Paluu altaalle - 180 l.

Pidä päiväkirjaa akvaariostasi, tai dokumentoi akvaarioprojektisi etenemistä täällä
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Paluu altaalle - 180 l.

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Tunnistan ongelman. Heittäisin provokatiivisen väitteen: keskiveden kalat ja pohjakalat eivät sovi yhteen! Jos ensinmainitut saavat sopivasti ruokaa, pohjakalat saavat liian vähän. Jos pohjakalat saavat tarpeeksi, saavat keskikalat liikaa. Monnisten ekologinen lokero luonnossa on tonkia toukkia ja matoja pohjaliejun tai -hiekan SISÄSTÄ. Ne tunnistavat ruoan viiksiensä herkällä makuaistilla. Akvaariossa ei voi kuitenkaan kasvattaa toukkia/matoja hiekan sisässä. Hiekan pinnalta ruoan aistii paljon nopeammin näköaistilla. Monniset eivät kuitenkaan oikein kykene siihen. Usein näkee monnisen etsivän aistimaansa ruokaa viiden sentin päässä ruokamötikästä löytämättä sitä kuitenkaan. Keskikalat ovat siinä vaiheessa jo napanneet sen.

Jo joo. Käytännössä pitää löytää jonkinlainen kompromissi. Itsellänikin on leopardimonnisia keski- ja pintakalojen kanssa, jotka eivät kuitenkaan ole yhtä pahoja rosvoja kun sun ruusutetrat. Voisit kokeilla seuraavia:
1) Kokeile jakaa ruoka-annos useampaan osaan. Laita esim tabletinkappaleiden sijaan granulaattia ja sirottele ne ympäri akvaariota
2) Ruoki monniset valojen sammuttamisen jälkeen. Itse en ole tätä harrastanut, mutta tällaisen neuvon olen kuullut, ja niiden pitäisi kyllä löytää ruoan pimeässäkin - ainakin hämärässä.
Potkuri
Starting Member
Starting Member
Viestit: 17
Liittynyt: 18:06, 14.09.2020
Paikkakunta: Helsinki

Re: Paluu altaalle - 180 l.

Viesti Kirjoittaja Potkuri »

kr70 kirjoitti:Jos ensinmainitut saavat sopivasti ruokaa, pohjakalat saavat liian vähän. Jos pohjakalat saavat tarpeeksi, saavat keskikalat liikaa.
Juurikin näin.

Granulaattia voisikin ostaa, olis vaihtelua muillekin kun nyt on paria sorttia hiutaletta & kuivattua surviaista (joka aiheuttaa kaikissa tetroissa kiihkeyttä).

Mutta nyt vaikuttaa siltä, että pulma on ratkaistu ainakin toistaiseksi. Olen laittanut yhden kokonaisen tabletin per vrk ja homma vaikuttaa toimivan: monniset ehtivät syömään hartaasti ennenkuin ruusu-rosvot jaksavat kanniskella tablettia. Lisäksi tässä on se hyvä puoli, että näen kaikki helmimonniset; ovat aika ujonsorttisia ja hengaavat enimmäkseen karttulehtipuskassa ja kannon alla/takana.

Oon kyllä pyrkinyt tekemään olemassaoloni tiedettäväksi ja vaarattomaksi eli oleillut ruoka-aikaan altaan lähistöllä. Mielestäni pientä rohkaistumista onkin jo havaittavissa :) .

Tetroja ei tosiaankaan ujous vaivaa. Sekä ruusut että mustaneonit uivat paljolti etualalla ja käyttävät mukavasti hyväkseen eteen & keskelle jättämääni avointa tilaa. Näyttävää!

Vähän kyllä ihmetyttää, että esim. eräässä kotimaisessa alan opuksessa noille ruusutetroille suositetaan altaan vähimmäiskooksi 73 l 8O . Mullahan on tämä metrin mittainen 180-litrainen, ja tämän lyhyen mutta innokkaan lajikokemukseni perusteella en laittais niitä kovinkaan paljon pienempään, ainakaan lyhyempään, akvaarioon. No, riippuuhan se tietty muusta kalastosta, sukupuolijakaumasta, siitä keneltä kysyy, taivaankappaleiden asennosta jne mut mielestäni nämä ovat vähintään tämmöisten keskikokoisten altaiden asukkeja. Toisin kuin leppoisa mustaneontetra, joiden vois hyvinkin uskoa viihtyvän pienemmissä tiloissa.

Yleisesti ottaen nämä allaskoko- ja kalamääräsuositukset ovat sellainen suo etten ihmettele, että noviiseilla voi mennä pää pyörälle. Esim. se vanha "sentti kalanmittaa per litra"-ohje on mielestäni niin rankka yleistys, ettei sillä tee käytännössä mitään. Jos nyt vertaan alkuun vaikka noita täällä asustavaa kahta tetralajia.. toisaalta valtava tietotulva sekä koti-että ulkomaisista lähteistä aiheuttaa sen että voi olla hankala tietää, mitä lopulta uskoa. Onneks on sentään historiaa tästä hommasta ja wanhana keskustelupalstaihmisenä arvostan kovasti siitä, että täältä saa kokeneiden harrastajien ohjeita.

Sit jos otetaan pakettiin vielä youtube, niin sieltä löytyy sellaiset opit ja systeemit että välillä tädillä kukkahattu tärähtää :D.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Paluu altaalle - 180 l.

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Samaa mieltä kalamääräsuosituksista. Aloittelijoille yksinkertaiset suositukset kuten cm/l auttavat alkuun, lisättynä lajien luonnepiirteillä (kuten että 60-litraiseen akvaarioon ei voi laittaa 10 kpl 6-senttistä taistelukalaa). Kokemuksen myötä saa vähitellen jonkinlaisen näppituntuman siitä, mikä on liikaa.

Akvaristi-youtubettajista: Ihmeen paljon niitä on tosiaan siunaantunut viime vuosina. Monet heistä ovat epäilemättä guruja, mutta kaikista en menisi takuuseen. Monesti ne ovat myös melko koomisia: yrmeän näköinen ukko puhuu 10 min epävarmalla äänellä taustanaan pulputtava akvaario. Kts vaikka
https://www.youtube.com/watch?v=TRzWJtBIuqM
Mutta näkyy riittävän tykkäyksiä. Tämä Mundt onkin ilmeisesti kova tietäjä.
Potkuri
Starting Member
Starting Member
Viestit: 17
Liittynyt: 18:06, 14.09.2020
Paikkakunta: Helsinki

Re: Paluu altaalle - 180 l.

Viesti Kirjoittaja Potkuri »

^Juurikin noin, yrmeän näköisiä ukkoja :D, mutta tosiaan monia sellaisia joiden voi uskoa tietävän, mistä puhuvat.

Kalasto on kasassa. Viime viikon alussa altaaseen muutti kääpiöakara-pariskunta. Luonteikkaita ja bonuksena varsin kauniita: parin tunnin kotiutumisen jälkeen naaras jo läväytti ruudullisen kutu-pukunsa ylle ja uros on upean turkoosinhohtoinen - välillä vaalea, innostuessaan tummanpuhuvan lilahtava petrolinhohtoisin pilkuin. Noiden puuhia uppoutuu seuraamaan niin että ajan kulku unohtuu. Pari päivää pörhentelivät toisilleen (dissaavat muut asukkaat lähes täysin) ja tutustuivat paikkoihin; aluksi eivät mahtuneet kookosmajaansa yhtäaikaisesti, mutta torstaina tilanne muuttui ja kutuhan sinne sitten tehtiin :) . Tässä vaiheessa koiraalle tuli lähtö eli naaras ei sietänyt sitä noin 10 sentin säteellä majasta. Kuvaisin naarasta hyvinkin pippuriseksi tuossa vaiheessa, mustakeltaisine asuineen sen habitus muistutti ampiaista. Homma näytti sujuvan ns. just eikä melkein.

Vaan tragediaanhan tämä päättyi. Jo ensimmäisenä yönä partamonni pyrki majaan ja kuin ihmeen kaupalla pieni naaras onnistui pitämään sen vielä loitolla. Ajattelin jo tuolloin että vastus tulee olemaan ylivoimainen vaikka toinen puolustikin jälkikasvuaan vähintäänkin urheasti; monnilla kun alkaa olla pituutta kymmenisen senttiä ja kääpiöakaranaaraalla ehkä kolme. Sunnuntaiaamuna majasta sitten tuijottikin monnin naama... no, nyt uros-akarakin saa jälleen hengailla majalla ja ahvenien kesken vallitsee rauha.

Sukarapujen määrä on vähentynyt huomattavasti ahventen saavuttua mikä ei varsinaisesti yllättänyt. Kasveja on kuitenkin sen verran runsaasti että lienee mahdollista, että entistä pienempi yhdyskunta pysyy elossa. Aikuiskoon saavuttaneita rapuja ahvenet eivät onnistu syömään. Muiden kalojen kanssa yhteiselo on ollut oikein sujuvaa, kutuaikanaankaan eivät kiukunneet muille, paitsi naaras ei nyt tietenkään kauaa katsellut ketään ihan majan oven edessä silloin kun homma oli hoidettu. Ostin tulokkaille Tropicalin "pehmeää" granulaattia jota ahmivat tyytyväisenä ja näyttää tuo maistuvan kaikille tetroillekin. Monnisetkin näyttävät kasvavan hyvin eli koko porukka on potranlaista.

Eipä ongelmia siis :) jollei nyt oteta lukuun lievää harmitusta siitä, että ahventen kutuhommat eivät kyllä tule onnistumaan ellei peliin jotenkin puutu; en tiedä että olisko mitään toivoa avittaa asiaa sillä että siirtäisi osan kudusta heti erilleen kelluvaan poikasaltaaseen, vai mitäpä tässä sitten keksisi. Vara-allastahan mulla ei (ainakaan vielä) ole, jonne nuo vois laittaa hommiin. Toisaalta tähän altaaseen ei enää useampia ahvenia mahdu, joten joku jatkosuunnitelma pitäisi olla mikäli poikasia saisi kasvatettua nuoruusikään.
Potkuri
Starting Member
Starting Member
Viestit: 17
Liittynyt: 18:06, 14.09.2020
Paikkakunta: Helsinki

Re: Paluu altaalle - 180 l.

Viesti Kirjoittaja Potkuri »

Ahvenet ovat jälleen touhunneet majallaan lisääntymishalukkaan näköisinä. Edellisestä yrityksestä on nyt vajaat kolme viikkoa. Mitä luultavimminhan tämäkin kutu tulee päätymään partamonnin naamariin. Olishan se kiva jos jokunen selviäisi, mutta sit se jälleensijoituksen vaiva...

Saksan-paketti saapui eilen, kotiovelle tuotuna, vajaassa kahdessa viikossa. Sapuskan ja parin eri tippatestin lisäksi se sisälsi uuden ledin (jonka hinta oli alle puolet lähikaupan hinnasta, pitäis suosia suomalaista mutta :roll: ). Tämä on nyt siis color-sävyinen ledi; aiemmin tuossa oli kaksi day-lediä jotka olivat aika kalseat. No, nyt on purppuraa. Arvon vielä, että siirtäisinkö tuon väri-ledin takimmaiseksi vai johtuuko kevyen sirkusmainen näky vain siitä, että kerkesi tottumaan siihen aiempaan sairaalavalaistukseen.

Tein tuossa viikko sitten valaistukseen myös sellaisen muutoksen, että valot ovat päällä 5+3,5 h vuorokaudessa ja välillä on kahden tunnin tauko. Tämä auttoi samantien osaan pohjasta ilmaantuneeseen ohkaiseen leväharsoon ja muutenkaan ei levä ole pahemmin kasvanut. Jonkin verran tupsulevää on suodattimen ulostuloa lähemmässä kannossa mutten viitsi nyppiä pois, koska se on mielestäni aivan hyvännäköistä kyseisessä puussa. Kasveissahan se ei kaunistus olisi, mutta onneksi (koputan puuta) niissä ei sitä näy lukuunottamatta paria pikkurasvalehteä jotka nekin sijaitsevat suht kovassa virtauksessa. Tupsu siis tykkää tuulesta. Kasvit voivat hyvin, mutta ilmeisesti tämä valaistusajan tiputus ei miellyttänyt argentiinanvesiruttoa joka näyttää nyt jotenkin kehnommalta. Tämä oli hieman yllättävää, koska luulin sen olevan se sitkein ruoho. Aiemmin sitä sai olla raikkoamassa altaasta pariin otteeseen viikossa... tasapainoiluahan tämä. Levää vai kasveja :D . Onneksi isommilta leväpulmilta on vältytty vaikka sellaisia osasin tähän alkuun pelätä!

Pelosta puheenollen. Sunnuntaina meinasi pulssi nousta kun Juwelin suodatin ei käynnistynyt kun olin vaihdellut vedet. Siis tottakai nimenomaan sunnuntaina, eikä mulla ole siihen Eheimiin kaikkia sisuksia hankittuina ja varmaan pitäis joku letkukin siitä uusia (siis jos sen nyt ylipäätään laittaa toimintaan tuon Juwelin lisäksi, minkä olen alkanut tällä kalastolla kyseenalaistamaan). No, jostain muistin syövereistä sitten kaivoin sellaisen idiksen, että kenties vehkeen moottori kaipaisi putsaamista. Tuumasta toimeen. Kaivoin moottorin ulos. Pieni toosa, ei liikkuvia osia. Kaivelin suodatinkoteloa grillipihdeillä, ei irronneita osia. Meinas mennä hermo, t. tekniikan ihmelapsi. Ei siinä auttanut kuin googlettaa ja haa - toosan alaosahan kääntyi paljastaen jo 80-luvun lopulta tutunoloisen propelin jonka pesaisin ja huraa, vehje toimii taas uljaasti.

Oon miettinyt, että onko mitään järkeä laittaa sitä ulkosuodatinta tämän Juwelin lisäksi :? . Tällä kalastolla ja hoidolla (vedenvaihto perus-kolmannes per viikko) vesiarvot ovat vakaat, nitriitti nolla, nitraatti matala. Lisää virtausta en kippoon kaipaa, nytkin sitä on vähintään riittävästi, eikä minkäänlaista roskaisuus-ongelmaakaan ole, joten en oikein keksi että miksi laittaisin tuohon kaks suodatinta. Koitan olla myöntämättä itsellenikään sitä että musta on oikein mukava ajatus, että mulla olis varalla suodatin myös toiseen akvaarioon 8-) :mrgreen: . Siis olishan joku Aasia-allas makea. Valkoisia sinirihmiksiä (jep, tämmöisiin törmäsin ja ooh), kunnon parvi kiilakylkiä, piikkisilmiä tai jotain imunuoliaisia... no niin, LOPETAN tämän ja keskityn olemassaolevaan :D ! Mutta sen voisin kyllä tehdä että hommaisin jonkun varasuodattimen, joku pienehkö sisäsuodatin vois olla kiva olemassa ihan mielenrauhan takia ja tietty mahtavaa olla olemassa, jos tuo nykyinen joskus päättää oikeasti hajota.

Ahventen saapumisesta huolimatta altaassa elää edelleen pieni sukarapu-porukka. Isot saavat olla rauhassa. Pienet eivät: tänään seurasin aitiopaikalta kun alle nelisenttinen ruusutetranaaras niittasi pienehkön ravun 8O ja nähtävästi oli taitava tässä hommassa sikälikin, että nähdäkseni puraisi ensin saaliiltaan pään irti ja imaisi sitten sisukset. Semmoista elävää ravintoa täällä. Oon tainnut mainita asiasta aiemminkin, mutta viikko viikolta vahvistuu se huomio että nuo ruusutetrat ovat melkoisia minipirajoita; onneksi eivät ole nyppivää tai muuten hankalaa sorttia mutta ahneus ja yleinen aktiivisuus on melkoista. Tästä huolimatta helmimonnisetkin ovat selvästi saaneet riittävästi sapuskaa koska kasvavat hyvin masut pyöreinä. Mukava kalasto tämä on, vaikkakin noiden ruusujen ansiosta vauhdikkaampi kuin oletus oli :) .
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Paluu altaalle - 180 l.

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Hienoa, että homma pelaa! Ei sun toista suodatinta tarvitse laittaa, jos yhdelläkin on vesiarvot kunnossa.

Ruokitko sukarapuja vai elävätkö tähteillä? Oon miettinyt, voisiko sukarapuja automaatti-kasvattaa akvaariossa eläväksi ruoaksi.
Teemu Salonen
Elite Member
Elite Member
Viestit: 5534
Liittynyt: 19:54, 02.10.2005
Akvaarioseurat: Suomen meriakvaarioseura facebook
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Espoo

Re: Paluu altaalle - 180 l.

Viesti Kirjoittaja Teemu Salonen »

Teoriassa kaksi toimivaa suodatinta on parempi kuin yksi. Jos toinen hajoaa, on toisessa valmis bakteerikanta pitämässä huolta altaasta. Tuo Juwel on siitä mainio keksintö, että se ei ihan vähästä hätkähdä. Eli jos vaikka alkuperäinen moottori siitä hajoaa syystä tai toisesta ja sen vasta parin tunnin päästä huomaa niin katastrofi ei ole vielä valmis. Ehkä mielumin sijoittaisin jossain vaiheessa varapumppuun fyrkat niillä rahoilla, mitä siitä tarpeettomasta eheimistä saa. Siis jos saa... Eheimin jälleenmyyntiarvo on aika olematon.
Potkuri
Starting Member
Starting Member
Viestit: 17
Liittynyt: 18:06, 14.09.2020
Paikkakunta: Helsinki

Re: Paluu altaalle - 180 l.

Viesti Kirjoittaja Potkuri »

kr70:En ruoki rapuja erikseen. Näkyvät pärjäävän mainiosti jämillä. Argentiinanvesirutto-puskassa elää vilkas ja viriili yhdyskunta, jota etenkin ahvenet harventavat eli elävää ravintoa piisaa...

...lisäksi helmimonniset ovat ryhtyneet kutemaan kerran viikossa eli en oo kokenut tarpeelliseksi ostella mitään pakastematoja tetroille & ahvenille :D . Kutua on ilmennyt nyt ainakin kuutena maanantaina; en tiedä, mistä moinen johtuu, koska vedenvaihdon kanssa oon nyt mennyt parin kuukauden ajan kerran 10 päivässä kolmannes -moodilla eli tämä maanantai voi sattua mihin vaiheeseen vesi-kiertoa tahansa. Ota noista selvää. Mahdottomat meiningit niillä on (nähdäkseni 4 naarasta, 2 koirasta ja jälkimmäisiä käy välillä lähes sääliksi) ja etenkin ahven James on aina tiukasti mukana vahtimassa toimitusta. Ei pelkoa monnisten lisääntymisestä koska luonnollisesti myös ruusutetrat ja isoimmat mustaneonit eivät kauaa aikaile, kun herkkua on tarjolla.

Teemu Salonen
Tottapa tuo. Mutta sikäli ongelmaa ei enää ole, että tässä kävi se klassinen, joten mulla on 2 suodatinta toiminnassa :mrgreen: :

Tammikuun alkupuolella saapui siis akvaario nro 2 :) . 60 litran kippo, jota asuttaa kotimaiselta kasvattajalta hankkimani valkoinen plakat-taisto Legolas. Tämä onkin mainio kaveri: vauhtia piisaa eikä tyyppi pelkää mitään. Koittaa esim. pelotella pohjalappoa. Väsää isoja kuplapesiä ja hotkii innolla kaiken mahdollisen syömiskelpoisen mitä vaan tarjotaan. Kipossa on musta pohja ja tausta, kasveina tällä hetkellä rutkasti seuralasta otettua konnanputkea, karttulehteä ja rasvalehteä plus pari kiveä. Starttaus kävi helposti seuralan suodattimesta ottamallani patruunanpalalla. Tarkoitus olis tehdä tuosta Aasia-henkinen eli tapojeni vastaisesti aattelin laittaa sinne keinotekoisen koristeen, luultavasti jonkun valkean pagodin tai elikon. Buddhaan en sentään taivu. Karttulehdet saavat lähteä lähitulevaisuudessa, taiwaninlammikki olis kiva, ja pinnalle amerikankilpukkaa. Kop kop puuta koputan, mut tuonkin kanssa on mennyt oikein hyvin. Ledi on yhtä kirkas kuin Juwelissa, joten pidän valaistustauon tuossakin ja levä on ihan kontrollissa. Oikeastaan ihan sama hoitorutiini molemmissa ja mikspä muuttamaan kun näkyy toimivan.

Seuralassa kaikki ennallaan eli mukavasti. Sillä on nyt ikää 6 kk eli käsittääkseni ei pitäis tulla enää mitään alkuylläreitä. Vastikään ajattelin sitä katsellessani, että tämä olis hyvä päivä kasvien lopettaa kasvaminensa :mrgreen: - harkitsen luopuvani karttulehdestä, koska sen karsiminen alkaa kyllästyttämään. Puskien leikkaaminenhan aiheuttaa vain haaroittumisen ja entistä tiiviimmän viidakon. Jos vaikka siirtäis konnanputkea tilalle. Floran lisäksi myös fauna on hyvinvoivaa. Aimo (keltainen partis) on kasvanut noin 13-senttiseksi ja on saavuttanut ihmis-lähipiirin vankkumattoman suosion. Jamesin kanssa heillä on välillä tuijotuskilpailu majalla, mut James kyllä tietää että loppujen lopuksi Aimo tekee just mitä tahtoo (= valtaa majan illalla, koska siitä on hyvät näkymät sinne minne tabletti valojen sammuttua tipahtaa). Mustaneon-parvea oon ajatellut kasvattaa kymmenestä viiteentoista koska tuo ei vaikuta ruuhkaisalta & vesiarvot pysyvät nykyhoidolla mainioina, muuten porukka on kasassa.

Taistolle en kavereita ota. Sen verran aggressiivinen tyyppi että tuntuis ongelmien hakemiselta. Aluks ajattelin pientä rasboraparvea mut ei, antaa hänen komeilla ihan itekseen. Suunnittelin myös siirtäväni tuonne jokusen ravun mutta jätänpä myös sen idean toteuttamatta... sen lisäks että suurin osa niistä tulisi luultavasti syödyiksi ekan vartin sisään, altaiden 2,5 asteen lämpötilaerokaan ei varmaan lisäis selviytyjien hyvinvointia.
Potkuri
Starting Member
Starting Member
Viestit: 17
Liittynyt: 18:06, 14.09.2020
Paikkakunta: Helsinki

Re: Paluu altaalle - 180 l.

Viesti Kirjoittaja Potkuri »

Kappas, edellisestä päivityksestä lähes vuosi.

Mukavasti menee. Seuralassa eli 180-litraisessa stabiilia. Vedenvaihto 9-10 vrk:n välein reilu kolmannes kerrallaan ja hyvin on näkynyt toimivan; itse asiassa voiskin mittailla vesiarvot koska edelliskerrasta on varmaan vierähtänyt kuukausi... Kasvit voivat erinomaisesti, levää ei ole, Aimo-monni on niin reipas että mun ei tarvitse leväskraappaakaan näyttää kuin hyvin satunnaisesti. Tuolla Juwelin omalla suodattimella oon nyt jatkanut, koska ei oo ollut tarvetta muuttaa toimivaa systeemiä.

Mini-Aasia (60 l) pyörii myös mukavasti. Taisto on jo edesmennyt, nykyään kippoa asutta murisijarihmakala-pariskunta. Mainioita olentoja, ukko on kova päristä kurnuttamaan :D . Hankin tuohon samalla parven hohtorasboroita, mikä osoittautui virheeksi (alan kauppiaskaan ei arvellut, että tapahtuisi kummia): ekan yön jälkeen laskeskelin, että rasboroita oli ehkä vähemmän. Reilun viikon päästä altaassa oli enää yksi sissi :| , joka sekin kohtasi öisen loppunsa piakkoin. Murisijat voivat paksusti eivätkä koskeneet kuivaruokaan, kumma kyllä. Neuvoni: ei rasboroita pientenkään rihmakalojen seuraan, ainakaan tämmöseen pieneen kippoon, oli vähän kallista elävää ravintoa eikä muutenkaan eettisin ratkaisu.

Aasian akv. paketin mukana tullut suodatin oli muuten hyvä (=säätömahdollisuus eli hiljainen virtaus, iso tila massoille, äänetön, ns. näkymätön), mutta joka ikinen vedenvaihtokerta oli käynnistysvaikeuksia. Lähes aina joutui avaamaan moottoripesän vaikkei siellä mitään töhkää ollutkaan. Kypsyin säätämiseen ja hommasin pikku Aquaballin, penteleen rumahan tuo on mutta ajaa asiansa. Mulla on tuolla rehevä taiwaninlammikki, jonka vois kyllä asemoida sen eteen tuomaan vähän peittoa.

Muuten on mielestäni nättiä :) : kiinnitin moorapuukäkkyröihin jaavansaniaista ja reunoilla on kierteisvallisneriaa. Melalehtikin löytyy, sen kanssa oli aluks vähän säätöä mutta alkoi sitten viihtymään. Pinnalla hitonmoinen kasa konnanputkea, jota murisijat selvästi arvostavat. Suodattimessa turvetta & Toruminiä menee plus vielä liraus Easylifen catappauutetta (en halua pohjalle erillisiä lehtiä) eli blackwateria on ja matala peehoo, näitähän murisijat arvostavat. Tykkään, kun nämä altaat ovat kovin erinäköisiä tuon vetensä puolesta. Iso on valoisa, pieni hämyisä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan pieni ei kylläkään pysynyt minimalistisena vaan aika rehevä sekin on.

Viime kesänä oli tuossa pienessä leväongelmaa, koska se on vähemmän optimaalisesti lähellä ikkunaa ja vaikka kaihtimet olivat jatkuvasti kiinni, levää tupsahti silti kunnolla. Pari kertaa viikossa joutui sitä erikseen poistelemaan, mikä ärsytti. Nyt aion varautua asiaan ja laitan tohon keväämmällä päiväsaikaan jonkun pahvilaatikko- tms- viritelmän enintä valoa blokkaamaan.

Tämmöstä tasasen mukavaa.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Akvaariopäiväkirjat ja projektit”