Kehitys kehittyy, case: Eheim

[Aqualung]

Tuosta auton tuulilasin rikkoutumisesta sen verran sehän menee uudesta autosta sen takia helposti rikki koska se auton kantavia rakenteita ja uutena siinä on sen verran jännitystä että suht pienikin kivi osuessa tekee siihen halkeaman . Kun on vaihdettu uuteen niin eihän enää mene rikki sitten millään kun auton korikin on jo asettunut kilometrien jälkeen paremmin paikoilleen eikä jännityksiä ole.

Täydellisen OT:ta mutta kuitenkin:
Tuulilasi ei ole auton kantavia rakenteita vaan jäykistäviä. Kivi keskelle ikkunaa voi jättää iskemän mutta isku lasin reunaan aikaansaa säröytymisen viimeistään kun seuraavan kerran kiihdyttää mutkaisessa moottoritien rampissa kun auton koriin kohdistuu vääntöä. Tuulilasi vaihtoon ja sekin liimataan kiinni runkoon jäykistämään koria. Ja hajoaa muuten ihan yhtä herkästi kuin tehdasasenteinenkin lasi kun kivi sopivasti aivan reunaan osuu.

Esim junissa ja laivoissakin nämä turvalasit (tuplalasit ilmatilalla välissä ja molemmat paneelit molemmin puolin laminoitu) kestävät kyllä melkoista käsittelyä kohtisuoraan mutta otapas se lasi irti ja kopauta jollain sinne reunaan ihan niin voi kuunnella hetken pientä ritinää ja katsella kun ah niin kirkas ja kestävä lasi muuttuu "hämähäkinseitiksi" laminaatin sisällä.

Suodattimista samaa mieltä kanssanne. Ennen oli paremmin ja poliitikoillakin oli kanttia valehdella kunnolla!

[Amos]

Taitaa kuitenkin tuotteiden hintaan vaikuttaa enemmän työvoiman ja käytettävien materiaalien aiheuttamat kustannukset. Ammattitaito kokoonpanon jne puolella alkaa olla samalla tasolla ympäri maailmaa. Sensijaan suunnittelu tapahtuu vielä pääasiassa teollisesti kehittyneemmissä maissa. Siinäkin suuntaus on poliittisen paineen, koulutuksen ja verotuksellisten seikkojen myötä menossa siihen suuntaan että sekin tehdään halvemmissa maissa.

Toistaiseksi halutaan jostain syystä teettää halvat ja heikompilaatuiset rihkamatuotteet juuri mainituissa halpojen tyävoimakustannusten maissa, joista muuten afrikka on tyystin hyödyntämättä. Afrikan olot ovat vielä niin kaoottiset ja kehittymättömät.
Tätenhän pystytään yllämään laadun leimaa varsinaisten yritysten omistajamaiden tuotteissa.
Tällöin hintaerosta tulee tietysti suuri ja kysymys onkin kuka haluaa maksaa huippulaadusta sen reaalihinnan. Itse asiassa tälläinen systeemi onkin länsimaisen työvoimapolitiikan kannalta hyvä asia. Kaikkihan me pyrimme loppujen lopuksi taloudellisen kasvun myötä hankkimaan parempilaatuisia tuotteita.

Kuinka kauan tällainen isänmaallinen protektionismi voi jatkua onkin toinen asia. Paradoksaalista on että eurooppalaiset syyttävät kovasti USA:n kauppapolitiikkaa, vaikka kaupan vapauttaminen syö loppujen lopuksi eurooppalaisten tavallisten kengänkuluttajien suhteellista omaa leipää. "Onhan se hyvä jos mulla menee huonosti, että muillakin menee huonosti" -tyyliin. No taloudellista kasvuahan riittää, koska kasvun alueita on vielä maapallolla niin paljon, mutta mielenkiintoiseksi asian tekee juuri ilmastopolitiikan käytännön seuraukset.

Tietysti yritysten omistus on ratkaiseva tekijä, ja se alkaa olla hyvin pitkälti kansainvälisen eliitin, hallussa, ei kansallisten yritysten, kun sellaisia ei enää juuri ole; eikä vähiten taloudellisessa kasvussa olevien arabimaisten sijoittajien ja sitä kautta islamilaisten valtioiden hallussa. Intia on myös kovassa nousussa. Kyllä Kiinassakin porukkaa riittää, ja lahjakkaitakin vielä. Ottakaapa selvää kuinka suuri osuus mersun osakkeista on arabeilla Kiinnostaisipa Eheiminkin omistuspohja. Ei sen takia etteikö se saisi olla em tavalla, mutta ajatellen maailmanpoliittista tilannetta osoittautuupa lopuksi todeksi se, ettei raha itsessään ole paha, vaan rahanhimo (itsekkyys) on kaiken pahan alku ja juuri aiheuttaen pahimmat kriisit. (sodat, eriarvoisuus, murhat jne). No rakanhimostahan on oikeastaan mahdotonta vapautua, vai onko? Oikeastaan sijoittajaksi ryhtyminen on ainoa ratkaisu taloudellisen tulevaisuuden varmistamiseksi. On tietty mahdollisuus myös henkilökohtaisesti luopua "kilpavarustelusta".

Pilkataankohan George Bushia ja USA:n öljypolitiikkaa vielä muutamien vuosien tai -kymmenten kuluttua

[Tuukkis]

Kokemuksesta voin kyllä kahden eri automerkin aikana kirjoittaa tähän että kyllä es uudesta vaan menee helposti rikki ja kun on vaihdettu niin tuntuu kestävän melkoisen kivisateen ja kumminkin on saman valmistajan tuulilasi.

No, ehkä mersut ei ole hyvä vertailukohta, ehkäpä parempi vertailukohta laadussa olisi TOYOTA tai LEXUS .

Kummallista jos suodattimen suunnittelu ei sitten vaadi kummallisia vaatimuksia niin miksi muut ei ole pystyneet samaan kuin Eheim(ulkosuodattimissa) sillä sen verran erikoisia tekeleitä muilla tuntuu olevan.

Tuli vaan mieleen että jos se vika ei olekkaan siinä suodattimessa vaan lopujen lopuksi omistajan isoissa ja tunnottomissa käsissä.

[JJVi]

Kokemuksesta voin kyllä kahden eri automerkin aikana kirjoittaa tähän että kyllä es uudesta vaan menee helposti rikki ja kun on vaihdettu niin tuntuu kestävän melkoisen kivisateen ja kumminkin on saman valmistajan tuulilasi.

No, ehkä mersut ei ole hyvä vertailukohta, ehkäpä parempi vertailukohta laadussa olisi TOYOTA tai LEXUS .

Kummallista jos suodattimen suunnittelu ei sitten vaadi kummallisia vaatimuksia niin miksi muut ei ole pystyneet samaan kuin Eheim(ulkosuodattimissa) sillä sen verran erikoisia tekeleitä muilla tuntuu olevan.

Tuli vaan mieleen että jos se vika ei olekkaan siinä suodattimessa vaan lopujen lopuksi omistajan isoissa ja tunnottomissa käsissä.

Blaah, mulle on sama vaikka pitäisit niitä Roll-Roycena. Oli ehkä väärin kirjoittaa ettei vaadi kummoista tietotaitoa. Vaatiihan tuollaisen suunnittelu paljon osaamista, mutta ei se nyt niin ylivoimaista ole etteikö sitä jossain muuallakin voida tehdä kuin saksassa. Esimerkiksi matkapuhelin mekaniikka ja tiivistesuunnittelu on huomattavasti monimutkaisempaa ja sitä tehdään kuitenkin ympäri maailmaa. Olisi pitänyt kirjoittaa, että jos kerran osataan suunnitella noinkin monimutkainen laite, ei olisi merkittävää osaamista vaatinut tehdä sellaiset pikkuasiat joista mainitsin aiemmin kunnolla.

Täytyy koettaa ostaa siihen uusi tiiviste ja katsoa olisiko siitä apua. En tiedä saiko Tuukkis muita vakuutettua, mutta minusta edelleen mitä uudempi Eheim, sitä kauempana pidän sen akvaarioistani.

[Tuukkis]

On muuten aikamoinen orgaaninen massa siinä suodattimessa kun sen jättää huoltamatta tuon kahdenvuoden ajan. Sinne syntyy kuolleita kohtia virtauksessa kun vesi etsii helppoja väyliä ulos suodattimesta. Virtaamattomassa kökköläjässä sitten syntyy myrkyllisiä yhdisteitä vähitellen . Mikä ei tietenkään edesauta altaan kalaston terveyttä.

[Teemu Salonen]

Niin, siitähän tässä oli kysekin, että Eheimin vanhat suodattimet ovat hyviä ja nykyiset ihan surkeita. Olet siis tapojesi vastaisesti kerrankin samaa mieltä kanssamme, vai tapahtuiko sinulle vain vahinko?

Toi kuitti vois olla mullekin osotettu:) Olen nimittäin just tota mieltä. Mulla on TODELLA ikävä 2009 suodatinta. Se kahdeksankulmanen johon aquaballin tapaan sai moduleita lisättyjä. Tossa modulin kuva, koko suodatinta en löytäny.

Sillä oli myös pikkuveli 2007. Sit ne vanhat kunnon classicit ilman mitään ylimääräsiä hilavitkuttimia. Oi niitä aikaoja...

[JJVi]

On muuten aikamoinen orgaaninen massa siinä suodattimessa kun sen jättää huoltamatta tuon kahdenvuoden ajan. Sinne syntyy kuolleita kohtia virtauksessa kun vesi etsii helppoja väyliä ulos suodattimesta. Virtaamattomassa kökköläjässä sitten syntyy myrkyllisiä yhdisteitä vähitellen . Mikä ei tietenkään edesauta altaan kalaston terveyttä.

Puhetta ilman todisteita. Jos näin kävisi, huomaisi sen varmasti suodatinta avatessa. Minkäänlaista mädänneen tai muutakaan merkkiä myrkyllisistä yhdisteistä ei löytynyt, haju on aivan samanlainen avaat sitten 2v tai 3kk toiminnassa olleen suodattimen. Kovempaa haisee tukkeutumassa oleva mattosuodatin.

[Teemu Salonen]

Puhetta ilman todisteita

Puolittain totta juttelet. Niitä kuolleita kohtia löytyy kyllä, mutta ne ovat niin pieniä, että isossa suodatinmassatilavuudessa ne eivät vaikuta mihinkään. Ja ne myrkylliset yhdisteet ehtivät hajota siellä suodattimen sisällä ennen akvaarioon joutumista. Olisi mielenkiintoista kuulla ihan tieteellistä faktaa tähän.

[Amos]

Eikös hyvä vekotin ole sellainen että vesi pysyy sisällä (autossa ulkona) , eikä myrkyt tapa eläviä, ja hiljainen ( ei aina äänessä) ja pitkäikäinenkin saisi tuo olla ja mitä vielä: hyvän näköinen tietysti.

Mahtaakohan teillä aw -ihmisillä ollenkaan kuolla kaloja? Eikös se olisi aika hyvä vertailumenetelmä erilaisten hoitokäytäntöjen välillä? Sekin olisi mielenkiintoista, että tehtäisiin akvaariokalojen kuolleisuututkimus, ja verrattaisiin sitä ihmisen keskimääräiseen kuolleisuuteen huonojen elintapojen aiheuttamiin sairauksiin ennen arvioitua keskimääräistä elin-ikää.
No kyllähän sitä voisi lähestyä myös perinnöllisyysnäkökulmasta .

Toinen vaihtaa öljyt useammin, toinen käyttää halvempaa, toinen ei koskaan lohkolämmitintä ja silti kilometrimäärät vaihtelevat kun niin monet tekijät vaikuttavat pelkästään muidenkin ulkoisten olosuhteiden suhteen.
Toisille tupakoiville ihmisille ei tule keuhkoahtaumaa ja he voivat elää 100 -vuotiaiksi, koska heidän perimänsä suojaa moiselta invalidisoivalta taudilta, kun taas yleisimmin sairaus puhkeaa vakavammin n. 30 vuoden tupakoinnin jälkeen. Puhkeamista taas voidaan ennakoida hengitystestein jotka osoittavat vähittäistä hengityskapasiteetin muutosta, joka suurempi
kuin keskimääräväestöllä. Tähän ei viitsi laittaa hauskaa hymiötä.

Amerikkalainen kalantutkimus on kuulemma hyvää ja vesiarvoja kannattaa mitata, etenkin siihen saakka kun elintavat ovat vakiintuneet ja ihminen eikun allas on löytänyt tasapainoisen elämän .
Sitten tehdään seuranta- ja seulontatutkimuksia.
Tahtoo aina mennä filosofian puolelle . Koittakaa kestää!

Onneksi on vapaus hoitaa akvaarioita eri tavoilla

[Thompson]

Tuota tuulilasijuttua voi halutessaan käydä kyselemässä miltä vain autofoorumilta, kyllä ne vaan hajoaa ja samasta syystä nykyään saa vakuutusyhtiöstä lasivakuutuksia pienellä omavastuulla.

Kun on vasta aloittanut harrastuksen, ei ole vanhaa taakkaa kannettavana eikä kaipaa jotain mitä ei ole ikinä nähnytkään. Meillä ensimmäinen ulkosuodatin oli 2226. Sittemmin olen ostanut 10 muutakin ulkosuodatinta joista 9 on Eheimejä. Tässä muutaman vuoden aikana on sattunut yksi vuototapaus, mutta sekin suodattimelle joka oli pari kuukautta kuivillaan ja parani tiivisteen vaihdolla. Muovisia osia ei ole hajonnut muistaakseni kertaakaan, sulkuhanat ovat pitäneet aina jne. En nyt ole ihan varma mitä olisi pitänyt/voinut tehdä paremmin? Enemmän täällä on ollut ongelmia ilmapumppujen kanssa, niiden muoviosien hajoillessa käsiin.

[JJVi]

Autojen tuulilasit tehdään nykyään myös merkittävästi ohuemmiksi kuin aiemmin. Tämä on mahdollista koska autojen korit ovat huomattavasti jäykempiä kuin ennen ja ohut tuulilasi on halvempi ja säästää vähän painoakin. Lisäksi tuotantolinjalla ohutkin lasi saadaan paikalleen luotettavasti, mutta tarvikelasit saattavat olla paksumpaa lasia kuin alkuperäiset. Uudessa lasissa on myös jännityksiä jolloin se hajoaa kiveniskusta helpommin, mutta jännitysten tasaannuttua se kestää paremmin.

Jos minä suunnittelisin ulkosuodattimia, muuttaisin ainakin seuraavat asiat.
- Suodattimen pöntön muoto pyöreä, mutta silti suodatinmassat koreilla
- Tiivistys 0-renkaalla valetun sijaan ja tiivisteen suunnittelu puristuman sekä tiivistepintojen osalta kuten 0-renkaille kuuluukin suunnitella.
- Suodatinpönttö voisi olla modulaarinen 2252:sen tapaan. Toki tässä tulisi lisää tiivistettäviä pintoja, mutta 0-renkailla ja kierteillä tuo tulisi silti luotettavaksi
- Suodatinperiaatteen osalta FX5 oli jäljillä, mutta hieman oli jäänyt toteutus torsoksi. Eli virtaus joka puolelta ei pelkästään alhaalta.
- Sisääntulo ja ulostuloputket erikseen omilla hanoillaan. Letkukiinnitys hanoihin kierrettävillä muttereilla, lisäksi siten että muoviletku ei rasita kiinnitystä (eli muoviletkuun "vedonpoisto"). Samaan pakettiin voisi kuulua myös kova PVC-putkisto, jolla päästäisiin pois noista muoviletkuista kokonaan. Suodattimen ja PVC-putkiston väliin palanen kumiletkua.
- Nuo hanat pitäisi olla niin, että suodattimen voi "koeponnistaa" kylppärissä puhdistuksen jälkeen (kuten vanhat eheimit)
- Kaikki hienot lelut kuten virtausmittarit ja primerit olisivat erillisinä moduleina joita lisätään PVC-putkeen suodattimen ulkopuolelle. Näin niitä voisi helposti myydä "lisävarusteina" ja heittää menemään kun huomaa ettei niitä tarvitse mihinkään. Säätöelektroniikka pitäisi myös olla erillinen paketti, jota ilmankin suodatin toimii. Ne joiden mielestä sillä tekee jotain voisivat ostaa sen erikseen.
- Kun tuo suodatin olisi suunniteltu riittävän tiiviiksi, voisi siihen liittää "itsepuhdistusominaisuuden". Eli purkin pohjaa luotettava hana, imuletkun hana kiinni ja vesijohdosta vettä suihkuputken kautta purkkiin....ja suodattimesta saisi tuota hajoamatonta kökköä pois kummasti. Saman hanan kautta pystyisi myös päästämään altaasta veden (ja samalla purkin pohjalle kertyneen lietteen pois vedenvaihdossa. Vanhoissa isoissa Eheimeissähän oli tälläinen hana.

[Tuukkis]

Todisteita kaipaavan kannattaisi ehkä lukasta DIETER UNTERGASSER:rin kirja DISCUS HEALTH. Tämä siis niille jotka ovat laiskoja huoltamaan suodatusjärjestelmäänsä tietyin aikavälein. Samoin kannattaisi lukasta TUNZEN aquarium ecology kirja. Molempia varmaan on saatavilla jossain kaupassa. Uskon että kirjojen kirjoittajilla on kokemusta riittävästi uskoakseni heidän tarinoihin akvaarion tasapainosta elävän elämän ylläpidossa.

Tuo suodatin mitä JJVi tuossa haaveili olisi varmaan hyvä mutta olisi varmaan aika arvokas ja pakkaus laatikolla kokoa riittämiin.

[HomerXVI]

Goretex nauhaa vois kokeilla seuraavan kerran kun kannentiiviste alkaa osoittamaan kulumisen merkkejä.

[JJVi]

Todisteita kaipaavan kannattaisi ehkä lukasta DIETER UNTERGASSER:rin kirja DISCUS HEALTH. Tämä siis niille jotka ovat laiskoja huoltamaan suodatusjärjestelmäänsä tietyin aikavälein. Samoin kannattaisi lukasta TUNZEN aquarium ecology kirja. Molempia varmaan on saatavilla jossain kaupassa. Uskon että kirjojen kirjoittajilla on kokemusta riittävästi uskoakseni heidän tarinoihin akvaarion tasapainosta elävän elämän ylläpidossa.

Tuo suodatin mitä JJVi tuossa haaveili olisi varmaan hyvä mutta olisi varmaan aika arvokas ja pakkaus laatikolla kokoa riittämiin.

Joo eihän se ikinä pahasta ole kirjallisuutta lukaista. Mulla on makean veden puolelta yleissivistyksessä sellainen aukko, että kiekkoja tai tangajikoja en ole ikinä pitänyt altaissa....kiekot eivät vain sytytä ja riittävän isolle tangajikalle ei ole tilaa. Mutta sen tiedän että kiekkojen kanssa varsinkin kasvatusvaiheessa pyritään mahdollisimman steriiliin veteen ja niitä kasvatetaan pohjamateriaalittomissa altaissa ja vesi vaihtuu jotain luokkaa 80% päivässä. Eli ilmeisen herkkiä otuksia ovat. En tiedä mitä tuo Untergasser kirjassaan kirjoittaa, mutta jos tuolta pohjalta sitä suodatusta mietitään niin hirvittäähän se liete siellä altaassa ja suodattimessa....mutta ei se oikeasti niin vaarallista ole kunhan suodatin ei ole pitkiä aikoja ilman sähköjä. En vissiin maininnut aiemmin, että 300L altaan parvikelaatikko valutus+kasvisuodatin on ollut yhtäjaksoisesti siivoamatta 8-vuotta (eikä muuten edes haise yhtään ja kultaköynnös ja kalat voivat hyvin), meinasin kyllä siivota sen viime kesänä mutten muistanut...täytyy koettaa taas ensi kesänä jos muistaisi.

Tuo speksaamani suodatin tuskin olisi merkittävästi kalliimpi valmistaa kuin nuo isot proffa 2:set 3:set tai drywetit.

HomerXVI, Mihin meinasit sitä goretex-nauhaa laittaa? Kuulostaa potentiaaliselta vesivahingolta

[Tuukkis]

No, se Untergasserin juttu oli kyllä yleistä suodattimen ylläpitoa kirjoahven altaassa. Tosin sinulla on aika suuri tsydeemi käytössä, mikä varmaan antaa paljon anteeksi. Mutta juuri tuosta lietteestä kyseinen herra varoittelee ja minunkin mielestä bakteerit pitää olla niissä siporaxeissa tai vastaavissa.

[JJVi]

Mutta juuri tuosta lietteestä kyseinen herra varoittelee ja minunkin mielestä bakteerit pitää olla niissä siporaxeissa tai vastaavissa.

Toisaalta mattosuodattimessa kasvatetaan lietettä ihan tarkoituksella. Ihan samaa tavaraa sinne ulkosuodattimeen kertyy kuin siihen siniseen mattoonkin. Jos puhdistat tukkeutuneen suodatinmaton toiseen ämpäriin ja ulkosuodattimen toiseen ämpäriin, et erota kumpi on matosta ja kumpi suodattimesta....ja jos jätät mattosuodattimen likaveden lojumaan astiaan, alkaa se muutamassa päivässä mätänemään ( Kun pesin 100L altaan tukkeutuneen maton viime kesänä, koetin kokeeksi jättää saaviin sen lietteen muutamaksi päiväksi...ja mätänemäänhän se alkoi.) Mattosuodatin "koulukunnan" mielestä säännöllisesti puhdistettu ulkosuodatin toimii lähinnä kiertovesipumppuna jossa ei ole merkittävää bakteeritoimintaa. Tätä en itse usko, mutta en myöskään allekirjoita lietteen vaarallisuutta. Eli koulukuntia on monia...ja kaikki ovat mielestään oikeassa. Itse en yhteen ainoaan oikeaan tapaan usko, pitää itse löytää se oikea tapa omiin altaisiinsa jolla kalat voivat hyvin ja joka sopii itselle.

[Tuukkis]

Ehkäpä en nyt menisi vertaamaan mattosuodattimen toimintaa ulkosuodattimeen. Mattosuodatinallashan on itsessään kokonaisuudessa suodatin jossa altaan lasit ovat suodattimen kehykset(?...?).

[JJVi]

samassa suljetussa systeemissä ne toimii. Bakteereille ja lieteelle on ihan sama missä ne ovat, kunhan vain happea on riittävästi.

[try-out]

Lisätään nyt lusikka tähänkin soppaan. Itsellä on parempia kokemuksia niin sanotusti hoitamattomista suodattimista, eli suodatin vaan pyörii viikosta viikkoon ilman huomiota. Ulkosuodattimet on mielestäni huonoja melkein millä mittarilla vaan katseltuna. Ne on kalliita, ne ei suodata kokoonsa nähden, niissä on liikaa kiikkuvia osia. Hapeton tiivis ja pimeä kammio, mihin on tumpattu suodatinainetta, mihin jotain likaa jää kiinni. Hyvä puoli on, että ulkopöntön saa kaappiin piiloon.

Kiekkokalat juu on asia erikseen. Ne on luotu elämään sadevedessä. Tällaisista kaloista ymmärrän, että ne vaatii vain jatkuvaa suodattimen pesua ja tuoretta vettä (luonnossa luokkaa sadevettä). Mutta muuten järvet ja lammet on täynnä lietettä. Kun liete on pohjassa (tai suodattimessa), siitä lienee vain hyötyä. Bakteerit ne hajoittaa ylimääräisiä paloja, ei suodatin itsessään sitä tee. Suodatin kerää roskaa ja siten bakteereita kerääntyy hajoittamaan tuota roskaa. Jos suodattimessa on jatkuvasti suuri bakteerikanta, siellä voi jotain hajotakkin. Muuten suodatin vain kerää roskat. Ja omien kokemusten perusteella akvaario on paremmin tasapainossa, kun siellä on reilu bakteerikanta. Ja tuollainen kanta kerääntyy helpoiten suodattimeen, koska suodattimeen kerääntyy eniten pientä jätöstä. Bakteerit tarvitsee jotain elääkseen.

Mutta kaloistakin riippuen suodatinkysymykseen ei varmaan ikään löydy yhtä vastausta. Jotkut putsailee altaitaan melki päivittäin. Jotkut kuukausittain. Veden vaihto on kuitenkin hyväksi useampaan kertaan kuussa, eli vain suodattimien käsittelystä voidaan päästä jopa parempiin tuloksiin, kun antaa suodattimen vaan pyöriä. Ja ei tuolla juurikaan ole eroja, on suodatin matto tai ulkoinen tai sisäpumppu. Virtausnopeus siinä massassa hieman vaihtelee, mutta muuten aikalailla täysin sama periaate (vesi kiertää massan läpi, ja massaan jää roskaa kiinni, ja hajoavaan roskaan kertyy bakteerikantaa). Ulkosuodatinta vaan pidetään jollain tavoin aivan eri tekniikkana, vaikka kyseessä on vain altaan ulkopuolelle sijoitettu sisäsuodatin. Tuota massan pinta-ala etua ulkosuodattimessa taidetaan arvostaa hieman liikaa. Riittänee kun suodatinmassa ja virtaus on jotensakkin suhteutettu akvaarion kokoon.

Hyvää kaupallista suodatinta odotellessa käytetään kohtuullista kaupallista tai viritellään omia. Eheim esimerkiksi käyttää jostain syystä noissa moduli mallin suodattimissa älyttömän tiheitä materiaalia. Aquael unifilter taasen on laittanut riittävän karkean, eli suodatinta ei todellakaan tarvitse putsailla. En tiedä mitä käytännön hyötyä on älyttömän tiheästä suodatinaineesta. Ehkä uudessa altaassa se poistaa sameutta, mutta sameus sinällään ei ole vaarallista. Ja se poistuu kuitenkin kun allas pääsee alkuun. Ja sitten noita tiheitä patruunoita saa pestä ainakin viikottain, kun aquaelille riittää kuukausittain. Samoin kun eheim mainostaa älyttömästi ulkosuodattimen lokeroita, miten ne hienosti teoriassa toimii. Varmaan toimii, mutta on noiden merkitystä aika reilusti korostettu. Todellisuudessa niissä ei mitään mullistavia reaktioita tapahdu, mitä ei tapahtuisi jo tavalisessa sisäsuodattimessa. Ehkäpä uudemmista suodattimista yritetään rakentaa jo liian hienoja, ja siten ne käytännössä toimii huonommin kuin vanhat. Ennen piisasi että vesi virtaa ja suodatinpinta-alaa on niin paljon kuin tila antaa myöden.

[Teemu Salonen]

Aika rankkaa tekstiä tuossa yllä. Mihin ihmeeseen sen perustat?

[JJVi]

Lisätään nyt lusikka tähänkin soppaan. Itsellä on parempia kokemuksia niin sanotusti hoitamattomista suodattimista, eli suodatin vaan pyörii viikosta viikkoon ilman huomiota. Ulkosuodattimet on mielestäni huonoja melkein millä mittarilla vaan katseltuna. Ne on kalliita, ne ei suodata kokoonsa nähden, niissä on liikaa kiikkuvia osia. Hapeton tiivis ja pimeä kammio, mihin on tumpattu suodatinainetta, mihin jotain likaa jää kiinni. Hyvä puoli on, että ulkopöntön saa kaappiin piiloon.

Kiekkokalat juu on asia erikseen. Ne on luotu elämään sadevedessä. Tällaisista kaloista ymmärrän, että ne vaatii vain jatkuvaa suodattimen pesua ja tuoretta vettä (luonnossa luokkaa sadevettä). Mutta muuten järvet ja lammet on täynnä lietettä. Kun liete on pohjassa (tai suodattimessa), siitä lienee vain hyötyä. Bakteerit ne hajoittaa ylimääräisiä paloja, ei suodatin itsessään sitä tee. Suodatin kerää roskaa ja siten bakteereita kerääntyy hajoittamaan tuota roskaa. Jos suodattimessa on jatkuvasti suuri bakteerikanta, siellä voi jotain hajotakkin. Muuten suodatin vain kerää roskat. Ja omien kokemusten perusteella akvaario on paremmin tasapainossa, kun siellä on reilu bakteerikanta. Ja tuollainen kanta kerääntyy helpoiten suodattimeen, koska suodattimeen kerääntyy eniten pientä jätöstä. Bakteerit tarvitsee jotain elääkseen.

Mutta kaloistakin riippuen suodatinkysymykseen ei varmaan ikään löydy yhtä vastausta. Jotkut putsailee altaitaan melki päivittäin. Jotkut kuukausittain. Veden vaihto on kuitenkin hyväksi useampaan kertaan kuussa, eli vain suodattimien käsittelystä voidaan päästä jopa parempiin tuloksiin, kun antaa suodattimen vaan pyöriä. Ja ei tuolla juurikaan ole eroja, on suodatin matto tai ulkoinen tai sisäpumppu. Virtausnopeus siinä massassa hieman vaihtelee, mutta muuten aikalailla täysin sama periaate (vesi kiertää massan läpi, ja massaan jää roskaa kiinni, ja hajoavaan roskaan kertyy bakteerikantaa). Ulkosuodatinta vaan pidetään jollain tavoin aivan eri tekniikkana, vaikka kyseessä on vain altaan ulkopuolelle sijoitettu sisäsuodatin. Tuota massan pinta-ala etua ulkosuodattimessa taidetaan arvostaa hieman liikaa. Riittänee kun suodatinmassa ja virtaus on jotensakkin suhteutettu akvaarion kokoon.

Hyvää kaupallista suodatinta odotellessa käytetään kohtuullista kaupallista tai viritellään omia. Eheim esimerkiksi käyttää jostain syystä noissa moduli mallin suodattimissa älyttömän tiheitä materiaalia. Aquael unifilter taasen on laittanut riittävän karkean, eli suodatinta ei todellakaan tarvitse putsailla. En tiedä mitä käytännön hyötyä on älyttömän tiheästä suodatinaineesta. Ehkä uudessa altaassa se poistaa sameutta, mutta sameus sinällään ei ole vaarallista. Ja se poistuu kuitenkin kun allas pääsee alkuun. Ja sitten noita tiheitä patruunoita saa pestä ainakin viikottain, kun aquaelille riittää kuukausittain. Samoin kun eheim mainostaa älyttömästi ulkosuodattimen lokeroita, miten ne hienosti teoriassa toimii. Varmaan toimii, mutta on noiden merkitystä aika reilusti korostettu. Todellisuudessa niissä ei mitään mullistavia reaktioita tapahdu, mitä ei tapahtuisi jo tavalisessa sisäsuodattimessa. Ehkäpä uudemmista suodattimista yritetään rakentaa jo liian hienoja, ja siten ne käytännössä toimii huonommin kuin vanhat. Ennen piisasi että vesi virtaa ja suodatinpinta-alaa on niin paljon kuin tila antaa myöden.

Aika pitkälle olen samaa mieltä. Mutta minusta puhut itsesi pussiin sikäli, että kirjoitat bakteereista lietteestä, hajoavasta roskasta. Ok, missä ja mihin niitä saa parhaiten kertymään? Eli joko mattosuodattimeen tai ulkosuodattimeen. Sisäsuodatin on aivan noviisi vähänkään isommassa altaissa lietteen kertymisen kannalta, eli pääsääntöisesti ne ovat heti tukossa kun niissä oikeasti alkaa olla toimiva bakteerikanta. Eli koolla on väliä kuten kirjoitit, mutta jos allas alkaa olla yli 200L, pelkät sisäsuodattimet ovat oikeasti liian pieniä (tai sitten niitä pitää olla tooosi monta)

[Deicide]

Eikös veteen liuenneena ole sama happimäärä akkvaarion sisällä sisäsuodattimella, kuin ulkopuolella ulkosuodattimella? Vai katoaako se matkalla jonnekkin? Valutussuodatin sitten eri lukunsa hapekkuudessa.

[Aqualung]

Eikös veteen liuenneena ole sama happimäärä akkvaarion sisällä sisäsuodattimella, kuin ulkopuolella ulkosuodattimella? Vai katoaako se matkalla jonnekkin? Valutussuodatin sitten eri lukunsa hapekkuudessa.

Totta totta.

Tästä tulikin synkkä skenaario mieleen. Rakennetaan über-biologinen ulkosuodatin hitaalla läpivirtauksella ja massiivisella massatilavuudella. Biomassa käyttää hapen jossain vaiheessa suodatinta ja loppuosan massat vain ovat anaerobisessa tilassa ja tuottavat epäkivaa veteen.
Tämähän voisi hyvinkin toimia moitteetta melko pitkätkin ajat kunnes sisäinen biomassa saavuttaisi sen kriittisen pisteen että kaikki veteen sitoutunut happi kuluisi jo suodattimen sisällä.
En tosin osaa sanoa mitään mittoja tms tähän. Tuli vaan mieleen.

[JJVi]

No niin, päätin sitten ottaa vielä erän tuon 2028:sin kanssa. Kannentiiviste ei vuotanut, eli seuraavaksi oli edessä tuon ilmaussysteemin hajottaminen. Selvästikään tuota ei ole tarkoitettu hajotettavaksi, tai ainakin suunnittelijalla ei ole ollut mitään käsitystä kuinka avattavat snap-liitokset pitäisi suunnitella. Virtausmittarin toinen snappi meni tietenkin poikki ja moottoripesän nostamiseksi pitää irrottaa yksi osa, joka oli tietenkin niin lujassa että hermot oli mennä...no se lähti ilman pahempia vaurioita (ei se kyllä paljon paremmaksikaan tullut.

Tuo ilmausysteemi on kyllä hieno...ehkä liiankin hieno. Luulin että sen tahmea liike johtuu liasta, mutta todellinen syykin selvisi...taas suunnitteluvirhe. Ohutseinäinen putki on tuettu rivoilla, kuva 1. Tuollainen ripa tekee ruiskuvalussa imun vastakkaiselle puolelle ja lisäksi tuonne on jäänyt valussa selvä vikakohtakin, joka on vaurioittanut putkessa kulkevaa o-rengasta.

ripa

2028_2.JPG (124.81 KiB) Katsottu 1517 kertaa

vikakohta

2028_vika.JPG (137.34 KiB) Katsottu 1517 kertaa

Seuraava kysymys onkin, että tietääkö joku kuinka 2028:sin moottoriosan kannan (se hopeanvärinen tötterö) saisi irti? Sitä pumpupesän o-rengasta kun ei oikein saa vaihdettua jos kansi on paikallaan.

Eli kannattaa harkita ilmaatteko noita 2028:seja lainkaan tuolla "primerillä", noissa kun tuntuu olevan aika paljon ongelmia epämääräisen kannen välistä tulevan vuodon suhteen ja en oikein jaksa uskoa että tämä olisi ainut tapaus josta löytyy tämä sama vika. Harmittaa kun ostin tämän käytettynä, jos olisin ostanut uutena niin reklamaatio lähtisi välittömästi eheimille (taitaa kyllä lähteä joka tapauksessa, ei 2005 ostettu suodatin saisi olla tällainen romu)

------------------------------

Tarkemmat tutkimukset (hienosti sanottu eikö totta) näyttäisivät että tuo vikakohta saattaa jäädä juuri tuon primerin tiivisteen liikealueen alapuolelle. Tuolla on kuitenkin hirveästi likaa sekä tiivisteessä että putkessa joten epäilen edelleen että tuolta se purkki vuotaa.

[Micke]

Tuo sama on aiheuttanut täälläkin ongelmia aikoinaan mutta kun ko. osaan laittoi "tuubillisen" silikonia niin se auttoi. Ei ole vuotanut kertaakaan sen jälkeen pisaraakaan kun sitä ei ole pidelty. Eli ko. suodatintyypin tihkumisvuodot ovat melkovarmaan aina juuri tuosta primeristä eikä kannentiivisteestä kuten yleisesti luullaan.
Mutta ei ole primeri parantunut näissä proffa 3:ssa yhtään paremmaksi. Ei kannata käyttää lainkaan kummankaan "käsipumppua".


TEE OMALLA VASTUULLA JA VAROVAISESTI:
Jos muistan oikein niin se hopeanvärinen kansiosa on sellaisilla klipseilläkiinni jotka lukittuu kun kansi painetaan paikoilleen. Avasin ko. osan pienellä ruuvarilla silleen väkisin kampeamalla jotenkin. Sen alla oli sitten joitakin ruuveja yms. joista sai purettua lisää sitä kantta. En kyllä ole ihan varma asiasta enää näin pitkän ajan jälkeen.