Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoille

Pidä päiväkirjaa akvaariostasi, tai dokumentoi akvaarioprojektisi etenemistä täällä
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 70
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Aura

Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoille

Viesti Kirjoittaja Sania »

Tämä on tavallaan jatkoa ketjulle: viewtopic.php?f=39&t=244304
Saamanne pitää, akvaarion pystyttämistä yksityiskohtaisesti kuvien kera. Päätin, että tarkoitus on perustaa multapohjainen low-teck akvaario ilman suodatusta ja (mahdollisesti) lämmitystä. Ja niin, että koitetaan pitää akvaariota maa-akvaario-/Walstad-tyyppisesti. Tämä on kokeilu, joten saa nähdä, mitä tuleman pitää. Akvaarion koko 74 l (sisämitat p58 x k38 x s33,5 cm), vesitilavuus täytenä n. 65 l. Valaistus tällä hetkellä 18 W:n loisteputki 4000 K ja kaksi 10 W:n energiasäästölamppua 4000 K. Kaikki polttimot on monta vuotta vanhat, joten teho on jo heikentynyt. Polttimoiden uusimista ja määrää sen jälkeen täytyy miettiä myöhemmin. Ei luonnonvaloa.

Kaikki kommentit on tervetulleita. :)
Liitteet
Alkutilanne oli tämä. Kaikki akvaariokasvit oli olosuhteiden pakosta siirretty ilmakasvatukseen, jotta saan Echinodorukset pois tieltä kasvamaan hydroon. Prosessissa menetettiin rusovesimiekka (E. x osiris), pikkusuokki (Helanthium tenellum) ja kapeakeiholehti (Sagittaria subulata). Erillisessä hydrolootassa kasvaa siis nyt jättivesimiekka (E. grisebachii ’Bleherae’), amazoninvesimiekka (E. grisebachii), herttavesimiekka (E. cordifolius) ja kirsikkavesimiekka (E. x barthii). Amazoni oli näistä haastavin, oli lähellä menehtyä. Akvaarioon siirtyy intianvesitähdikki (Hygrophila polysperma), hentorotala (Rotala rotundifolia), jaavansammal (Taxiphyllum barbieri), salaattisaniainen (Lomariopsis lineata) ja kelluhankasammal (Riccia fluitans). Jaavansaniaista (Microsorum pteropus) en säilyttänyt, sillä sitä kasvaa vanhempieni akvaariossa. Tästä vanhempieni akvaariosta tuon myös pistiaa (Pistia stratiotes) ja vallisneriaa (Vallisneria spiralis) tähän altaaseen. Nämä itse asiassa olisi menetetty myös ilmakasvatuksessa, mutta olivat turvassa toisessa akvaariossa sen aikaa.
Alkutilanne oli tämä. Kaikki akvaariokasvit oli olosuhteiden pakosta siirretty ilmakasvatukseen, jotta saan Echinodorukset pois tieltä kasvamaan hydroon. Prosessissa menetettiin rusovesimiekka (E. x osiris), pikkusuokki (Helanthium tenellum) ja kapeakeiholehti (Sagittaria subulata). Erillisessä hydrolootassa kasvaa siis nyt jättivesimiekka (E. grisebachii ’Bleherae’), amazoninvesimiekka (E. grisebachii), herttavesimiekka (E. cordifolius) ja kirsikkavesimiekka (E. x barthii). Amazoni oli näistä haastavin, oli lähellä menehtyä. Akvaarioon siirtyy intianvesitähdikki (Hygrophila polysperma), hentorotala (Rotala rotundifolia), jaavansammal (Taxiphyllum barbieri), salaattisaniainen (Lomariopsis lineata) ja kelluhankasammal (Riccia fluitans). Jaavansaniaista (Microsorum pteropus) en säilyttänyt, sillä sitä kasvaa vanhempieni akvaariossa. Tästä vanhempieni akvaariosta tuon myös pistiaa (Pistia stratiotes) ja vallisneriaa (Vallisneria spiralis) tähän altaaseen. Nämä itse asiassa olisi menetetty myös ilmakasvatuksessa, mutta olivat turvassa toisessa akvaariossa sen aikaa.
Kasvit kiskottuina irti kasvusammalalustasta, odottamassa uudelleenistutusta akvaarioon. Loppuvaiheessa terraariossa ei ollut juuri muuta kuin nämä, villiintyneet intianvesitähdikki ja hentorotala. Oli muuten kova työ käsitellä näitä, takertuivat lehdistään jotenkin toisiinsa ja jopa mun hiuksiin ja paitaan. Yritin olla kuitenkin mahdollisimman hellä, sillä tarvitsin kasvuvoimaa uuteen akvaarioon.
Kasvit kiskottuina irti kasvusammalalustasta, odottamassa uudelleenistutusta akvaarioon. Loppuvaiheessa terraariossa ei ollut juuri muuta kuin nämä, villiintyneet intianvesitähdikki ja hentorotala. Oli muuten kova työ käsitellä näitä, takertuivat lehdistään jotenkin toisiinsa ja jopa mun hiuksiin ja paitaan. Yritin olla kuitenkin mahdollisimman hellä, sillä tarvitsin kasvuvoimaa uuteen akvaarioon.
Käytin multana Kekkilän viherkasvimultaa. Se vaikutti sillä hetkellä kotoa löytyvistä mullista sopivimmalta. Katsoin netistä, että Kekkilän luonnonmukainen kylvö- ja taimimulta olisi ollut hyvän oloista, vähemmän lannoitettua, mutta päätin pärjätä tällä viherkasvimullalla. Se sisältää myös savea ja runsaasti kaliumia:<br />Raaka-aineet: Erilaiset turvelaadut, hiekka, karkea ja hieno hieta sekä hietasavi <br />Karkeusaste: Keskikarkea, seulottu kiekkoseulalla 60 x 12 mm <br />Lisätyt aineet: 6,0 kg/m3 Mg-pitoinen kalkkikivijauhe, (hieno laatu), 1,2 kg/m3 Kekkilä Pot GrowTM peruslannoite (NPK 6-12-24 + hivenravinteet) sekä AquaGro kostutusaine <br />Johtokyky 15 mS/m <br />pH 6,5 <br />Typpi (N) vesiliukoinen 170 mg/kg ka <br />Fosfori (P) liukoinen 190 mg/kg ka <br />Kalium (K) liukoinen 600 mg/kg ka <br />Orgaaninen aines 19 %<br />Multaa oli vajaa 10 l säkki (∼8-9 l). Kuivana tasaisesti levitettynä ilman tiivistämistä mullan paksuus oli noin 7 cm. Kuivana, kunnolla painamalla tiivistettynä ehkä noin 4 cm. Tässä multa kuivana.
Käytin multana Kekkilän viherkasvimultaa. Se vaikutti sillä hetkellä kotoa löytyvistä mullista sopivimmalta. Katsoin netistä, että Kekkilän luonnonmukainen kylvö- ja taimimulta olisi ollut hyvän oloista, vähemmän lannoitettua, mutta päätin pärjätä tällä viherkasvimullalla. Se sisältää myös savea ja runsaasti kaliumia:
Raaka-aineet: Erilaiset turvelaadut, hiekka, karkea ja hieno hieta sekä hietasavi
Karkeusaste: Keskikarkea, seulottu kiekkoseulalla 60 x 12 mm
Lisätyt aineet: 6,0 kg/m3 Mg-pitoinen kalkkikivijauhe, (hieno laatu), 1,2 kg/m3 Kekkilä Pot GrowTM peruslannoite (NPK 6-12-24 + hivenravinteet) sekä AquaGro kostutusaine
Johtokyky 15 mS/m
pH 6,5
Typpi (N) vesiliukoinen 170 mg/kg ka
Fosfori (P) liukoinen 190 mg/kg ka
Kalium (K) liukoinen 600 mg/kg ka
Orgaaninen aines 19 %
Multaa oli vajaa 10 l säkki (∼8-9 l). Kuivana tasaisesti levitettynä ilman tiivistämistä mullan paksuus oli noin 7 cm. Kuivana, kunnolla painamalla tiivistettynä ehkä noin 4 cm. Tässä multa kuivana.
Ja tässä hyvin kostutettuna liejuna. Ei kannata odottaa että vettyy itsekseen, vaan puristelemalla ja sekoittamalla saa veden imeytymään aika hyvin. Kaikki tietää jotka multaa on joskus esikostuttanut ennen mullanvaihtoa.
Ja tässä hyvin kostutettuna liejuna. Ei kannata odottaa että vettyy itsekseen, vaan puristelemalla ja sekoittamalla saa veden imeytymään aika hyvin. Kaikki tietää jotka multaa on joskus esikostuttanut ennen mullanvaihtoa.
Kannot, joissa oli valmiina vähän jaavansammalta, salaattisaniaista ja kelluhankasammalta. Isoin kanto seisoo pohjalasia vasten, ettei sen paino lyttää multaa ja aiheuta anaerobisia ongelmia. Yritin myös vähän muotoilla pohjaa. En mitenkään erityisesti tiivistänyt liejua, vain muotoilu. Tähän siis ei tullut eikä ollut tarkoituskaan tulla soraa tai hiekkaa päälle. Toivotaan, että sora”cap” Walstad-akvaarioissa on vain esteettinen juttu, ettei tästä kokeilusta tule täyttä katastrofia.
Kannot, joissa oli valmiina vähän jaavansammalta, salaattisaniaista ja kelluhankasammalta. Isoin kanto seisoo pohjalasia vasten, ettei sen paino lyttää multaa ja aiheuta anaerobisia ongelmia. Yritin myös vähän muotoilla pohjaa. En mitenkään erityisesti tiivistänyt liejua, vain muotoilu. Tähän siis ei tullut eikä ollut tarkoituskaan tulla soraa tai hiekkaa päälle. Toivotaan, että sora”cap” Walstad-akvaarioissa on vain esteettinen juttu, ettei tästä kokeilusta tule täyttä katastrofia.
Intianvesitähdikki ja hentorotala istutettuna.
Intianvesitähdikki ja hentorotala istutettuna.
Sitten lirutettiin vesi varovasti muovin päälle. Vähän jännitti myös, koska akvaario on muutettu sen jälkeen kun siinä on viimeksi ollut kunnolla vettä. Ei kuitenkaan pettänyt mua (olen vähän kiintynyt häneen, messingin väriset kehykset ja kaikki *silittelee kehyksien pintaa*).
Sitten lirutettiin vesi varovasti muovin päälle. Vähän jännitti myös, koska akvaario on muutettu sen jälkeen kun siinä on viimeksi ollut kunnolla vettä. Ei kuitenkaan pettänyt mua (olen vähän kiintynyt häneen, messingin väriset kehykset ja kaikki *silittelee kehyksien pintaa*).
Tässä täytettynä. Oli yllättävän kirkasta vettä, vain vähän pientä sameutta, huomaa että mullassa on savea seassa. Vesitilavuus on tällä hetkellä n. 50 l, katsoin, että ainakin sen verran lisäsin vettä pohja-aineksen, kantojen ja kasvien lisäämisen jälkeen (ehkä vähän runsas 50 l). Luulen, että jätän pinnan pysyvästi tähän korkeuteen, niin isoimman kannon päälle saa nosteltua kasveja ilmakasvatukseen, jos siellä viihtyvät.
Tässä täytettynä. Oli yllättävän kirkasta vettä, vain vähän pientä sameutta, huomaa että mullassa on savea seassa. Vesitilavuus on tällä hetkellä n. 50 l, katsoin, että ainakin sen verran lisäsin vettä pohja-aineksen, kantojen ja kasvien lisäämisen jälkeen (ehkä vähän runsas 50 l). Luulen, että jätän pinnan pysyvästi tähän korkeuteen, niin isoimman kannon päälle saa nosteltua kasveja ilmakasvatukseen, jos siellä viihtyvät.
Vähän turvehippuja ja pieni kannonpalanen kelluvat.
Vähän turvehippuja ja pieni kannonpalanen kelluvat.
Tässä vielä lähikuvaa mullan koostumuksesta. Toivottavasti ei ollut huono valinta.
Tässä vielä lähikuvaa mullan koostumuksesta. Toivottavasti ei ollut huono valinta.
Vesi ei seuraavana aamuna ollut juurikaan tuosta selkiytynyt, joten siitä ei kuvaa, mutta kasvien latvat ponnistavat ahkerasti ylös vedestä.
Vesi ei seuraavana aamuna ollut juurikaan tuosta selkiytynyt, joten siitä ei kuvaa, mutta kasvien latvat ponnistavat ahkerasti ylös vedestä.
Tässä vesijohtoveden laatu (näyte otettu 6 vko ennen akvaarion perustamista). Osaako joku viisaampi sanoa, onko näissä jotain ongelmallista? Itse osaan sanoa vain sen, että kovuus on ihan kivaa luokkaa. Voin päivitellä uusia tietoja, kun tulee seuraava raportti. Kannattaakohan testata vielä omasta hanasta otettu näyte esim. akvaarioliikkeessä vähän laajemmin? Minulla ei vielä ole mitään vesitestejä, joten akvaariovedenkään arvoja en nyt tiedä.
Tässä vesijohtoveden laatu (näyte otettu 6 vko ennen akvaarion perustamista). Osaako joku viisaampi sanoa, onko näissä jotain ongelmallista? Itse osaan sanoa vain sen, että kovuus on ihan kivaa luokkaa. Voin päivitellä uusia tietoja, kun tulee seuraava raportti. Kannattaakohan testata vielä omasta hanasta otettu näyte esim. akvaarioliikkeessä vähän laajemmin? Minulla ei vielä ole mitään vesitestejä, joten akvaariovedenkään arvoja en nyt tiedä.
65 l multa-akvaario
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 70
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Aura

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja Sania »

En ole päättänyt vielä kumman kalan haluan tähän, vyövaanijan (Epiplatys annulatus) vai korurihmakalan (Trichopsis pumila). Kutkuttaisi biotooppiakvaario korurihman ympärille, sillä minulla olisi siihen kasveja valmiina. Haluaisin joka tapauksessa pitää kasvilajien määrän pienenä, joten korurihmabiotooppiin jäisi vain hentorotala, kelluhankasammal, jaavansammal, salaattisaniainen ja pistia. Mutta tällaisessa Walstad-akvaariossa olisi hyvä saada koko pohjapinta-ala kasvien peittoon (pohja juuria täyteen), joten ongelma on siinä, ettei mulla ole mitään matalaksi jäävää Kaakkois-Aasialaista kasvia etualalle (Korurihmakala elää yhden lähteen mukaan Vietnamissa, Thaimaassa, Laosissa, Malakan niemimaalla ja Sumatralla). Pitäisi sitten ostaa, mutta mitä kasvia? Ei ole ihan hirveesti vaihtoehtoja. Jaavansaniaisen voisi ottaa mahdollisesti sitten mukaan, se sopii, mutta silti pohjalle pitäisi saada jotain. No mutta tätä voin vielä miettiä.

Kysykää, jos unohdin jotain elintärkeää tietoa pois.
65 l multa-akvaario
Teemu Salonen
Elite Member
Elite Member
Viestit: 5534
Liittynyt: 19:54, 02.10.2005
Akvaarioseurat: Suomen meriakvaarioseura facebook
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Espoo

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja Teemu Salonen »

Noihin energiansäästölamppuihin en ota kantaa koska en niiden teknologiaa pahemmin tunne. Mainitsit kuitenkin että kaikki valaisulähteet, myös se loisteputki on vuosia vanhoja. Suosittelen vaihtamaan sen loisteputken uuteen, mielummin lähellä 10 000K akvaariokäyttöön tarkoitettuun putkeen koska tuolla ravinnemäärällä ja väärän spektrin valolla allas on täynnä leviä "nanosekunnissa".
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Tosi mielenkiintoinen kokeilu! Jos tuossa käy hyvin, saatan minäkin innostua kokeilemaan jotain tämäntyyppistä. Minä kyllä en aio jättää vesiä vaihtamatta. Eikös Walstadin systeemi ole samalla "vanhavesiakvaario" eli vedenvaihtoja ei tehdä, vai kuinka? Vesiä vaihtaessa saattaa tulla ongelmaksi, että multa pöllyää ylös. Saa nähdä, jääkö sun akvaariossa paljon multahituja kellumaan veteen. Kun ei ole vedenkiertoa, voi laskea, montako hitua on kuutiosentissä, kun joka ikinen hitu todellakin on täysin paikallaan. Ei välttämättä ole kaunein näky. Mutta ehkäpä multa laskeutuu hyvin pohjaan. Kun sulla ei ole sorakerrosta päällä, niin jos nitriitit nousee, et voi noin vain lykätä altaaseen suodatinta, vaan sun pitää luultavasti purkaa koko systeemi. Eli hatunnosto rohkeudesta!

Vesitestejä sie kyllä tarviit. Varsinkin kun sulla ei oo suodatinta eikä vedenkiertoa, niin sun pitää seurata, kuinka nitriitit kehittyy. Itse ostaisin koko sarjan NH4, NO2, NO3, niin näet miten typpikierto pelaa. Ja muista, ei mitään tikkutestejä, vaan JBL:n tippatestit! Jos haluat seurata ravinteitakin, niin JBL:n testisalkku. Jos meet kauppaan testauttamaan, niin mikset testaisi akvaariovettä hanaveden sijasta!

Sanoit, että kutkuttaisi biotooppiakvaario korurihmalla. Minä ostin just hyvän saksalaisen labyrinttikalakirjan (Linke: Labyrinthfische), jossa on jokaikisestä labyrinttilajista biotooppikuvauksia. Haluatko, että suomennan sulle tähän korurihman biotooppikuvauksen?
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 70
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Aura

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja Sania »

Otin Teemun varoituksesta vaarin. En ostanut uutta loisteputkea (vielä, ei mahdollisuutta), vaan tyrkkäsin tuonne isoposliinikukan ja juorun pistokkaita ilma-aukoista sisään imemään suurinta ravinnekuormaa vedestä. Mietiskelin noita pajunoksiakin mutta… Levää voi tulla ja olen siihen henkisesti varautunut. Katsotaan miten käy. Vesi on hieman sameaa vielä, mutta varsinaista leväkasvustoa ei vielä näy. Pinnalla on vähän bakteerikalvoa. Haittaako se tällä hetkellä vai pärjäileekö kasvit tuolla itse tuottamansa hapen ja hiilidioksidin kanssa?

Veden lisäämisen (vedenvaihdon yhteydessä) voi tehdä laskemalla sopivan kokoisella kulholla vettä altaaseen ja pyöräyttämällä kulhon ylös vedestä niin, että ei aiheuta juurikaan pyörteitä vedessä. Ei kannata missään nimessä kaataa tuonne vettä. Tämä allas on niin pieni, että tuollaista lipittämistä vielä jaksaa tehdä. Isommassa altaassa menisi ikä ja terveys. Toisaalta Walstad-akvaariossa vedenvaihtoja ei pitäisi tarvita tehdä kuin harvoin.
Minä tykkään noista hitusista, en haluakaan steriilin näköistä akvaariota. Kyllä osa on jo laskeutunut pohjaan ja luulen että kaikki ajan kanssa. En tiedä mitä rohkeutta tässä tarvitaan, kaloja ei tuolla vielä ole eikä tule ennen kuin olen varma, että akvaario pelittää. Toki kasvit voi ottaa vähän nokkiinsa nitriitistä (tai muista myrkyistä, joihin tulen ehkä törmäämään), mutta toivottavasti ei kaikki kuole. Ajattelin itse asiassa testauttaa sekä vesijohtoveden että akvaarioveden vähän laajemmin. Itselle ostan sitten vaan välttämättömimmät testit.
Ihanaa, jos vaan jaksat suomennella minulle. Englanti taittuisi mutta saksa ei ollenkaan. Kaikki tieto on tervetullutta.

Höpöttelen tänne ajatuksiani, jos ihmisiä kiinnostaa lukea tällaisia pohdintoja.
Olen ruokkinut allasta niin kuin ruokkisin siihen suunniteltua kalamäärää runsaasti. Olen antanut pohjan olla mahdollisimman rauhassa, ei ole kyllä ollut tarvettakaan koskea siihen. Lämpötila pysyttelee samassa kuin huoneen lämpö valaistuksesta huolimatta eli tällä hetkellä 23-24 astetta. Tämän alemmaksi lämpötila tuskin menee talvellakaan, minä itse tykkään lämpimästä. Tuossa 30 asteen helteillä asunnon lämpötila oli päivisin hetkellisesti maksimissaan 28 astetta. Kasvit on lähteneet mielestäni hyvin kasvuun. Eipä tässä mitään muuta ihmeellistä tapahdu, näillä mennään. Katsotaan, missä vaiheessa pääsen kaupoille, sitten saan tietää enemmän altaan tilasta.

Korurihma-biotooppiin sopivia etualan kasveja löysin pikkukonnanputken ja hentonauharuohon (mahtaisinko saada kasvamaan), jotka voisivat tulla kyseeseen. Mutta toisaalta tästä akvaariosta ei voi kuitenkaan tehdä luonnollista ympäristöä muistuttavaa, sillä suurin osa pohjapinta-alasta täytyisi olla kasvien peitossa. Ei mikään luonnon vesistö näytä siltä, miltä akvaario tulee näyttämään. Jos olisi mahdollista tehdä paludaarion tyyppinen ratkaisu, jossa suurin osa kasveista kasvaisi pinnan yläpuolelle, mutta niiden juuret ulottuisivat pohjaan asti, jolloin pohja saisi happea. Vähän liittämäni kuvan tyyliin (se on ladattu täältä: https://tankaddict.com/sparkling-gourami/). Silloin se voisi näyttää vähän luonnollisemmalle, enemmän rantapenkereelle. Mutta tämä mun purkki on kai vähän pieni sellaiseen?
Noista huonekasvien pistokkaista sain idean kartoittaa, mistä kaikki asunnossani elelevät kasvit ovat peräisin ja mille alueille ne ovat luonnonvaraisina levinneet. En haluaisi ostaa mitään ylimääräistä eli en myöskään lisää kasvilajeja, joten joudun pärjäämään sillä, mitä mulla on. Siitä voin joustaa, että ostan jotain matalaksi jäävää etualan kasvia, mutta en muuta.

KORURIHMAKALA-BIOTOOPPIIN (Vietnam, Thaimaa, Laos, Kambodža, Malakan niemimaa ja Sumatra)

hentorotala (Rotala rotundifolia)
Intiasta Japaniin

pistia (Pistia stratiotes)
tropiikki, subtropiikki

jaavansammal (Taxiphyllum barbieri)
Intia, Kaakkois-Aasia

kelluhankasammal (Riccia fluitans)
maailmanlaajuinen

salaattisaniainen (Lomariopsis lineata)
Tenasserim Myanmarissa, Thaimaa, Etelä-Vietnam, Malakan niemimaa, Indonesia, Uusi-Guinea, Filippiinit

jaavansaniainen (Microsorum pteropus)
Intiasta Filippiineille ja Uuteen-Guineaan

isoposliinikukka (Hoya carnosa)
Itä-Kiina, Japani, Malesia, Taiwan, Vietnam

Ja ehkä:

vallisneria (Vallisneria spiralis)
Etelä-Eurooppa, Pohjois-Arfikka (Saharan pohjois- ja eteläpuoli), Lähi-Itä, Lounais-Aasia. Levinnyt lisäksi: Ranska, Belgia, Alankomaat, eteläinen Britannia, Puola, Venäjä, Kaukasus, Kazakstan, Pohjois-Amerikka, Länsi-Intia, Uusi-Seelanti, Uusi Kaledonia, Havaijin saaret, Intia, Pakistan, Bangladesh, Myanmar ja Thaimaa.

kultaköynnös (Epipremnum aureum)
Seurasaaret. Levinnyt lisäksi: Australia, Indonesia, Kiina, Japani, Intia, Malesia, Hawaii, Keski- ja Etelä-Amerikka, eteläinen Florida and Karibia)

VYÖVAANIJA-BIOTOOPPIIN (Länsi-Afrikka: Guinea, Sierra Leone ja Liberia)

pistia (Pistia stratiotes)

kelluhankasammal (Riccia fluitans)

rönsylilja (Chrolophytom comosum)
trooppinen ja etelä Afrikka: Etiopia, Kenia, Tansania, Uganda, Kamerun, Päiväntasaajan Guinea, Zaire, Norsunluurannikko, Liberia, Nigeria, Sierra Leone, Malawi, Mosambik, Sambia, Zimbabwe, Etelä-Afrikka ja Swazimaa; ehkä trooppinen Aasia

Ja ehkä (ovat sentään Afrikasta):

vallisneria (Vallisneria spiralis)

kultapalmu (Dypsis lutescens)
Madagaskar ja Afrikka

muratti (Hedera helix)
Pohjois-Afrikka: Algeria, Libya, Marokko ja Tunisia; Azorit, Madeiran saaret, Kanariansaaret, koko Eurooppa ja Länsi-Aasia: Kypros, Israel, Libanon, Syyria, Turkki, Armenia, Georgia ja eteläinen Venäjä.

palmuvehka (Chrolophytom comosum)
Afrikka: Kenia, Tansaniasta Nataliin ja Zanzibariin

Aasia-biotooppi on helpompi toteuttaa. Kaikki huonekasvit siis pitäisi kasvattaa vain juuret vedessä ”rantatörmämäisesti”. Eri asia, miten sen törmän toteuttaa. Huonekasveissa on se ongelma, että ovat niin isoiksi kasvavia (varsinkin joku palmuvehka tai kultapalmu). Ainakin takaosa pitäisi olla ilman kansilaseja. Lisäksi esim. ainakin kultaköynnöksen juuret on niin vahvat ja tunkeutuvat, että pelkään akvaarion silikonisaumojen puolesta, jos se ajan kanssa saisi kasvattaa juuriaan pohjaan.
Harmi, etten voi hyödyntää juoruja näissä biotooppiasioissa. Mulla on niin söpö minijuoru, joka olisi ihan omiaan paludaariossa.
Liitteet
x1080.jpg
65 l multa-akvaario
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Bakteerikalvosta ei varmaan ole kasveille haittaa.

Millaisia vedenvaihtoja Walstad suosittelee tällaiseen akvaarioon?

Minullakin on paljon hitusia yhdessä akvaariossa, mutta siinä on hiekkapohja ja voimakas veden kierto, ja tykkään myös luonnollisesta näkymästä. Minua haittaa kuitenkin, jos hituset lilluu paikallaan. Tästä on kokemusta sairaala-akvaariosta, jossa ei ollut mitään veden kiertoa, ei edes lämmitintä. Tietysti makuasia.

Rohkeudeksi ajattelin sitä, että voihan olla, että sitten, kun laitat kalat, huomaatkin, että nitriitti pysyy korkealla, eikä ole enää muuta tehtävissä kuin ottaa kalat pois. Mutta jos laitat sinne kuormitusta noin paljon jo ennen kaloja, niin kaipa ne kalat voi sitten laittaa turvallisesti. Kasvit ei ota nokkiinsa nitriitistä.

Anna vain tulla pohdinnat ja kokemukset. Minua ainakin kiinnostaa lukea kaikki.

Kasvien juuret eivät tuota happea, eivät vaikka lehdet olisivat ilmassa. Ilmalehtien yhteyttämisessä syntyvä happi vapautuu lehtien ilmaraoista. Juuret päinvastoin tarvitsevat vähän happea.

Köynnöskasvien juuret on helppo laittaa akvaarioon: Varsi kiinni sopivasti akvaarion yläpuolelle ja peitinlasiin reikä, josta varsi menee veteen. Muilla kuin köynnöskasveilla se on vaikeampi toteuttaa. Minulla on parissa akvaariossa kultaköynnöksen juuret. Varren kasvunopeus on ollut 7-8 metriä vuodessa (varsi nousee yläkertaan, jossa on paljon valoa). Niitä juuria voi välillä vähän nostella, niin eivät mene pohjaan. Oletko lukenut jostain, että kultaköynnöksen juuri voisi olla saumoille vahingollinen? Minulle ei ole tullut mieleen.

Sitten se kirja. Korurihman biotooppikuvaus on valitettavasti aika lyhyt. Näin siinä lukee: "Löysin näitä kaloja usein umpeenkasvaneista lätäkkömäisistä vesikeräytymistä ja kapeista matalista ojista Bangkokin välittömästä läheisyydestä. Hyvin tiivis kelluskasvipeite jätti usein vain pienen osan vedenpinnasta vapaaksi. Näiden biotooppien lämpötila saavutti pinnalla noin 33 astetta. Happipitoisuus oli hyvin alhainen. Nämä kalat elävät usein yhdessä seuraavien kanssa: Trichogaster trichpterus, Trichogaster pectoralis, Trichopsis vittata ja Anabas testudineus, jotka käyttävät ravinnokseen sen poikasia. Korurihmakalaa voi usein havainnoida pienissä 6-10 yksilön ryhmissä. Usein näissä ryhmissä on myös pieniä korkeintaan 5 cm pitkiä Trichogaster trichpterus -yksilöitä." Et sinä tästä varmaan paljon hyödy, kun et kaiketi voi tähän akvaarioon laittaa tiivistä kelluskasvipeitettä. Hoidosta lukee mm. seuraavaa: "Vesiarvot ovat toisarvoisia kunhan vesi ei ole äärimmäisen kovaa ja alkaalista. Veden lämpötila voi olla noin 25 astetta... Trichopsis pumila on rauhallinen akvaarioasukas... joko lajiakvaario tai vain samankokoisia rauhallisia kaloja. Trichopsis pumila Vietnamista on näköjään herkempi kuin muut suvun lajit." Kun olen selaillut noita kuvauksia ja muita matkakertomuksia, niin monet rihmakalat ja jotkut Betta-lajit (mm. splendens) näköjään säännöllisesti elävät pienissä lätäkkö-tyyppisissä vesissä, joiden vesiarvot ja lämpötila vaihtelevat hyvin paljon. Nämä lätäköt ja ojat vaikuttavat usein pilaantuneilta, mutta bakteeritiheys on kuitenkin matalampi kuin akvaarioissa (ilman UV-C-sterilisaattoria!). Kirjoittaja on Horst Linke, yksi eturivin labyrinttiguruja. Hän on mm. nimennyt kolme labyrinttilajia (Betta hendra, Parosphromenus gunawani ja Parosphromenus phoenicurus) ja Parosphromenus linkei on nimetty hänen kunniakseen. Näköjään on havainnoinut luonnossa useimpia lajeja, myös monta vielä nimeämätöntä Betta ja Parosphromenus sp.:tä.
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 70
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Aura

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja Sania »

Walstad vahtaa vettä toimivaan akvaarioon kaksi kertaa vuodessa 25-50 %, jos ongelmia ei ole (esim. nitriittiä).
Juu ehdottomasti ajattelin kuormittaa allasta kalanruoalla jo ennen kalojen tuomista niin, että kuormitus ei muutu mihinkään kalojen myötä. Näin on mahdollisimman riskitöntä.

Walstad kirjoittaa kirjassaan aika tarkasti tuosta pohjan toiminnasta. Sopivan ravinteiden sidonnan ja vapautuksen kannalta ymmärtääkseni on tärkeää, että multapohjassa on sekä anaerobisia että hapekkaita aerobisia kohtia, ”lokeroita”. Anaerobisissa olosuhteissa esim. rauta muuttuu oksidimuodosta vapaaseen muotoon, jota kasvit pystyvät hyödyntämään (oksidimuotoa ei). Anaerobisissa olosuhteissa kuitenkin syntyy monia myrkyllisiä aineita, joista Walstad mainitsee erityisesti vetysulfidin. Tämän vuoksi on tärkeää, ettei pohja ole liian anaerobinen (haitallisten yhdisteiden pitoisuudet eivät pääse nousemaan taivaisiin), mitä multapohja olisi ilman runsasta kasvien kasvua ja juuristoa. Walstad kirjoittaa siitä, että kasvit (varsinkin veden pinnan yläpuolelle kasvavat) todella kuljettavat happea lehdistä (joissa siis tapahtuu yhteyttäminen) juuristoonsa ja sitä siirtyy juurista myös kasvualustaan (varsinkin juurten päistä). Näin kasvit luovat juurilleen sopivan, ei-myrkyllisen, pienympäristön ja samalla hyvän elinympäristön aerobisille bakteereille. Koska nämä ”lokerot” ovat pienessä mittakaavassa (juuret on tiheässä), anaerobisesta lokerosta pääsee siirtymään esim. tuota hyödynnettävää rautaa (jota Walstad käytti erityisesti esimerkkinä) juurille ennen kuin se ehtii reagoida takaisin oksidiksi (myös orgaaninen aines edesauttaa raudan pysymistä). Walstad sanoo, että multapohjakin alkaa mätänemään ilman riittävää kasvien kasvua ja että vesikasvit ovat myöskin sopeutuneet toimimaan kuten edellä kuvasin (joillakin lajeilla on tähän tarkoitukseen sellainen putkirakenne jne.).
Tuosta pohjan toiminnasta on kokonainen luku. Kerroin vain pääperiaatteen ja esimerkkejä. En rupea suoraan siteeraamaan, sillä tekstiä on niin paljon. En myöskään lähde referoimaan tarkemmin, koska sitten varmaan alkaisi mennä metsään, sillä itsekin ymmärsin tuon juuri ja juuri. Toivottavasti nytkin kirjoitin kaiken oikein. No jos tässä on väärää tietoa, otan vastuun, mutta tiedot voi varmistaa tuosta kirjasta (Ecology of the planted aquarium, A practical manual and scientific treatise for the home aquarist, Diana L. Walstad, Echinodorus Publishing, 1999. Jos joku etsii.).

Laitoin isoposliinikukan altaan ilmatilaan yksi varren osa vedessä, muuten ilmassa (katso kuva). Saa nähdä mitä tykkää. Laskin tilapäisesti hieman veden pintaa, ettei Hoya luule hukkuvansa ja järkyty. Kultaköynnöksestä sen verran, että olen vaan nähnyt, kuinka tiukasti sen juuret takertuvat ikkunanpieliin kiinni ja tunkeutuvat ikkunankarmin väliin. On entinen ikkunankarmi sen jälkeen, ainakin noin niin kuin esteettisestä näkökulmasta. Ei se sentään kai karmia pysty hajottamaan. Nimenomaan haluaisin, että juuret menisivät pohjaan asti, juuri tuon pohjan toiminnan takia. Mutta ehkä kannattaa valita vähän hentojuurisempia kasveja varmuuden vuoksi (kultaköynnöksellähän on aika jytyt juuret). En tiedä millainen tuo Hoya on, mutta katsotaan.

Kiitos suomennoksesta. Ihan kiva kuulla (lisää) varmistusta noihin lämpötila-, happi- ja vesiarvojuttuihin. Parempi kuitenkin pitää kalaa mieluummin herkkänä kuin sairastuttaa ne. Toisaalta ei saa hyysätä liikaa, ettei tule vahingossa koko ajan heilautelleeksi vesiarvoja. Esim. tämä lajin kohdalla on varmasti parempi antaa lämpötilan kohota helteellä vähän korkeammaksi kuin koko ajan yrittää viilentää esim. vedenvahdoilla, sillä siinä heilahtelee lämpötila vaan turhaan edes takaisin ja kalat stressaa. Jos kerran kala on sopeutunut lämpötilan kohoamiseen.
Luulen, että olen jo valinnut näistä tuon korurihmulin. Tykkään vaan jostain syystä rihmakaloista niin paljon. Vaikka vyövaanija on tosi nätti kala.
Liitteet
IMG_20200703_194259.jpg
65 l multa-akvaario
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Anaerobisissa olosuhteissa toimii varmaan myös denitrifikaatio, joten osasta nitraattia päästään eroon, sikäli kun sitä jää kasveilta käyttämättä.

Kasvit tietenkin kuljettavat happea juuriin, koska siellä on suuri tarve sille, mutten uskonut, että happea vapautuisi juurista ympäristöön. Olin niin varma asiasta, etten tarkistanut sitä. Nyt etsin vähän tietoa tieteellisistä artikkeleista (esim. https://www.jstor.org/stable/3544675?seq=1), ja näin tosiaan on: vesikasvit vapauttavat happea juurien ympäristöön, jotkut vain vähän mutta jotkut muut jopa merkittäviä määriä, ja sillä arvellaan tosiaan olevan merkitystä ravinteiden otossa. Tämä onkin hyvä tieto: ilmalehtiset kasvit hapettavat sitä myötä myös vettä!

Toivottavasti en taas latele harhaoppeja, mutta luulen, että kultaköynnöksen juuret, joilla se ottaa ravinteita maasta tai vedestä, ja kiipimäjuuret, joilla se tarrautuu kiinni ikkunankarmiin tai luonnossa puunrunkoon, ovat eri asia. Ne kiipimäjuuret tosiaan saattavat tehdä ilkeätä jälkeä huonekaluihin, mutta eivät akvaariossa olevat juuret minusta käyttäydy siten: eivät tarraudu kiinni vaan vain roikkuvat vedessä tai menevät hiekkaan. Ne ovat erinäköisiäkin kuin ne lehtien tyvestä lähtevät kiipimäjuuret.

Korurihmakalalla voi varmasti antaa lämpötilan nousta niin paljon kuin Suomessa nousee. Kirjassa lukee myös, että kutua varten lämpötila nostetaan 28-30 asteeseen, joten jos lämmöt kesällä nousee tuonne itsekseen, niin sehän passaa täydellisesti! Ja luulisi talvilämpöjen 23-24 riittävän. Voisit ehkä silti kokeilla lämmitintä kyljellään takalasissa pohjan tuntumassa siksikin, että nouseva lämmin vesi kierrättäisi vettä hiljalleen. En tietysti tiedä, mitä Walstad tykkäisi tästä...
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 70
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Aura

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja Sania »

Kyllä, nyt kun lukaisin uudestaan tuota kohtaa kirjassa, tajusin että denitrifikaatio taitaa olla tällaisessa akvaariossa se pääväylä, millä ylimäärä typestä poistuu akvaariosta (57 % koko typpikuormasta). Akvaariossa, jossa on tehokas suodatus ja joka sopukka hapetettu, denitrifikaatiota ei pääse tapahtumaan ja nitraattia kertyy veteen. Siksi olisi tärkeää normiakvaariossakin päästää suodattimeen kertymään välillä möhnää sen verran, että anaerobisia kohtia pääsee syntymään suodatinmassaan.
Kasvit kuulemma tykkäävät käyttää typen mieluiten ammoniumina ja nimenomaan vedestä lehtien kautta.

Tuo juurten happiaineenvaihdunnan toiminta on kyllä tosiaan ihana tieto! Itse olen huomannut, että ilmakasvatetutkin akvaariokasvit sietävät juuristossa seisovaa vettä hyvin (esim. minulla tuo kasvusammal lillui kokonaan vedessä). Suurin osa huonekasveista sitten taas ei, joten maalaisjärjenkin kanssa ajateltuna varmasti jotain sopeutumaa on tapahtunut vesikasveissa juurten hapettomiin olosuhteisiin.

Walstad pitää akvaarioissaan lämmitintä tarvittaessa, se on ihan vaan kalojenkin takia välttämätöntä. Talvella ikkunan edessä voisi joillekin kalalajeille tulla kylmä. Myös pieni suodatin vettä kierrättämässä on ”sallittua”, kasvitkin saavat tehokkaammin hiilidioksidia ja muita ravinteita. Walstad itsekin pitää monissa akvaarioissaan. Itse asiassa minusta on outoa, että tästä Walstad-metodista on netissä niin tarkkoja ohjeita, sillä minun käsitykseni mukaan Walstad itse on todella joustava. Hänen ajatuksensa on se, että luonnonmukaisuus ja tekniikattomuus viedään jokaisessa akvaariossa niin pitkälle kuin se on mahdollista ja jokainen akvaario on yksilö. Esim. jos haluaa pitää suurempaa kalamäärää, suodatin on ihan hyvä lisä. Ja jos vesijohtovesi on pehmeää ja ”ioniköyhää”, voi olla tarpeellista lisätä kasveille erityisesti K, Ca ja Mg. Eli lannoittaa akvaariota, vaikka se ei kuulu ”menetelmään”. Mutta ajatus on, että akvaariota on mahdollista pitää melkeinpä huoltovapaasti ja tekniikattomasti kalanruoalla, harvoilla vedenvaihdoilla ja kasvien karsimisella. Mutta tosiaan ensimmäisestä akvaariostaan haaveileva harrastaja ei välttämättä jaksaisi perehtyä asioihin näin perusteellisesti ja pettymys ja paniikki voisi olla kova, jos homma ei toimikaan kaavan mukaan.

Itse katson tilanteen mukaan, todennäköisesti kokeilen lämmitintä jossain vaiheessa. Mutta kuten sanoit, suodatin voisi olla ongelmallinen ilman sorakuorta.

Liitteenä vielä kuva tältä päivältä. Noita kasvinlatvoja täytyy vielä työnnellä lisää pohjaan. Nyt kun kaivoin taas tarkempaa tietoa, niin varmistuin, että intianvesitähdikki kasvaa myös Thaimaassa, Laosissa, Vietnamissa ja muualla siellä päin. Se siis saa jäädä. Löysin myös tiedon siitä, että vallisneriaa tavataan ainakin jossain Mekong-joen sivuhaarassa. Sekin siis tulee mukaan, mikä on ihanaa, sillä siinä yhdistyy vahva juurakko pohjassa ja pintakasvillisuus. Siirtelen noita kasveja, kun saan haettua vallisnerian ja pistian tänne. Koitan ainakin olla tarkkana näissä kasvilajijutuissa, vaikka lopputulos ei niin luonnonmukaista lätäkköä muistuttaisikaan. Hyväksyn, jos kasvi kasvaa edes samassa maassa kuin korurihma, sillä tarkempaa tietoa mulla ei ole eikä taitoa sen hakemiseen.
Juorun pistokkaat eivät jää, ovat vain apujoukkoja. :)
Liitteet
IMG_20200704_113142.jpg
65 l multa-akvaario
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Ennenvanhaanhan akvaariot olivat tuollaisia "vanhavesiakvaarioita", eli vettä ei vaihdettu, vaan päinvastoin sitä hyvää akvaariovettä varjeltiin huolella, ettei sitä vaan mennyt hukkaan. Olikohan se joskus 60-luvulla, kun tapahtui ajattelutavan muutos: veteen kertyy kuona-aineita, joista pitää päästä eroon vedenvaihdoilla. Ehkä muutokseen myötävaikutti myös vesijohtovesien parantuminen. Kun vettä joka tapauksessa vaihdetaan, ei sillä ole väliä, ettei akvaariossa tapahdu denitrifikaatiota, sillä liika nitraatti lähtee vedenvaihtojen mukana. Näin siis vallalla olevan käsityksen mukaan. Olisi mielenkiintoista, jos voisit mitata veden sähkönjohtavuutta: jos sähkönjohtavuus nousee vähitellen, niin veteen kertyy jotain kuona-aineita, joita kasvit eivät käytä.
kerttu
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1262
Liittynyt: 20:05, 13.04.2003
Paikkakunta: Otava

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja kerttu »

Aijai miten mielenkiintoinen projekti! Seuraan innolla! Mä olen kahlannut Walstadin kirjan läpi mutta oli kyllä raskas paketti enkä millään tajunnut kaikkea. Joitain ahaaelämyksiä kuitenkin tuli...

Mulla on tekniikaton sukarapula, ei multapohjaa ja vaihdan vettäkin. Kaiken tän tarkasti asetellun aquascaping-maailman ja kalliiden laitteiden keskellä on piristävää että joku muukin nauttii ehkä tasapainon hakemisesta perinteisillä tyyleillä minimoiden tekniikan... Ja ah siis semmoset kultaset reunat altaassa? Onko ihan vanha kunnon eloxakva kyseessä? Sellaisen tahtoisin itelle!
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 70
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Aura

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja Sania »

Mulla ei valitettavasti ole laitetta, millä mitata sähkönjohtavuutta. Mun mielestä Walstad ei kirjoita sähkönjohtavuudesta mitään, mutta toisaalta sähkönjohtavuuden mittaus ei tuolloin ollut varmaankaan kovin yleistä akvaarioharrastuksessa. Tämä on minusta ärsyttävintä tuossa kirjassa, akvaarion toiminnasta käytännössä ei ole mitään dataa. En myöskään löytänyt äkkiseltään netistä mitään seuranta-arvoja tällaisesta akvaariosta.

Kiva kuulla, että ihmiset täällä tykkää lukea näitä mun horinoita. Tuntuisi tyhmältä pitää monologia.
Kyllä, Elox taitaa olla kyseessä. Ei ihan varma voi olla, koska olen saanut sen, mutta ainakin näyttää kovasti Eloxilta. Jätin sen itselleni, kun myin muut akvaariot pois. En vaan voinut luopua siitä, vaikka toinen vaihtoehto olisi ollut sekä isompi että uudempi. Ostin vuosia sitten Turun Ekotorilta tämän akvaarion alle vanhan pienen lipaston, johon myös ihastuin heti ensisilmäyksellä. Nämä on minusta täydellinen parivaljakko. :D Voin joskus laittaa kunnon kuvaa heistä. :mrgreen:

Walstadin mukaan akvaario on valmis ensimmäisille kaloille jo seuraavana päivänä altaan pystytyksestä, mutta en tehnyt niin vaan olen vain ruokkinut akvaa kuin siellä olisi jo kalat. Haluaisin käyttää kuitenkin varmuuden vuoksi tukena Prodibion Bio Digestiä. Mitä luulette, kannattaako hulauttaa ensimmäinen ampulli bakuja altaaseen jo heti kun saan ne käsiini ja toinen erä kun kotiutan kalat? Vai riittääkö että lisään kalojen kanssa samaan aikaan yhden?
65 l multa-akvaario
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Ei mullakaan ole sähkönjohtavuusmittaria, mutta oon miettimässä sen hankkimista. Ne maksaa muutamasta kympistä ylöspäin. Oon ajatellut, että sen avulla vois optimoida vedenvaihtotarvetta, ettei vain summassa vaihda suosituksien mukaan: kun johtavuus nousee, tarkoittaa se, että veteen kertyy kuonaa. Sun tapauksessakin vois seurata kuona-aineiden kertymistä. Et aio vaihtaa vettä kuukausiin, mutta jos mittari näyttää hälyyttäviä lukemia, niin ehkä siltikin haluaisit vaihtaa... En tiedä, tekevätkö akvaarioliikkeet sähkönjohtavuustestejä.

Bakteeritarpeesta: Nyt olis hyvä, jos sulla olis niitä vesitestejä. Mullan mukana on akvaarioon tullut jo vaikka mitä bakteereja. Kun kerran "syötät" akvaariota raskaasti, niin ammonium on varmasti jo koholla, jolleivat bakteerit syö sitä. Jos ammonium ja nitriitti eivät nouse, niin et tarvitse enää lisäbakteereja. Jollet voi/halua testata, niin laittaisin ne bakteerit heti. Aina parempi, mitä valmiimpi bakteerikasvusto, kun kalat tulevat.
buttnekkid
Member
Member
Viestit: 292
Liittynyt: 21:50, 24.02.2014
Akvaarioseurat: JAS
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Saarijärvi

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja buttnekkid »

Täältä kanssa vahva puolto sähkönjohtavuusmittarille. Helppo käyttää ja kalibroida. Luotettava ja toistettava testi.
Eilen juuri mittailin erän sadevettä. 6µS, ei huono.
240 L Etelä-Amerikkaa
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja kr70 »

buttnekkid kirjoitti:Täältä kanssa vahva puolto sähkönjohtavuusmittarille. Helppo käyttää ja kalibroida. Luotettava ja toistettava testi.
Eilen juuri mittailin erän sadevettä. 6µS, ei huono.
Voitko suositella jotain merkkiä/mallia? Paljonko maksaa?

Paljonko sulla on puhtaan akvaarioveden johtavuus? Entä kuinka korkealle saa nousta, kunnes pidät vedenvaihdon tarpeelisena?
buttnekkid
Member
Member
Viestit: 292
Liittynyt: 21:50, 24.02.2014
Akvaarioseurat: JAS
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Saarijärvi

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja buttnekkid »

kr70 kirjoitti:
buttnekkid kirjoitti:Täältä kanssa vahva puolto sähkönjohtavuusmittarille. Helppo käyttää ja kalibroida. Luotettava ja toistettava testi.
Eilen juuri mittailin erän sadevettä. 6µS, ei huono.
Voitko suositella jotain merkkiä/mallia? Paljonko maksaa?

Paljonko sulla on puhtaan akvaarioveden johtavuus? Entä kuinka korkealle saa nousta, kunnes pidät vedenvaihdon tarpeelisena?
http://www.paratronic.fi/johtavuusmittari_g_6022.shtml
Tuolla on menty useampi vuosi. Tuohon sitten kalibrointiliuokset jos ei itse halua tehdä. Taisi tulla mittarin mukanakin nesteet.
Ihan käypäinen tämmöiselle amatöörille. Muista huuhtoa anturi käytön jälkeen, mieluiten akku/RO -vedellä tai vastaavalla.

Olen ruukannut pitää johtavuuden noin 100 µS huitteilla. Nykyisin tulee aika harvoin mittailtua. Siihen tulee tatsi vuosien mittaan.
Joskus pitää painaa pitoisuuksia alas jos ei joku itsepintainen ahven suostu harjoittamaan haureutta. :mrgreen:
Akkuvesi/sadevesi on tähän käypästä. Joskus talvella on joutunt luntakin sulattelemaan.
240 L Etelä-Amerikkaa
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Ktos! Kuinka nopeasti arvo nousee, jos vettä ei vaihda? Sanotaan, jos arvo on 100, niin paljonko se on 2 vkon päästä ilman vedenvaihtoja ja normaalilla ruokinnalla?
buttnekkid
Member
Member
Viestit: 292
Liittynyt: 21:50, 24.02.2014
Akvaarioseurat: JAS
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Saarijärvi

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja buttnekkid »

kr70 kirjoitti:Ktos! Kuinka nopeasti arvo nousee, jos vettä ei vaihda? Sanotaan, jos arvo on 100, niin paljonko se on 2 vkon päästä ilman vedenvaihtoja ja normaalilla ruokinnalla?
Paha sanoa kun siitä on niin pitkä aika kun tuli aktiivisesti mitattua. Voisi tehdä seurantaa kun saa tehtyä isot vedenvaihdot sadevedellä.
Uskoisin kuitenkin ettei huomattavaa muutosta tule, ehkä pysyy välillä 100-150 µS.
240 L Etelä-Amerikkaa
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 70
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Aura

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja Sania »

buttnekkid kirjoitti:Paha sanoa kun siitä on niin pitkä aika kun tuli aktiivisesti mitattua. Voisi tehdä seurantaa kun saa tehtyä isot vedenvaihdot sadevedellä.
Uskoisin kuitenkin ettei huomattavaa muutosta tule, ehkä pysyy välillä 100-150 µS.
Varmistan nyt vielä, kun en näistä asioista niin tiedä. Eli puhutaanhan nyt suuruusluokasta µS/cm?

Ja vielä sellaista, että jos puhutaan noin alhaisista lukemista, niin mitä sähkönjohtavuuden alentamisella halutaan saavuttaa? Esim. jos itse vaihtaisin ahkerasti vettä, en saisi laskettua sähkönjohtavuutta alle 380 µS/cm, sillä se on hanaveden arvo (joka kuulostaa tähän keskusteluun peilaten aika hurjalta luvulta). Voiko silti sanoa, että vesi on likaista? Toki, jos esim. kuteminen sen vaatii, täytyy sitten ottaa RO-vesi käyttöön. Toisaalta kasvit tuskin kasvaa, jos sähkönjohtavuus on paljon alle 100 µS/cm? Sehän tarkottaa, ettei vedessä ole ravinteitakaan. Eli riippuu akvaariosta, mikä arvo on hyvä?
65 l multa-akvaario
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Tässä tullaan siihen, että sähkönjohtavuus kertoo vain kaikkien veteen liuenneiden ioneiden kokonaismäärän, mutta ei mitään siitä, mitä siellä vedessä on. Kemiallisesti katsoen Sanian vesijohtovesi on "likaisempaa" kuin buttnekkidin akvaariovesi, koska sen sähkönjohtavuus on suurempi eli siellä on enemmän "jotain". Sanian vesijohtoveden "likaisuus" on kuitenkin jotain, mitä akvaarionhoidossa ei katsota likaisuudeksi, vaan kalsiumia, magnesiumia, karbonaatteja jne., jotka näkyvät kovuusmittauksissa. Vettä vaihtamatta akvaarioveden sähkönjohtavuus nousee, koska sinne kertyy nitraattia, fosfaattia ja muita aineita, mitä ei saisi veteen kertyä liian paljon. Nämä eivät näy kovuusmittauksissa.

Eli sähkönjohtavuus on huono mittari, jos ei tiedä mitään muuta vedestään. Mutta jos tietää, että lähtöveden kovuus on hyvä omille kaloille, voi sähkönjohtavuudella seurata, milloin veteen on kertynyt niin paljon kuona-aineita, että vettä on syytä vaihtaa. Tavallisissa akvaarioissa, joissa vettä vaihdetaan usein eikä siellä pidetä mitään spesiaalikaloja, johtavuuden mittaus on tuskin kovin tarpeellista (koska vettä kuitenkin vaihdetaan). Sania, meinaat kuitenkin olla vaihtamatta vettä kuukausikaupalla, joten olisi ehkä hyvä seurata, miten veteen kertyy aineita. Nitraatti ja fosfaatti pysynevät kurissa (jopa nollassa) hyvällä kasvinkasvulla, mutta veteen kertyy muutakin, mille ei ole testejä. Tällä foorumilla on esim. usein puhuttu kalojen hormoneista, joita kertyy veteen. En tiedä, onko tästä mitään tutkimustietoa.

380 µS/cm vastannee suunnilleen 10 dGH:n kokonaiskovuutta ja on esim. monille synnyttäville jokseenkin täydellinen lukema, ehkä jollekin purjemollille liian vähän, mustanveden kaloille liian paljon. Korurihmat pärjäävät ja kutevat varmasti ilman ongelmia.

Näin teoriassa. Buttnekkid, voit korjata, jos sanoin jotain väärin. En vain tiedä, kuinka paljon sähkönjohtavuus pitää nousta, että vettä on pakko vaihtaa. Siksi yritin kysyä buttnekkidiltä.
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 70
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Aura

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja Sania »

Eli jos tiedän hanaveden kovuuden ja sähkönjohtavuuden, tiedän mikä on lähtötilanne. Siihen voi sitten verrata akvaarion sähkönjohtavuutta ja jos tietää vielä akvaarion kovuuden, sähkönjohtavuus on ihan kätevä suure seuraamaan akvaarion tilaa. Varsinkin jos ravinteiden poisto on tarkoitus tehdä vedenvaihtojen sijaan bakteerien ja kasvien avulla. Koitan löytää keinon mittauttaa sähkönjohtavuus edes silloin tällöin.

Noista hormoneista on kyllä jankutettu useammassakin ketjussa, erityisesti kasvuhormoneista. Mulla nousee vähän karvat pystyyn, kun asiasta puhutaan niin ehdottomana faktana mainitsematta edes mistä kasvuhormonista puhutaan. Ainakin ihmisten serotoniini on ihan proteiinipohjainen yhdiste, jonka hajoaminen ja hajotus akvaariossa ei siksi pitäisi poiketa esim. kalanruokien sisältämistä proteiineista. Hormoneita on myös sterolipohjaisia, joiden hajotuskyky ei ole ehkä niin yleistä eliökunnassa kuin proteiinien, mutta kyllä akvaarioonkin on mahdollista saada bakteerikanta, joka hajottaa niitäkin. Mitä muita (orgaanisia) yhdisteitä veteen kertyy, joita luonto (bakteerit) ei pystyisi hajottamaan? Toki kalojen määrä akvaariossa on varmaankin avain asemassa tässä. Eli jos kalakuormitus on suuri, varmasti hormonienkin pitoisuudet vedessä pääsevät nousemaan, sillä akvaario on kuitenkin mittasuhteiltaan niin pieni "ekosysteemi". Tähän akvaarioon on kuitenkin tarkoitus tuoda erittäin kevyt kalasto.

Tämä on syy, mikä takia olen hieman epäileväinen nopeaa bakteerivalmisteilla tapahtuvaa kypsytystä kohtaan (mainitsin asiasta tuossa ketjussa, jonka linkkasin aloitusviestiin). Siinä otetaan huomioon vain yksi reaktioketju, typen reaktiot.
Esim. jos kypsytän akvaarion kalanruoalla ja bakteerivalmisteella, eihän se toimi ennen kuin akvaarioon on saatu jostain eliöitä/bakteereita, jotka hajottaa kalanruoan proteiinit (ja muut typpeä sisältävät yhdisteet) ensin tehokkaasti ammoniakiksi. Toisaalta juuri monipuolisuuden takia olisi järkeen käypää käyttää kypsytyksessä nimenomaan kalanruokaa puhtaan ammoniakin sijasta, sillä sitähän sinne akvaarioon jatkossakin tullaan laittamaan. Kalanruoassa on kaikkia muitakin yhdisteitä kuin vain proteiineja. Esim. lipideijä ja hiilihydraatteja, pienemmissä määrin tuhansia erilaisia sekundaarimetaboliitteja, joita kaikkia ei voi mitenkään kartoittaa.
Ongelma on siinä, että minulla ei ainakaan ole riittävästi tietoa, millainen bakteerikanta akvaariossa on riittävä hajottamaan näitä kaikkia yhdisteitä ja miten sellaisen sinne saa. Onko se vanha kunnon multaymppi kunnolla ulkoa otettuna kuitenkin toimivin tässä mielessä? Uskon, että teoriassa tällainen monipuolinen bakteerikanta on mahdollista saada akvaarioon, jolloin mitään ylimääräistä ei pääsisi kertymään veteen. Mutta käytännössä, onko akvaario tosiaan liian pieni ympäristö, jotta sinne saataisiin kaikille tarvittaville bakteereille sopivat olosuhteet?

Näihin olisi kiva saada vastauksia, mutta minulla tuskin on tämänkään projektin aikana aikaa ja rahaa paneutua niin tarkasti asioihin. Jos yksinkertaistetaan, niin jos sähkönjohtavuus ei ajan kanssa lähde kipuamaan yhä ylemmäs, voiko siitä päätellä, että mitään ylimääräistä ei kerry veteen ja kaikki on hyvin?

Tuohon multaymppiin liittyen olen myös miettinyt sitä, miten nuo pussimullat on käsitelty. Luulen, että rikkakasvien siemenet ym. on ainakin tapettu lämpökäsittelyllä. Tämä luultavasti tarkoittaa, että myös kaikki mahdolliset hyödylliset bakteerit on tapettu. Eli vaikka perustin akvaarion multapohjaisena, tilanne on hieman saman kaltainen kuin jos olisin perustanut sen ihan vaan hiekan kanssa, sillä en käyttänyt käytettyä bakteeripitoista multaa esim. ulkoa. Joissain mullissa on lisätty mykorritsaa, mutta se ei tässä asiassa oikein lämmitä. Mietin, että voisin lisätä tuonne akvaarioon hieman multaa ulkoa ihan vaan varmuuden välttämisen ehkäsemisen torjumiseks. :D
65 l multa-akvaario
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Hyviä huomioita ja kysymyksiä! Olisi kiva saada myös muilta mielipiteitä.

Olet oikeassa siinä, että on mahdollista, että joku on täällä joskus heittänyt ajatuksen veteen kertyvistä pahoista hormoneista, sitten tätä on pidetty loogisena ja toisteltu, kunnes se on muuttunut tieteellisesti todistetuksi faktaksi. Olet myös siinä oikeassa, että akvaariokirjallisuudessa ja nettiohjeissa vedetään mutkat suoraksi, kun aina käsitellään vain typen kertymistä akvaarioveteen, joskus myös fosforia. Siitä tulee helposti päätelmä, jos saan nitraatit pois, ei vettä tarvitse vaihtaa lainkaan. Näin tuntuu ajattelevan Aqua Medic NR Blue denitrifikaattorin omistaja, jota Sisso tylyttää tuolla: viewtopic.php?f=27&t=235183&hilit=denit ... i&start=25 . En ole missää nähnyt lähdettä, joka puhuisi siitä, että akvaarioon on mahdollista saada riittävä bakteerikanta, joka hajottaa kaikkea jätettä. Tai mikään lähde ei muistaakseni ole edes sanonut, että jokin bakteeri hajoittaisi akvaariossa MITÄÄN muuta kuin ammoniumia ja nitriittiä (ja hiukan nitraattia hapettomissa paikoissa). En väitä, ettei niitä olisi, mutta olisi kiva, kun jostain saisi tietoa niistä. Kyllähän Walstadkin myöntää, että veteen kertyy jotain kuona-aineita, mitä bakteerit eivät hajota, koska eihän hän muuten kehottaisi vaihtamaan vettä 2 kertaa vuodessa. Ja eihän jätevedenpuhdistamoistakaan tuleva vesi ole puhdasta, vaikka se on puhdistettu moninkertaisissa prosesseissa myös biologisesti - muutenhan se voitaisiin kierrättää suoraan juomavedeksi.

Akvaario on tosiaan aivan minimaanen tila verrattuna kaikkiin luonnonvesiin. Yksi syy, miksi vettä vaihdetaan, on myös se, että parhaitenkin hoidetun akvaarion pienessä tilassa bakteeritiheys nousee nopeasti ylemmäs kuin missään luonnonvesissä. Tästä on useissa ulkomaisissa akvaariokirjoissa. Bakteeritiheyttäkään ei valitettavasti voi oikein mitata harrastelijakeinoin.

Ammoniumia/ammoniakkia alkaa kyllä tulla hyvin nopeasti aivan steriilin näköisenkiin akvaarioon. Viimeksi tuli todiste siitä, kun laitoin muutama kuukausi sitten poikasakvaarion ilman pohjamateriaalia ja kasveja. Vain pieni suodatin, johon kaupallista bakteeriymppiä, joka ei näköjään toiminut. Jo kahden päivän päästä pystyttämisestä ammonium oli reilusti koholla, nitriitti ei vielä. Vaihtelin sitten vesiä parin päivän välein, kunnes bakteerikanta alkoi hajottamaan ammoniumia.

Jos sähkönjohtavuus ei nouse, niin sinne ei kerry ainakaan mitään "makrokuonaa" kuten nyt just nitraattia. Mutta periaatteessa on mahdollista, että sinne kertyisi jotain hyvin pieninä pitoisuuksina haitallisia aineita, jotka eivät merkittävästi nosta sähkönjohtavuutta. Siihen en osaa sanoa, kuinka paljon sähkönjohtavuus saa nousta, ettei ole mitään hätää. buttnekkid?

Pienen määrän mullan lisääminen ulkoa ei varmaan haittaa mitään. Ainakaan kalatauteja ei tule ;)
buttnekkid
Member
Member
Viestit: 292
Liittynyt: 21:50, 24.02.2014
Akvaarioseurat: JAS
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Saarijärvi

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja buttnekkid »

Sania kirjoitti:
buttnekkid kirjoitti:Paha sanoa kun siitä on niin pitkä aika kun tuli aktiivisesti mitattua. Voisi tehdä seurantaa kun saa tehtyä isot vedenvaihdot sadevedellä.
Uskoisin kuitenkin ettei huomattavaa muutosta tule, ehkä pysyy välillä 100-150 µS.
Varmistan nyt vielä, kun en näistä asioista niin tiedä. Eli puhutaanhan nyt suuruusluokasta µS/cm?
Tuosta luokasta puhutaan. S/cm, niin lipsahtaa meriveden puolelle. Joskus kyllä tullut melko hurjia pitoisuuksia vastaan kun kaloja on tilannut vasiten. On mittari lyönyt pohjaan mitattaessa. [}:)]
Sania kirjoitti:Ja vielä sellaista, että jos puhutaan noin alhaisista lukemista, niin mitä sähkönjohtavuuden alentamisella halutaan saavuttaa? Esim. jos itse vaihtaisin ahkerasti vettä, en saisi laskettua sähkönjohtavuutta alle 380 µS/cm, sillä se on hanaveden arvo (joka kuulostaa tähän keskusteluun peilaten aika hurjalta luvulta). Voiko silti sanoa, että vesi on likaista? Toki, jos esim. kuteminen sen vaatii, täytyy sitten ottaa RO-vesi käyttöön. Toisaalta kasvit tuskin kasvaa, jos sähkönjohtavuus on paljon alle 100 µS/cm? Sehän tarkottaa, ettei vedessä ole ravinteitakaan. Eli riippuu akvaariosta, mikä arvo on hyvä?
Lähinnä itse olen halunnut laskea veden kovuutta. Jotku villit ahvenet ei ole suostunut kutemaan ennen kuin pitoisuudet on laskenut reippaasti alla 100µS. RO -vesi on jotenkin haikea juttu. Kauheata hukkaamista.

Hyvä pointti tuosta kasvillisuudesta. Aika harvassa on vedenalaiset kasvit kun katsoo noita kalareissuraportteja Amazonin alueelta. Sielä tullut monesti vastaan alle 10 µS pitoisuuksia. PH jotain 3 ja 5 välillä. :D
240 L Etelä-Amerikkaa
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
buttnekkid
Member
Member
Viestit: 292
Liittynyt: 21:50, 24.02.2014
Akvaarioseurat: JAS
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Saarijärvi

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja buttnekkid »

Paljon uutta asiaa tullut tässä ketjussa ja hyviä huomioita. Kannattaa aina keskustella itseään viisaampien kanssa.
Tarkoitan siis kr70 ja Sania, en itseäni!

Kertokaapas te viisammat että mikä vesi on "puhdasta" ja mikä ei? [;)]
Minä en ainakaan ole tyytyväinen jos seinä näkyy akvan takaa, ts. liian vähän tanniineja. Ja johtavuus vaihdellut välillä 60-350 µS.

Tosiaan tuo että mitä ne ionit vedessä on? Jos sitä ei tiedä niin EC -mittarin hyöty laskee.
Kannattaa aina tsekata paikallisen vesitoimittajan sivut. Itse ainakin katsastan vähintään kerran vuodessa.

Ja tuo juutaksen hormoonihomma ei ainakaan itsellä uppoa purematta. Sitä alkaa monenlaiseen ihminen uskoa kun tarpeeksi toistellaan.
Raaka data ja vertaisarvioidut tutkimukset on tie onneen.
Viime vuosina on alkanut mietityttämään myös nuo valmiit bakteeriympit. Mahtaako olla vain kallista vettä? Joskus näistä kävin jonkun labran pitäjän kanssa keskustelua ja hän tyrmäsi tuotteet. Oli hällä jotkut hyvät perustelut joita en luonnollisesti muista tähän hätään.
240 L Etelä-Amerikkaa
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 70
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Aura

Re: Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi

Viesti Kirjoittaja Sania »

kr70 kirjoitti:En ole missää nähnyt lähdettä, joka puhuisi siitä, että akvaarioon on mahdollista saada riittävä bakteerikanta, joka hajottaa kaikkea jätettä. Tai mikään lähde ei muistaakseni ole edes sanonut, että jokin bakteeri hajoittaisi akvaariossa MITÄÄN muuta kuin ammoniumia ja nitriittiä (ja hiukan nitraattia hapettomissa paikoissa). En väitä, ettei niitä olisi, mutta olisi kiva, kun jostain saisi tietoa niistä. Kyllähän Walstadkin myöntää, että veteen kertyy jotain kuona-aineita, mitä bakteerit eivät hajota, koska eihän hän muuten kehottaisi vaihtamaan vettä 2 kertaa vuodessa.
Walstad kirjoittaa kirjassaan akvaarion bakteeritoiminnasta mm. näin: “Probably the most important bacterial process in the planted aquarium is simply the decomposition of organic matter. The gradual decomposition of organic matter by heterotrophic bacteria into plant nutrients is a natural and continuous process. It seems to work well in my aquariums. While CO2 and other nutrients may be added artificially to obtain good plant growth, controlled decomposition of heterotrophic bacteria converts excess fishfood and debris into nutrients that plants can use. Without recycling by heterotrophic bacteria, organic matter would simply accumulate and be unavailable for plants.”

Tuosta vedenvaihdon syystä en saanut suoraa vastausta kirjasta. Luulen, että syy on tuo, että varmuuden vuoksi vaihdetaan vettä tai että uuden veden mukana saadaan akvaan joitain ravinteita kuten K, Ca ja Mg. Walstad siis mainitsee kasvien ravinteiden lähteiksi multapohjan, kalanruoan ja vesijohtoveden.

Huomioikaa, että vaikka referoin/siteeraan Walstadia tässä ketjussa, en väitä, että hän on oikeassa. Ja vaikka olen pystyttämässä tällaista akvaariota, en väitä, että se toimii. Kuten sanoin, Walstadin kirjassa ei ole esim. vesiarvodataa tai muuta käytännön todistetta juurikaan annettu. Haluan vain tuoda tänne tietoa, mikä on minun ulottuvillani. Sen tiedon pohjalta, mitä minulla on, Walstadin kirjan tiedot vaan tuntuvat ihan järkeviltä. Ja jotenkin ei uskoisi, että hän kehtaa kirjoittaa kirjan tuulesta temmatuista asioista.
buttnekkid kirjoitti:Kertokaapas te viisammat että mikä vesi on "puhdasta" ja mikä ei? [;)]
Minä en ainakaan ole tyytyväinen jos seinä näkyy akvan takaa, ts. liian vähän tanniineja. Ja johtavuus vaihdellut välillä 60-350 µS.
Siitä viisaudesta tiedä, mutta olen lukenut, että tanniinit ja esim. turve on hyvä juttu ja nimenomaan laskee kovuutta ja sähkönjohtavuutta ja muutenkin suojelee kaloja ties miltä, mitä vedessä saattaa olla. :mrgreen:
65 l multa-akvaario
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Akvaariopäiväkirjat ja projektit”