Hiilidioksidi lannoitus

[appura]

Miten saisn parhaiten onnistumaan hiilidioksidi lannoituksen 57 litraiseen rapulaan? Jotenkin haluasin kokeilla tuota "kiljupönttö" systeemiä, mutta olen aivan varma etten saa sitä toimimaan tai jos saan, niin tapahtuu gaboom ilmiö.
Ja sitten taas tuosta nestemäisestä hiilestä on ihmisillä olut kahdenlaista kokemusta rapualtaissa.
Joten mitä suosittelette?

[lehtis]

Suosittelisin kokeilemaan kiljusysteemiä. Voit aluksi testailla vaikka vesiastiassa toimintaa, niin että letku menee pullosta vesiastiaan jossa on levitin ja kun luotat systeemin toimintaan, siirrät levittimen akvaarioon.

[appura]

Milläs suhteella se seos tehtiin puolenlitran pulloon? Ja kannattaako siihen seokseen lisätä soodaa tai liivatetta?

[lehtis]

Suosittelisin laittamaan 1,5l pullon. Hönkää riittää kauemmin ja pulloon voi tehdä pienen satsin, jolloin ylikuohumisriski pienenee.

[appura]

Ja mikäs on nyt sitten se paras resepti litran pulloon. Haulla koitin katsoa, mutta niitä oli niin miljoonia ja pelkään että räjäytän koko pullon.

[Höpötys]

No, jos puolentoista litran pullon tehtävä litran satsin ohje on seuraava, niin puolenlitran ohje on puolet kaikkea:
-sokeria 3.75 dl
-lämmintävettä 8 dl
-> liuota sokeri veteen 1,5L pullossa
-kiehuvan kuumaa vettä 1dl
-2-4 rkl liivatetta (viilempään kämppään 2 ja kuumempaan 4dl)
-> liuota liivate kuumaan veteen ja kaada pulloon, sekoita varovasti (älä ravistele tulee turhia ilmakuplia)
-> laita pullo jääkaappiin jähmettymään (itse laitan aina yön ajaksi)
-1dl 42 asteista vettä
-kuivahiivaa 1 tl tai tuorehiivaa 1-2 sokeripalan verran (hiiva kannattaa pakastaa, säilyy kauemmin)
-> liuota hiiva veteen ja kaada jähmettyneen sokeriliivatteen päälle (kannattaa antaa hyytelön ensin lämmetä huoneen lämpöiseksi) voit lisätä hiivaan ripauksen sokeri niin lähteen käymään paremmin
-> tadaa valmis!

Itse tosin annan pullon käydä ensimmäisen vuorokauden ihan varmuuden vuoksi kaukana altaasta tai siis ei ole altaaseen kytekttynä, jos vaikka sattuisi kuohumaan yli.

[marinum]

Tässä hyviä kuvallisia ohjeita:
http://millia.aqua-web.org/tekstit/jutu ... iilari.htm
http://www.aqua-web.org/aponogeton/Apono_2-06.pdf
Ja tosiaan pesupullo väliin, niin ei ole kuohumisvaara ongelmaa.
Haulla löytyy varmasti ohjeita siitä .

[pepita]

Jos saan olla tyhmä ja kysyä, että mihin kohtaan tuo pesupullo laitetaan? Meneekö kiljupullosta letku pesupulloon, josta toinen letku lähtee altaaseen? huh... miten sen nyt selittäisi...

[g.rosea]

Jos saan olla tyhmä ja kysyä, että mihin kohtaan tuo pesupullo laitetaan? Meneekö kiljupullosta letku pesupulloon, josta toinen letku lähtee altaaseen? huh... miten sen nyt selittäisi...

Kyllä, arvasit oikein.

[en]

Meillä on pari viikkoa pulputtanut 3 ½l pulloa ... Eli sokeria ½dl, kuivahiivaa, no, hiukan eli veitsenkärjellinen, 42ast.vettä 2dl päälle ja sekoitus. Korkkiin nafti reikä saksenkärjellä, kuumana letku läpi kuumasta korkista, kylmä vesi kovettaa. Ilmakivi tai kaasukello altaaseen ja tadaa. Jos haluaa niin takaisiniskuventtiilit letkuun vielä väliin.

[pepita]

Eikö siihen pesupulloon voi laittaa T-haaran, josta menee pulloon yksi letku, toinen kiljupulloon ja kolmas altaaseen? Onko siellä pesupullossa vetta ja jos on, niin kuinka paljon?

[appura]

Kysyn vielä, että onko Lidl:n pullot hyviä, vai onko liian "lötköjä"? Pitääkö pesupullon olla saman kokoinen kuin kiljupullon?

[Kalallinen]

Ei pesupullon tarvitse olla saman kokoinen kuin kiljupullo. Se vaan näyttää paremmalta jos on saman kokoinen.

[bj]

Mulla käytössä kolme Lidl:n kokispulloa. Ovat olleet ihan ok., tykkään siitä kun ovat kirkasta muovia nii ovat näöltään siistejä, etiketit saa myös hyvin pois. Ja sehän niissä on parasta kun ovat kahden litran vetoisia, sitä pesupulloa kun ei enää lisäksi niin kiinnosta laittaa. Kaksilitrainen on riittänyt, ettei kuohu yli.

[m2]

Eikö siihen pesupulloon voi laittaa T-haaran, josta menee pulloon yksi letku, toinen kiljupulloon ja kolmas altaaseen? Onko siellä pesupullossa vetta ja jos on, niin kuinka paljon?

?? Jos T -haaran laittaa niin miten kiljupullon CO2 meneminen pesupullon "ohi" suoraan altaaseeen estyy - ei mitenkään.

Kiljupullosta letku pesupullon pohjaan asti. Pesupulloon vettä muutamia senttejä 5-10cm (riippuu pullon koosta). Siten, että letkun pää on veden alla ja kiljupullosta tuleva CO2 pulputtaa pesupullon vedessä ("peseytyy").

Pesupullon korkista/yläosasta letku akvaarioon josta "puhdistunut" CO2 pääsee akvaarioon. Akvaariossa levitin joko aktiivinen tai passiivinen jonka avulla CO2 levitetään/sekoitetaan akvaarion veteen. Pesupullossa tulee olla 2 letkua toinen alhaalla kiljupulloon menevä ja toinen yläosassa joka menee akvaarioon. Kaikkien liitosten ja saumojen tulee olla tiiviitä. Pesupullossa tulee olla riittävästi "vapaata tilaa" jotta mahdollisesti kuohahtava kilju mahtuu siihen. Riippuen sijoituksesta niin pesupullon ja akvaarion välille takaiskuventtiili estämään akvaarion tyhjenemistä kiljusysteemiin / kiljusysteemin kautta. Monesti pesupullo toimii varosysteeminä estäen kiljun joutumista akvaarioon.

[-Alix-]

Hiivatteissa on muutama niksi mitkä pitää saada toimimaan kun kokeilee sitä ensikertalaisena, mutta kun ne ovat keksitty/kokeiltu niin homma toimii armasti ja siististi.

1. pullon korkin tiivistys
Tämä on monelle kompastuskivi, niin minullekin pitkän aikaa. Jotkut saavat korkin tiiviiksi sinitarralla, jotkut silikonilla, minä en miljoonasta yrityksestä huolimatta saanut kumpaakaan toimimaan (lienee korkkien muoveissa pieniä eroja). Sittenpä ukko keksi läpivientikumit. Biltemasta/autotarvikekaupasta saa sellaisia ihan minikokoisiakin renkuloita jotka laitetaan keskelle korkkiin prattua reikää. Siitä kun pujottaa letkun läpi niin pitää ja pysyy, hintaa noilla renkuloilla oli mitättömän vähän (naiselle se autotarvikekauppaan etsimään lähteminen lienee suurin kynnys ).

2. Käyminen
Tällainen poropeukalo-leipuri ei meinannut mitenkään löytää hiivan/sokerin/lämpötilan tasapainoa, etenkään vuodenaikojen vaihtuessa. Kesällä mikä tahansa käy ja porisee, mutta kun syksy tuli en enää saanut hiivatetta porisemaan. Pullo pitää silloin ainaki nostaa ylös vetoisalta lattialta. Jotkut pärjäävät kun pullon laittaa jalustan sisään, toiset joutuvat nostamaan pullon putkivalaisimen päälle. Itselläni kun oli koteloidut monimetallit (vanerikotelo) niin lopputulos oli se, että ripustin pullot lamppujen taakse Kokeilemalla selviää.

Lisäksi käymiseen vaikuttaa sokerin ja liivatteen keskenäinen suhde joka joka asunnossa on optimaalisesti eri johtuen eri lämpötiloista (jotenka myös kesällä ja talvella nuo toimivat eri tavalla). Jos pullo pulputtaa edes jotenkin niin ei ole mikään pakko säädellä, mutta pieniä säätöjä tekemällä saa aikaan pidemmän/tehokkaamman käymisen. Nyrkkisääntönä se, että jos lämpöä on ja seos ei käy, on joko liikaa liivatetta tai liian vähän sokeria. Jos satsi käy rajusti loppuun nopeasti on siinä liikaa sokeria tai liian vähän liivatetta. Jos mikään ei tepsi onlämpöä liian vähän. "tiukempi" satsi (=enemmän liivatetta) käy pidempään, mutta riskinä on käymisen lopahtaminen jos lämpötila tippuu. Tässä tulee ne mainitut leipurintaidot mukaan kehiin, eli kokemus kertoo...

Loppukaneettina: Paljon saa luvan kokeilla ja säätää jotta löytää hiivatteen tasapainon omaan talouteen. Joten hermoja joukkoon ja kaivakaa niitä miljoonia hiivatekeskusteluja mitä haulla löytää.

Sitten kun hiivatteet alkavat tökkiä täydellisesti (minä en ikinä muistanut/jaksanut tehdä uusia litkuja) niin sitä siirtyy painepulloon joka toki maksaa hankkia, mutta sen jälkeen maksaa jopa vähemmän käytössä kuin hiivatemössöt.

[appura]

Kuinka nopeasti tuo käyminen alkaa sen jälkeen, kun on lisännyt sen hiiva/vesiseoksen siihen liivateseoksen päälle?

[m2]

Kuinka nopeasti tuo käyminen alkaa sen jälkeen, kun on lisännyt sen hiiva/vesiseoksen siihen liivateseoksen päälle?

Kovin on tilannekohtasta, riippuu systeemistä, lämpötilasta ja seoksesta.
Kemiallinen reaktiohan alkaa tietty heti, mutta kyllä se jo seuraavana päivänä pitäisi alkaa olla havaittavissa. Pistin eilen illalla seoksen ja nyt pulputtaa iloisesti.

[appura]

Seos alkoi pulputtaa kun nostin sen lämpimällä vedellä täytettyyn astiaan. Mutta kun vesi oli jäähtynyt, niin myös pulputus loppui. Eikä meillä nyt mielestäni mikään kylmä ollut, kun lämpötila oli 22.4 astetta.

[toukopouko]

Jees, nyt meni jo minullekkin kaaliin tuo hiilarimömmeli/pullonväkerrys-jutska ja olekin onnistuneesti 2 pullollista tuota altaisiini käytellyt....

Nyt vielä jos saisin rakkaat akvakumppanit tähän ketjuun, (jossa mielestäni aika kaikenkattavasti löytyy kaikki olennainen), vähän asioita ylös tuosta levityksestä.....??

Itse liitin ilmastusletkun yhdessä altaassa Eheimin pick-up-suodattimen ilmastusliitäntään ja toisessa akvassa pulputtaa ilmastinkiven läpi,,,, mutta,,,, mutta,,,,

Minusta kuplista ei kerkiä olemaan kasveille kauheasti hyötyä, kun sinkoavat suoraan veden pintaan, vai ollaanko taas rankasti väärässä. Ilmastinkivi on noin 60 cm korkean altaan aivan pohjassa saakka ja tuo pick-up on noin 55 korkean altaan puolessa välissä.....

Saisiko näillä vehkeillä mitenkään tuota suhinaa "hienommaksi"

[marinum]

Nuo ilmastinkivet tahtovat mennä helposti tukkoon, joten suosittelen jotakin muuta systeemiä, vaikka joitakin näistä:
http://www.akvaarioon.fi/index.php?opti ... &Itemid=26
Isoon altaaseen tuo Tunze on hyvä .

Ja jos kilju ei käy, ruokasoodaa laittaa vähän ja pullon villasukkaan, niin kyllä pitäisi lähteä porisemaan .
Tuossa suodattimen ilmastuksen kautta levityksessä täytyisi ainakin olla pesupullo välissä, koska muuten se voi olla liian tehokas ja imaista kiljut mukanaan altaaseen.

[-Alix-]

Kuplina altaaseen paastaminen on todella tehoton tapa. Kannattaa kokeilla aktiivilevitinta tai edes kaasukelloa.

Kaasukello, eli passiivinen levitin, on yksikertaisimmillaan kippo jonka alle johdetaan hiilidioksidi ja jonka sisalle kertyvan kuplan alapinnasta liukenee hiilidioksidia veteen. Taman hyvat puolet ovat varma annostelu (ei varmasti yliannostele) ja se, ettei se kayta sahköa. Kovinkaan tehokas tamakaan menetelma ei ole.
Aktiivilevitin, on puolestaan yksinkertaisimmillaan sama kippo joka sisaan johdetaan vesivirta niin, ett se pyörittaa kaasun ja veden keskenn kellossa. Tallöin kaasu liukenee veteen tehokkaasti ennenkuin tulee ulos koko levittimesta. Talla menetelmalla liukenee parhaimmillaan 100% hiilidioksidista veteen ja alkuvaiheessa kannattaa seurata pH-arvoa, jottei se paase laskemaan liikaa (toiset kayttavat hiilidioksidia enemmnkin kaloille sopivamman pH:n aikaansaamiseen kuin kasvien hyvinvoinnin takia!).

Passiivinen levitin toimii parhaiten mita laakeampi se on (ts. hiilidioksidikuplalla on mahdollisimman suuri kosketuspinta veteen), siina missa aktiivilevittimena toimii parhaiten mahdollisimman korkea putkilomainen astia, sill virtauksen pit pyöri levittimen sisalla eika karata kuplineen kaikkineen.

Erinomainen aktiivilevittimen askarteluohje löytyy tasta lehdesta:
http://www.aqua-web.org/aponogeton/Apono_2-06.pdf

Kumpaakin levitinversiota saa myös kaupallisena ja monella lisaharpakkeella varustettuna. Itse olen myös kokeillut muutamia todella tiheita ilmastinkivia (ei tavallisia ilmastinkivia vaan juuri hiilarin levitykseen suunniteltuja sellaisia) ja ne toimivat erinomaisesti jonkin aikaa. Jossain vaiheessa kuitenkin tuuppaavat tukkeutumaan.

[en]

Jos ilmakivi on tehoton lisääjä hiilarille,miksi kasvien kasvussa on HUOMATTAVA ero?

[sinitarra]

Kuinka nopeasti tuo käyminen alkaa sen jälkeen, kun on lisännyt sen hiiva/vesiseoksen siihen liivateseoksen päälle?

Kovin on tilannekohtasta, riippuu systeemistä, lämpötilasta ja seoksesta.
Kemiallinen reaktiohan alkaa tietty heti, mutta kyllä se jo seuraavana päivänä pitäisi alkaa olla havaittavissa. Pistin eilen illalla seoksen ja nyt pulputtaa iloisesti.

Minulla alkoi pulputaa heti kun kaadoin hiiva vesi sekoituksen pulloon siis ihan heti

[-Alix-]

Jos ilmakivi on tehoton lisääjä hiilarille,miksi kasvien kasvussa on HUOMATTAVA ero?

Ehkäpä altaasasi on muita tekijöitä jotka saattavat kasvien kasvun kunnon vauhtiin ihan pienelläkin hiilidioksidinlisäyksellä. Jokainan allas on yksittäistapaus, jokainen toimii eri tavalla.