Pelkojen perusteet?

[NesteHukka]

Monet hysteerisesti pelkäävät ettei lattia kestä akvaariota yms. mutta en muista kyllä koskaan lukeneeni konkreettista tapahtumaselostusta siitä, että lattia olisi pettänyt akvaarion alta. Onko kellään tiedossa tällaista, vai onko koko juttu pelkästään meidän hysteeristen pelkääjien puheita??

[aquamarina]

No, en ole kuullut, että ainakaan suomessa olisi lattiat akvaarion alla romahtaneet, ei kukaan mieti uskaltaako vesisängyn asuntoon laittaa tai seinän kokoisen umpipuisen kirjahyllyn, ei ole tosin niidenkaan alla lattiat romahtaneet. Itse en ole koskaan ajatellut, että lattiat voisivat ylipäätään romahtaa alta, en vissiin ole hysteerinen tai olen vain siltä osin, että pelkään jatkuvasti altaan alkavan vuotamaan, kun se on kerran käynyt.

[Mauiwee]

En ole koskaan kuullut että Suomessa olisi lattia pettänyt akvaarion alta, mutta tässä vähän ajateltavaa..

Normaalisti lattia mitoitetaan kestämään 2kN/m2 (noin 200 kg). Voi olla enemmänkin, mutta se selviää talon piirustuksista.

Oma 128 litraiseni painaa noin 180 kg ja se on alle neliön alueella. Oman altaan massan voi laskea http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 41&start=0

Jos on iso allas ja sen koko massa jakautuu muutamaan pisteeseen (alustan jalat), pistekuorma (eli jalan kohdalle tuleva pistemäinen paino) yhden jalan kohdalla on valtava.

Jos haluaa rauhallisen mielen, voi laittaa vanerin tai jonkun puulevyn altaan jalkojen alle levittämään kuormaa isommalle alueelle.

Rakentamisessa käytetään aina varmuuskertoimia, eli jos allas tekee neliön alueelle 220 kg massan ei se tarkoita sitä että se menisi saman tien lattiasta läpi.

Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä.

[Zaphood]

Meidän kirjahyllyn osa (lattiapinta-ala 40 x 80 senttiä) painaa tyhjänä 65kg; kirjojen kanssa 160 - 200kg. Niitä on 4 vierekkäin seinän vieressä. Ei minulla ole koskaan käynyt mielessä että se menisi lattiasta läpi.

[Maisu]

Minulla on tuossa vieressä toimistokirjahylly joka painaa täytenä n. 560 kg ja on puolta pienemmällä pinta-alalla kuin isoin akvaarioni.

[R_R]

Normaalisti lattia mitoitetaan kestämään 2kN/m2 (noin 200 kg).

Toi normi tarkoittaa lattian heikointa kohtaa, joka on kantavien seinien keskipisteessä. Jos pelkää kuormittavansa liikaa pientä pistettä lattiassa, kannattaa hankkia kaapisto jossa on sokkeli.

[Mauiwee]

Kiitos huomautuksesta.. Ei aina muista avata kaikkia termejä.

[KrisAnn]

Normaalisti lattia mitoitetaan kestämään 2kN/m2 (noin 200 kg).

Toi normi tarkoittaa lattian heikointa kohtaa, joka on kantavien seinien keskipisteessä. Jos pelkää kuormittavansa liikaa pientä pistettä lattiassa, kannattaa hankkia kaapisto jossa on sokkeli.

Tarkoitat varmaan lattian keskipistettä? Lattian (alapohjan) kestävyyttä kannattaa kyllä miettiä jos kyseessä on ns: "rossipermanto", eli puupalkkirakenne, joka tukeutuu perusmuuriin tai peruspilareihin. Onneksi usein tämän tyyppisessä rakenteessa lattiavasojen keskikohta on tuettu alapuolelta niihin nähden poikittaissuuntaisella palkilla, joten taipumat jäävät aika pieniksi keskelläkin, ja kantavan ulkoseinän vieressä rakenne kestää isojakin kuormia, jos siis seinän alla on perusmuuri. Pilariperustus on tyyppinä ongelmallisempi. Jos rakennuksessa on maanvarainen teräsbetonilaatta, ei niin isoa akvaariota käytännössä olekaan joka voisi rakennetta painollaan vaurioittaa.

Paljon ongelmallisempana näkisin tilanteen jossa isohko akvaario kuormittaa puupalkistovälipohjaa (rakennuksen yläkerran lattia), ja alakerrassa ei ole riittävästi kantavia väliseiniä sitä tukemassa. Tällöin palkiston taipuma voi kasvaa aika suureksikin, ja romahdusvaaraakin voi tulla kyseeseen jos altaan koko on suuri (>500l). Tämä puolestaan johtuu siitä, että tavanomaisen pientalon välipohjan mitoituksessa ei yleensä oteta huomioon näin suuria pysyviä pistekuormia, vaan mitoittava kuormitus lasketaan tilapäisenä (ihmisten oleskelu ja normaalit huonekalut ym.).

[Mauiwee]

Hienoa että täällä on rakenteista ymmärtäviä ihmisiä. Mukavaa kun joku puhuu samaa kieltä.

-puolivalmis inssi

[KrisAnn]

Hienoa että täällä on rakenteista ymmärtäviä ihmisiä. Mukavaa kun joku puhuu samaa kieltä.

-puolivalmis inssi

Yritetään parhaamme mukaan ymmärtää...

-kohta kymmenen vuotta rakennussuunnittelijana

[JJVi]

Meillä on kyllä aivan perusteltu pelko lattian kestämisestä. Huonosti rakennettu puinen välipohja, jossa jo 300L altaan kanssa lattia on painunut ja vedenpinta värähtelee kun vierestä kävelee...vaikka on kantavan betoniväliseinän vieressä. Jäi yhteensä 1000kg painava allaskompleksi viemättä yläkertaan.

Tuo altaan sijoittaminen kantavan seinän viereen ei ole mikään itsestäänselvästi paras ratkaisu.
Jos seinän ja lattian väliin tuleva leikkausvoima on kriittinen, jakautuu se altaan ollessa keskellä lattiaan tasan molemmille seinille. Jos taas se on seinän vieressä, tulee käytännössä koko kuorma yhden seinän ja lattian välisen liitoksen kannettavaksi.

Jos taas pintapaine on kriittinen, auttaa kuorman jakaminen suuremmalle alalle.

Jos taas lattian painuminen on ongelma, auttaa altaan sijoittaminen kantavan seinän viereen.

Eli netissä spekuloimalla ei voi oikein suoraan sanoa miten allas kannattaa sijoittaa, tuo välipohjan ja seinän välinen leikkausvoima voi usein olla se ratkaiseva ongelma.

[Ruma mies]

KrisAnn, kertoisitko vielä vastaavat tiedot ontelolaatasta tehdyn välipohjan suhteen.

[KrisAnn]

Meillä on kyllä aivan perusteltu pelko lattian kestämisestä. Huonosti rakennettu puinen välipohja, jossa jo 300L altaan kanssa lattia on painunut ja vedenpinta värähtelee kun vierestä kävelee...vaikka on kantavan betoniväliseinän vieressä. Jäi yhteensä 1000kg painava allaskompleksi viemättä yläkertaan.

Tuo altaan sijoittaminen kantavan seinän viereen ei ole mikään itsestäänselvästi paras ratkaisu.
Jos seinän ja lattian väliin tuleva leikkausvoima on kriittinen, jakautuu se altaan ollessa keskellä lattiaan tasan molemmille seinille. Jos taas se on seinän vieressä, tulee käytännössä koko kuorma yhden seinän ja lattian välisen liitoksen kannettavaksi.

Jos taas pintapaine on kriittinen, auttaa kuorman jakaminen suuremmalle alalle.

Jos taas lattian painuminen on ongelma, auttaa altaan sijoittaminen kantavan seinän viereen.

Eli netissä spekuloimalla ei voi oikein suoraan sanoa miten allas kannattaa sijoittaa, tuo välipohjan ja seinän välinen leikkausvoima voi usein olla se ratkaiseva ongelma.

Luonnollisesti puuvälipohjarakenne antaa helpommin periksi kantavan seinän vieressä jos vasat ovat seinän suuntaisesti. Tuen (seinän) leikkausvoimat eivät kasva käytännössä kuitenkaan koskaan niin suuriksi että ne aiheuttaisivat oikein mitoitetun välipohjavasan katkeamisen, edellyttäen myös ettei vasojen alapintaan ole tehty loveuksia, tukileveys on riittävä ja liitokset on toteutettu oikeaoppisesti.

Altaan mahdollisten putkijalkojen aiheuttama leimapaine lattian pintarakenteeseen, kuten lattialautaan voi helposti rikkoa laudan, koska massiivipuun puristuslujuus kohtisuoraan syitä vastaan ei ole kovinkaan hyvä. Tässä tapauksessa esim. vanerinpalat tietysti auttavat asiaan koska siirtävät kuorman laajemmalle alueelle. Parketeissa ja muissa vastaavissa liimatuissa rakennusmateriaaleissa tämäkin asia on pyritty ottamaan huomioon. Mäntypuun puristuslujuus puun syitä vastaan kohtisuorasti puristettaessa on vain 1-2N/mm2 (0,1-0,2kg/mm2) joka tarkoittaa käytännössä sitä että mäntylautalattia kestää vain noin 10 kilon hetkellisen kuorman neliösentillä siten, että puristuma ei aiheuta vielä merkittäviä painaumajälkiä. 200-kiloisen altaan jalustan lattiaa vasten olevien tukipisteiden yhteenlaskettu poikkipinta-ala tulisi näin olla vähintään 20cm2 lyhytkestoisessakin kuormituksessa, ja pitkäaikaisessa kuormituksessa tilanne on vielä huonompi, eli jälkiä jää helposti puulattiaan jollei mitään jalkojen alle laita.

Vanhemmat omakotitalot ovat riskialttiimpia akvaarioiden sijoittelun suhteen, koska ne ovat monesti mitoitettu ns. "perstuntumalla", eivätkä rakenteet ole alunperinkään tarkoitettu satoja kiloja painavien tavaroiden pitkäaikaiseen säilytykseen. Nykyisin asiaan kiinnitetään enemmän huomiota suunnitteluvaiheessa ja rakennusmääräyksetkin asettavat omia vaatimuksiaan rakenteiden lujuuksille.

---

KrisAnn, kertoisitko vielä vastaavat tiedot ontelolaatasta tehdyn välipohjan suhteen.

Ontelolaatoista ei voi oikeastaan sanoa muuta yleispätevää, kuin että yleensä ne kestävät kerrostaloissa kaikenkokoiset akvaariot varsinkin kantavan seinälinjan viereen sijoitettuna. Elementtikerrostaloissa ontelolaatan tehtävänä on toimia myös jäykisteenä ja siirtää tuulikuormia rakenteessa kantaville seinälinjoille ja sitä kautta perustuksille hyötykuormien lisäksi, joten mitoitus on myös sen mukainen. Pientalojen kohdalla on ne toteutetaan suunnittelijan esittämien vaatimusten mukaisina ja maksimikuormat on suunnitelmissa yleensä mainittu.

[Thompson]

Paljonkohan sitä pistekuormaa tulee kun 50kg tyttölapsi huolimattomasti siirtää koko painonsa korkokengän korolle jonka pinta-ala on reilusti alle neliösentin? Taitaa tulla melkoisesti enemmän kuin 500l tankin kahdeksannen jalan alle jossa on 5 neliösentin säätölappu? Parketti menee korkokengistä lommoille mutta betoni sielä alla ei.

[KrisAnn]

Paljonkohan sitä pistekuormaa tulee kun 50kg tyttölapsi huolimattomasti siirtää koko painonsa korkokengän korolle jonka pinta-ala on reilusti alle neliösentin? Taitaa tulla melkoisesti enemmän kuin 500l tankin kahdeksannen jalan alle jossa on 5 neliösentin säätölappu? Parketti menee korkokengistä lommoille mutta betoni sielä alla ei.

Tuollainen "tankki" aiheuttaa kyllä neljällekymmenelle neliösentille jo sen verran kuormitusta parketille ettei siinä tuollaisten tyttölasten korkokenkien aiheuttamat vauriot enää varmaankaan kauheasti haittaa?

[Anastasia]

Joskus toooosi monta vuotta sitten kaverini enon akvaario tipahti lattian läpi alakertaan. En vain muista yksityiskohtia, kun siitä on varmaan 15 vuotta aikaa. Akva oli kuitenkin lähelle tonninen ja kyseessä omakotitalo. Tuleepa mietittyä kuitenkin joskus sitä faktaa, että niin voi käydä, jos on tosi huono mäihä.

[R_R]

Joskus toooosi monta vuotta sitten kaverini enon akvaario tipahti lattian läpi alakertaan. En vain muista yksityiskohtia, kun siitä on varmaan 15 vuotta aikaa. Akva oli kuitenkin lähelle tonninen ja kyseessä omakotitalo. Tuleepa mietittyä kuitenkin joskus sitä faktaa, että niin voi käydä, jos on tosi huono mäihä.

Tarkoitit varmaan, että jos on tosi huono lattia. Akvaariota varten tehty ja sokkelilla tai aluslaudoituksella rakennettu kaapisto kyllä kannattaa akvaarion huonostikkin tehdyllä lattialla.

[KrisAnn]

Joskus toooosi monta vuotta sitten kaverini enon akvaario tipahti lattian läpi alakertaan. En vain muista yksityiskohtia, kun siitä on varmaan 15 vuotta aikaa. Akva oli kuitenkin lähelle tonninen ja kyseessä omakotitalo. Tuleepa mietittyä kuitenkin joskus sitä faktaa, että niin voi käydä, jos on tosi huono mäihä.

En pitäisi tuota mitenkään mahdottomuutena esimerkikisi jossain sotien jälkeen rakennetussa rintamamiestalossa, vaan oikeastaan todennäköisenä uhkana, ja varsinkin jos siinä tonnisen ympärillä olisi vielä iso joukko ihmisiä sitä ihastelemassa. Eikä siinä tilanteessa enää auta vaikka olisi kuinka hienot kaapistot ja sokkelit altaan alla.

[NesteHukka]

Normaalisti lattia mitoitetaan kestämään 2kN/m2 (noin 200 kg).

Toi normi tarkoittaa lattian heikointa kohtaa, joka on kantavien seinien keskipisteessä. Jos pelkää kuormittavansa liikaa pientä pistettä lattiassa, kannattaa hankkia kaapisto jossa on sokkeli.

Tarkoitat varmaan lattian keskipistettä? Lattian (alapohjan) kestävyyttä kannattaa kyllä miettiä jos kyseessä on ns: "rossipermanto", eli puupalkkirakenne, joka tukeutuu perusmuuriin tai peruspilareihin. Onneksi usein tämän tyyppisessä rakenteessa lattiavasojen keskikohta on tuettu alapuolelta niihin nähden poikittaissuuntaisella palkilla, joten taipumat jäävät aika pieniksi keskelläkin, ja kantavan ulkoseinän vieressä rakenne kestää isojakin kuormia, jos siis seinän alla on perusmuuri. Pilariperustus on tyyppinä ongelmallisempi. Jos rakennuksessa on maanvarainen teräsbetonilaatta, ei niin isoa akvaariota käytännössä olekaan joka voisi rakennetta painollaan vaurioittaa.

Paljon ongelmallisempana näkisin tilanteen jossa isohko akvaario kuormittaa puupalkistovälipohjaa (rakennuksen yläkerran lattia), ja alakerrassa ei ole riittävästi kantavia väliseiniä sitä tukemassa. Tällöin palkiston taipuma voi kasvaa aika suureksikin, ja romahdusvaaraakin voi tulla kyseeseen jos altaan koko on suuri (>500l). Tämä puolestaan johtuu siitä, että tavanomaisen pientalon välipohjan mitoituksessa ei yleensä oteta huomioon näin suuria pysyviä pistekuormia, vaan mitoittava kuormitus lasketaan tilapäisenä (ihmisten oleskelu ja normaalit huonekalut ym.).

Hienoa tekstiä. Mitäpä sanoisit rossipohjaisista rintamamiestaloista? Entisen 700 litraisen se on kyllä kannattanut, mutta muovimaton alla yksi tai kaksi lankkua joustaa vähän enemmän kuin muut.
Ongelma on se, että kun tässä on kivijalka umpinainen. Eli ei olla päästy alapuolelta lattian rakennetta tutkimaan mitenkään.

[Anastasia]

Joskus toooosi monta vuotta sitten kaverini enon akvaario tipahti lattian läpi alakertaan. En vain muista yksityiskohtia, kun siitä on varmaan 15 vuotta aikaa. Akva oli kuitenkin lähelle tonninen ja kyseessä omakotitalo. Tuleepa mietittyä kuitenkin joskus sitä faktaa, että niin voi käydä, jos on tosi huono mäihä.

En pitäisi tuota mitenkään mahdottomuutena esimerkikisi jossain sotien jälkeen rakennetussa rintamamiestalossa, vaan oikeastaan todennäköisenä uhkana, ja varsinkin jos siinä tonnisen ympärillä olisi vielä iso joukko ihmisiä sitä ihastelemassa. Eikä siinä tilanteessa enää auta vaikka olisi kuinka hienot kaapistot ja sokkelit altaan alla.

Jep. Jos joskus on varaa ostaa/rakentaa oma talo, niin silloin toivottavasti tuo tapaus on vielä mielessä. Enkä ainakaan itse laittaisi isoa allasta mihinkään, mistä ei voi olla täysin varma, että se kestää.

[KrisAnn]

Mitäpä sanoisit rossipohjaisista rintamamiestaloista? Entisen 700 litraisen se on kyllä kannattanut, mutta muovimaton alla yksi tai kaksi lankkua joustaa vähän enemmän kuin muut.
Ongelma on se, että kun tässä on kivijalka umpinainen. Eli ei olla päästy alapuolelta lattian rakennetta tutkimaan mitenkään.

Sanoisin että tuollaiset periksi antavat rakenteet kannattaisi tutkia ja korjata. Rossipermannon alla oleva ryömintätila ei saisi olla umpinainen, eli kai sinne nyt jonkinlainen tuuletus on järjestetty? Jos minkäänlaista tuuletusta ei ryömintätilassa ole, niin lattiarakenteen home- ja lahovaurion vaara on suuri.

Suomen rakentamismääräyskokoelma C2 mukaan:
Ryömintätilan korkeuden tulisi olla vähintään 0,8 m. Ryömintätilaan on järjestettävä tarkastusmahdollisuus ja pääsy kaikkialle tilaan. Ryömintätilan riittävä tuuletus on varmistettava. Ryömintätila tuuletetaan yleensä sokkelin tuuletusaukkojen tai –putkien kautta ulkoilmaan. Puurakenteisen alapohjan tuuletusaukkojen pinta-alan tulee olla 4 promillea ryömintätilan pinta-alasta. Aukot jaetaan tasaisesti ulkoseinälinjalle koko ryömintätilan tuuletuksen varmistamiseksi, vähintään 6 m:n välein. Aukkojen alareunan tulee sijaita vähintään 300 mm maanpinnasta ja aukon vähimmäiskoko on 150 mm2. Ryömintätilassa oleviin väliseiniin tehdään vastaavat aukot kaksi kertaa suurempina. Ryömintätila voidaan tuulettaa myös koneellisesti tai painovoimaisesti esimerkiksi katolle vietävien tuuletusputkien kautta. Ryömintätilaan ei saa muodostua umpinaisia, väliseinien tai palkkien erottamia tuulettumattomia tiloja.

Tuo määräys koskee tosin vain uudisrakentamista, mutta kyllä vanhatkin rakenteet kannattaa korjata määräysten mukaisiksi. Sinulla taitaa jäädä ainoaksi mahdollisuudeksi repiä lattiaa yläkautta auki sen verran että pääset tutkimaan rakenteita, ja mahdollisesti korjaamaan ne.

[NesteHukka]

Meillä on kyllä aivan perusteltu pelko lattian kestämisestä. Huonosti rakennettu puinen välipohja, jossa jo 300L altaan kanssa lattia on painunut ja vedenpinta värähtelee kun vierestä kävelee...vaikka on kantavan betoniväliseinän vieressä. Jäi yhteensä 1000kg painava allaskompleksi viemättä yläkertaan.

Tuo altaan sijoittaminen kantavan seinän viereen ei ole mikään itsestäänselvästi paras ratkaisu.
Jos seinän ja lattian väliin tuleva leikkausvoima on kriittinen, jakautuu se altaan ollessa keskellä lattiaan tasan molemmille seinille. Jos taas se on seinän vieressä, tulee käytännössä koko kuorma yhden seinän ja lattian välisen liitoksen kannettavaksi.

Jos taas pintapaine on kriittinen, auttaa kuorman jakaminen suuremmalle alalle.

Jos taas lattian painuminen on ongelma, auttaa altaan sijoittaminen kantavan seinän viereen.

Eli netissä spekuloimalla ei voi oikein suoraan sanoa miten allas kannattaa sijoittaa, tuo välipohjan ja seinän välinen leikkausvoima voi usein olla se ratkaiseva ongelma.

Luonnollisesti puuvälipohjarakenne antaa helpommin periksi kantavan seinän vieressä jos vasat ovat seinän suuntaisesti. Tuen (seinän) leikkausvoimat eivät kasva käytännössä kuitenkaan koskaan niin suuriksi että ne aiheuttaisivat oikein mitoitetun välipohjavasan katkeamisen, edellyttäen myös ettei vasojen alapintaan ole tehty loveuksia, tukileveys on riittävä ja liitokset on toteutettu oikeaoppisesti.

Altaan mahdollisten putkijalkojen aiheuttama leimapaine lattian pintarakenteeseen, kuten lattialautaan voi helposti rikkoa laudan, koska massiivipuun puristuslujuus kohtisuoraan syitä vastaan ei ole kovinkaan hyvä. Tässä tapauksessa esim. vanerinpalat tietysti auttavat asiaan koska siirtävät kuorman laajemmalle alueelle. Parketeissa ja muissa vastaavissa liimatuissa rakennusmateriaaleissa tämäkin asia on pyritty ottamaan huomioon. Mäntypuun puristuslujuus puun syitä vastaan kohtisuorasti puristettaessa on vain 1-2N/mm2 (0,1-0,2kg/mm2) joka tarkoittaa käytännössä sitä että mäntylautalattia kestää vain noin 10 kilon hetkellisen kuorman neliösentillä siten, että puristuma ei aiheuta vielä merkittäviä painaumajälkiä. 200-kiloisen altaan jalustan lattiaa vasten olevien tukipisteiden yhteenlaskettu poikkipinta-ala tulisi näin olla vähintään 20cm2 lyhytkestoisessakin kuormituksessa, ja pitkäaikaisessa kuormituksessa tilanne on vielä huonompi, eli jälkiä jää helposti puulattiaan jollei mitään jalkojen alle laita.

Vanhemmat omakotitalot ovat riskialttiimpia akvaarioiden sijoittelun suhteen, koska ne ovat monesti mitoitettu ns. "perstuntumalla", eivätkä rakenteet ole alunperinkään tarkoitettu satoja kiloja painavien tavaroiden pitkäaikaiseen säilytykseen. Nykyisin asiaan kiinnitetään enemmän huomiota suunnitteluvaiheessa ja rakennusmääräyksetkin asettavat omia vaatimuksiaan rakenteiden lujuuksille.

Kaikella kunnioituksella, mutta tuo "vanhemmat omakotitalot"-kohta minua vähän kyllä nauratti, koska "perstuntumalla" on tehty usein enemmänkin ylimitoitettua "että varmasti kestää". Hienoista aliarvostusta koulutetulta henkilöltä vanhoja rakentajia kohtaan, sanoisin...

Kysymys olisikin oikeastaan ennemminkin siitä, että millä vuosikymmenellä on tehty, koska oma näkemykseni on se, että jos otetaan vertailuun vaikka 1800 luvun lopulla rakennettu hirsitalo ja joku nykypäivän surkea elementti-ontelolaattaräpellys, niin kumpikohan sitä akvaarion painoa paremmin kestää No, voi olla ettei kumpikaan. Toisessa voi akvaario alkaa huojumaan ja toisessa se räsähtää alempaan kerrokseen

80-luvun tuotoksia ei kehtaisi edes mainita. Kai siellä on seinänvälissä eristeenäkin niitä hirveitä talvilenkkareita ja kiharatupeita.
Tämän puutalon eristeenä näyttää vanhassa osassa olevan seinien välissä purua, kuten siihen aikaan oli tapana. Ei hyvä, mutta ei ihan äärettömän p*skakaan.

---

Mitäpä sanoisit rossipohjaisista rintamamiestaloista? Entisen 700 litraisen se on kyllä kannattanut, mutta muovimaton alla yksi tai kaksi lankkua joustaa vähän enemmän kuin muut.
Ongelma on se, että kun tässä on kivijalka umpinainen. Eli ei olla päästy alapuolelta lattian rakennetta tutkimaan mitenkään.

Sanoisin että tuollaiset periksi antavat rakenteet kannattaisi tutkia ja korjata. Rossipermannon alla oleva ryömintätila ei saisi olla umpinainen, eli kai sinne nyt jonkinlainen tuuletus on järjestetty? Jos minkäänlaista tuuletusta ei ryömintätilassa ole, niin lattiarakenteen home- ja lahovaurion vaara on suuri.

Suomen rakentamismääräyskokoelma C2 mukaan:
Ryömintätilan korkeuden tulisi olla vähintään 0,8 m. Ryömintätilaan on järjestettävä tarkastusmahdollisuus ja pääsy kaikkialle tilaan. Ryömintätilan riittävä tuuletus on varmistettava. Ryömintätila tuuletetaan yleensä sokkelin tuuletusaukkojen tai –putkien kautta ulkoilmaan. Puurakenteisen alapohjan tuuletusaukkojen pinta-alan tulee olla 4 promillea ryömintätilan pinta-alasta. Aukot jaetaan tasaisesti ulkoseinälinjalle koko ryömintätilan tuuletuksen varmistamiseksi, vähintään 6 m:n välein. Aukkojen alareunan tulee sijaita vähintään 300 mm maanpinnasta ja aukon vähimmäiskoko on 150 mm2. Ryömintätilassa oleviin väliseiniin tehdään vastaavat aukot kaksi kertaa suurempina. Ryömintätila voidaan tuulettaa myös koneellisesti tai painovoimaisesti esimerkiksi katolle vietävien tuuletusputkien kautta. Ryömintätilaan ei saa muodostua umpinaisia, väliseinien tai palkkien erottamia tuulettumattomia tiloja.

Tuo määräys koskee tosin vain uudisrakentamista, mutta kyllä vanhatkin rakenteet kannattaa korjata määräysten mukaisiksi. Sinulla taitaa jäädä ainoaksi mahdollisuudeksi repiä lattiaa yläkautta auki sen verran että pääset tutkimaan rakenteita, ja mahdollisesti korjaamaan ne.

Olen todellakin ihmetellyt, että miksei kivijalan sisälle ole todellakaan ainuttakaan luukkua! Ajattelin tuossa, että poraan kivijalkaan reiän ja katson omistamallani USB-endoskoopilla sinne alle, että mitä tuo talon alusta on "syönyt". Piirustuksissa mainitaan lattiatyypiksi "tuulettuva rossipohja".

[KrisAnn]

Kaikella kunnioituksella, mutta tuo "vanhemmat omakotitalot"-kohta minua vähän kyllä nauratti, koska "perstuntumalla" on tehty usein enemmänkin ylimitoitettua "että varmasti kestää". Hienoista aliarvostusta koulutetulta henkilöltä vanhoja rakentajia kohtaan, sanoisin...

Olen joitakin kertoja nähnyt 40-50-luvuilla rakennettujen tyypillisten "rintamamiestalojen" auki revittyjä kantavia rakenteita, ja aika heppoista sahatavaraa niistä on löytynyt. Välipohjavasoina on käytetty usein kuusituumaista (50x150) lankkua 600mm:n vasajaolla (kun olisi pitänyt olla 50x200 k400 niillä jänneväleillä), ja usein lankku on ollut vielä vajaasärmäistä. Paikalla rakennetut kattotuolit ovat vielä luku sinänsä. Sotien jälkeisinä jälleenrakentamisvuosina ei ollut välttämättä asianmukaista puutavaraa edes tarjolla, ja rakentajatkaan eivät olleet läheskään kaikki ammattitaitoisia timpureita, sekä valvonta puuttui lähes kokonaan. 20-30 luvuilla rakennettiin keskimäärin parempia taloja kuin heti sotien jälkeen, ja sen ajan rakentajilla riitti kyllä sitä ammattitaitoa joka nykyään valitettavan usein työmailta puuttuu.

Kysymys olisikin oikeastaan ennemminkin siitä, että millä vuosikymmenellä on tehty, koska oma näkemykseni on se, että jos otetaan vertailuun vaikka 1800 luvun lopulla rakennettu hirsitalo ja joku nykypäivän surkea elementti-ontelolaattaräpellys, niin kumpikohan sitä akvaarion painoa paremmin kestää No, voi olla ettei kumpikaan. Toisessa voi akvaario alkaa huojumaan ja toisessa se räsähtää alempaan kerrokseen

Miten olisi 2000-luvun täyshirsitalo?

[aquamarina]

No nyt herää kysymys, tyhmällä, että mitä tapahtuu ihmisen päässä, kun pitää se iso akvaario pistää sinne vanhemman omakotilalon yläkertaan ? Jos on vaikka tiedossa asunnon ikä suunnilleen, itse en ehkä menisi laittamaan ja olen käynyt sellaisissa taloissa, joiden yläkertaan minua ei saisi edes aseella uhaten (ja painoa on sen verran vähän, ettei minua verenluovutukseen huolita), kun en uskalla. Osassa taloja on sellainen ylimääräinen haju, että mitä lie lahottaja sieniä ja muita puutuholaisia siellä jyllää, sitten akvaario sinne ?

[KrisAnn]

Olen todellakin ihmetellyt, että miksei kivijalan sisälle ole todellakaan ainuttakaan luukkua! Ajattelin tuossa, että poraan kivijalkaan reiän ja katson omistamallani USB-endoskoopilla sinne alle, että mitä tuo talon alusta on "syönyt". Piirustuksissa mainitaan lattiatyypiksi "tuulettuva rossipohja".

Ei tuo kertomasi perusteella kovinkaan hyvin tuulettuvalta vaikuta.