Suodatinta uusimassa

[puuhaster]

Omistan juwel vision 450 akvaarion ja siinä on ollut sisäsuodatin.Akvaariossa oli loppu vaiheessa aika paljon ongelmia ja tyhjensimme sen kokonaan ja meinasimme jo lopettaa koko harrastuksen.Nyt kuitenkin haluttaisiin aloittaa taas "puhtaalta"pöydältä.Olisiko ehdotuksia,minkälainen ulkosuodatin olisi hyvä kyseiseen akvaarioon?Jos on tehokas ulkosuodatin,niin riittääkö veden vaihto(30%) 2 viikon välein?Ja muitakin vinkkejä uudelleen aloittamiseen otetaan mielellään vastaan

[Debugger]

En pitäisi pahana vaikka olisi ulkosuodatin altaan molempiin päihin. Noin isossa altaassa käy helposti niin, että vesi seisoo toisessa päässä ja alkaa tulla pintakalvoa ja kasvien pinnalle kaikenlaista "pöllyä". Altaan teemasta ja kalastosta tietysti riippuu paljon. Suodattimien mallia ja merkkiä voi täällä olevalla dokumentaatiolla jo vertailla melko kattavasti. Suodatinkori saa olla iso, joten ihan pientä ei kannata ostaa. Kultainen keskitie linee kaksi keskikokoista laitetta tai suodatuksen maksimoimiseksi kaksi isoa. Lämmitys myös on hyvä hoitaa altaan molemmista päistä.

Jos kalasto on kohtuullinen, vedenvaihto tehokkaalla suodatuksella voi olla tässä kokoluokassa noin 3 viikon välein se 30%, jos se ei riitä voi vaihtaa hieman isomman määrän. Tässäkin on se seikka, että asujaimisto määrittelee sen melko pitkälle. Kohtuullisella kalastolla ja tehokkaalla suodatuksella sekä melko runsaalla kasvistolla, vaihtoväli voi olla se 3 viikkoa.

[Sisso]

Suodatin ei poista nitraattia, fosfaattia eikä muitakaan veteen kertyviä kuona-aineita, joita me ei mitata ja joiden seurauksena vesi likaantuu vääjäämättä, hitaammin tai nopeammin. Ruokinta=kalasto on se mikä viime kädessä määrää paljonko vesi kuormittuu. Ravinnelisät, jos sellaisia käyttää, voi olla hyvä purkaa välillä vedenvaihdolla jos kasvit ei käytä kaikkea ja niitä alkaa testien mukaan veteen kertymään runsaasti. Nitraattia seuraamalla voi päätellä jotain, mutta vain jotain, akvan tilasta ja toiminnasta mutta se voi huijata. Kasvit voivat käyttää pois kaiken nitraatin ja fosfaatin, silti vesi voi olla megalikaista eikä suodatin auta tässä yhtään. Ainoa varma tapa selvittää asia on hommata EC-mittari eli sähkönjohtavuusmittari, vain tällöin voi olla varma missä mennään. Kevyellä kalastolla ja todella runsaalla kasvistolla vaihtoväli voi ehkä olla kolmisen viikkoa, mutta kun on nähnyt miten paljon paremmin kalat voi kun vettä vaihdellaan reippaasti, henk koht pitäytyisin max parin viikon väleissä jos ei ole asiastaan satavarma. Lajien sietokyvyssä likaista vettä kohtaan on eroja, osa on hyvin herkkiä veden likaisuudelle, osa ei ole moksiskaan vaikka lilluisi siinä ihtessään. Meillä on melko runsaat kasvistot, kaloja nyt varmaan keksitasoisesti, testien mukaan kasvit käytävät vedestä kaikki ravinteet, myös lisätyt, mutta silti johtavuus nousee koko ajan, päivä päivältä vaikka ruokin kalat joka toinen päivä. Kalaston määrä/kalojen koko on selvästi kriitinen piste koska välittömästi voi huomata johtavuuden muutokset jos akvaan tulee tai lähtee muutamaa enemmän kaloja joten ehdottomasti kannattaa satsata hyvinvoiviin kasveihin ja niukkaan kalastoon jos tahtoo venyttää vedenvaihtovälejä. Samasta syystä hommaisin myös EC-mittarin, sillä voisi tsekata kuinka pitkään vettä voi olla vaihtamatta, hyvässä lykyssä se voidaan venyttää jopa kuukausiin ilman että kalojen hyvinvointi on vaarassa.

Akvassa on bakuja tasan se verran kun ruokinta (joka käsittää myös kaiken muun bakujen ravinnokseen käyttämän kun kalan pskan) niitä elättää, loppu niille tarjottu elinpinta on turhaa joten suodatuskapasiteettia (ts bakujen elinpintaa) lisäämällä ei jonkun pisteen jälkeen voita enää mitään. Vesiarvot, tässä tapauksessa lähinnä nitraatti, kertovat ollaanko sen pisteen ala- tai yläpuolella ja vasta niistä voi päätellä suodatuksen "sopivuuden" omaan akvaansa, mutta sekään ei poista vedenvaihtojen tarvetta em syistä. "Piste" on joka akvassa eri paikassa kuten Deburgerkin esittää.

Huomionarvoista on se, että ns Walstad-tyylisissä pytyissä ei ole välttämättä lainkaan suodattimia tai se on hyvin pieni, silti vedenvaihtoväli saattaa olla jopa 6kk. Tästä on hyvä lähteä kun ymmärtää mihin suodatinta ylipäätään tarvitaan ja mikä sen tehtävä on.

Mähän en ymmärrä mitään ulkosuodatinten päälle enkä siten osaa ottaa kantaa niiden kapasiteetteihin, mutta jos altaan toisen pään ulkosuodattimen ainoa tehtävä on kierrättää vettä, huomattavasti kustannus- ja tilatehokkaampi tapa on vaikkapa kiertovesipumppu tai streameri vettä liikuttamaan. Pintakalvosta puolestan pääse eroon kun laittaa yöksi kuplakoneen tai diffuusorin pörisemään, päivällä sitä en kannata pitää päällä, ajaa vaan hiilarin vedestä.

[heikki-nen]

Meillä on 325 litrainen, jossa molemmissa päissä Eheim 2226 ulkosuodattimet. Suohkut on järjestetty niin, että akvaarioon syntyy veden kierto. Kalat pitävät selvästikin virtaavasta vedestä, ja ovat aktiivisia. Veden vaihdon 30% teemme silti joka viikko, yleensä.

[Maisu]

Omistan juwel vision 450 akvaarion ja siinä on ollut sisäsuodatin.Akvaariossa oli loppu vaiheessa aika paljon ongelmia ja tyhjensimme sen kokonaan ja meinasimme jo lopettaa koko harrastuksen.

Millainen sisäsuodatin oli entisessä kokoonpanossa ja millaisia ongelmia? Vaikka laitteistoon kiinnittäisi nyt enemmän huomiota, niin olisi hyvä tarkastella sitäkin että mistä oli kyse sen edellisen kokoonpanon kohdalla, jottei käykin niin että ongelmat kaikesta huolimatta toistuvat tämän uuden kohdalla. Voihan olla ettei kyse ollutkaan juuri suodattimen alimitoituksesta vaan jostain ihan muusta. Esimerkiksi huonomaineisen liikkeen käyttö, yleisesti sairaiksi tiedettyjen kalalajien valinta tai huonosti opastetut/opitut perusrutiinit vedenvaihdossa voivat olla täysin harrastajasta riippumattomia syitä sille miksi homma menee metsään vaikka mitä yrittäisi.

Itselläni on pelkästään sisäsuodattimet 468-litraisessa Thaimaa-henkisessä makean veden seura-akvaariossa, joten on sekin ihan mahdollinen ja toimiva ratkaisu oikein tehtynä.

[puuhaster]

Kiitokset kaikille hyvistä vinkeistä/neuvoista.Harkitsen ja puntaroin vielä kaikkia eri vaihtoehtoja.

[Debugger]

Tottahan suodatin suodattaa, eikä vain kierrätä. Ulkosuodattimella saadaan parhaassa tapauksessa muutama sata neliömetriä bakteerien tarttumapintaa erillaisilla biologisilla massoilla, akvaarion pohjan lisäksi. Suodatus ratkaisuja miettiessä kannattaa istahtaa ja tutkia kunnolla se mitä aikoo siltä vaatia ja minkälaiset olosuhteet altaaseensa aikoo tehdä.

Mattosuodatuksen ja ulkosuodatimen välillä vallitsee useita erillaisia käsitteitä joita asiantuntijapiireissäkin käydään siitä voimakasta keskustelua. Ulkosuodattimen nimeäminen pelkästään mekaaniseksi suodattimeksi puistattaa allekirjoittanutta. On totta, että mattosuodatin pysyy ja pystyy ennenkaikkea selviytymään uskomattoman kauan tehtävästään. Useat likaiseen ja paskaiseen altaaseen kyllästyneet mattokokeilijat ovat juuri niitä jotka eivät ole malttaneet tehdä tarpeeksi selvitystä mattosuodattimen käyttöön ottoon liittyvistä valmisteluista. Jos mattosuodattimen rakentaa oikein se on oikea biologinen suodatin, aktiviliete ja maton makrokosmos ovat uskomaton yhdistelmä.

Ulkosuodatin, vaikkakin se puhdistetaan on kuitenkin biologinen suodatin. Kaikki ovat biologisia suodattimia, koska bakteerit tarttuvat joka paikkaan veden alla olevilla pinnoilla. Lasi/sisusteet/kasvit ovat biologista kasvualustaa, pohjan hiekka on suorastaan reaktori ja sen hyvinvoinnistakin on hyvin harvalla oikeaa tietoa. Pitkään jatkuvat katkaeamattomat prosessit on mielletty oikeiksi biologisiksi suodattimiksi. Tämä on valitettavan väärä johtopäätös. Oikealla lailla minkä tahansa suodattimen puhdistaminen säilyttää biologisen kapasiteetin ja näin prosessit jatkuvat, vaikka saavat aina vähän siipeensä kun niitä käsitellään.

Toinen harhainen käsite on siinä, kuinka monta kertaa vuorokaudessa tai tunnissa vesi kulkee järjestelmien lävitse. Olen aikaisemminkin täällä kirjoittanut, että jos haluaa kunnolla suodattaa se tarkoittaa sitä, että turboruuvia on kuristettava erillaisilla jarruaineilla jotka estävät veden muodostamien läpikulkukanavien muodostumisen suodattimeen (koskee ulkosuodattimia ja niissä olevia bioraksuja) ja näin todellisen suodattumisen estymisen. Makeanveden altaassa missä ei tarvita korallien aineenvaihdunnalle välttämätöntä veden kiertoa, on turhaa pelkät propellit ja streamit. Jokainen pumppu tai laite kannattaa askarrella niin, että se tekee jotain työtä veden parantamiseksi.

[Maisu]

Makeanveden altaassa missä ei tarvita korallien aineenvaihdunnalle välttämätöntä veden kiertoa, on turhaa pelkät propellit ja streamit. Jokainen pumppu tai laite kannattaa askarrella niin, että se tekee jotain työtä veden parantamiseksi.

Minun mielestäni tämä ei ole näin yksinkertaista. Moni pesee suodattimiaan turhaan aivan liian usein ja menettää siinä sen parhaan biologisen suodatuspotentiaalin, jolle on sitä parempi mitä pitemmäksi aikaa suodatin pystytään jättämään rauhaan. Ja se miksi suodattimia pestään liikaa, on juuri se kierron varmistaminen. Jos taas kierto on kokonaan erotettu suodatuskapasiteetista esim. streamien käytöllä, tällaista biologisen kapasiteetin jatkuvaa tuhoamista ei tapahdu.

[Sisso]

+1^.

Eihän tässä kukaan väittänytkään, että ulkosuodatin olisi vain mekaaninen tai että matto olisi jotenkin ylivertainen siihen verrattuna. Mikä suodattimen funktio oikeastaan on? Koska kaloja pidettiin paljuissa onnistuneesti jo kauan ennen moottorisudatinten keksimistä, sen todellinen ja ainoa funktio on mahdollistaa pitää kaloja enemmän kuin akvaarion resurssit (=elinpinta) muuten antaisi myöten. Ihmeellistä miten me unohdetaan, että kasveja kasvateltiin varsin mukavasti ennen hehkulampuilla (nykyään ne kuolee jo kun ton sanan mainitseekin...) ja kaloja pidettiin ennen suodattimia, ennen sähköäkään... Ihmeellistä miten yksioikoisesti väitetään että ilman massiivista (teollisesti valmistettua) suodatusta hankkii itselleen ongelmia vaikka tuhannet harrastajat ovat toisin todistaneet kun homma vaan järkätään oikein. No, ei mulla mitään suodattimia vastaan ole, mutta en näe niille muuta todellista ja rehellistä perustetta kuin pitää ylisuurta kalastoa ja hoitaa mekaaninen putsaus, joskin senkin tarve on kyseenalainen. Veden pitää kiertää koko akvassa kunnolla, muuten hankkii itselleen satavarmasti ongelmia: levät tykkää huonosta vedenkierrosta, kasvit ei tykkää, pohja tukkeutuu, kalat jää hapetta jne mutta ei tähän suodatinta tarvita enkä näe mitään tarvetta ladata akvaan sen takia halpaa mutta tilaa vievää mattoa tai kallista ulkosuodatinta jos saman homman voi hoitaa pienellä ja kohtuullisen hintaisella pumpulla tai streamerilla. Ja vaikka akvassa olisi "kunnon suodattimet", se taas ei ole mikään automaattinen tae riittävästä vedenkierrosta. Musta se, että piskuinen pumppu joka ei tee "muuta kuin kierrätä vettä", pitää kasvit tyytyväisinä ja toimessa on jo aika paljon tehty akvan veden laadun eteen, enkä ole lainkaan varma kuinka paljon tuuhea puska esim vesisaniaista häviää "tehoissa" ulkosuodattimelle...Se elättää pinnoillaan bakuja ihan kuten suodatinkin, mutta sen lisäksi hoitaa vedestä pois suoloja vettä kuormittamasta mitä suodatin ei tee! Suodattimelle ja suodatukselle on vaihtoehtoja.

Maailmalla painotetaan nimenomaan hyvää kokonaiskiertoa kasviakvoissa, meillä sen ymmärrys tuntuu olevan vielä lapsenkengissä koska edelleen keskitytään vain pintakiertoon tai lasketaan suodatuksen hoitavan kaiken. Tai sitten järjesteään ihan hlvetillinen puhuri kalastolle joka ei moista kaipaa. Iso osa niin Aasian kuin Amazonasinkin lajeista on sopeutunut vähähappiseen veteen, mikä on seurausta niiden kotovesien, niin jokia kuin osa onkin, hyvin rauhallisesta virtauksesta tai jopa veden seisomisesta ainakin osan vuotta. Joki ei tarkoita aina samaa kuin vuolas virta! Ja voi että kun harrastajat vielä ymmärtäisivät tuon mitä Deburger taas kirjoittaa virtausnopeudesta kun niin kovin moni kuvittelee virtausnopeuden korreloivan suodattimen biologisen tehokkuuden kanssa. Vähän veikkaan että aika monella harrastajalla tosiassa jokin ihan muu kuin suodatin hoitaa biologisen suodatuksen...

[Debugger]

Maisun kanssa samaa mieltä tuosta liikaa pesemisestä. Siksi suodatuksen mietintään pitääkin panostaa, jotta saa konseptista riittävän pitkää ajoa kestävän. Kuitenkaan aika ei ole mikään autuaaksi tekevä asia, vaan huolellinen ja harkittu toiminta. Itselläni on edelleen testiajossa isoin Cristal Profi, eikä sen kanssa näytä ollenkaan olevan ainakaan kierron takia huollon tarvetta yli 10kk jälkeen.

En tarkoittanutkaan täällä käytävää keskustelua matto/ulkosuodatinten eroista, vaan noin yleisesti maailman laajuisesti asiantuntijapiireissä. Mutta summa summarum, akvan pito on mukavaa kun sitä voi tehdä niin monella tavoin ja kaikista tavoista voi tehdä kokeiluja ja hyväksyä tai hylätä epäsopivat. Kalojen ja elämän edestähän on tietenkin kaikki tehtävä. Kukaan ei liene halua tehdä altaastaan sellaista jossa kalojen hyvinvointi ei ole etusijalla.

[Sisso]

En tarkoittanutkaan täällä käytävää keskustelua matto/ulkosuodatinten eroista, vaan noin yleisesti maailman laajuisesti asiantuntijapiireissä. Mutta summa summarum, akvan pito on mukavaa kun sitä voi tehdä niin monella tavoin ja kaikista tavoista voi tehdä kokeiluja ja hyväksyä tai hylätä epäsopivat. Kalojen ja elämän edestähän on tietenkin kaikki tehtävä. Kukaan ei liene halua tehdä altaastaan sellaista jossa kalojen hyvinvointi ei ole etusijalla.

Kyllä, olen ihan samaa mieltä. Tämä keskustelu lähti vähän alkuperäisestä aiheesta, mutta musta on tärkeää tarjota tietoa, kokemuksia ja mielipiteitä eri vaihtoehdoista jotta valintojaan ei tarvitsi tehdä ainakaan tietämättömyyden pohjalta. Vaihtoehtoja on paljon ja jokainen voi varmasti valita sen itselleen ja omiin tarpeisiinsa sopivimman vaihtoehdon kunhan saa tietoa vaihtoehdoista riittävästi. Jokainen harrastaja voi yrittää painottaa itselleen tärkeitä asioita. Ja on tilanteita, joissa akvan hyvinvointia on mahdollista ylläpitää vain jonkin ns kaupallisen keksinnön avulla eikä ole edes mahdollista turvautua luonnon omiin keinoihin riittävissä määrin.

[Maisu]

Maisun kanssa samaa mieltä tuosta liikaa pesemisestä. Siksi suodatuksen mietintään pitääkin panostaa, jotta saa konseptista riittävän pitkää ajoa kestävän. Kuitenkaan aika ei ole mikään autuaaksi tekevä asia, vaan huolellinen ja harkittu toiminta.

Näin nyt tietysti onkin, ettei se pelkkä aika itsekseen mitään tee. Tulee välillä kirjoitettua ihmeellisiä hilpeyksiä kun jonkun muun toiminnan lomassa kirjoittaa eikä keskity tarpeeksi. Streamin kanssa kuitenkin jää pois se "varmuuden vuoksi" peseminen ja bakteerikannan murhaaminen, kun ei tarvitse ajatella suodatinta ainoana kierrätysmetodina jonka on pakko puhaltaa tietyllä teholla. Kyllä streameillä ihan paikkansa on ja näkisin mielelläni niitä käytettävän yleisemmin makean veden puolellakin. Yhden kortin varassa toimivat kierrätysjärjestelmät akvaariossa ovat mielestäni muutenkin turhaa riskin ottoa.

[Sisso]

Yhden kortin varassa toimivat kierrätysjärjestelmät akvaariossa ovat mielestäni muutenkin turhaa riskin ottoa.

Ah niin samaa mieltä!

Mutta tässä vielä mainitsematon yksi lähestymistapa suodatinten pesuun on se, mitä harrastan mm. meidän 250-litrasen kanssa. Sehän siis pörrää kahdella sisäsuodattimella. En edes tahdo suodattimiin bakukantaa, jotta siellä ei ole mitään mitä horjuttaa vaan ne biologisen työn tekevät bakuset saa pysyä ihan rauhassa ja koskemattomina muissa pinnoissa joten putsaan suodattimet raakasti ja reilusti putipuhtaiksi joka viikko. Näin sinne ei ehdi kehittymään akvan kannalta merkittävää bakukantaa. Samat kuviot on isossa pytyssä, sisäsuodattimet toimivat vain mekaanisina (plus hoitavat veden kierrättämistä) ja ne putsataan aina kerran viikossa olivat likaisia tai ei. Mikroskooppinen mattosuodatin saa sitten olla ihan rauhassa.

[Maisu]

Mikroskooppinen mattosuodatin saa sitten olla ihan rauhassa.

Onko "mikroskooppinen mattosuodatin" joku tosi pikkuinen mattosuodatin?

[ihis81]

Enpä viitsinyt aloittaa uutta aihetta joten kysyn täällä vanhassa topicissa.

Olen hankkimassa ensimmäistä akvaariota n.350-450L kokoluokassa, ja kyselisin hieman tuosta suodattimen valinnasta.

Olin ajatellut ulkosuodatinta, mutta koska olen vielä tämän akvaariotouhun alkutaipaleella, niin ajattelin kysyä kokeneemmilta suositusta hyvästä suodattimesta.
Eli mikä olisi järkevä ostos? Varmaan saa olla hieman tehokkaampi malli ettei ihan äärirajoilla suodatin käy?

Yritin tätä lueskella, mutta täällä jutellaan jostain bakuista ym pokemoneista joista mulla ei ole hajuakaan:)

Eli onko jotain helppoa yleisohjetta, miten toteutan suodatuksen, ja kuinka akvan vedenkierto olisi hyvä tehdä jotta vesi liikkuu koko altaassa, ja pintakalvon saa pois.
Ja mikä pintakalvo? En tiedä tästäkään vielä mitään. Mitä se tekee?

[Kiksu]

Laitoin sulle YV:nä bakteerien toiminnan perusteita. On ne hyvä ymmärtää, jotta akvaarion hoidon aloitus olisi helpompaa. Ulkosuodattimen lisänä on hyvä olla sisäsuodatin roskankerääjänä, pidentää ulkosuodattimen huoltoväliä. Malleja saa muut suositella. Pintakalvo on veden pinnalle kehittyvä ohut bakteerikalvo, hieman öljymäiseltä näyttävä. On toivottavaa, ettei sitä muodostu vaan veden pinta olisi kauttaaltaan kirkas. Liikaruokinta ja vähäinen veden pinnan liike edistävät kalvon muodostumista.

[ihis81]

Laitoin sulle YV:nä bakteerien toiminnan perusteita. On ne hyvä ymmärtää, jotta akvaarion hoidon aloitus olisi helpompaa. Ulkosuodattimen lisänä on hyvä olla sisäsuodatin roskankerääjänä, pidentää ulkosuodattimen huoltoväliä. Malleja saa muut suositella. Pintakalvo on veden pinnalle kehittyvä ohut bakteerikalvo, hieman öljymäiseltä näyttävä. On toivottavaa, ettei sitä muodostu vaan veden pinta olisi kauttaaltaan kirkas. Liikaruokinta ja vähäinen veden pinnan liike edistävät kalvon muodostumista.

Kiitos.
Niin unohtui mainita että olin myös suunnitellut laittavani myös sen sisäsuodattimen lisäksi.
Eli riittääkö sisäsuodatin ja esimerkiksi lisäksi vesipumppu ehkäisemään tuota pintakalvoa.
Olin myös suunnitellut UV-suodatinta, joko erillistä tai sitten ulkosuodatinta jossa on sisäänrakennettuna tuo.

Haluan myös että tulevassa akvaariossani vesi on täysin kirkasta, eikä sameaa kuten suurimmassa osassa kuvissa joita vastaan tulee.
Tähän varmaan tuo suodatus vaikuttaa pitkälti.

Samoin valaistus saa olla kirkkailla kylmillä sävyillä+sinistä, tälläinen akvaario miellyttää omaa näkemystä hienosta akvaariosta:)
Näyttää jotenkin puhtaammalta.

Taitaa olla suurimmaksi osin merivesiakvaariot tälläisillä valoilla?
Mutta "seura" akvaariota olen ajatellut, vai millä nimellä sitä sanotaan

[Kiksu]

Kyllä sisä- ja ulkosuodatin ilman muita pumppuja riittävät pitämään pintakalvon poissa, ei se paljoa vaadi kunhan et ruoki ihan liikaa. Erillinen pumppu pohjavettä liikuttamaan on tietty noinkin isossa akvaariossa hyvä ja saattaa pohjalta roskat nopeasti suodattimien ulottuville. Useimmissa akvaarioissa pintavesi on laitettu liikkumaan hyvin, mutta pohjaveden kiertoon kannattaa kyllä kiinnittää huomiota. Normiakvaarion vesi pysyy kyllä kirkkaana ilman UV-suodatusta, ihan oman maun mukaan tietysti teet. Hienosuodatusvanu poistaa pienimpiä roskahitusia, mutta olen itse tyytyväinen ihan normikarkeaan vaahtomuoviin. Oman mittapuuni mukaan omani ja suurin osa näkemistäni akvaarioista ovat kirkasvetisiä. Ehkä en ole niin kriittinen. Kasvien viihtyvyydestä kovin sinisävyisessä valossa voisi joku paremmin tietävä kertoa. Itse kun pidän enemmän lämpimänsävyisestä valosta niin en ole aiheeseen kummemmin joutunut perehtymään.

Makeanveden akvaario on yleensä seura-akvaario, ellei siinä pidetä vain yhtä lajia, jolloin se on lajiakvaario. Useamman samantyyppisen lajin akvaariota voitaisiin kutsua lajiryhmäakvaarioksi. Tiettyä pientä vesistönosaa, esim. tietyn joen rantaa tai koskea, ja sille tyypillistä kalastoa ja kasvillisuutta esittävää akvaariota sanotaan biotooppiakvaarioksi ja tietystä maanosasta tai muulta isommalta alueelta kotoisin olevien lajien akvaariota geotooppiakvaarioksi.

[ihis81]

Olen nyt miettinyt parin suodattimen väliltä vaihtoehtoja.
Tämä
http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 1708221273

vai
http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 1708201633

Ja päätin että akvaarioksi tulee 540 litrainen, varmaan seura akva.

Tuo classic 1500 olisi hieman tehokkaampi,ja enemmän suodatintilavuutta, mutta onko se vanhempaa mallia kuin tuo proffa 3?
Kertokaapa kokemuksia jos näistä on jollain kertoa näin pikaisesti.

En osaa päättää kumpi noista olisi parempi vaihtoehto.

Kummassa noissa nyt on suurempi tuo biologinen puhdistusmassa tilavuus?

[kirahvi1]

Minulla oli tuo EHEIM classic 1500 XL 2260. Se piti myydä pois, koska sitä ei saa hiljaiseksi. Nuo kumpikin ovat sen verran suuria, että niiden sijoittaminen siististi on melkoinen haaste. Painavina laitoksina myös siirtäminen puhdistusta varten on vaikeaa. Mikset laittaisi kahta pienempää:

http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... ID=2348924

tai

http://www.zooplus.fi/shop/akvaario/suo ... suo/173330

Tämä pienentäisi myös sitä riskiä, että suodattimen mennessä epäkuntoon, akvaarion vesi pilaantuisi.

[Tilpehööri]

Olen nyt miettinyt parin suodattimen väliltä vaihtoehtoja.
Tämä
http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 1708221273

vai
http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 1708201633

Ja päätin että akvaarioksi tulee 540 litrainen, varmaan seura akva.

Tuo classic 1500 olisi hieman tehokkaampi,ja enemmän suodatintilavuutta, mutta onko se vanhempaa mallia kuin tuo proffa 3?
Kertokaapa kokemuksia jos näistä on jollain kertoa näin pikaisesti.

En osaa päättää kumpi noista olisi parempi vaihtoehto.

Kummassa noissa nyt on suurempi tuo biologinen puhdistusmassa tilavuus?

Kannattaa ottaa huomioon myös:http://www.zooplus.fi/shop/akvaario/suo ... gen/143381

[ihis81]

No mun tapauksessa äänestä ei ole haittaa,koska allas tulee huoneeseen jossa ei vietetä niin paljon aikaa kuin esim olkkarissa tai makkarissa.
Samoin kuin painolla ei ole merkitystä. En ole kuitenkaan mikään voimamies, mutten mikään rimpula, joten saa olla painoakin...

Mutta tosiaan kahdella suodattimella toimintavarmuus olisi parempi.
Akvaarioon tulee myös sisäsuodatin, vaikka ei olekkaan yhtä tehokas kuin ulkosuodatin.
Eli jos ulkoinen menee pimeeksi, niin on ainakin ensiapuna.

[ihis81]

Jos laittaisi testiksi kaksi, eli Hagen Fluval FX5 ja JBL Cristal Profi e1500 niin eikähän siinä olisi suodatusta kerrakseen?
Eikös kumpaankin voi liittää lisäksi UV-suotimen? En kuitenkaan ajatellut molempiin sitä,mutta eikös sen voi laittaa ihan erilliseen vesipumppuun?
Vai kuinka sen toteutan?
Kuuluuhan tämä akvaario laitteiden kanssa touhuaminen myös vahvasti tähän harrastukseen, ja itse vempeleiden kanssa tykkään touhuta. Samalla saisi käytännön kokemusta kahdesta eri suodatin merkistä.
Saanko suodatuksilla levän muodostusta pienennettyä muunmuassa?

Valoksi olin suunnitellut led finlandin 120W Led akvaariovalaisinta.Joten valotehoa on jo sen verran, että saattaa tehdä vähän normi loisteputkia enemmän levää...

[ihis81]

Plaah, jatkanpa yksinpuhelua ja pohtimista.
Melkein jo laitoin tilaukseen tuon Eheim professionel 3 2080 mallin.
Mutta jäi askarruttamaan että saanko samalla rahalla 2 pienempää suodatinta, mutta enemmän puhdistustehoa?
Mitä mieltä olette?
Ja anteeksi kyselyni kokoajan, mutta aloittelijan on pakko

[Kana +-yksipantteri]

Minä kyllä ostaisin mieluiten Eheim classic 2217. Jos useampaa suodatinta kaipaa, niin noita voi sitten ostaa kaksikin. Hankkimalla classicin saat takuuvarmasti varmatoimisen ja kestävän suodattimen. Noihin proffa 3 en sen sijaan koskisi pitkällä tikullakaan. Ovat todellinen Eheimin häpeäpilkku ja mahalasku. Vähän väliä saa lukea juttuja, kun kyseiset vempeleet ovat vuotaneet enemmän tai vähemmän. Kerran kun kyselin kyseisestä suodattimesta paikalliselta akvaariokauppiaalta, hän sanoi ettei enää kenellekään kyseistä suodatinta suosittele. Hän sanoi, että (muistaakseni se oli se toiseksi suurin malli) oli aiheuttanut eniten ongelmia. JOKAINEN HÄNEN MYYMÄNSÄ KYSEINEN SUODATIN OLI VUOTANUT AINAKIN KERRAN JOSSAIN VAIHEESSA ELINKAARTAAN!