Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa

[miljoonakala84]

Eli rupes tässä kiinnostamaan, että millä tavalla työ joilla oli akvaarioita jo ennen 90 lukua hoiditte niitä ja kaloja?
Itelle on jääny aiankii mieleen mitä olen noita vanhoja juttuja akvaarioiden pidosta lukenu, että akvaarioissa pidettiin suursiivouksia,
jolloin pestiin kaikki hiekkaa myöten ja että jotkut piti kaloja tosi ahtaissa oloissa.

[en]

No 90 luvun alussa ainakin oli...
-sora (tuli hmm puolivälissä ekat hiekkapuheet...)
-kaloja VAIN sentti per litra ja isoja vähemmän.
-kasveja oli peruskasvit, punertavat tuli myöhemmin...
-kaloja oli peruskalat, erikoisuúksia, esim kääpiö-, nuoli-, pikkumonnisia tuli satunnaisesti, hehkutetroja yms samoin... tuli 1994 jo satunnaisesti.
-Fluvalit ja Eheimit jylläs kuin nytkit...
-lämppärit samoin Jäger...
(meil on tekniikka aika pitkälti 1990 luvun alusta... koko ajan pulputtanut Fluvaleita putkeen esim...)
-ja joka viikko 1/3 vedenvaihto, joka kolmas viikko sisäsuodattimen pesu

[allablaze]

Kyllä minäkin olen aloittanut akvaarionhoidon noilla suursiivouksilla. En tarkkaan muista milloin olen ensimmäisen akvaarion saanut, mutta kakkosluokalla se jo oli eli joskus 80-luvun lopulla... Litroja oli siinä n. 60 ja kerran kuukaudessa suurinpiirtein kalat ämpäriin, kasvit huuhdeltiin, sora ja suodatin pestiin perusteellisesti samoin somisteet jotka silloin olivat pari kiveä. "Vanhaa" vettä jätettiin ämpärillinen ja uusi vesi oli seisotettu pari päivää ämpäreissä huoneenlämpöiseksi. Sen verran silloin oli käsitystä että vesi piti päästää kylmästä hanasta.
Aika pian sitten tuli se osittainen vedenvaihtokin kuitenkin kuvioihin mukaan. Kasveja olen ensimmäisen kerran joutunut karsimaan vasta sitten kun hehkulamppuvalaisin vaihtui loisteputkeen, joka tapahtui minun altaassani sangen myöhään

[KrisAnn]

Minulla on jossain vielä kuviakin siitä ensimmäisestä akvaariostani 70-luvulta, pitää joskus etsiä ne ja skannata koneelle. Tuo akvaario oli enoni tekemä 45-litrainen (ikkunalasista), ja suodatin toimi ilmapumpun avulla joka piti aina yöksi sammuttaa koska se piti niin kovaa meteliä. Valoina oli kaksi hehkulamppua. Lämmitintä ei ollut, mutta lämpömittari sentään löytyi. Vettä ei muistaakseni juurikaan vaihdettu - sitä vaan lisäiltiin haihtuneen tilalle. Kalankakkoja siivottiin pohjaimurin avulla, joka sekin toimi sillä samalla ilmapumpulla kuin suodatin. Kerran vuodessa akvaario siivottiin kunnolla, eli kaikki pestiin hiekkoja myöten. Hiekka oli muuten otettu oman talon pihamaalta. Kaloina minulla oli alussa miljoonakaloja sekä purjemolleja ja taisi siinä joukossa olla myös tulipyrstö, tiikerinuoliainen ja lehtikala. Kaloja kuoli tuolloin aika usein, ja niin liikakansoitus pysyi kurissa. Ensimmäiset kasvini olivat konnanputkia.

70-luvun lopussa sain isomman akvaarion (91-litrainen ELOX) kullanvärisin kehyksin, paremman suodattimen ja lampun, sekä lämmittimen. Asukkaiksi tuli tuolloin edellisten lisäksi monneja (kaikki pohjakalat olivat "vain monneja"),keltabarbeja, teräkala, sinikirjoahven ja parvi naapurilta saatuja seeprakirjoahvenen poikasia. Seeprakirjoahvenien vimmalla tapahtuva lisääntyminen johtikin sitten 80-luvun alussa 200-litraisen altaan hankintaan ja kirjoahvenharrastukseen.

[kirahvi1]

Minä aloitin 70-luvulla harrastukseni 64-litraisella altaalla. Kalastosta muistan vielä lehtikalat (uskokaa tai älkää), platyt, kuparimonniset ja keltabarbit. Suodatin oli undergravel-tyyppinen ja toimi kyllä nyt jälkikäteen ajatellen todella huonosti. Ilmapumppu työnsi ilmaa (ja vettä) pohjahiekan alle ja sieltä sen piti sitten nousta ylös. Vettä vaihdettiin toisinaan se 100% ja hiekka pestiin kokonaan. Itse asiassa noudatin hyvin tarkkaan silloisia suosituksia. Kyllähän se oli aika surkeaa touhua.

[muppe+]

Suursiivousta meilläkin harrastettiin 80-luvulla. Noin 1-2 kuukauden välein otettiin kalat ämpäriin ja kasvit toiseen. Suodatin putsattiin, hiekat huuhdeltiin ja koko pytty kuurattiin kiiltäväksi. Onneksi sentään vedenparannusainetta oli käytössä. Vettä ei sitten muuten vaihdettukkaan, mitä nyt haihtuneen tilalle lisäiltiin.

Kaloja kuoli tuohon aikaan kyllä useimmin, tais nuo vesiarvotkin olla vähän sitäsuntätä. Akvaario oli kyllä puhtaan näköinen ja kalat innoissaan kun kasvien järjestys oli uusittu.

Jälkikäteen kun muistelee silloista kalasoppaa, niin vähän naurattaa. Samassa pytyssä kultakalat, lehtikalat, tetrat, pusukalat, miljoonakalat ja joskus jotain rapujakin. Lämpöä oli 27 astetta, joka on esim. kultakaloille ihan liikaa.

Se oli silloin ennen nettiä. Olishan noita kirjoja varmaan kirjastosta löytynyt, ja sitä kautta tietoa, mutta kun sitä nuorena oli vähän laiska lukemaan.

[aquamarina]

Meillä vuodesta -80 eteenpäin vaihdettiin vettä osittain, normaalilla lapolla imuroitiin pohja ja osittain vettä pois, tosin ämpärissä kolme päivää seissyttä vettä tilalle. Kerran äiti pesi koko altaan, oikein kloriitilla, no siihen loppui se akvaario. Kaloina oli ensimmäisenä miljoonakaloja, asuivat muutaman kuukauden ens hätään, muovisessa irtokarkkilaatikossa.

[Jaana79]

Mulla oli kanssa -80 luvun lopulla ensimmäinen akvaario ja muistan kanssa hyvin tuon veden seisottamisen.
Itse muistan myö sen kun kalat laitettiin ämpäriin odottamaan akvaarion puhdistusta.
Sitten oli kanssa just kaikenamaailman kalat sekaisin..
Voi niitä aikoja.

[thank]

Meillä eka akvaario oli joskus 80-luvun lopulla, josta peräisin oli myös ensimmäinen akvaariokirjani. En muista tuosta 80-luvun touhusta juuri mitään, mutta kalaston muistan. Samassa altaassa oli neontetrat, miljoonakalat, tulipyrstö ja isoja kirjoahvenia, joiden lajista en tiedä mitään. Eräänä yönä lätäköstä katosikin kaikki muut kalat paitsi tulipyrstö ja ahvenet, jonka jälkeen akvaario sai kyytiä.
Noin 10 vuoden päästä meille tuli uudelleen akvaario, ja menimme edelleen tuon saman kirjan ohjeilla. Kultakalaa ei saanut laittaa alle 100 litraiseen akvaarioon. Vesitestejä ei tehty, ja äidin mielestä oli turhaa ostaa lämmitintä, sillä huoneenlämpö sopi hyvin kaikille kaloille. Viikon - kahden välein 1/3 vedenvaihto, pohjalla oli sora, joten pohjan imurointi samalla. Kylmästä hanasta vain vettä tilalle. Kasveja altaassa oli 5 eikä ne koskaan kasvaneet. Ihme kyllä altaassa ei ollut hirveästi levää, paitsi loppuvaiheessa jolloin tuli tupsulevä ja jonka myötä kyllästyimmekin sitten altaaseen. Vedenparannusaineita emme käyttäneet, silloin meillä oli jo porakaivo joten ei tuntunut tarpeelliselta (vaikka kirjassa muistaakseni vedenparannusaineesta puhuttiinkin).

Täytyisi melkein pyytää äitiltä se kirja jota opuksena silloin käytimme, voisi muistua mieleen yhtä ja toista.

[memma]

Olen aloittanut 80-luvun loppupuoliskolla. Kalojeni pelastus oli Markku Varjon kirja Elävä akvaario, jota ensin lainattiin kirjastosta ja myöhemmin vuonna -88 ilmestyneen toisen painoksen ostin itsellenikin. Mitään peruspesuja ei siis meillä suoritettu. Sorapohjaa lapottiin ahkerasti ja vettä vaihdettiin viikon tai kahden välein.

Allas oli 98-litrainen Rio-Akvaarion (tai joku sellainen) valmistama pytty, joka on muuten edelleen käytössä naapurilla ja alkuperäisillä silikoneilla mennään edelleen. Altaan tekniikkana oli jokin alkeellinen nurkkaan laitettava Siccen vihreä sisäsuodatin ja sellainen termostaattilämmitin, jonka piti olla suorassa eikä saanut upottaa kokonaan veteen. Jonkinlainen markettivedenparannusaine ja turveuute oli käytössä. Litkut sekoitettiin ämpärissä ja jonkin aikaa vaihtovettä siinä seisotettiin.

Alkuperäisestä kalastosta muistan perhoskirjoahvenen, leopardimonnisen, kuparimonniset, platyt ja sitruunatetrat sekä jonkin lähetyksen mukana tulleen sädekalan, jonka sain kaupasta mukaan. Kotipaikkakunnallani oli tuolloin kaksi lemmikkikauppaa, joista suosin silloista Korallia. Sittemmin se toinen lopetti ja Koralli vaihtoi omistajaa ja meni rajusti alamäkeä ja onpa sekin lopettanut jo ajat sitten. Nyt taitaa olla vain Faunatar siellä.

[miljoonakala84]

Kerran äiti pesi koko altaan, oikein kloriitilla

Tais tulla akvaario ainakii HYVIN puhtaaksi, huh huh sentään.

Hui hirveetä jos olisi noilla vanhoila ohjeilla loutunu ite hoitelemaan/putsailemaan akvaarioitaan, niin en varmaan kovinkaa kauaa olisi jaksanu moista touhua.

[pekkuli]

Siis "ennen vanhaan" = JO ennen 90-lukua ... tässähän tuntee itsensä ikälopuksi .

Eka akvaarioni sain joskus 70-luvun loppupuoliskolla. Litroja en muista, korkeintaan 50 kuitenkin. Isä teki töissä metalliverstaalla kehykset kulmaprofiilista ja materiaalina messinki! Kehykset olivat vankat ja niihin leikkasi lasit kummisetäni, joka oli ammatiltaan lasimestari. Lasit kiinnitettiin tavallisella ikkunakitillä, elikkä pellavaöljy-liitujauho -seoksella. Muistaisin kittiin akvaarion sisäpuolella ilmestyneen välillä jotain "mömmöä", ilmeisesti hometta tai bakteerikasvustoa. Lamppuna oli yksi pieni hehkulamppu isän tekemässä kotelossa. Kaloina oli miljoonakaloja. Lämmitintä ei ollut. Akva oli lipaston päällä noin metrin päässä kaakeliuunista, joten talvellakin paikka oli lämmin. Hieman myöhemmin tuli laitettua oikein ilmastus: auton sisärenkaaseen jalkapumpulla ilmaa, kierrettiin venttiiliä hieman auki ja ilmaletku kiinni venttiiliin ja oikein ostetun hohkakiven läpi kuplat akvaarioon - vaihtelevalla menestyksellä ilmanpaineen laskiessa. Ei ollut varaa hankkia kallista ilmapumppua ... Suodatinta ei ainakaan alussa ollut lainkaan. Jokunen kasvikin elää kituutti pytyssä, levät viihtyivät yleensä paremmin ... Jotain oikeaa hiutale-kalanruokaakin ostettiin, lisäksi kesällä pihalta löytyi pikkuötököitä. Leivänmurusia ja murusteltuja kauraryynejäkin muistan annetun. Vettä vaihdettiin silloin tällöin, mutta en muista muiden mainitsemia totaalisia akvaarion ja sisustuksen pesuoperaatioita tehneeni. Kaloja tietenkin kuukahti aina välillä tässä "kidutuskammiossa", vaan ihmeen sitkeähenkisiä olivat silloiset miljoonakalat, sillä toisinaan syntyi jopa poikasiakin!

[aquamarina]

Kerran äiti pesi koko altaan, oikein kloriitilla

Tais tulla akvaario ainakii HYVIN puhtaaksi, huh huh sentään.

Hui hirveetä jos olisi noilla vanhoila ohjeilla loutunu ite hoitelemaan/putsailemaan akvaarioitaan, niin en varmaan kovinkaa kauaa olisi jaksanu moista touhua.

Tuo oli meidän äidin oma keksintö, soran päälle tuli levää ja ajatteli "räjäyttää" kerralla levät pois. Mutta ei tuo niin älytöntä, vettä kun ei joka viikkoa puolia vaihdettu. Meillä ole sellainen pillisuodatin (?), isä osti kun akvaariossa pitää olla suodatin. Ja pekkulin kanssa samaa, mieltä oli ne miljoonakalat silloin kestäviä, ei sairastelleet ei mitään, poikasiakin tuli ja meilläkin oli kolme poikaa ja yksi tyttö, alkuun.

[Pullahiiri]

Itse olen syntynyt -84 joten hirveästi en muista, oliko se nyt 80-luvun puolella vaiko jälkeen. Mutta siis meillä oli akvaario, 146-litrainen. Muistan vaan sen, että se oli siistissä kunnossa ja osallistuttiin aina isosiskoni kanssa äidin "avuksi" hoitoon. Kaloja oli ainakin miekkapyrstöjä, keltabarbeja.. Olisiko ollut sepprakalojakin. Miekat olivat niitä peruspunaisia, hienoja ja isoja. Muistan kun käden laitoin altaaseen niin barbit natustivat ihokarvoja (siskoni pelkäsi tätä, luuli että ne puree ). Allas putsattiin lapolla, ikinä ei mitään suursiivouksia tehty. Tosin ei mitään hajua kuinka usein allasta putsattiin.. Täytyy varmaan kysyä joskus mutsilta.

Pohjalla oli soraa, joka systerin mukaan haettiin silloin kahdestaan jostain talon pihalta (eli jotain sepeliähän se on sitten ollut). Kasveina jotain perusmiekkoja, en oikein muista. Ilmastin oli, joka laitettiin joskus näön vuoksi päälle. Pohjalla oli sellainen suorakaiteen muotoinen hohkakivi, jota oli kiva seurata silloin lapsena. Pumppu piti niin kamalaa meteliä että se tosiaan laitettiin vain joskus päälle, allas kun oli olohuoneessa. Niin ja suodatin oli joku Eheimin Made in West-Germany, sellainen kulmikas.. Lämppäriä en muista olleen.

Lasit putsattiin partateräskraballa, taisi meillä olla sellainen magneettikin. Jossain vaiheessa muistan pesseeni levän peittämiä kiviä ja suodatinta Fairylla..

[-mouse-]

Ensimmäinen akvani 90-luvun alkutaipaleella oli semmonen 20-litran purkki.

ilmastin oli niin jumalattoman kova-ääninen, että sitä sai pitää päällä "vain äidin luvalla".
Muistan kuinka ilmastin lähestulkoon "käveli2 kun se pörisi niin kovaa.

Ja kyllä, muistanpa itsekkin pesseeni koko altaan fairylla

Ihme ja kumma kuinka millikset lisivät ja elivät siellä Hävettää edes muistella koko touhua.

Ja pohjasoran kaivoin ihan omin käpälin pihan hiekoitus-lootasta

[vallumaarit]

Voi kauheeta muistella noita aikoja. 70-luvun alku, akvaario ehkä 60 L. Kobyliniltä Töölöstä ostettiin 6 riikinkukkoahventa ja 6 jotain kissamonnia, lajista ei tarkempaa tietoa. Olivat tollasen vuoden vanhan haarniskamonnin kokoisia ja nahka oli sellainen samettinen pehmeä matta "lila" ,sinertävänpunertava.
Kerran kuussa täys kuuraus ammeessa, kalat purkeissa yötä ja uusi vesi akvassa seisomassa yön yli. Välillä purkkikalat haukko jo henkeä pinnassa aamulla, mutta tokenivat sitten taas hyvin.
Lihakaupasta ostettiin joka päivä paistijauhelihaa 15 grammaa, nam kun maistui kalanruuan lisäksi. Valot oli kynttilälamppuja ja metelöivä ilmapumppusuodatin. Juuri muuta en muista , mutta elivät kyllä aikansa, jonkun vuoden, kunnes kuolivat johonkin reikätautiin.
Mitään testejä, lääkkeitä ym. ei ollut olemassa muistaakseni.
Kävin kerran tässä Tikkurilassa Kobylinillä kysäsemässä, onko se sen vanhan herra Kobylinin poika ja tietenkin oli hän. Menneitä muisteltiin...
sillä on ihan kiva, pieni mutta hyvin hoidettu liike siellä vähän Kurjesta eteenpäin. Jää Kurjen varjoon, kun Kurjesta aina vaan puhutaan.

[aquamarina]

No "entisaikaan" oli eri litrasuositukset kaloille kuin nykyään. Mutta ainakin vuoteen -82 mennessä oli tullut vesitestejä ja ulkosuodattimia, itsellä löytyy Markku Varjon opus vuodelta -82 ja ei tuo niin hirveän vanhahtava ole vieläkään. Ihan normi suositukset siinäkin, vettä suositellaan vaihtamaan 1-2 viikon välein ja suodatinta ei samaan aikaan suositeltu puhdistamaan. Hiekkaa ei tainnut vielä olla olemassakaan. Isoin akvaario minkä tiesin silloin tuttava piirissä olevan, oli 250-litrainen, siinä ole kultakaloja.

[Mika Sandell]

Siis "ennen vanhaan" = JO ennen 90-lukua ... tässähän tuntee itsensä ikälopuksi

No joo, toisaalta alkaa muisti pätkimään tuosta taaksepäin mentäessä...

Meikäläisen akvaarioharrastus lähti liikkeelle myös 70-luvun lopulla, aluksi oli joku muutaman kymmenen litran vetoinen, siitä sitten nopeaan tahtiin isompi ja vielä isompi, joten hetken päästä niitä akvaarioita olikin kolme ja siihen suurimpaan mahtui jo vaikka mitä, olihan sillä jo kokoa mahtavat 140 litraa. Tietoa ei hirveästi ollut tarjolla, lähinnä kauppiaan sanaan oli luottaminen. Ja silloinhan kaikkien tieto oli ihan eri tasolla, ei se kauppiaskaan osannut varmaan kuvitella näitä nykyohjeita.

Kalat nyt oli kuitenkin ihan peruslajeja, eihän sitä tarjontaa hirveästi ollut. Ja kyllä, kestävämpiä taisivat olla, kuitenkin aika pitkään elivät, vaikka huollot oli sen ajan mukaiset, vettä haihtuneen tilalle, joskus lähes totaalinen vedenvaihto (vessan nurkassa oli vaihtovedet seisomassa), kerran vuodessa totaalinen suursiivous...

Tekniikasta on mieleen jäänyt erityisesti järkyttävän äänekkäät ilmapumput, jollaiset tarvittiin pillisuodattimia käyttämään (niin ja tosiaan, se pohjaimuri toimi samalla laitteella, röhnät pois pohjalta ja se puhdas vesi valui kankaan läpi takaisin akvaarioon). Vieläkin yritän pysyä erossa kaikesta, mikä toimii ilmapumpulla. Ne pillisuodattimet oli ihan asiallisia, tosin siihen 140 litraiseen olisi tämän päivän tietojen valossa saanut laittaa niitä aika kasan. Se yksi vaivainen ei sitä puhtaana pitänyt, mutta moottorisuodattimet oli ihan eri hintaluokassa, ei sellaiseen ollut varaa. Valaistus oli samoin tehotonta nykypäivän mittapuulla ajatellen, mutta eipä tarvinnut kasveja karsia. Ei niitä muistaakseni kuitenkaan mitenkään hirveästi tullut uusiakaan ostettua,joten kai ne jotenkin hengissä kituutteli.

[memma]

70-luvun alku, akvaario ehkä 60 L. Kobyliniltä Töölöstä ostettiin 6 riikinkukkoahventa ja 6 jotain kissamonnia, lajista ei tarkempaa tietoa.

"Kissamonnien" lajia voi vain arvailla, mutta Kobylin on tuonut akvaariokalamarkkinoillemme paronihaimonneja http://www.fishbase.org/Summary/Species ... hp?id=6193 kai vielä tällä vuosituhannellakin, joten kalojen tilasuositukset eivät liene siellä oikein päivittyneet samaa tahtia kuin muualla Kyseisiin kaunokaisiin pääsi tutustumaan Forumin parkkihallin tunnelissa useampia vuosia sitten. Sitä en tiedä, oliko syyllinen tuontiin isukki vai poika.

[Ojanpohja]

Silloin ei ollut varaa vedenparannusaineisiin, joten 300 litraisen vedenvaihtoa varten olkkarissa seisotettiin muovilaatikoissa vettä, ja kani aina hyppäsi sinne laatikkoon... Onneksi oltiin Lahdessa missä vesijohtoveden laatu on luonnostaan loistava. Ne vanhat kirjat on parhaita missä esitellään valettuja kokolasiakvaarioita sun muuta.

[Juwel Rio]

Mä sain ekan akvaarioni -82, ja se on jäänyt mieleen että piti keittää hiekat ja kivet ennen kuin ne voi laittaa akvaarioon. En tiedä oliko tuo joku "virallinen" ohje silloin, mutta näin veljeni vaimo minun käski tehdä ja näin tehtiin. Oli se kyllä aika koomista hommaa, äidin soppakattila kiviä täynnä hellalla ja ooteltiin koska vesi alkoi kuplia:)

[Nallurainen]

Ensimmäinen "akvaario" oli se perinteinen hillopurkki vetoisuudeltaan luokkaa 5l,joskus -60 luvun puolessa välissä.
Kaloina millejä ja plätyjä, jotka lisääntyivät jopa hillopurkissa.pari kourallista hiekkaa pohjalla, muutama milli ja pläty.

Aivan -60 luvun lopulla vanhemmat osti sitten noin 40-50 litraisen aidon akvan kultakehyksillä.
Sitä hoidettiin sitten niillä perinteisillä menetelmillä, altaaseen täys siivo pari kertaa vuodessa, muuten vain pohjan puhdistusta ja haihtuneen veden lisäystä, kasveina jotain miekkalehtiä ja vesiruton tapaista köynnöstä, kaloina platyjä, milliksiä ja miekkapyrstöjä, alkuun oli myös neontetroja mutta kun eivät koskaan pysyneet kauaa hengissä niin niitä ei hankittu lisää.Kalat lisivät ja kasvit kasvoivat sitä vauhtia että allasta sai perata säännöllisesti.Hiekkana oli soramontulta haettu keskikarkea hiekka.

70 luvun puolen välin paikkeilla tulikin sitten taloon iso akva tilavuudella noin 125l, siinä oli sitten jo kaikki mukavuudet, alkuun yksi myöhemmin 2 sisäsuodatinta, ilmastin, Loisteputkivalo yms.
Siihen muutti asukeiksi perinnekalojen lisäksi kuparimonneja ja albiinomonneja.
Ja akvaa ei enää pesty täydellisesti kuin kerran vuodessa.
Tämä akva olikin sitten käytössä ihan vuosituhannen vaihteeseen saakka jolloin harrastamiseen tuli muutaman vuoden tauko.myös perinteiset akvanhoitomenetelmät olivat käytössä vuosituhannen vaihteeseen asti, pariin kymmeneen vuoteen ei ollut enää kuollut kaloja huonoon hoitoon vaan kaikki pelasi loppuun asti mallikkaasti vanhoilla menetelmillä.

Kyseinen purkki on käytössä tänäkin päivänä albiinomonnisten kotina, kertaakaan siihen ei ole vaihdettu elinkaarensa aikana silokoneja ja myöskin altaan vanhat pumput ovat vieläkin käytössä, tosin pienemmissä altaissa.
Vanhin käytössä nykyään oleva ilmastin pumppu on sekin suoraan -60 luvulta

[miljoonakala84]

MItes muuten, olio sillon 70 luvulla oleet miljoonakalat yhtä värikkäitä kun nykyset vai oliko sillon akvaarioissa pidetyt milikset suurimmaksi osaksi niitä luomukaloja?

[A_Huovinen]

Meillä oli vanhemmilla joskus 80-luvun lopulla reilu sadanlitran purkki ja muistan äidin keittäneen kanssa hiekat, muovikasvit ja kannot säännöllisesti. Sai hän itsekin pilattua jonkun kattilan kun jostain kannosta irtosi pihkaa kattilan kylkiin :/ Suodatinsysteemistä ei mitään muistikuvaa ole.
Kalastona oli joku iso imumonni, pituutta 30cm, joka kerran syöksähtäessään irrotti kasvit pohjasta. Jossain vaiheessa siellä oli monnin kanssa ilmeisesti panssarimonnisia?, lehtikaloja, miljoonakaloja, neontetroja... Miljoonakalat oli sitkeimpiä kyllä kestämään. Jossain vaiheessa oli myös miekkapyrstöjä. Lehtikalat kuoli suht nopeesti ja kun ne pienet kalat innostu lisääntymään niin hommattiin muutama ahven eikä siellä hetken päästä sitten muita kaloja ollutkaan

[Nallurainen]

MItes muuten, olio sillon 70 luvulla oleet miljoonakalat yhtä värikkäitä kun nykyset vai oliko sillon akvaarioissa pidetyt milikset suurimmaksi osaksi niitä luomukaloja?

Kyllä milleissä oli jo siihenkin aikaan väriä.
Eivät tosin sellaisia kuin nykyään vaan paljon hillitymmin.
Valitettavasti kyvia vaan ei taida olla missäänn.