Tee-Se-Itse-Vedenparannusaine

[cW]

Alkaa Tetran AquaSafe-pullosta tulla pohja vastaan. Lisää en viitseisi ostaa kun on suhteellisen arvokasta litkua ja J. Järven mukaan tuota voi itse tehdä puoli-ilmaiseksi:
http://www.akvaariotieto.info/suomi/ohjeita/vedenp.php

Ongelman tässä muodostavat tuon ohjeen "hyppyselliset" ja "ripaukset". Ne kun tahtovat olla jokseenkin tekijästä riippuvaisia. Ideani olisi valmistaa itse valmis litku jota voisi sitten vedenvaihdon yhteydessä lisätä uuteen veteen esimerkiksi suhteessa 10ml/10l.

Sanotaan että haluan tehdä litran "raakaa" vedenparannusainetta. Paljonko siihen tulisi laittaa natriumtiosulfaattia, PVP:tä, yms. Ja mitähän ne muut mahtaisivat olla, Tetra kehuu selosteessa mm. että "tuo veteen luonnonaktivaattoreita" (mitä ne mahtaa olla?) sekä "sisältää B-vitamiinia stressin ehkäisyyn".

Mitä haittaa on PVP:n jatkuvasta käytöstä? Kaupallisissa tuotteissahan ilmeisesti sitä (tai muuta vastaavaa) on joukossa.

Vesijohtoveteni on sitä surullisen kuuluisaa Turun vesijohtovettä; tänään tätä, huomenna mitä lie... Varmaa on ainoastaan se että "ylimääräisiä" kemikaaleja löytyy.

[jarvij]

Hei!
Minun kuuluisi nuo annosteluohjeet antaa MUTTA ?
Paljonko pitäisi laittaa? Valmiissa puteleissa on jonkinlainen keskiarvo, joka riittää, mutta miten paljon sitä keskimäärin laitetaan liikaa. Natriumtiosulfaatti on valokuvauskemikaali eli kiinnitesuolaa. Miten terveellistä tiosulfaatti on kaloille. Sitä klooria poistavissa vedenparannusaineissa on.

PVPn annostelukin kaipaa täsmennystä.

Siis kaksi kysymystä kaipaa vastauksia.
Lisäksi tietenkin pitäisi tietää paikallinen tarve eli klooripitoisuus.

Näihin kysymyksiin puuttuvan vastauksen olen korvannut "ripauksella".

Miten natriumtiosulfaatti ja kloori reagoivat ja mitä on muodostuva uusi yhdiste?

Pikaisesti vastauksia saksaa taitaville eli:
http://home.arcor.de/dr.kremser/Wasseraufbereiter.html
Laadin tuosta ohjeen sivulleni, sillä minulla on lupa kääntää Kremserin ohjeita suomeksi. Warten Sie also bis Morgen Bitte!

[cW]

Tästä löytyy kysymiisi vesiarvoihin jonkinlaista selvitystä:
http://www.turku.fi/vesilaitos/vedenkas ... 202001.htm
Hieman nuo ovat vanhoja tietoja, mutta kai niistäkin jonkinlaista osviittaa saa.

Edit: jos olisi kemia hiukan paremmin halllinnassa niin eihän tuo nyt kovin paha homma olisi noiden tietojen pohjalta laskea itse keskimääräistä tarvetta parennusaineille, mutta...

[jarvij]

Hei!
Vapaan ja sidotun kloorin määriä ei tuosta taulukosta löytynyt.

Kuitenkin näyttää mahdolliselta korvata natriumtiosulfaatti C-vitamiinilla! Se on sitten hintakysymys kumpaa käyttää:
toinen on vitamiini ja toinen valokuvauskiinnitesuolaa.

Käännös- ja muokkaustyö on käynnistynyt, mutta näillä helteillä taitaa hidastua. Ulos, ulos

[kankaanp]

C-vitamiini eli askorbiinihappo on varsin helposti saatavilla olevaa ainetta. Sitähän käytetään joskus myös säilönnässä. Toki bentsoehappo on yleisempää. "Päivän hinta" elintarvikelisäaine E300:lle (eli acid. ascorb. kuten sitä farmasian ihmiset kutsuvat) Tamrosta on 4,80 euroa/100g tai 31,80 euroa/kilo. Myös 25 kilon suurkuluttaja pakkaus on saatavilla. Askorbiinihappo ei ole lääke joten sitä voi ostaa ilman reseptiä apteekin kautta. Ilmoittamani hinnat ovat verottomia tukkumyyntihintoja. Apteekki lisää heti kättelyssä päälle alvin joka taitaa olla elintarvikkeiden verokannan mukaan. (Muuten en avoapteekkien hinnoittelusta muista enää paljonkaan...)
Kannattaa muistaa että askorbiinihappo toimii tässä tarkoituksessa juuri siksi että se hapettuu helposti: siis pieni pakkaus, kansi tiiviisti kiinni eikä saa kastua (ei edes huoneilman kosteudesta tai vesihöyrystä).

Unohdinpa mainita aiemmin että askorbiinihappo on heikko happo eli se protolysoituu vain osittain, mutta verrattuna muihin heikkoihin happoihin se on hyvin vahva. Siis: askorbiinihapon käyttäminen vedenparannusaineessa laskee varmasti veden pH:ta.

[jarvij]

Hei!
Do Dih!
"Tee se itse"-vedenparannusaine-sivuni on ulkona. Odotan innokkaasti kommentteja sekä lisäys- ja selvennystarpeita siihenkin, kuten muihinkin sivuihini

Tehkää hyvin ja esittäkää niitä, niin koitan panna paremmaksi:
http://www.akvaariotieto.info/suomi/ohjeita/vedenp.php

Tuosta happamuuden lisääntymisestä, niin tottahan se ainakin teoriassa on, mutta vedenparannusaineessa lisättävä määrä on vain 1,25 ppm (1,25 mg/l) eli lähes olematon. Sen tarkoituksena on vain sitoa klooria ja sitä on syytä lisätä vain , jos klooria (vapaana ja/tai sidottuna) on.

Tanniini sen sijaan on humushappo, joka alentaa pH-ta ja värjää vettä ruskeaksi (kuten turveuutteet, joissa sitä myös ollee); joskin senkin lisäys on varsin vähäistä. Väriäse kuitenkin antaa.

[cW]

Kiitos ja kumarrus.

Selvittelen alkuviikosta mitä tuolle cocktailille tulee hintaa, voin laittaa tännekin jonkinlaisen erittelyn. Tai no, mulle se maksaa hiukan vähemmän kun äitee on apteekissa hommissa...

Sitten vielä parit tarkennukset: onko sillä merkitystä minkälaiseen veteen tuon tekee, käykö vesijohtovesi vai olisiko esimerkiksi tislattu parempi? (niin veteenhän nuo ainekset kai sekoitetaan?). Nykyisellä akvaariollani aineen kulutus tullee olemaan noin 10ml/vko. Hieman arveluttaa mahtaako aine säilyä käyttökelpoisena paria vuotta vaikka lisäisin tuota bentsoehappoa? Onko muilla ainesosilla kuin PVP:llä mitään erityisvaatimuksia? Jos on, niin nekin voisi käydä ilmi suoraan reseptistä.

Muuta kommentoitavaa en näin äkkiseltään keksi. Tai onhan tuolla sivulla jokunen typo/lyöntivirhe, mutta ei kai niistä viitsi näin lauantaisin nipottaa... =P

[jarvij]

Heips!
Hyvä kun et nipota! Hävisi Word koneestani, joten oikoluvut saavat jäädä, kunnes kone ennallistuu. No ehkäpä yritän lukea ilman oikolukua silmilläni.

Juuh ainekset sekoitetaan veteen. Enpä tiedä onko veden laadulla merkitystä. Kantaliuoksessa pitoisuudet ovat melko korkeat verrattuna lopulliseen laimennukseen.

Miten kauan aine säilyy riippuu hajotustoiminnoista eli miten bakteerit eri aineita hajoittavat.
En tiedä miten pitkä säilytysaika on kaupallisissa ruotteissa, niissähän ainesisältö on pääosin samaa tai aikakin vastaavat ominaisuudet.

Muilta osin ehkäpä Kankaanperä ottaa kantaa, mikäli sattuu tämän lukaisemaan.

[kankaanp]

Totta kai vedenlaadulla on merkitystä: vesijohtovedessä olevat epäpuhtaudet joiden torjumiseen ainetta käytetään vievät osan sen tehosta. Tässä tapauksessa niitä on liuoksessa kuitenkin niin paljon että "kliinistä" merkitystä sillä tuskin on.

Ja niistä hinnoista: kaivoin tukun aineiden hinta ja saatavuus tietoja tukun (Tamro) verkkopalvelusta (apteekkilainen minäkin, sairaalapuolella vain). Jukka voisi varmaan laittaa ne forwardina jos en itse niitä löydä enää sähköposteistani.

Ja mitä liuoksen valmistamiseen tulee, kotifarmaseutti osaa varmasti myös kertoa miten se pitäisi valmistaa.

-------------------

Ja tässä lupaamiani hintatietoja:
(Hinnat verottomia tukkuhintoja! Apteekista ostettaessa lisää tulee ainakin alv ja jotain muuta, en tiedä avoapteekkien nykyisestä hinnoittelusta paljonkaan.)

PVP, povidoni, polyvidoni, povidonum... ei juuri nyt saatavilla Tamrosta ja hiukan hintavaa eli 100 g 13,62 euroa.

Karboksimetyyliselluloosa (natrium), CMC, Carmellosum Natricum... on liman eli geelin muodostaja. Sitä saa apteekista mutta siitä liuoksen valmistaminen vaatii taitoa. Voi olla viisainta ostaa se valmiina liuoksena tai peräti geelinä - jota voi olla helposti ja halvalla saatavilla - apteekista. Carmellosum Natrium (Tamrosta) 100 g (4,73 euroa) tai 20 kg (ei saatavilla juuri nyt).

Tanniini, tanninum... on myös toistaiseksi Tamrosta loppu ja 20 kg maksaa 13,62 euroa.

Aloe vera extrakt... kumpa tietäisin ehkä aloe vera tiiviste 500 ml tukkukielellä Hintaa 12,99 euroa

Vitamiinit:
B1 = tiamiini (v.2000 luettelossa 69,30 mk / 100 g)
B2 = riboflaviini (v. 2000 luettelossa 113,22 mk / 50 g)
niasiini on B-ryhmän vitamiineihin aiemmin luettu aine ja edelleen niille kemiallisesti sukua... (ei tietoa)
B6 = pyridoksiini (v. 2000 luettelossa 181,41 mk / 100g)
B12 = syanokobalamiini (ei tietoa)
dekspantenolia pidettiin aiemmin myös B-ryhmän vitamiinina... (ei tietoa)
C = askorbiinihappo (tieto löytyy AW:stä)

Magnesiumsulfaatti, magn.sulf. Ph.Eur. (kidevesien määrä pitää tarkistaa!) 4,96 euroa / 1 kg

EDTA & kumppanit voivat olla vaikeita hankkia ja kalliita. Tongin niitä myöhemmin.

Kalium iodid, 9,05 euroa / 100 g

litiumkloridi 9,05 euroa / 100g (HUOM! Litium on lääkeluettelossa!)

kaliumsulfaatista ei tietoa.

Tässä siis saatavuus ja hintatietoja. Kemiallista tietoakin voin tonkia jos jotain haluat tietää...
Saatavuudesta sananen: tukkujen saatavuus vaihtelee viikoittain eli jos tavaraa ei ole nyt saatavilla niin sitä voi olla ensi viikolla tai ensi kuussa taas tukussa.

[jarvij]

snip---

Ja mitä liuoksen valmistamiseen tulee, kotifarmaseutti osaa varmasti myös kertoa miten se pitäisi valmistaa.

Hei!
Jospa kotifarmaseutti kertoisi sitten miten karboksimetyyliselluloosaliuos valmistetaan, ja missä järjestyksessä vedenparannuaine sekoitetaan. Minäkään kun en ole kemisti, vaikka vesikemian päälle ymmärränkin.

[cW]

Sekoitusmetodit ja -loitsut olisi kyllä mukava tietää ennen kokkailun aloittamista. Vaikka toisaalta jos kerran alkuperäistekstissä ei niistä ollut mitään mainittu, luulisi äkkiseltään ettei siinä mitään amerikantemppuja tarvita.

Muutenkin tässä tuli pieni viivästys kun äitee onkin lomalla. No, ensi viikolla sitten... Voisikin kysyä jos se töihin palattuaan joutessaan sekoittelisi koko litkun valmiiksi. Luulisi että apteekissa osataan.

Onko kukaan halukas ostamaan osan satsista? En oikein viitseisi puolitella reseptiä kun kerran samalla vaivalla tekee enemmänkin. Itse en todennäköisesti kuitenkaan kerkeä koko litraa käyttämään ennen se pilaantumista, joten voisin tehdä kauppaa - ihan omakustannehinnalla. Toistaiseksi en tosin osaa tuota hintaa kertoa. :-/

[kankaanp]

Katsotaanpa:

Ensinnäkään en käytettävissä olevista lähteistä löytänyt riittäviä tietoja aloe vera uutteesta, HEEDTA (mitä ikinä se on!), DTPA ("pentetic acid") ja NTA (ei tietoo), litium, kaliumsulfaatti.
Erityisesti valmistuksen kannalta olennainen liukoisuus tieto puuttuu!

Olemme Jukan kanssa vaihtaneet muutaman viestin aiheesta litium, minä kun en tajua mitä sillä tehdään. Ainoa tuntemani käyttö litiumille on maanisdepressiivisyyden hoito, mutta se tuski vaivaa kalojanne. Jukka kertoi että Litiumia on paljon Tangajika järvessä. Sen suhteen ongelmaksi voisi muodostua ainakin se että litium on lääkeluettelossa eli sen hankkiminen voi olla hankalampaa kuin muiden aineiden.

Aloe vera edustaa minun näkemykseni mukaan saksalaista uskomuslääkintäkulttuuria ja paiskaisin sen itse roskakoriin.

Jos käytät omatekoista kasviravinnetta myöskään kelaatit (EDTA, HEEDTA, DTPA ja NTA) eivät ole tarpeen.

Kaliumsulfaatti löytyisi varmaan jostain muusta lähteestä.

Minä en pysty vahvistamaan väitettä että tanniini (tannic acid) ei liukenisi tähän vesimäärään! Puhdas parkkihappo varmasti liukenee, mutta löysin maininnan että kaupalliset tanniinit voivat olla epäpuhtaita mikä heikentää liukoisuutta radikaalisti. Tällöin liuos voikin olla suspensio (liuos jossa on liukenematonta ainetta).

Valmistus näyttäisi hyvin helpolta, siinä on vain pari mahdollisesti ongelmia aiheuttavaa kohtaa:

1) riboflaviinin liukoisuus on niin heikko että liuos voi olla sen suhteen kylläinen

2) karboksimetyyliselluloosa (CMC) ei liukene veteen vaan sekoittuu siihen turvoten ja muodostaen kolloidiliuoksen (geelin, liman). Tässä pitoisuudessa (0,6%) voisi olla täsmällisintä puhua limasta koska liuos on vielä varsin juoksevaa.

Selluloosajohdannaisista valmistetaan lima kostuttamalla ne ensin liuottimella johon ne eivät liukene. Tämä tehdään jotta syntyy tasainen geeli eikä klimppisoppaa. Tiedättehän kuinka käy kun pamauttaa kuivan perunajauhon suoraan kiehuvaan veteen kiisseliä tehdessään. Valitettavasti CMC liukenee veteen kaikissa lämpötiloissa eikä liuoksessa ole muita liuottimia (aloe vera uute ei ole käyttökelpoinen). Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää liman valmistaminen ripottelumenetelmällä. (Tai kärsimättömille miehille paremmin sopivalla sauvasekoitin menetelmällä.)

Minä aloittaisin liuottamalla vitamiinit veteen yksitellen. Aloittaisin riboflaviinista: liuottaisin ensin sen lisäämällä vettä välillä sekoittaen kunnes kaikki vesi on lisätty ja riboflaviini on liuennut.

Tämän jälkeen erottaisin puolet liuoksesta ja *ripottelisin* sen pinnalle karboksimetyyliselluloosan (niin kuin ripottelisit sokeria valmiin kiisselin pinnalle). Tämä puolikas liuosta saa seisoa yön yli jonka jälkeen se sekoitetaan huolellisesti (ei vatkata vaan sekoitetaan rauhallisesti). Jos liuokseen syntyy tästä huolimatta kokkareita otetaan avuksi sauvasekoitin ja homogenisoidaan liuos sillä. Tämän voi tietysti tehdä heti aluksikin, mutta sen jälkeen kun CMC:n on sekoittanut veteen sauvasekoittimella tarvitaan taas vuorokausi jotta kaikki se ilma mitä tällä menetelmällä saa liuokseen sekoittumaan poistuu. (Ilma ei ole hyväksi vitamiineille eikä siten lopputuotteelle!)

Toiseen liuos puolikkaaseen liuottaisin niasiinin, askorbiinihapon ja loput vitamiini yksitellen. Jokaisen vitamiinin lisäämisen jälkeen sekoita liuosta kunnes se on kirkas eikä siinä näy hiukkasia (niitä ei vajoa pohjalle sittenkään kun lopetat sekoittamisen). Samaan liuokseen liuottaisin seuraavaksi kelaatit yksitelleen jos niitä käyttää. (HUOM! Koska minulla ei ole tarvittavia tietoja kaikista kelaateista en voi taata että niitä saisi tähän nestemäärään liukenemaan.) Kelaattien jälkeen liuottaisin suolat (KI, LiCl, KSO4, MgSO4). Viimeiseksi lisäisin PVP:n ja sitten tanniinin. (Tanniinista voi siis jäädä osa liukenematta ja siksi se lisätään viimeisenä. Tanniinin lisäämisen voi jättää myös liuosten yhdistämisen jälkeen tapahtuvaksi.)

Kun kaikki paitsi aloe vera uute (ja ehkä tanniini) on lisätty liuokseen ja toinen liuos on tasainen ilmaton lima/geeli. Yhdistäisin liuokset lisäämällä suolaliuosta pieninä erinä limaan välillä tasaiseksi sekoittaen. Kun liuokset on yhdistetty lisäisin vihon viimeisenä aloe vera uutteen.

Ja sitten se pakollinen disklaimeri: Minä en ole koskaan tehnyt tätä käytännössä eikä siksi ole mitään takuita että tämä toimii, mutta yleisiä lääkkeen valmistuksen periaatteita noudattaen sen pitäisi toimia näin.

Liuoksen säilyvyys on todennäköisesti hyvin heikko. Tekisin sitä enintään litran kerralla, mieluummin jakaisin sen litrankin kavereiden kesken. Liuoksesta tulee oletettua happamampi koska suurin osa myös B-vitamiineista happamoittaa liuosta, C-vitamiini ja tanniini tekevät niin varmasti. CMC on jossain määrin epäyhteensopiva happamien liuosten kanssa. Toisaalta happamuus suojaa vitamiineja hajoamiselta. Liuos ja sen raaka-aineet on ehdottomasti suojattava valolta! Valo heikentää liuoksen säilyvyyttä radikaalisti.

Kuulostaa varmasti kauhean monimutkaiselta, mutta ei todellakaan ole sitä. Tästä pitäisi hyvin helposti syntyä viskoosiliuos.

Saa korjata, kommentoida ja kysyä. Erityisesti kuulisin mielelläni kollegoiden kommentteja.

(Lisäys 24.7.)
Pari itselleni mieleen tullutta asiaa:
Olisi mahdollista teettää (b-)vitamiineista jauheseos valmiiksi apteekissa. Näin sen annostelu olisi helpompaa sitten kotona, enkä usko että kaikki (b-)vitamiinitkaan liuotettuna veteen ennen liman valmistamista häiritsisivät sen muodostumista mitenkään. (Esimerkiksi se 5 mg/l voi olla kotosalla "vähän" vaikea mitata.) Jauheseosta voisi teettä esimerkiksi valmiiksi annospusseiksi aina yhtä erää varten tai sitten esim. 1000 kertaisen erän (jolloin 5 mg olisi 5 g).

Aineitahan saa myös toisesta suuresta lääketukusta Oriolasta, josta niitä voi olla saatavilla silloinkin kun Tamro ei niitä pysty apteekeille toimittamaan. Apteekit tilaavat molemmista tukuista tavaraa viikottain ellei päivittäin.

[jouniv]

Hyvää asiaa edellä! Suomessa(kin) on yrityksiä, jotka myyvät vitamiineja ja vitamiiniseoksia eläinten rehuihin. Vitamiinien puhtaus on taatusti riittävä vedenparannusaineeseen, mitä ikinä siinä vitamiinit sitten tekevätkään. Saattavat jotain tehdäkkin, ei minulla ole tietoa (mutta pienoinen epäilys kalvaa). Joka tapauksessa Kankaanperän kemikaalitukkuhintoihin nähden ohessa pari vertailua.

tiamiini apteekkilaatu: 69,30 mk/100 g, ravintolaatu: 20 mk/100g
riboflaviini apteekkilaatu 113,22 mk/50 g, ravintolaatu 15 mk/50g
pyridoksiini apteekkilaatu 181,41 mk/100g, ravintolaatu 15 mk/100g

Joidenkin vitamiinien kohdalla ainakin ravintotarkoituksiin tehtyjen väkevyys ei ole 100%, esim. C-vitamiini myydään yleisesti 35%:na. Sen hinta on muuten noin 100 mk/kg, eli miettikää sitä kun juotte vitamiinin poretablettimuodossa. No, minäkin joskus juon.

[kankaanp]

Hinta ero on hyvin selkeästi elintarvikelaatuisten aineiden eduksi. Niitä käytettäessä olisi hyvä tietää mitä niissä on epäpuhtauksina ja miten paljon. Epäpuhtaudet heikentävät usein puhtaan aineen vesiliukoisuutta joten liuoksesta tulee todennäköisimmin suspensio. Tämä ei ole ongelma koska liuoksen viskositeettia nostetaan CMC:llä jolloin suspensio pysyy ravistuksen jälkeen riittävän kauan tasa-aineisena että sen annostus on tarkka.

[cW]

Meikäläisen kohdalla ei mitkään aikataulut tunnu pitävän, mutta jospa taas palattaisiin aiheeseen... Ongelmaksi muodostui tälläkin suunnalla kompleksinmuodostajien löytäminen. Nimet EDTA, HEEDTA, DPTA ja NTA eivät juuri vie puusta pidemmälle. Saatko jarvij jostakin kaivettua edes saksalaisen kauppanimen jolla noita myydään sillä suunnalla? Sekin saattaisi auttaa. Mahtavatko nuo olla ylipäätään apteekkikamaa, vai pitäisiköhän niitä kysellä jostakin muusta suunnasta ja jos niin mistä?

[makiaho]

Ainakin HG micron, rautakelaatin ja mangaanikelaatin kelaattiosuus on EDTA-kelaattia (mitä se sitten onkaan).

http://192.40.77.5/maatalous/lista_la.htm

Sivumennen sanoen olisin itsekin kiinnostunut tuosta litkusta, jos joku vain näkisi sekoittamisen ja lähettämisen vaivan. Hyvä varainhankinta mahdollisuus Kuopion akvaarioseuralle!

PS. 5-tehoinen Sera aqutan sisälsi muistaakseni 4 eri ainesosaa, joten saksalainen resepti alkaa olla aiheen high-endiä...

[cW]

Lisää kylmää vettä niskaan. Kävin tänään apteekissa kyselemässä noista aineista. EDTA, HEEDTA, DPTA ja NTA eivät kuulu normaaliin apteekkitavaraan, mikä tosin oli arvattavissakin. EDTA:a ja DPTA:a saattaisi ehkä kenties saada jostakin erikoistilauksena. Kehoittivat kuitenkin kääntymään Yliopiston apteekin puoleen, niillä kun on varastossa ja saatavilla hyvin erikoisiakin aineita. Hinta saattaa tosin muodostua ongelmaksi: vaikka itse aine ei maksaisi kuin sentin, voi apteekki periä nykyään minimilaskutussumman 5€ + käsittely + pakkausmateriaali per aine! Tarkoittaa sitä että äkkiä ollaan sellaisissa summissa ettei ole mitään mieltä sekoittaa alle 200 lirtan tonkkaa Siinähän sitten vaihtelet vettä...

Edit: typo

[Suski]

Minäpä olen myös turusta ja olen kahlannut pelkän pvp:n perässä miltei kaikki apteekit! Ei saa turusta, ilman suhteita ainakaan! Sitä pvp:tä voisin kyllä ostaa jonkun verran, karanteenialtaisiin ja kotiuttamisen aikana käytettäväksi...

[cW]

Suhteita on sen verran että uskoisin saavani järjestettyä PVP:tä erääseen apteekkiin. Tosin en pidä sitä mielekkäänä mikäli nuo muutamat aineet jäävät saamatta. Kuukkeliakin kiusasin noiden kompleksimuodotajien kanssa, mutta en silti saanut selvyyttä missä niitä "oikeasti" käytetään. Ovatko ne lääke-, rehu-, lannoite- vai mikälieteollisuuden raaka-aineita? Käyttääkö esimerkiksi Tetra AquaSafessaan ylipäätään mitään noista tai vastaavia?

[cW]

Eli uppistakeikkaa taas tällekin keskustelulle. Tämän keskustelun pohjalta voisi vetää johtopäätöksen että vesijohtovedessä olevilla metalleilla, kuten kuparilla, on lähinnä "akateemista" merkitystä. Eli tuosta reseptistä voinee jättää huoletta näiden sitomiseen tarkoitetun osion kokonaan pois?

[Janda]

Ajattelin, että voisin itse kokeilla väsätä vedenparannusainetta joka hoitelisi kloorin sitomisen ja antaisi limakalvo suojaa.

Mikäli nyt tyhjällä päällä ymmärsin oikein tähän riittäisi PVP ja natriumtiosulfaatti tai askorbiinihappo.
Näiden sekoittaminen litraan vettä ei pitäisi olla mikään valtava spektaakkeli.

Annostelu nyt vähän ihmetyttää, kun tuossa JJärven kääntämässä ohjeessa on sekoitettu ilmeisesti osin päällekkäisiä mömmöjä. Pitäisikö PVPllä vaikka korvata nuo muut limakalvo suojaa antavat aineet, eli kolminkertaistaa sen määrän. Entäs mikä olisi natriumtiosulfaatin tai askorbiinihapon annostus.

[Holstedt]

EDTA-kelaattia (mitä se sitten onkaan).

Oisko Ethylene Diamine Tetra-acetic Acid? Tai jotain sinnepäin...