Substraattitesti: Würth-imeytysrae vs. Manado

Pidä päiväkirjaa akvaariostasi, tai dokumentoi akvaarioprojektisi etenemistä täällä
tellie
Senior Member
Senior Member
Viestit: 569
Liittynyt: 20:12, 11.01.2005
Paikkakunta: Lappeenranta

Substraattitesti: Würth-imeytysrae vs. Manado

Viesti Kirjoittaja tellie »

1. Tausta

Rapakontakaisia planted tank -keskusteluita seuranneet ovat tuskin välttyneet törmäämästä pohjamateriaalikeskusteluihin. Täällä AW:ssa niitä kymmenkunta vuotta sitten ainakin Sisso jonkin verran tiivisti ja testailikin. Näissä keskusteluissa on myös vaikea olla törmäämättä termiin CEC eli kationinvaihtokyky. Sitähän parikymmentä vuotta sitten on testattukin, tässä linkki erääseen asiaa koskevaan ketjuun, jossa näkyvillä on myös tulostaulukko.

Sekä CEC-tulokset että keskustelu on todella mielenkiintoista luettavaa kokonaisuudessaan, mutta se, mikä tämän testin tekijän kiinnostuksen erityisesti herätti, oli testituloksissa mainittu Turface ja sen (väitetty) samankaltaisuus nykyisin USA:ssa monien akvaristien pohjamateriaalin käyttämään Safe-T-Sorbiin. Safe-T-Sorb on savipohjainen kalsinoitu absorbentti (calcined clay absorbent), jota käytetään öljyjen, vesien ym. vastaavien materiaalien imeyttämiseen. On raemaista, halpaa kuin saippua ja tosiaan oletettavasti kationinvaihtokyvyltään hyvää.

Yritykset ostaa Safe-T-Sorbia kilpistyivät ns. maantieteellisiin seikkoihin. Eli ei löytynyt toimittajaa Suomeen.

Toisaalta, kuten mm. aikaisemmin mainitussa Sisson kirjoittamassa jutussa kerrotaan, jotkut akvaristit ovat käyttäneet onnistuneesti kissanhiekkaa. Kissanhiekoissakin on luonnollisesti eroja, mutta moler (moler clay) eli suomeksierästä moler-piimaa on jotain, mitä monet ovat akvaarioissaan ainakin testailleet juurikin kissanhiekkojen muodossa.

Englanninkielisen Wikipedian [22.5.2021] mukaan uunikuivatussa piimaassa on tavallisesti 80–90% piitä, 2–4% alumiinia and 0,5–2% rautaoksidia.

Samaan aikaan kalsinoitua piimaata käytetään absorbenteissa. Yksi näistä on otsikossa mainittu tuote. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan tuote sisältää ainoastaan kalsinoitua piimaata, ja on ”vaaraton aine tai seos”, jossa ”ei vaarallisia ainesosia”. Tuote on myös ”rakeinen” ja ”pinkki” ja sen pH:ksi ilmoitetaan 6, suhteelliseksi tiheydeksi 2,3 (bulkkitiheydeksi 500 g/m3), VOC-pitoisuudeksi 0.

Tuotteen pinkki väri on muuten märkänä pikemminkin punaharmaa, ei siis mikään karkkiväri. Kuvassa rakeita, jotka ovat olleet muutamia kuukausia vedessä. Koko on melko vaihteleva. Rakeet sekä näyttävät pyöristyneiltä että tuntuvat käteen melko pyöreiltä. Rakeita yhteen hierottaessa ne jonkun verran murenevat, mikä voi olla miinusta pitkässä juoksussa.
2021-05-22_rakeet.jpg
Eli käyttöturvallisuustiedotteessa tai aistinvaraisesti ei siis ole mitään, mitä saisi välittömästi sanomaan, että eih. Tosin itse materiaalin kemiallinen koostumus sai hakemaan vähän lisää tietoa.

Pii on siinä kohtaa hieman hassua ainetta, että se esiinty usein piioksidina (SiO2), joka puolestaan voi esiintyä amorfisena tai kiteisenä. Kiteinen (kvartsi) on pölynä ihmiskeuhkoille vallan pahaksi. Tässä kohdassa luonnollisesti pientä varoitustutkan piipitystä oli havaittavissa, mutta kala ei ole ihminen, ja varsin nopea vilkaisu on-line -akvaariokauppojen tarjontaan osoitti, että kvartsihiekkaa myydään akvaariotarkoituksiin ihan erikseen ja yleisesti kvartsia pidetään akvaarioturvalisena materiaalina.

Tosin jotkuthan syyttävät akvaariossa olevaa piitä leväongelmista, mutta esim. itselläni on ihan ns. normaalia hiekkaa akvaariossa, ja kyllä siinäkin piitä varmasti on. En siis ole tämän levähomman suhteen panikoimassa, plus jos levät osoittautuvat ongelmaksi, niin onpahan sitten joku, jota syyttää xD

Alumiini on sen yleinen materiaali savimineraaleissa, joita käytetään akvaarioissa substraatteina. Sen suhteen ei siis herää erityistä huolta.

Rauta sen sijaan on toinen hieman lievää kauhistusta aiheuttava. Olkoonkin, että on oksidina ja näin ollen siis kemiallisesti verrattain stabiilissa muodossa. Mangeettitesti osoitti, että osa rakeista tarttuu magneettiin, mitä muistan aikanaan käytetyn akvaarioon sopimattoman kiven tunnistamiseen. Ei hyvä?

Mutta. Samaa on raportoitu myös ainakin JBL:n Manadolle!
“And as others have mentioned some of it is magnetic. If you use a magnetic algae scraper like me and it falls off into the Manado you'll have two mounds of it stuck to the ends of the magnet. Another cleaning chore”
[23.5.2021, L. Madder:in tuotearvostelu Amazonissa]
Ja arvatkaapa, lukijat rakkaani, mitä minulla on 25 L korkaamaton säkillinen tuossa eteisessä? No Manadoa! Ja kyllä, voi kyllä! Manado tarttuu magneetiiin! Tämä substraatti, jota ostamme kalliiseen hintaan, on perinteisen testin mukaan sopimatonta akvaarioon!

Rautapitoisuuden pohjalta en lähde sulkemaan absorbenttiraetta automaattisesti soveltumattomaksi materiaaliksi, joten testit jatkukoon.


2. Siis mitä? Aikooko se pölvästi oikeasti tunkea akvaarioon absorbenttia?

Voi kyllä xD

Mutta lienee syytä vähän testailla veden kanssa, mitä tapahtuu. Kissanhiekkakertomusten pohjalta on syytä olettaa, että ainakin kovuus kajahtaa alkuun kattoon – mikä toisaalta voi olla jopa toivottavaa.
Ylioppilaspohjata kirjoittaen, jos luonnonmateriaali on kationinvaihtaja, siinä voisi varovasti arvailla voivan olla kalsiumia ja magnesiumia kationeina ja tällaisen kationin korvautuminen vaikkapa raudalla sitten sylkäisee sen vettä kovettavan ionin pihalle ja näemme veden kovettumista.

Vesijohtoveden kaataminen absorbentin päälle johti ”sihinään”. Rakeiden pitäminen purkissa muutaman kuukauden ajan, välillä vettä vaihtahen, ei johtanut rakeen aistinvaraisen muutoksen suhteen oikein mihinkään. Sen sijaan pikatesteilu tosiaan ehdotteli odotettua GH:n hallitsematonta nousua, joka toisaalta tasoittua ”yllättävän nopeasti”.

Tämä oli kuitenkin pelkkä räpellystesti, jonka tarkoituksena oli selvittää, onko hommassa minkään valtakunnan toivoa. Näin ollen... Itse testiin!

Tapahtuu seuraavassa numerossa... Testiä ei ole vielä tehty, eli jos on jotain mitä juuri Sinä toivot, niin tuo ajatuksesi julki!

Verrataan Manadon ja absorbenttirakeen vaikutusta veteen samalla liottaen absorbentin vedenkovetustaipumuspois

Käytetyt tarvikkeet

2 x 25 L käymisastia (jonne kyllä oikeasti mahtuu enemmän vettä kuin 25 L)
15 L Würth absorbenttirae
15 L JBL Manado
Vesijohtovettä
Vesitestit:
-JBL PRO pH 3-10 (tippa)
-Salifert Nitrate NO3 profi test (tippa)
-Tetra Test KH (tippa)
-Sera quick test (liuska: pH, KH, GH, Cl2, NO3, NO2)
-(Toivon voivani lisätä tänne myös rautatetestin)
Kuivaravinteita (akvaaroveden matkintaan/substraatin lataamiseen)
-KNO3
-KH2PO4
-K2SO4
-CLM+B
Kissan nimi on Naunau, koiran Hauhau, kalan Pulpul, Tippi tai Sergei.
Teemu Salonen
Elite Member
Elite Member
Viestit: 5534
Liittynyt: 19:54, 02.10.2005
Akvaarioseurat: Suomen meriakvaarioseura facebook
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Espoo

Re: Substraattitesti: Würth-imeytysrae vs. Manado

Viesti Kirjoittaja Teemu Salonen »

Suosittelen vaihtamaan tuon JBL:n laajan pH testin vähän tarkempaan versioon. JBL:ltä löytyy kaksi tarkempaakin testiä.
tellie
Senior Member
Senior Member
Viestit: 569
Liittynyt: 20:12, 11.01.2005
Paikkakunta: Lappeenranta

Re: Substraattitesti: Würth-imeytysrae vs. Manado

Viesti Kirjoittaja tellie »

Teemu Salonen kirjoitti: 20:30, 23.05.2021 Suosittelen vaihtamaan tuon JBL:n laajan pH testin vähän tarkempaan versioon. JBL:ltä löytyy kaksi tarkempaakin testiä.
Joo, on huomattu, että ei ole ihan bueno-perfect. Voisi oikeastaan tehdä niin, että tässä testissä käyttäisi ainakin välistä vettä töissä rötöelektrodilla, niin näkisi, jos alkaa tulla eroa testiin ja elektrodiin... Kun tässä ei pitäisi hiilidioksidillakaan olla niin isoa vaikutusta.

Otin tuon laajaskaalaisen testin siksi, että käytän sitä ensisijaisesti akvaarioilleni (no ylläri :D) ja kun olen/pitäisi olla vähän happaman puolella, niin sylettää, jos pH-testin minimi on kovasti lähellä tavoiteltua pH:ta.

GH minua ehkä enemmän syö, että sitä en saanut hommattua tippana. Sitä olisi kiva seurata tarkemmin kuin mihin liuskan skaala taipuu.
Kissan nimi on Naunau, koiran Hauhau, kalan Pulpul, Tippi tai Sergei.
tellie
Senior Member
Senior Member
Viestit: 569
Liittynyt: 20:12, 11.01.2005
Paikkakunta: Lappeenranta

Re: Substraattitesti: Würth-imeytysrae vs. Manado

Viesti Kirjoittaja tellie »

3. Liotustestin osa A: ”akvaariovedessä” (ilman CLM* ja rautalisää)

15 L Würth absorbenttiraetta lisättiin käymispönttöö (nimellisesti 25 L) ja toiseen vastaavaan käymispönttöön lisättiin 15 L JBL Manadoa.

Kuivaravinteista (KNO3, KH2PO4 ja K2SO4) sekoitettiin vesijohtoveteen laimentaen ”akvaariovettä” sankoihin tavoitellen pitoisuuksia

NO3 - 15 ppm
PO4 - 3,8 ppm
K - 15 ppm

Vesi hapotettiin rikkihapolla pH-arvoon n. 6,5-7,5.

Aluksi vettä vaihdettu 100% viikottain, ennen vedenvaihtoe vesiarvot mitaten.

Testihän meni siinä mielessä ihan *tuille, että kadotin tulokset. En ymmärrä mihin. Olivat paperilla, kunnes paperit... eivät olleet enää missään. Elättelen toivoa niiden löytämisestä, mutta nähtäväksi jää.

Positiivista(?) oli, ettei tässä paljastunut oikeastaa mitään, mitä ei olisi ennakkoon tiedetty. Olennaisimmat havainnot voisi listata näin:
  • Ensilisäyksen jälkeen molempia substraatteja piti huuhtoa, jotta ”vedenvaihto” onnistui kunnolla. Würthin huuhteleminen oli hirveän kamalaa, koska pölyä vaan tuli ja tuli loputtomasti. Manadon huuhteleminen sen sijaan oli kamalan hirveää, koska rakeesta niin suuri osa pyrki kellumaan.
    Manado yksinkertaisesti kieltäytyy uppoamasta. Sotku on lillunut kipossa kirjaimellisesti kuukausikaupalla (kohta puolen vuotta), mutta vähän väliä sieltä ponnahtaa joku rae pintaan
  • Würth nosti GH:n pilviin (mittaamisalueen ulottumattomiin), mutta ei vaikuttanut KH-arvoon ainakaan silmiinpistävästi. Manadolla ei ollut silmiinpistävää vaikutusta kumpaankaan
  • Vedenvaihtojen (ja pölyn pois huuhtelemiskierrosten) jälkeen Würthin taipumus nostaa kovuutta rauhoittui suuresti ja muuttui lähinnä nimelliseksi. Tämä tapahtui yllättävän nopeasti. Jo ”muutamassa viikossa” kovuudet selvisivät mittausalueelle. Todettakoon, että substraatin huuhtelulla saattoi olla vaikutusta asiaan, mutta kuitenkin.
  • Sekä Würth että Manado nostivat pH:ta, mutta hieman yllättäen Manado ehkä jopa hieman enemmän
  • Tässä ei näkynyt suurta muutosta testin edetessä
  • Nitraattipitoisuus ei muuttunut niin, että testi olisi sitä havainnut (molemmat substraatit)
  • Rautapitoisuus näytti samaa kuin vesijohto, eli 0 ppm (molemmat substraatit)
Lopputulos: Würth vaikuttaa edelleen täysin kilpailukykyiseltä substraatilta. Vaikka pesemisessä oli hirveä työ, sen peseminen oli oikeastaan vähemmän kamalaa kuin Manadon, koska Manado tosiaan yritti karata viemäriin, mikä ei ole kelluvalle rakeelle soveltuva esiintymisympäristö...

3. Liotustestin osa B: ”akvaariovedessä” (CLM ja rautalisä käytössä)

Würthin kovuudennostotaipumuksen rauhoituttua (ja akvaristin palattua testin parin muiden kiireiden helpotettua ja hävinneiden tulosten aiheuttaman ketutuksen pahimman terän laannuttua) testiä jatkettiin lisäämällä aiemmin kuvattuun ”akvaarioveteen” CLM ja EDTA-Fe siten, että raudan määrksi tuli n. 1 ppm.

Tässä kohdassa testiä lienee hyvä mainita, että moni EI-lannoitteita tai muutakin rautalisää käyttämään siirtynyt on todennut, että akvaarioon menee ihan älyttömän paljon rautaa, joka tuntuu vain katoavan johonkin. Usein nähty johtopäätös on, että raudanpuutteesta kärsivät kasvit ovat vaan kylmän viileästi kuluttaneet sen.

Oma epäilykseni on, että jos akvaariossa on kasveille suunnattu pohjalamateriaali (joilla on aloitusviestissä mainittua CEC:tä), niin ainakin osa raudasta pyrkii menemään pohjamateriaaliin. Rautahan on kuitenkin kationi, joten en näe mitään syytä olettaa, etteikö myös rautaa kiinnittyisi pohjarakeisiin.

Tällä kertaa kiinnitin mittauspaperit paikalleen eivätkä ne hävinneet... Ja tuloksista oli havaittavissa, että muutoin mitatut vesiarvot pysyivät melko muuttumattomina, mutta rauta katosi ”johonkin”, vaikka saaveissa ei kasva kuin muutama hassu levätäplä.

Ja rautaa katosi ”johonkin” suurempi osuus Würthissä kuin Manadossa. Tämä oli myös odotettu tulos, koska Würthin CEC oli oletettu suuremmaksi kuin Manadon.
2021-12-07_taulukko.jpg
2021-12-07_taulukko.jpg (96.1 KiB) Katsottu 1514 kertaa
Onko raudan katoaminen sitten huono asia?

Ei suinkaan, ainakaan jos sen selittää CEC. Korkea CEC on kasviharrastajien piirissä toivottu asia ja jotkut jopa ”lataavat” substraattejaan niin, että niihin sitoutuisi mahdollisimman paljon kasvilannoitteita, koska silloin substraatin ajatellaan toimivan juurikasveille ikään kuin ravitsevana ”multana”.

Toki on periaatteessa mahdollista, että rauta saostuisi jonkin muun lannoitteen kanssa ja katoaa siksi kasvien saavuttamattomiin. EI-annostelussahan mikrot ja makrot annetaan eri päivinä jotta minimoitaisi mahdollisuus raudan ja fosfaatin sakkaamisesta. Lannoitteiden keskinäinen reaktio ei tosin selittäisi, miksi Würthissä ”katoaisi” enemmän rautaa kuin Manadossa.

Würth siis pitää pintansa...

Seuraavassa numerossa absorbentti ihan aikuisten oikeasti menee akvaarioon.


* CLM+B olin tilaavinani, mutta pelkkä CLM lukee purkissa. Kasvit saavat nyt luvan pärjätä booritta

P.s. hitto että potuttaa nuo kadonneet tulokset! Tätä rautahommaakin olisi ollu hyvä jatkaa vähän pidemmälle, mutta tuli sellainen ongelma, että saavit uhkasivat jäätyä partsilla ja oli pakko nostaa sisälle. Jossa ovat hivenen tiellä.
Kissan nimi on Naunau, koiran Hauhau, kalan Pulpul, Tippi tai Sergei.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Akvaariopäiväkirjat ja projektit”