iekku kirjoitti:Leväbarbien lisääntyminen on toinen vastaava mysteeri. Joillakin ovat jopa kuteneet, mutta jälkikasvua ei ole vielä missään näkynyt?
Uppista heijaa... Valot syttyivät hyvin turpeella kyllästettyyn altaaseemme ja samalla leväbarbipariskuntamme naaras alkoi laskemaan munia ja koiras rynnisti paikalle... toivottavasti saamme tapahtuman toistumaan paremmassa valvonnassa Nyt kun kameran otimme esille niin pari kyllä kovasti kiemurteli ja ruikki takalasilla, kameran ulottumattomissa. Munia putkahteli useita, se on varmaa. Pitää mitata vesiarvot, NYT. Vesi ollut vaihtamatta muuten 10 päivää, vissiin vaihdamme huomenna taas.
190-litrainen, kavereina 10 pientä selkäuimaria, 3 loistokiipijää, kaksi perhoskalaa ja partis. Jos mahdollisia poikasia kuoriutuu niin ne menevät taatusti loistojen suuhun, ovat semmoisia petoja
Mutta muuton jälkeen uusi yritys erillisessä altaassa. Pariskunta on kyllä ahkerasti pörrännyt värittöminä lähes päivittäin, joten luulemme ja toivomme että vastaavat touhut uusiutuu
Minä kaipaisin hyviä neuvoja, miten saada levikset ryhtymään asiaan. Naaraat halkeavat varmaan kohta, mutta mitään varsinaista ei tapahdu. Yksi naaras jo kuoli pingispallon kokoisena. Akvassani kuitenkin vaikuttaa olevan koiraitakin (ne hoikat tasapaksut ja ehkä pidemmät).
Kertokaa siis, mitä voisin tehdä. Haluavatko tiheän kasvillisuuden vai avointa kutumaastoa? - Nyt lähinnä puoliavointa, miekkakasvien kansoittamaa muunmuassa. Vai pitäisikö minunkin lisätä turveuutetta säännöllisesti? - Mutta toisaalta nykyisessä vedessä kutuvalmiita...?
Akvan koko 540-litraa, Ph n. 7, pehmeä vesi, viikoittain 50% vedenvaihdot (Helsingin vesi), lämpötila 27 astetta ja seura-akvaario on. Valitettavasti ei tiloja eikä rahaa leviksille omaan akvaarioon (nyyh).
Järkkää vuodenajat. Ensin 2-4 viikon kuiva kausi, jolloin lämpö on tavallista korkeammalla, vesi kiertää hitaammin, vedenvaihdot ovat paljon niukempia tai puuttuvat kokonaan (riippuu kalastosta, miten uskaltaa kokeilla), ruokinta on niukkaa ja sekin vähä on pelkkää kuivaruokaa.
Sitten 1-4 viikon sadekausi, jolloin veden lämpö laskee pari astetta (levikset kestävät aika reiluja tilapäisiä lämmönlaskuja, jopa alle 20 asteen, mutta ei kannata urheilla niiden terveyden kanssa eli ei liikaa), vedenvaihtoja on PALJON ja jos mahdollista, uusi vesi "sataa" altaaseen jonkun rei'itetyn kastelulaitteen kautta, vaihtovesi raikasta, neutraalia ja mahdollisimman pehmeää, virtausta niin paljon kuin moottoreista irtoaa, ruokaa paljon ja monipuolisesti.
Sitten altaan olot palautetaan normaaleiksi, ja nyt kaikki kalat kutevat jos hyvin käy. Jos ei onnistu, uusi yritys ja nyt varioidaan sopivasti jotain em. muuttujista eli kausien pituuksia, lämpötilan muutoksia, veden pH:ta tai kovuutta. Lisäksi avuksi kannattaa ottaa luonnonhormonit eli laittaa akvaarioon jotain sellaisia kaloja, jotka kutevat herkästi. Niiden kutuhommat voivat innostaa hankalammatkin kaverit kutemaan.
Jos levisnaaraat ovat aika iäkkäitä ja jo kauan olleet paksuja, niiden mäti lienee kovettunut eivätkä ne välttämättä pysty koskaan emää kutemaan onnistuneesti. Mutta ehkä sittenkin, ainahan sitä voi yrittää ja katsoa, mitäö seuraa. Ehkäpä ne hyvinkin saavat kovettuneen mädin pukattua ulos ja voivat sitten muutaman viikon - muutaman kuukauden päästä olla oikeasti kutuvalmiita.
Kautta aikojen eka dokumentoitu levisten kudetus tapahtui juuri näin. Kaverin tarkoitus tosin oli kudettaa punasilmäplekoja, mutta leviksetkin innostuivat samalla ja hän sai kasvatettua niiden poikasia isoksi asti. Taisivat ne punasilmätkin kutea, mutta en muista kuoriutuivatko niiden munat. Useimmat kuulemani leviskudut ovat tapahtuneet paljon pienempien muutosten takia, eli syinä on ollut uuteen akvaarioon siirtämisiä, tavallista suurempia vedenvaihtoja ja kerran perheen matkan aikana tapahtunut asunnon jäähtyminen alle 20 asteen. Kutukalat ovat usein olleet nuoria, alle 10-senttisiä ja alle 2-vuotiaita.
Kiitos neuvoista Liisa S. Tänään onkin sitten kaloille ensimmäinen alkavan kuivan kauden päivä.
Kalat ovat vielä nuoria, noin kaksi ja puoli vuotiaita. Altaasta löytyy myös safiiritetroja, jotka ehkä voisivat näyttää hyvää esimerkkiä leviksille, jos hyvin käy.
Onko leväbarbeilla ulkoisia sukupuolieroja? Omistan parin leviksiä, ikä n.2v. Toinen on hieman isompi ja tukevampi ja toinen vastaavasti pienempi ja hoikempi. Onko kyseessä naaras ja koiras, kuten olettaa saattaisi?
Hyvinvoiva naaras on vatsastaan tietyllä tavalla pullea. Jotkut sanovat näkevänsä eroja selkäevässä eli koiraalla olisi korkeampi ja terävämpi. Ja hyvin vanhoilla koirailla näyttäisi pää hieman paksuuntuvan.
Ilokseni voin ilmoittaa, että kuukauden päivät jo minulla on ollut parvi hoikkia leväbarbeja, naaraat siis kutivat!
Vedenvaihdot eivät tuntuneet aluksi saavan muutosta aikaan, eikä lämpötilan nostot ja laskut, ennenkuin aloin lisäämään vedenparannusainetta ohjeen mukaan (aikaisemmin kitsastelin) aina vedenvaihdon yhteydessä. Sen jälkeen muutos oli selvä, kalat innostuivat selvästi enemmän vedenvaihtojen jälkeen ja kutuinto pysyi oletetuilla koirailla päällä jopa seuraavaan vedenvaihtoon saakka, kun aikaisemmin se oli "yhden illan juttuja".
Uusi vesi oli aina maximissaan asteen viileämpää kuin vanha vesi, mutta kuitenkin hiukan viileämpää. Tämä näytti myös innostavan leväbarbeja. Kiitos Liisa S. Avusta!
Itsellä on ollut leväbarbeja yhtäjaksoisesti noin 10 vuoden ajan, tosin aina vain pareittain. Nyt syksyllä tulee muutos tuohon kun yhdistän kahden altaan levikset isompaan 250 litran purkkiin (125cm pitkä) ja pistän muutenkin altaat uusiksi. Osaisiko kukaan sanoa, että minkä takia joka ikisestä leväbarbiparivaljakosta toinen yksilö on ollut reilusti suurempi ja pulleampi kuin toinen? Noita parivaljakoita on ollut yhteensä kolme, nyt nykyiset kaksi ja sitten ensimmäiset, joista toinen hyppäsi altaasta ulos ja toinen piti lopettaa, koska joku ilkimys oli yön aikana käynyt puraisemassa kyljestä pyöreän palan irti (luulen että partamonni, ainakin jälki sopi partiksen suun kokoon).
Nostan aihetta ylös ja kuulisin mielelläni vastauksia erit. Iekulta ja Reetulta,
jotka saivat leväbarbinsa kutemaan (ja miksei muiltakin, joilta se on onnistunut). Muuttuvatko siis värittömiksi ollessaan kutuvalmiita?
Teitkö Reetu juuri noin kuin Liisa S neuvoi? Mikä oli lämpötila kuivan kauden aikana, kuinka pitkän kauden piditte ja vastaavasti, mikä oli lämpötila sadekauden aikana? Mihin vuorokauden aikaan kutivat?
Ilman mainoksia olisimme onnellisia tietämättä miksi. (Lapsen kouluaineesta poimittu)
lilo kirjoitti:Muuttuvatko siis värittömiksi ollessaan kutuvalmiita?
Vastaan nyt iekun puolesta
Väri tosiaan muuttui siten että se kyljessä oleva raita muuttui lähes saman väriseksi kuin muu ruumis (kullan hohtoiseksi) ja kalat pyörivät keskenään ympäri muutamana päivänä, ennen kuin tuo mätimunien laskeminen havaittiin.
Kutemisen onnistumisesta on paha sanoa mitään, koska mitään munista ei kehittynyt eikä tapahtuma ole toistunut sen jälkeen.
There are no facts, only interpretations. -- Friedrich Nietzsche
Juu niin täälläkin, kylkiraita haalistui kun hommat alkoivat.
Ns. Kuivalla kaudella vedenlämpötila asteen korkeampi, vedenvaihdot minimiin, vedenpinnan annoin olla alempana ja ulkosuodattimen suihkuputki sai lorista äänekkäästi altaaseen (hieman nurinkurista). Ruokin kuitenkin melkein normaalisti, tätä n. 2-3 viikkoa, sitten vedenvaihtoja usein, jopa kolme kertaa viikossa ja lämpötilan lasku 2-3 asteella, veden pinta nousi ja ruokaa normaalisti/reilummin. Uusi vesi myös aina hieman viileämpää kuin vanha (ehkä asteen korkeintaan, sen verran että käsi tunsi sen).
Eli melkein ohjeiden mukaan, tuo "sateen ropina vain taisi mennä väärinpäin. Ei kuitenkaan kaloja haitannut .
Kaizu kirjoitti:Kutemisen onnistumisesta on paha sanoa mitään, koska mitään munista ei kehittynyt eikä tapahtuma ole toistunut sen jälkeen.
(oletettu) naaras on täällä sellainen möhkö, että 'tyhjennystä' minäkin vain kaipaisin, en niinkään kasvatusta.
Ns. Kuivalla kaudella vedenlämpötila asteen korkeampi
Peruslämpötila tuolla on ollut 26 astetta. Kuivalla kaudella siis 27 astetta ja sitten sadekaudella 24-25 astetta ja uusi vesi 23-asteista? Kuullostaako oklta? Muina kaloina lehtikaloja, keltabarbeja, tiikerinuoliaisia, piikkisilmiä ja pandakääpiöahvenia. Lehtikalat ja keltabarbit kutevat jatkuvasti, joten
'esimerkkejä' pitäisi löytyä. Laitoitko Reetu turvetta?
Ilman mainoksia olisimme onnellisia tietämättä miksi. (Lapsen kouluaineesta poimittu)
Minäkin kiinitin tänään huomiota levisten outoon käytökseen. En ollut ennen näitten kuduista juttuaja lukenut ja siksi säikähdin kahden kalan kokopäivän kestänyttä värittömyyttä. Ei kuitenkaan näyttänyt hätä olevan kun pörräsivät virkeinä toistensa ympärillä. Välillä vierekkäin, toisissaan kiini.
Löysin tämän viesti ketjun ja näyttää tämän mukaan olevan kutu mielessä. Kalojen ikä ei ole tiedossa, koska olen ne saanut toiselta omistajalta. Veden lämpötilan muutos ja niitten rytmitys täsmäisi siihen, että on alkanut toisen suomut kiinnostaa . Välillä lämpimänä kesäaikana oli luonnollisesti vesi mmuuta, mitä se nyt on ja vaihtoja on ollut useammin kuin normaalisti. Joskus kolmestikkin viikossa hiukan vaihdosta jossa veden lämpötila laskee normaalista.
Seurailen mitä tulee. Vesiarvoja en ole seurannut kuin että ph on 6.
*Kukaan ei vielä ole pilannut silmiään katsomalla elämän valoisaa puolta*
En usko kenenkään suomalaisen harrastajan onnistuneen leväbarbien kudetuksessa. Maailmallakin tietoa on hyvin vähän. Laji kun on hyvin hankala saada kutemaan. Toki jos jollain on onnistunut, voi laittaa faktaa kuvineen, yms. Sen verran harvinaisesta tapahtumasta on kyse.
Öö? Tämän ketjun alkupuolen kudetuskokemukset eivät siis kelpaa? Ja on täällä AW:ssa muutama muukin ketju onnistuneista kuduista, ja muutama poikaskasvatusmainintakin on. Toki voivathan ihmiset huijata.
Jotenkin itse näkisin tilanteen siten, että kukaan ei vain tosissaan ole yrittänyt kudettaa leväbarbeja. Halpa, aliarvostettu peruskala. Itsellä tuli ihan ahaa-elämys tuon sintin suhteen, kun sain noita silakoita kuusi kappaletta. Huomattavasti jännempää parvidynamiikkaa kuin niillä kahdella, jotka tulivat erään allaskaupan yhteydessä. Eikä tietoakaan samanlaisesta käytöksestä; edelliset makasivat paikoillaan jollain kivellä tai kasvilla päivät pitkät, nämä uivat enimmän osan ajasta E2048:n virtausta vastaan. Tässä kun on vielä pari kuukautta aikaa, niin voisi kokeilla joutessaan tuota kuivakauden simulointia ja katsoa saisiko levikset motivoitumaan kutuhommiin..
Nothing that I say or do, matters to the big machine.
Ehkä osasyynä voidaan pitää sitä, että leväbarbeja hankitaan yleensä leväongelmia korjaamaan/ehkäisemään, eikä siis kasvatus mielessä. Lisäksi luulen että suurin osa myytävänä olevista on hormoneilla viljeltyjä, joten kutuvireeseen saaminen ei olekaan niin helppoa. Ei sinänsä ole ihme jos joillakin olisivat harjoitelleet kutemista, mutta sen onnistuminen onkin sitten eri juttu. Olisi mielenkiintoista kuulla jonkun leväbarbeja onnistuneesti viljelleen kommentit siitä, mikä on sopivan kokoinen/mallinen kudetus allas, vesiarvot, lämpötila, ruokinta, yms.
jaa siksi se kylkiraita vaalenee, mietinkin jo että mikä hätä niille tuli viime vedenvaihdon jälkeen. Kutua en bongannut tosin. Luuhaavat puskassa pyörimässä.
Seeprakalatkin jotenkin outoja, afrikansaniaispuskassa pariskunta pörrää. Kutuaikeita?
Then the truth it hit me, got me off my knees. It's my life I'm living, I'll live it as I please. /Twisted Sister