalla en ole törmännyt rapuihin, johtuukohan siitä että on yleensä päiväsaika kun olen vierailulla vai elävätköhän hiljaiseloa kivien suojassa, kuka tietää?
Istutus tarkoituksissa on osoittautunut pienet yksilöt parhaiten kestämään muutoksen, eli etsinkö ihan pienen nipisteliän?