Valaistuksen määrä ja laatu?

[JeepKimmo]

Yrittelen tässä herätellä vanhaa kiekkoharrastusta taasen henkiin...

Altaani on 2000x600x600 ja valaisimena Turun akvaarion 2x58w loisteputkivalaisin.

Tarkoitukseni olisi hankkia pääasiallisiksi kaloiksi siis kiekkoja ja yrittää tehdä altaasta suht rehevän oloinen. Olen kaavaillut automaattista hiilidioksidi levitintä, mutta ongelmakseni onkin tullut tuo valon määrä. Riittääkös noista kahdesta putkesta millään tehoa ja onko se enään järkevästi hallittavissa ? Millaisia putkia olis järkevintä käyttää ja mitä niiden kelvinit pitäis olla ? Onkos suosituksia .

[teemu7117]

Tuo 2 x 58 wattia on kyllä melko vähän tuohon 720 litraiseen ja varsinkin 60 cm korkeaan ammeeseen. Meillä on 440 litrainen 160x55x50 amme ja käytössä 4x58 wattia ja niillä kyllä jo periaatteessa peruskasvien kanssa pärjää.

Tuollainen automaattinen hiilidioksidi systeemi maksaa suomesta pakettina ostettuna säälittävän kokoisella kaasupullollakin jo jotain 600 euroa joten ~100 euroa toisesta vastaavasta valaisimesta on siihen verrattain kovin pieni hinta. 60 cm syvässä ammeessa, josta on tarkoitus tehdä rehevä ja hyvin voiva kiekkoallas saattaisi olla myös monimetallivalot yksi vaihtoehto valaisuun.

Haku toiminnolla löytyy kovasti tietoa valaistuksesta ja hiilidioksidista mikäli intoa riittää asiaa tutkia. Hakusanoiksi esim. hiilidioks*, monimetal* yms vastaavaa tai sitten vaan tiukkaa selailua kasvi ja tekniikka osioilla.

[harrykaa]

Mielenkiintoista, että lähes kaikki akvaarioharrastajat puhuvat vain wateista per litra. Oikaistakseni vinoutunutta keskustelua esitän pari kommenttia valotehoista.

1) Ottoteho (W)
Lampun wattimäärä kertoo ainoastaan sen, kuinka paljon tehoa lamppu käyttää (input) tuottaakseen valoa (sekä näkyvää että näkymätöntä).

Kaikki lamput ensinnäkin tuottavat lämpöä (infrapuna > 750nm) ja useimmat vielä UV-aaltoja (ultravioletti < 400nm); nämä aallonpituudet eivät ole näkyvää valoa eivätkä fotosynteettisesti käyttökelpoisia, joten sen tuottamiseen kulutetut watit menevät hukkaan sekä kasveilta että ihmiseltä.

2) Antoteho (lumen)
Kasvien fotosynteesin kannalta (siis kasvun kannalta) tärkeimmät allonpituudet ovat sinisessä päässä noin 400-500nm sekä punaisessa päässä noin 600-670nm. Tässä välissä on sen sijaan ihmissilmälle tärkeä 520-600nm vihreä ja keltainen valo, jota pystyvät hyödyntämään lähinnä fykosyaania ja fykoerytriiniä sisältävät kasvit ja bakteerit (mm. punalevät ja sinivihreät bakteerit).

Ihmissilmän kannalta merkityksellistä n. 550nm valotehoa mitataan luxeilla (lumen). Toisaalta kasveille tämä ei ole merkittävää vaan siis lähinnä sininen ja punainen valo. Kasveille tärkeää valon osaa mitataan PUR-arvolla (Photosynthetic Usable Radiation). Siinä painotetaan valonmittausta kasvien fotosynteesissa käyttämän valon jakautumisen perusteella.

Esimerkinomaisesti voin tässä kertoa, että akvaariokäyttöön tarkoitetun loisteputken (Philips Aquarelle) PUR 38 wattiselle putkelle on 29,1 uE/s, kun taas elohopeapurkauslampun (Wonderlite) 160 wattiselle lampulle on 32,1. Wateilla ja wateilla on siis merkittävä ero.

3) Valon kohdentaminen
Loistevalaisimessa kirkkaan heijastimen käyttö suuntaa putkesta tulevan valon lähes kokonaan akvaarioon alaspäin. Tällaista käyttämällä voidaan loisteputken akvaarioon emittoimaa valomäärää nostaa kaksinkertaiseksi.

4) Muuta
Hiilidioksidilevittimen käyttö ja valotehon nostaminen 2x58w:sta eivät ole rinnakkaisia asioita. CO2-lisäämisellä ei ole mitään vaikutusta, jollei valotehoa nosteta hyvin korkeaksi. Epäilen, ettei edes 4x58W riitä vaikka käytössä olisikin akvaariokäyttöön tarkoitettu heijastimellinen valaisin. Monimetallivalaisinten osalta puhutaan yleensä ottotehosta 1 w / litra. Näin siis tulisi tässä tapauksessa valotehon olla joka tapauksessa noin 800 W, ennen kuin CO2-levitintä edes kannattaisi käyttää.

Toisaalta olen varma, että 2x58W riittää erittäin monelle kasville, kunhan käytössä on heijastimellinen valaisin ja fotosynteesiin tarkoitetut putket. Näin jopa 60 cm:n syvyyteen asti; tosin eiväthän suurin osa kasvein lehdistä ole niin etäällä. Esim. Tiikerilumpeen saa kasvamaan erittäin nopeasti vähäisemmälläkin valolla, koska sillä on kelluslehdet.

Harry

[teemu7117]

Eipä tuohon edelliseen tarvitse paljoa mitään lisätä. Itse en ymmärrä noista luxeista enkä lexuksista paljon hittoakaan, joten lienen alunperinkin väärä mitään neuvomaan. Kun joku kysyy jotain tälläistä oletan, että hän aikoo myös käyttää loisteputkinaan sellaisia putkia, jotka on todettu ja mitattu hyviksi akvaariokäyttöön.

Jollain tasolla pitkäaikaisena harrastajana tiedän kuitenkin millaisia valoja monet harrastajat altaissaan käyttävät. nuo 2 metriset valaisimet 58 W 150 cm putkilla ovat sellaiset, että että toinen putki alkaa melko läheltä valaisimen toisesta päästä ja toinen putki taas toisesta jolloin akvaarion päiden viimeiset ~40 cm ovat siis yhden putken varassa ja keskikohta kahden. Mikäli altaasta tosiaan haluaa sen rehevän kiekkoaltaan veikkaan että huomattavasti paremmin tavoitteessaan onnistuu mikäli siihen ammeen katolle heittää vähintään sen toisen valaisimen.

CO2-lisäämisellä ei ole mitään vaikutusta, jollei valotehoa nosteta hyvin korkeaksi. Näin siis tulisi tässä tapauksessa valotehon olla joka tapauksessa noin 800 W, ennen kuin CO2-levitintä edes kannattaisi käyttää.

Tämä on ainoa kohta josta sen verran paljon ymmärrän, että uskallan sanoa asiasta jotain tietäväni. Lähestulkoon olosuhteissa kuin olosuhteissa hiilidioksidin edes pieni säälittävältä tuntuva lisääminen auttaa kasveja ottamaan voiton ei toivotuista levistä ja kasvamaan huomattavasti tehokkaammin.

Tästä löytyy tältäkin palstalta satoja esimerkkejä ja meiltä kotoa kaksi.

Hiilidioksidilla on myös hemmetin paljon muutakin merkitystä akvaariossa kuin kasvien kasvu ja jos alkuperäinen kysyjä haluaa todella pienemmällä vaivalla kiekkoja tyytyväisinä pitää on tuollaisesta automaattisesta systeemistä aivan kauheasti iloa sekä kasvien, vesiarvojen että altaan vakauden kannalta.

En väitä ettei ilman hiilidioksidilevitystä pärjää, mutta paljon vaikeampaa tulee olemaan rehevän kiekkoaltaan pitäminen ilman minkäänlaisia systeemeitä varsinkin kun alkuperäinen kirjoittaja itse oli tälläistä systeemiä hankkimassa. Itse vertasin lähinnä valonlisäyksestä johtuvaa kasvien todennäköisesti parempaa kasvua ja sen halpuutta verrattuna tuohon hiilidioksidisysteemin hintaan.

edit: vielä tämä korjatakseni tätä kieroutunutta keskustelua, vai miten se nyt meni.

Monimetallivalaisinten osalta puhutaan yleensä ottotehosta 1 w / litra. Näin siis tulisi tässä tapauksessa valotehon olla joka tapauksessa noin 800 W, ennen kuin CO2-levitintä edes kannattaisi käyttää.

Eli olet siis sitä mieltä ettei minkäänlaisesta hiilidioksidilannoitusta ole mitään hyötyä ellei 720 litraisen (200x60x60) altaan päällä ole vähintään 800 w monimetalleja? Olisi melko hurja allas vaikkapa tuollainen viidellä 150w monimetallilla varustettu 720 litrainen allas. Siellä sitten kasvit kasvaisivat upeasti ilman hiilidioksidin lisäystä. Jepa jea.

[-riff-]

Ihmissilmän kannalta merkityksellistä n. 550nm valotehoa mitataan luxeilla (lumen). Toisaalta kasveille tämä ei ole merkittävää vaan siis lähinnä sininen ja punainen valo. Kasveille tärkeää valon osaa mitataan PUR-arvolla (Photosynthetic Usable Radiation). Siinä painotetaan valonmittausta kasvien fotosynteesissa käyttämän valon jakautumisen perusteella.

Pilkun viilausta, mutta tarkoitit varmaan PAR-arvoa. Eli Photosynthetic Active Radiation.

[111na]

Ihmissilmän kannalta merkityksellistä n. 550nm valotehoa mitataan luxeilla (lumen).

Minkälainen on tuo valovirran (luumen, lumen) määrittely - ihmettelen että kai siihen nyt muutkin aallonpituudet vaikuttavat?

Luumenin vertailut kasvien kannalta kumminkin pätevät siinä kohtaa, kun vertaillaan tarpeeksi samantyyppisiä polttimoita keskenään. Se on jopa hyvä vertailu silloin, kun värintoisto on korkea eli valonlähde antaa auringonvaloa muistuttavaa spektriä. Ja tällaisillä polttimoilla tunnetusti kasvitkin voivat hyvin ja valonlähteen valovirran kasvaessa myös kasvien hyödyntämä valo kasvaa samassa suhteessa.

Tiedätkö muuten mikä on vaikkapa hyvälaatuisen monimetallin PUR (vai PAR)-valon tuotto? Mielenkiintoinen olisi myös vertailu vaikkapa 840, 850, 965 tms. vs. ns. akvaarioputket. Vanha perusoletukseni on, ettei akvaario- tai kasvipolttimoilla pystytä käytännössä merkittävästi kasvattamaan kasveille hyödyllisen valon määrää suhteessa watteihin. Paremmin pystyttäisiin suodattamaan osa spektristä. Toki polttimoita kehitellään uusia jatkuvasti ja tämä näkynee välillä myös ns. akvaariovaloissa yhtä lailla kuin ns. valkoisissa valoissa. Jokainen eri polttimo on kumminkin kopio ja toisinaan valmistuksessa jopa vuosikymmeniä. Onko Aquarelle tai Philips 33 muuttunut vuosien myötä?

Onko sinulla esittää luulojani ja käsityksiäni kumoavaa? Esittämäsi vertailu aivan toisentyyppiseen ja monella tapaa vanhanaikaiseen valonlähteeseen (elohopeahöyrylamppu) ei oikein vakuuta. Miten suurpainenatrium suhtautuu PAR-vertailuun - niitä poltetaan valtavia wattimääriä kasvituotannossa. (Vaikka SpNa:n spektri on voimakkaan punapainotteinen, on niillä erinomainen lumen/watti suhde. Selitys?)

Minäkin ihmettelin foorumiin tullessani, miksi kaikki puhuvat vain wateista.

---------------------

Niin tuosta UV-valosta vielä. Olen saanut käsityksen että sen vaikutuksiin kasvien hyvinvointiin oltaisiin uusissa tutkimuksissa kiinnostuneita ja esimerkiksi UV-ledejä kokeillaan lisänä kasvinkasvatuksessa, koska aaltoalue on tarpeellinen kasville. En tarkkaan muista mistä oli kyse, mutta jaotellaan ainakin UV-a Ja UV-b säteisiin. Luullakseni ei UV valo ylipäänsä ole siis vain tarpeetonta. Mihin perustit sen turhuuden? (Tästä en ole vähänkään varma, sillä minulla oli kielivaikeuksia erästä tekstiä silmäillessäni.)

Millaisia putkia olis järkevintä käyttää ja mitä niiden kelvinit pitäis olla ? Onkos suosituksia .

800 ja 900 sarjan putket, tarpeellinen määrä, haluamaasi värilämpötilaa. Tai ns. akvaarioputkia, jos pitää niitten väristä.

Kasvit sopeutuvat niille annettuun valoon ja jopa rehevyys voidaan saavuttaa heikohkossakin valossa vähän valoa tarvitsevilla lajeilla.

[JeepKimmo]

Kiitoksia kovasti,

noita suosituksia, mikä olis paras vaihtoehto, olis saanu lyhyemmilläkin vastauksilla...
Mielenkiintoinen keskustelu kuitenkin, vaikkei mulle siitä paljolti mieleen jääny.

Mitäs mieltä ootte Arcadian Freshwaterista, Philips Aquarellestä, Sylvania Luxline Plussasta tai Sylvania Aquastarista ?

Ja jos ostaisin sen välttämättömän toisen valaisimen, jolloin olis 4x58w, siis ottotehona, niin mikäs vois olla kokoonpano ? Kaikki samaa putkea, vai jokin sekasotuku ?

[Jokilaakso]

Moro
Akvaarion valot on mielestäni aika pitkälti myös makuasia koska
valot muuttavat koko akvaarion ilmettä ja olemusta vääristäen tai korostaen kalojen sekä kasvien värejä. Itse ostin toiseksi takimmaiseksi putkeksi (2x30) juuri tuollaisen Sylvania Aquastarin ja määrätyt kasvit lähtivät räjähdysmäiseen kasvuun 180L:n altaassa jossa ei hiilareita lainkaan lisätä.

[harrykaa]

Ohessa hiukan kommentteja, tosin ei tämä keskustelu kieroutunutta ole. Kuulen mielelläni muidenkin harrastajien kommentteja.

1)

Hiilidioksidilla on myös hemmetin paljon muutakin merkitystä akvaariossa kuin kasvien kasvu.

Siis tasan tarkkaan 1 muu merkitys kasveille ja se on pH. Automaattiset hiilidioksidilevittimet perustuvan CO2-annostelussa pH:n säätelyyn. Eli siis valitaan etukäteen pH, jota laite yrittää pitää CO-2 annostelulla vakiona. Tämä onnistuu kuiteniin vain, mikäli etukäteen välittu pH on alempi kuin altaan pH ilman levitintä. Laite ei pysty nostamaan pH-arvoa. Itselläni pH on jo ilman levitintä 6.5, joten CO2-lisäystä ei edes tulisi tehdä ilman karbonaattipuskurointia (HCO3-lisäys).

CO2-lisäyksellä veden pH siis laskee. Tämä johtuu siitä, että aina osa CO2:sta muuttuu vedessä hiilihapoksi (H2CO3). Samalla veden alkaliniteetti laskee (KH). Tähän liittyy se ongelma Helsingin Veden käyttäjillä, että raakaveden pH on 8.0 ja KH vain 1-2. PH-heilahtelut ovat CO2-lisäyksessa varmoja, joten automaattilaitetta säätimineen tulisi kuitenkin käyttää, mikäli harkitsee CO2-lisäystä. Tällöinkin laite lisää hiilidioksidia vain vähän, koska pH laskee nopeasti.

2)

Itse vertasin lähinnä valonlisäyksestä johtuvaa kasvien todennäköisesti parempaa kasvua ja sen halpuutta verrattuna tuohon hiilidioksidisysteemin hintaan.

Niin siis halusin sanoa, että CO-2 lisäyksestä on selvää apua kasveille vasta kun valoa alkaa olla 1 w/litra (MH-valaisin) tai vastaava PUR arvo (Photosynthetic usable radiation). Eivät siis mielestäni ole toistensa vaihtoehtoja. Valoa voi lisätä lähelle tuota yllä sanottua määrää ja kasvien kasvu paranee (tietenkin, mikäli lannoitus on tasapainossa ja vesiarvot oikeat). Kun valoa lisää vielä tuostakin, kasvu tietenkin nopeutuu, mutta CO2 alkaa olla selvästi rajoittava tekijä, joten lisäys on aika lailla välttämätön, ei vaihtoehto.

3)

Eli olet siis sitä mieltä ettei minkäänlaisesta hiilidioksidilannoitusta ole mitään hyötyä ellei 720 litraisen (200x60x60) altaan päällä ole vähintään 800 w monimetalleja?

No tuo perustuu tuohon mainitsemaani 1 w/litra laskentaan (huomaa, että tällöinhän CO2-lisäystä jo tulee käyttää) ja sellaiseen valaisimeen, joka on optimoitu ihmissilmälle. Siis silloinhan PUR-arvo ei ole optimissa, esim. 4100-6000 Kelviniä. Tämä on kyllä ihmissilmälle kirkas valo, mutta ei kasveille. Oikeastaan noihin ottotehoarvoihin ei kannata niin erityisesti tuijottaa (sillä on tietenkin sähkönkulutuksen kannalta merkitystä) vaan mitattuihin PUR-tehoihin (uE/s/m2; mikroeinsteinia sekunnissa neliömetriä kohti). Sehän on kuitenkin juuri se valon osa, jonka imeytyy kasveihin.

Minulla ei ole erityisen paljon kokemusta monimetallivalaisimista (metal halide), mutta niiden ongelma on melko suuri lämmöntuotto (siis osa noista wateista kyllä menee harakoille).

Summa summarum: mikäli tankin veden pH on vähintään neutraali tai emäksinen, CO2-automaattisäädin auttaa kahdella tavalla:
- CO2 lisä kasveille (mitä enemmän valoa, sitä enemmän hyötyä)
- pH:n säätö sopivaksi kasveille

4)

Pilkun viilausta, mutta tarkoitit varmaan PAR-arvoa. Eli Photosynthetic Active Radiation

Ei varmasti ole pilkun viilausta. Luepa tämä:

En tarkoittanut PAR-arvoa. Sehän on siis lampun emittoima kaiken näkyvän valon määrä (uE/s/m2). Se ei kerro mitään siitä, mitä valon aallonpituuksia se sisältää. Ihmissilmä on herkkä 550 nm (vihreälle) valolle ja niinpä lux-mittaus (lumen) lamppujen valontuoton mittarina perustuu juuri siihen.

Mutta huomaa, että ihmissilmälle kirkas valo ei välttämättä ole kasveille sopiva (tai niille kirkas). Fotosynteesi on tehokkainta aallonpituuksilla 430nm (sininen) ja 660nm (punainen). Sen sijaan juuri 550nm aallonpituudella ei juurikaan ole merkitystä kasveille. Nehän heijastavatkin juuri vihreän valon pois (eli siis näyttävät vihreiltä)! Tällaista valoa lähettävä lamppu näyttää ihmissilmälle selvästi himmeämmältä kuin saman PAR-arvon omaava päivänvalolamppu!

PUR (photosynthetic usable radiation) painottaa mittauksessa fotosynteesissä tarvittavaa valoa ja on siis paras mittari kasvien kannalta.

5)

Minkälainen on tuo valovirran (luumen, lumen) määrittely - ihmettelen että kai siihen nyt muutkin aallonpituudet vaikuttavat?

Lumen mitataan matkien ihmissilmän valoherkkyyskäyrää. Se on selkeästi aallonpituutta 550nm korostava. Tämä käyrä on nk Gaussin käyrän mallinen (kellomainen), jonka huippu on 550nm, fotosynteesin kannalta tärkeät 430nm ja 660 nm eivät paljon siihen vaikuta.
PAR-mittaus mittaa tasaisesti kaiken näkyvän valon. Ja tässä se mielenkiintoisuus piileekin: kun vertaa kahta lamppua, joilla on sama kokonaisvaloteho (PAR-arvo) ja joista toinen on kasvilamppu ja toinen päivänvalolamppu, näyttää jälkimmäinen ihmissilmälle selkeästi kirkkaammalta. Sen sijaan kasvilamppu taas on kasveille selvästi kirkkaampi.

6)

Tiedätkö muuten mikä on vaikkapa hyvälaatuisen monimetallin PUR (vai PAR)-valon tuotto?

No näitä vertailuja löytyy. Ohessa hiukan kysymiäsi mittaustuloksia.

Philips metal halide (MHN150/TD/840):
150W, 4100 Kelvin, 11250 lux, PAR 207 uE/s/m2, PUR 116 uE/s/m2, PUR/W=0.773

Philips HPS sodium high pressure (C100S54/C/M):
100W, 5400 Kelvin, 7300 lux, PAR 140, PUR 72.8, PUR/W=0.728

Osram compact fluorescent T5 (Dulux L54):
55W, 5400 Kelvin, 4800 lux, PAR 72.2, PUR 36.3, PUR/W=0.66

Phillips Aquarelle fluorescent T8 (36TLD/89):
36W, 10000 Kelvin, 2450 lux, PAR 49.6, PUR 30, PUR/W=0.83

Philips high CRI fluorescent T8 (36TLD950):
36W, 5300 Kelvin, 2350 lux, PAR 42.8, PUR 23.4, PUR/W=0.65

Philips daylight fluorescent T8 (36TLD865):
36W, 6500 Kelvin, 3050 lux, PAR 46.2, PUR 24, PUR/W=0.667

Viimeinen luku ilmoittaa kasveja hyödyttävän PUR arvon ottotehoa kohti, siis hyötysuhteen. Parhaat ovat Aquarelle ja MHN.

7)

Vanha perusoletukseni on, ettei akvaario- tai kasvipolttimoilla pystytä käytännössä merkittävästi kasvattamaan kasveille hyödyllisen valon määrää suhteessa watteihin. Paremmin pystyttäisiin suodattamaan osa spektristä.

Tälle olettamalle ei löydy perusteita. Saattaa perustua siihen, miten ihmissilmä lampun näkee, mutta siis klorofyllit ja karotenoidit eivät "asiaa näe näin".

Perustotuus ei kuitenkaan saa valoissa unohtua: Kasveille tarkoitettu lamppu ei ole sen parempi kuin päivänvalolamppukaan, jos päivänvalolamppu on tehokkaampi. Siis wateilla voi kompensoida kaiken. Tähän tuo suurelta kuulostava 1 watti per litra -suosituskin perustuu. Kasvilampuilla (aquarelle, aquastar, aquaglo ym) ei tarvita niin suurta tehonkulutusta.

8)

Vaikka SpNa:n spektri on voimakkaan punapainotteinen, on niillä erinomainen lumen/watti suhde. Selitys?

Edellä esimerkissäni ollut Philips natriumlampun värilämpö on 5400 (siis melko valkoinen), lux ja PAR / PUR on aikalailla monimetallien luokkaa. Lämpöä laite kyllä tuottaa liikaa.

Natriumlamppu on ihmissilmälle kirkas ja siis lux-arvo on korkea. Katuvalaistuksessa käytettävissä keltaisista natriumlampuista en tuohon usko olevan. Dataa minulla ei niistä ole.

9)

Luullakseni ei UV valo ylipäänsä ole siis vain tarpeetonta.

Tämä ei ole luuloa. PAR-alue (photosynthetic active radiation) alkaa sinivioletista 400nm valosta ja päättyy syvänpunaiseen 700nm valoon. Alle 400nm aallonpituudet (UVa ja UVb) eivät yleensä imeydy klorofylliin (absorptiospektri putoaa jyrkästi alle 400nm aalloilla) vaan ovat siis fotosynteesin kannalta tarpeettomia. Tiedetään, että monet levät voivat käyttää näitä UV-aaltoja (se myös tappaa leviä, mm. UV-sterilisointi piileville).

10)

Ja jos ostaisin sen välttämättömän toisen valaisimen, jolloin olis 4x58w, siis ottotehona, niin mikäs vois olla kokoonpano ? Kaikki samaa putkea, vai jokin sekasotku

Tehokkain T8-loisteputki (siis vakiomalli 8/8 tuumaa halkaisija) on ehdottomasti Philips Aquarelle 58TLD/89 (10000 Kelvin), joka myös näyttää parhaalta (lähes valkea). Näitä laittaisin 2-3 ja sitten 1-2 luonnonvalkeaa ihmissilmän valonherkkyyden takia esim. Philips Master 58TLD/865 (6.500 Kelvin).

Terv.
Harry

[Liinanen]

Yrittelen tässä herätellä vanhaa kiekkoharrastusta taasen henkiin...

Altaani on 2000x600x600 ja valaisimena Turun akvaarion 2x58w loisteputkivalaisin.

Tarkoitukseni olisi hankkia pääasiallisiksi kaloiksi siis kiekkoja ja yrittää tehdä altaasta suht rehevän oloinen. Olen kaavaillut automaattista hiilidioksidi levitintä, mutta ongelmakseni onkin tullut tuo valon määrä. Riittääkös noista kahdesta putkesta millään tehoa ja onko se enään järkevästi hallittavissa ? Millaisia putkia olis järkevintä käyttää ja mitä niiden kelvinit pitäis olla ? Onkos suosituksia .

Jos ihan maallikkona saan vastata, niin itselläni on ulkomitoiltaan 190x60x44 cm kokoinen allas, ja korkeus siis tuo 60 cm. Valaisimena 2x58 W Aquastarit ja hiilidioksidilisäyksen jälkeen kasvit alkoivat kasvaa ihan silmissä. Minulla on 2 kiljupulloa liitettynä aktiivilevittimeen. Valo riittää rehevään kasvuun, mutta enemmänkin saisi olla. Ongelmakohtia ovat akvaarion päädyt ja pohja. Alle 10 cm korkeat kasvit kasvavat hyvin hitaasti, mutta kasvaessaan yli tämän pituuden aloittavatkin hyvin reippaan kasvun. Valo ei myöskään tahdo kunnolla riittään akvaarion etu- ja takareunaan, ja toinen lamppu onkin tulossa (4x36W), kunhan se saadaan korjattua.
Kuvan altaasta näet kotisivuiltani.

[111na]

Vanha perusoletukseni on, ettei akvaario- tai kasvipolttimoilla pystytä käytännössä merkittävästi kasvattamaan kasveille hyödyllisen valon määrää suhteessa watteihin. Paremmin pystyttäisiin suodattamaan osa spektristä.

Tälle olettamalle ei löydy perusteita.

On perusteita ihan antamiesi lukujen perusteella. Otetaan taulukossasi olevan 865 putken PUR/W eli 0,667 ja lisätään siihen pikkuisen. 1,245*0,667= 0,83. Kas kummaa, tuloksena on Aquarellen arvo. Päivänvaloputki antaa siis 80% Aquarellen tuottamasta.

Vaikka SpNa:n spektri on voimakkaan punapainotteinen, on niillä erinomainen lumen/watti suhde. Selitys?

Edellä esimerkissäni ollut Philips natriumlampun värilämpö on 5400 (siis melko valkoinen), lux ja PAR / PUR on aikalailla monimetallien luokkaa.

Tuo onkin outo polttimo minulle. Olen tavannut vain 2000 ja 2500 Kelvinin HPS (NaSp) polttimoita, joita käytetään kasvinkasvatukseen ja koska punainen aaltoalue on erittäin tärkeä, voisi PUR olla kenties painoitettu siihen.. vai onkohan sitä ikäänkuin jyvitetty lainkaan? Samaa ajattelin siinä kohtaa, kun huomasin lämpimämpien valkoisten polttimoiden puuttuvan esittämästäsi. Ehkä 830 sävyllä on parempi PUR kuin 865:llä?


Laitoin tuon kuvan ihan vain havainnollistaakseni luonnotonta spektriä (ylempi kuva), jollaista käytetään suunnattomia määriä kasvintuotannossa. Se on siis hyvin tehokas ja polttimon on oikeastaan pakko omata lyömätön PUR/W suhde.

No joka tapauksessa esittämäsi erot ovat kovin pieniä varsinkin siihen nähden ettei akvaristilla ole oikein muuta järkevää vaihtoehtoa lisätä tehoa kuin lisäämällä kokonainen polttimo. Rajatapauksissa voisi kuitenkin saada pienen PUR-tehonlisäyksen vaihtamalla polttimon tyyppiä. Esittämäsi vahvistaa vanhaa olettamustani.

Luullakseni ei UV valo ylipäänsä ole siis vain tarpeetonta.

Tämä ei ole luuloa. PAR-alue (photosynthetic active radiation) alkaa sinivioletista 400nm valosta ja päättyy syvänpunaiseen 700nm valoon. Alle 400nm aallonpituudet (UVa ja UVb) eivät yleensä imeydy klorofylliin (absorptiospektri putoaa jyrkästi alle 400nm aalloilla) vaan ovat siis fotosynteesin kannalta tarpeettomia.

Merkitystä kasville on myös UV-alueella (photoreseptors). Tarkistin asiaa seuraavasta linkistä, vaikka kielen ja aiheen lukeminen on vaikeaa. Muistaisin myös lukeneeni siitä kuinka tavallisessa loisteputkessakin on tuota aluetta mukana. http://www.cc.jyu.fi/~aphalo/old_pages/pdf/notes1.pdf

( http://www.jyu.fi/bio/ymp/henkilo/People.php#Aphalo
http://www.cc.jyu.fi/~aphalo/
http://www.cc.jyu.fi/~aphalo/old_pages/photobio.html )


Kiitos muuten jo tässä vaiheessa osallistumisestasi, on tullut muutamia täällä ennen esittämättömiä tietojakin. Näkökulmasta siinäkin on vain kysymys, onko jokin ero merkittävä, samaten siinäkin onko Aquarelle siedettävän sävyinen. Kun minulla vierellä palaa toisessa akvaariossa pikku halogeeni ja kolmannessa 4200 Kelvinen monimetalli, jää Aquarelle todella "epävaloksi". Hailakan ohutta, kolkkoa ja violettia.

No onhan se jotenkin siedettävää sentään!

[JeepKimmo]

Kiitokset hienoista vastauksista!

Täytyy lukea ajatuksen kanssa muutama kerta läpi, jos jäis jotain, mistä kiinni ottaa . Toisaalta nuo käytännön kokemukset yhdistettynä "tieteeseen" ovat paras mahdollinen sekoitus.

[harrykaa]

Ohessa vielä lisää tekstiä.

On perusteita ihan antamiesi lukujen perusteella. Otetaan taulukossasi olevan 865 putken PUR/W eli 0,667 ja lisätään siihen pikkuisen. 1,245*0,667= 0,83. Kas kummaa, tuloksena on Aquarellen arvo. Päivänvaloputki antaa siis 80% Aquarellen tuottamasta.

Niin, kuten kirjoitin, mikäli tehoa lisätään, tulee epäedullisemmastakin yhdistelmästä riittävä tai jopa hyväkin kasveille. Mutta tämä siis tehonkulutuksen, ja T8 loisteputkien kysymyksessä ollessa myös tilankulutuksen kustannuksella. Sitten toinen asia on kokonaan myös se, että tuo fotosynteettisesti aktiivinen alue on hiukan erilainen erivärisillä kasveille. Varsinkin akvaariossa punalehtisemmät (esim. Echinodorus x barthii) kasvavat hyvin hiukan erilaisessa valossa kuin vaaleanvihreälehtiset (Echinodorus bleheri). Erityisen paljon eroja on myös eri leväryhmien viihtymisellä: esim. punalevä (Audouinella -turkkilevä) verus viherlevät, piilevät ja jopa sinibakteerit).


koska punainen aaltoalue on erittäin tärkeä, voisi PUR olla kenties painoitettu siihen.. vai onkohan sitä ikäänkuin jyvitetty lainkaan? Samaa ajattelin siinä kohtaa, kun huomasin lämpimämpien valkoisten polttimoiden puuttuvan esittämästäsi. Ehkä 830 sävyllä on parempi PUR kuin 865:llä?

No löytyy tietoja myös punaisemmista loisteputkista. Ohessa täydennettyä taulukkoa. Siis PUR on jyvitetty fotosynteettisesti aktiivisen alueen mukaisesti ja punainen (huippu 660nm) on siis painotettu. Eniten on painotettu sinistä. Vesikasvine kohdalla tämä on tärkeämpi, koska tiedetään sinisen valon (lyhytaaltoisen) tunkeutuvan veteen paljon paremmin kuin punaisen. Syvään veteen uppoaa vain sininen.

Philips metal halide (MHN150/TD/840):
150W, 4100 Kelvin, 11250 lux, PAR 207 uE/s/m2, PUR 116 uE/s/m2, PUR/W=0.773

Philips HPS sodium high pressure (C100S54/C/M):
100W, 5400 Kelvin, 7300 lux, PAR 140, PUR 72.8, PUR/W=0.728

Osram compact fluorescent T5 (Dulux L54):
55W, 5400 Kelvin, 4800 lux, PAR 72.2, PUR 36.3, PUR/W=0.66

Phillips Aquarelle fluorescent T8 (36TLD/89):
36W, 10000 Kelvin, 2450 lux, PAR 49.6, PUR 30, PUR/W=0.83

Philips high CRI fluorescent T8 (36TLD950):
36W, 5300 Kelvin, 2350 lux, PAR 42.8, PUR 23.4, PUR/W=0.65

Philips daylight fluorescent T8 (36TLD865):
36W, 6500 Kelvin, 3050 lux, PAR 46.2, PUR 24, PUR/W=0.667

GE Warm White fluorescent T12 (F40T12WWX):
40W, 3000 Kelvin, 3100 lux, PAR 40.7, PUR 18.1

GE Cool White fluorescent T8 (F32T8/741):
32W, 4100 Kelvin, 2850 lux, PAR 40.4, PUR 18.9

Terv.
Harry

PS Ohessa on muuten linkki, josta saa lisää tietoa fotosynteesissä käytössä olevasta spektristä (klorofylli a) verrattuna aurongonvalon spektriin. Näin ehkä selviää parhaiten se, miten ihmissilmä (auringonvalo) "näkee" valon erilailla kuin kasvi (fotosynteesi).

http://www.pci.unizh.ch/ihalainen/publi ... otosyn.pdf

[111na]

No löytyy tietoja myös punaisemmista loisteputkista. Ohessa täydennettyä taulukkoa. Siis PUR on jyvitetty fotosynteettisesti aktiivisen alueen mukaisesti ja punainen (huippu 660nm) on siis painotettu. Eniten on painotettu sinistä.

Tuosta jäi puuttumaan kiinnostavat tavallinen erittäin lämminsävyinen suurpainenatrium sekä varmasti täällä monia hyvin kiinnostava T8 830 ja 840, esim. Philips. Kaksi viimeistä putkea listassa on hyvin erikoisia. Mikä on lähteesi?

[harrykaa]

Mikä on lähteesi?

Lähde lukuihin löytyy Aqua Botanicilta:
http://www.aquabotanic.com/lightcompare.htm

Näitä lukuja (siis vielä kerran) on syytä tutkia tarkemmin, mikäli valaistus akvaariossa on vähäinen (esim. valotehoa loisteputkilla alle 0.5 wattia / litra). Tällöin alkaa monella kasvilla (etenkin syvissä tankeissa, yli 50 cm) olla vaikeuksia fotosynteesin kanssa. MUTTA jos valotehoa on 1 watti litraa kohti tai enemmän (jolloin siis CO-levitin alkaa olla välttämätön), ei näitä lukuja kannata juurikaan tuijottaa, mutta ehkä enemmän sitä, mikä näyttää hyvältä.

t. Harry