Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Kasvien hoito, ongelmat ja sisustus.

Valvoja: Moderaattorit

LKA
Junior Member
Junior Member
Viestit: 231
Liittynyt: 15:21, 19.08.2010
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Kuopio

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Viesti Kirjoittaja LKA »

Pistänpä tänne joutessani pientä päivitystä. Nyt on 317-litraiseen vaihdettu silikonit äärimmäisellä tarkkuudella ja huolellisuudella, jahka testaan vedenpitävyyden vielä kylppärissä ja hommaan altaan alle uuden styroksin, niin pääsee virittelemään sitä olohuoneeseen. Päätin tänään pistää mullat likoamaan, ostin kymmenisen litraa kaktusmultaa ja sekaan muutama litra halvinta (ja pussin ravinnetaulukon mukaan laimeinta) kukkamultaa. Pistin mullat kahteen tavalliseen sankoon, sekaan akvaarion siivouksessa tullutta lietettä siinä toivossa, että siinä jo menisi mullan sekaan akvaariosta bakteereja, täytin sangot vedellä ja sekoittelin. Huomenna "vaihdan" vedet kunhan multa on painunut sangon pohjalle, jospa sieltä osa ravinteista liukenisi pois. Lisään liotetun mullan sekaan vielä myöhemmin lannoittamatonta turvetta ja yhden kukkapurkin käytetyt mullat. Ostan akvaarioon vielä vähän lisää hiekkaa kun tuon 180-litraisen hiekat ei ihan riitä, ostoslistalla on myös muutama uusi nopeakasvuinen kasvi. Tänään testasin hanaveden pH:n ja karbonaattikovuuden, pH on 7,5-8 välillä, karbonaattikovuus 4, vesilaitoksen mukaan kokonaiskovuus on 6,2 (kokonaiskovuuden tippatesti oli vanhentunut eikä enää toiminut). En ole vielä päättänyt, laitanko korallimurskaa kalkin lähteeksi altaaseen vai en, koska kalat on happaman ja pehmeän veden kaloja (tetroja ja kirjoahvenia yms.) niin saattaisivat viihtyä paremmin ilman kalkkilisää. Toisaalta mietin, että voisi laittaa pH-miinusta ja korallimurskaa että kasvit saa kalkkia mutta veden pH ei nousisi liikaa, mutta se vaikuttaa äkkiseltään vähän hölmöltä. En ole kovin hyvä käytännön akvaariokemiassa, mutta veikkaan että pH-miinus vesittäisi sen korallimurskan tarkoituksen ja toisinpäin. Jos joku tietää tuosta paremmin, niin korjatkaa ihmeessä! Päivitän projektin kuulumisia tänne hitaasti sitä mukaa kun jotain tapahtuu, toivottavasti siitä on hyötyä muillekin maa-altaan perustajille. Harmi ettei suomeksi ole juurikaan aiheesta tietoa, googlekin ohjaa ensimmäisenä tähän keskusteluun.
LKA
Junior Member
Junior Member
Viestit: 231
Liittynyt: 15:21, 19.08.2010
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Kuopio

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Viesti Kirjoittaja LKA »

No niin, eilinen meni akvaariota vaihtaessa ja nyt on 317-litrainen "maa-akvaario" pyörimässä. Homma oli helpompaa kuin uskalsin odottaa, mitään ikäviä yllätyksiä ei vielä ole ilmennyt. Multaa meni tuohon altaaseen vajaat kaksi ämpärillistä, lisäksi muutama litra hienoa hiekkaa ja päälle 25 kilon säkki akvaariosoraa. Ulkosuodattimen liejun sekoitin mullan sekaan siinä toivossa, että samalla pohjan bakteeritoiminta saisi hyvän lähdön. Pohjasta tuli ehkä hieman liian paksu, täytynee jollain lusikoida tuota soraa vähemmäksi tai enemmän takareunaa kohti. Kalat ja kasvit olivat eilen muutaman tunnin ämpäreissä evakossa, siirsin ne takaisin altaaseen kun ensin olin pyörittänyt sisä- ja ulkosuodatinta tunnin ajan keräämässä irtoroskia. Yllätyksekseni vesi oli paljon kirkkaampaa kuin aiemmin hiekkapohjalle perustettaessa, ja kalat eivät olleet lainkaan "shokissa" vaikka päädyin kumoamaan kalasangot altaaseen lähes kylmiltään, veden lämpötila oli sama sekä sangossa että altaassa. Pari minuuttia uuteen altaaseen päästyään keisaritetrat päättivät aloittaa kosiopyrähtelynsä (enkä ole ikinä nähnyt noita koiraita yhtä upeassa kutuasussa "pörhistelemässä" naaraille), neontetrat hajaantuivat myös välittömästi tutkimaan uusia nurkkia reippaina ja avainkirjoahvenvanhus (jolle tulee vielä pari lajitoveria) puikkelehti kantojen lomassa. pH asettui vajaaseen seitsemään, kun se aiemmin oli n. 7,5. Tällä hetkellä akvaario huutaa lisää kasvillisuutta ja kalat hieman isompia parvia, kalahankinnat saa vielä odottaa että varmistun akvaarion toiminnasta. Muutaman viikon päästä sisäsuodatin lähtee pois, ulkosuodattimen ajattelin jättää vettä kierrättämään. Tai sitten toisin päin. Vielä pitäisi löytää sopiva ruokintamäärä, kaikkialla neuvotaan antamaan ruokaa paljon, itseäni mietityttää lähinnä, mikä on paljon ja mikä liikaa... ei viitsi kalojakaan ihan ähkyyn syöttää, neontetrat herkästi päätyvät uimaan pystysuorassa jos erehtyvät syömään liikaa.
buttnekkid
Member
Member
Viestit: 270
Liittynyt: 21:50, 24.02.2014
Akvaarioseurat: JAS
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Saarijärvi

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Viesti Kirjoittaja buttnekkid »

Kuvia?
240 L Etelä-Amerikkaa
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
Pintuliini
Junior Member
Junior Member
Viestit: 98
Liittynyt: 17:10, 11.12.2016
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Pohjois-Pohjanmaa

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Viesti Kirjoittaja Pintuliini »

Jep, kuvia kuvia nyt! :D
Työpaikan akvaan oli ilmestynyt komea parvi kultapyrstösattareita. Niistä olen aiemminkin haaveillut. Voi että tekisi mieli laittaa pystyyn sellainen oikein kunnon Walstad-viritelmä. Hänen akvoistahan tuo sattarikuume alun perin tarttuikin. Ehkä keväällä! :roll: Siihen asti seurailen tätä sun projektia. :)
LKA
Junior Member
Junior Member
Viestit: 231
Liittynyt: 15:21, 19.08.2010
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Kuopio

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Viesti Kirjoittaja LKA »

Nonni, muutaman päivän tauon jälkeen takaisin täällä! Akvaario voi edelleen hyvin, tänään sinne tuli pari konnanputken vartta taka-alalle, toivottavasti viihtyy ja kasvaa nopeasti että saisi altaan vähemmän kolhon näköiseksi... Nopeasti kasvavia ja leviäviä kasveja tuolla on oikeastaan vain suorusolehti, konnanputki ja kääpiövallisneria. Hapsiluikasta yritän saada "nurmikkoa" etualalle, en tosin odota liikoja kun veikkaan että se osaa olla vaativa tapaus. Pistin kuvan akvaariosta liitetiedostona, toivottavasti se nyt näkyy...
Liitteet
akvaario317l.jpeg
LKA
Junior Member
Junior Member
Viestit: 231
Liittynyt: 15:21, 19.08.2010
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Kuopio

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Viesti Kirjoittaja LKA »

Huomasinpa juuri ensimmäiset empiiriset todisteet siitä, että tuo akvaarion pohja toimii. Etulasia vasten olevaan multaan on ilmestynyt pikkuruisia kuplia, oletettavasti hiilidioksidia bakteerien toiminnan tuloksena. Tänään tuo vesi on saanut aivan aavistuksen rusehtavan värin, haluaisin tuosta altaasta mahdollisimman luonnollisen näköisen ja nyt houkuttelisi lisätä hieman turveuutetta tuonne. Alun perin toivoin että tuosta pohjasta olisi liuennut hieman enemmän humusta veteen, tosin tilanne vielä kehittynee. Täytyykin illemmalla muistaa taas tarkistaa altaan pH.
Pintuliini
Junior Member
Junior Member
Viestit: 98
Liittynyt: 17:10, 11.12.2016
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Pohjois-Pohjanmaa

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Viesti Kirjoittaja Pintuliini »

LKA kirjoitti:Vielä pitäisi löytää sopiva ruokintamäärä, kaikkialla neuvotaan antamaan ruokaa paljon, itseäni mietityttää lähinnä, mikä on paljon ja mikä liikaa... ei viitsi kalojakaan ihan ähkyyn syöttää, neontetrat herkästi päätyvät uimaan pystysuorassa jos erehtyvät syömään liikaa.
Tuota ruoka asiaa vähän pohdiskelin. Walstad ohjeistaa siksi antamaan reilusti ruokaa, jotta ravinteita pääsisi riittävästi kertymään pohjaan. Jos kaloja on sen verran kuin normiakvassa yleensä, normaali ruokamäärä riittäisi ilmeisesti. Walstad-tankissa tulisi kuitenkin pitää normaalia kevyempää kalastoa. Miksikö? Veden pintaliikutuksen tulee olla maltillista, jottei pohjassa syntyvä hiilidioksidi karkaa harakoille ja kasvit pääsevät hyödyntämään yön aikana kohonneita pitoisuuksia. (Tämän takia muuten valotaukoakin suositellaan: aamun aikana laskenut hiilidioksiditaso kohoaa jälleen iltapäiväksi pohjan mikrobitoiminnan seurauksena.) Kuitenkin samalla kun vältetään hiilidioksidin karkaamista ilmaan, estetään hapen liukenemista veteen. Päivisin tämä ei ole ongelma, koska kasvit tuottavat happea. Yöllä kuitenkin on eri tilanne. Pimeässä fotosynteesi ei toimi ja kasvit tuottamisen sijasta kuluttavat happea. Suureen määrään happea kuluttavia kasveja yhdistettynä suuri määrä happea kuluttavia kaloja,,,aamuyön tunteina happi voi päästä liian matalaksi. Tästä johtuu ruokinnan runsaus. Kaloja ei voi olla suuria määriä, mutta ravinteita tarvitaan riittävästi. Kierteiset yms, voivat tietenkin hoidella ylijäämän kierrättämistä tiettyyn pisteeseen astI.

Tom Barr ehdotti foorumillaan toistakin vaihtoehtoa vedenkierrätykseen. Se ei ollut toki suoraan tarkoitettu Walstad-tyylin akvoille, mutta kuitenkin sellaisille, missä ei käytetä hiilidioksidia. Walstad-tankissahan hiilidioksiditaso heittelee paljon pitkin päivää. Välillä voi olla suhteellisen korkeakin, ja välillä lähes nollassa. Barr:n mukaan hiilidioksidin pitäminen tasaisen matalana voisi toimia myös. Eli reilulla veden (pinta)kierrätyksellä saataisiin ilmasta jatkuvasti liukenemaan jonkin verran hiilidioksidia. Pieni määrä toki, mutta se pysyisi tasaisena vuorokauden ajasta riippumatta. Määrä voisi olla kuitenkin riittävä, kun on kyseessä "low tech"-tankki, jossa valoa on maltillisesti ja ravinteita riittävästi. Kasvit kuulemma löytävät keinoja sopeutua matalaankin tasoon, kunhan se pysyy tasaisena. Tämä ratkaisisi samalla happi- ja yliruokintaongelman, koska kalasto voisi olla raskaampikin. Kuitenkin siinä menetetään multapohjan mikrobien tuottama hiilidioksidi.

Walstad-tyylillä saattaisi saada paremman kasvun kasveille, ja vastaahan se enemmän luonnon rytmiä. Kalastosta joutuu kuitenkin hiukan tinkimään. Kokeilun arvoisia molemmat tavat. :D
LKA
Junior Member
Junior Member
Viestit: 231
Liittynyt: 15:21, 19.08.2010
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Kuopio

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Viesti Kirjoittaja LKA »

Pintuliini kirjoitti:
LKA kirjoitti:Vielä pitäisi löytää sopiva ruokintamäärä, kaikkialla neuvotaan antamaan ruokaa paljon, itseäni mietityttää lähinnä, mikä on paljon ja mikä liikaa... ei viitsi kalojakaan ihan ähkyyn syöttää, neontetrat herkästi päätyvät uimaan pystysuorassa jos erehtyvät syömään liikaa.
Tuota ruoka asiaa vähän pohdiskelin. Walstad ohjeistaa siksi antamaan reilusti ruokaa, jotta ravinteita pääsisi riittävästi kertymään pohjaan. Jos kaloja on sen verran kuin normiakvassa yleensä, normaali ruokamäärä riittäisi ilmeisesti. Walstad-tankissa tulisi kuitenkin pitää normaalia kevyempää kalastoa. Miksikö? Veden pintaliikutuksen tulee olla maltillista, jottei pohjassa syntyvä hiilidioksidi karkaa harakoille ja kasvit pääsevät hyödyntämään yön aikana kohonneita pitoisuuksia. (Tämän takia muuten valotaukoakin suositellaan: aamun aikana laskenut hiilidioksiditaso kohoaa jälleen iltapäiväksi pohjan mikrobitoiminnan seurauksena.) Kuitenkin samalla kun vältetään hiilidioksidin karkaamista ilmaan, estetään hapen liukenemista veteen. Päivisin tämä ei ole ongelma, koska kasvit tuottavat happea. Yöllä kuitenkin on eri tilanne. Pimeässä fotosynteesi ei toimi ja kasvit tuottamisen sijasta kuluttavat happea. Suureen määrään happea kuluttavia kasveja yhdistettynä suuri määrä happea kuluttavia kaloja,,,aamuyön tunteina happi voi päästä liian matalaksi. Tästä johtuu ruokinnan runsaus. Kaloja ei voi olla suuria määriä, mutta ravinteita tarvitaan riittävästi. Kierteiset yms, voivat tietenkin hoidella ylijäämän kierrättämistä tiettyyn pisteeseen astI.

Tom Barr ehdotti foorumillaan toistakin vaihtoehtoa vedenkierrätykseen. Se ei ollut toki suoraan tarkoitettu Walstad-tyylin akvoille, mutta kuitenkin sellaisille, missä ei käytetä hiilidioksidia. Walstad-tankissahan hiilidioksiditaso heittelee paljon pitkin päivää. Välillä voi olla suhteellisen korkeakin, ja välillä lähes nollassa. Barr:n mukaan hiilidioksidin pitäminen tasaisen matalana voisi toimia myös. Eli reilulla veden (pinta)kierrätyksellä saataisiin ilmasta jatkuvasti liukenemaan jonkin verran hiilidioksidia. Pieni määrä toki, mutta se pysyisi tasaisena vuorokauden ajasta riippumatta. Määrä voisi olla kuitenkin riittävä, kun on kyseessä "low tech"-tankki, jossa valoa on maltillisesti ja ravinteita riittävästi. Kasvit kuulemma löytävät keinoja sopeutua matalaankin tasoon, kunhan se pysyy tasaisena. Tämä ratkaisisi samalla happi- ja yliruokintaongelman, koska kalasto voisi olla raskaampikin. Kuitenkin siinä menetetään multapohjan mikrobien tuottama hiilidioksidi.

Walstad-tyylillä saattaisi saada paremman kasvun kasveille, ja vastaahan se enemmän luonnon rytmiä. Kalastosta joutuu kuitenkin hiukan tinkimään. Kokeilun arvoisia molemmat tavat. :D
Tuota CO2-pointtia en ottanutkaan noin seikkaperäisesti huomioon. Kevyt kalasto ei ole enää vaihtoehto, akvaarioon kun juuri saapui 25 uutta neontetraa, kolme nuorta keisaritetraa aiempien neljän kaveriksi sekä kaksi avainkirjoahventa aiemman ahvenvanhuksen seuraksi :D Ruokinta hoituu jatkossa siis rutiinisti kuten normaalissa altaassakin. Tästä tuli nyt joku ei niin puhdasoppinen Walstad-Barr-välimuotoakvaario, mutta pääseepähän silti käytännössä näkemään tuon pohjan vaikutuksen akvaarion tasapainoon. Tässä altaassa tuo ulkosuodatin, jonka ajattelin jättää, pitää huolen joka tapauksessa siitä että veden pinta kevyesti liikkuu eli hiilidioksidia karkaa jonkin verran vedestä ja happea liukenee veteen myös yöllä. Uskoisin, että hiilidioksidin määrä tuon pohjan vuoksi on joka tapauksessa hieman suurempi kuin tavallisessa akvaariossa ilman hiilidioksidilannoitusta. Alkujaan innoituksena tuolle maapohjalle oli vähentynyt vedenvaihtojen tarve, siihen pyrin edelleen eli akvaario on tiiviissä seurannassa ja hoitotoimenpiteet kohdistuu nyt lähinnä kasveihin ja vesiarvojen seuraamiseen. Hieman epävarma olo kuitenkin on kun kaikki aiempi kokemus on perinteisestä akvaariosta kaikkine säätämisineen, että voiko tällainen oikeasti onnistua. Järkikin kyllä sanoo että bakteerit ja kasvit riittävissä määrin pitävät ekosysteemiä yllä, luotetaan nyt siihen :? pH:n ja karbonaattikovuuden perusteella veden hiilidioksidipitoisuus olisi tällä hetkellä vaatimattomat 8-10 mg/l (päivällä), mikä kuitenkin lienee sopiva kun akvaarion valaistus on vain kahden loisteputken varassa. Jos kasvien kasvu näyttää vaatimattomalta, ajattelin kokeilla nestemäistä hiililisää.
Pintuliini
Junior Member
Junior Member
Viestit: 98
Liittynyt: 17:10, 11.12.2016
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Pohjois-Pohjanmaa

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Viesti Kirjoittaja Pintuliini »

Hyvältä kuulostaa! :D Tuo vedenvaihtojen tarve määräytyy pitkälti sillä, miten hyvin onnistuu tasapainottamaan kalanruuan mukana tulevat ravinteet vs. kasvien perkuujätteen mukana poistuvat. Mutta seuraile tilannetta. Kannattaa olla varovainen, mitä aineita ruuan lisäksi laittaa akvaan. Esim. kaikki rikkiä sisältävät (esim.lannoitteet) ainakin voi olla haitaksi. Rikki voi muuttua myrkylliseksi rikkivedyksi (olikohan se se :mrgreen: ) multapohjassa.

Kyllä minulla ainakin oli hyötyä tuosta multapohjasta kasvien kasvulle. Akvan nykyisessä kokoonpanossa ei voi pitää enää yhtä voimakasta valaistusta kuin multapohjan aikaan, tai seuraa levää.
LKA
Junior Member
Junior Member
Viestit: 231
Liittynyt: 15:21, 19.08.2010
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Kuopio

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Viesti Kirjoittaja LKA »

Tänään tulikin uudelle akvaariolle 2 viikkoa täyteen :) Aivan ongelmitta ei kuitenkaan olla päästy, nimittäin kaikki neljä 6-7-vuotiasta keisaritetraa menivät mystisesti huonoon kuntoon, yksi löytyi kuolleena ja päätin loputkin vanhukset lopettaa koska eivät selkeästi enää "jaksaneet" normaalisti mennä altaassa. Ulkoisesti mitään oireita ei ollut ja kaikki muut kalat akvaariossa silmin nähden viihtyvät ja ovat hyvinvoivia, myös uudet, nuoret keisaritetrat. Pari viimeistä päivää noilla tetravanhuksilla meni sisäsuodattimen takana värjötellessä hieman värittöminä, normaalia tiheämmin haukkoivat myös henkeä. Perehdyin tuossa kalasairauksiin ja villi veikkaus on, että kyseessä oli jonkinlainen kidusloinen. Useammankin tietolähteen perusteella se on yleinen lähes kaikissa akvaarioissa, mutta ottaa vallan jos kalan yleiskunto siihen antaa mahdollisuuden. Noilla kaloilla yhteinen nimittäjä olisi ainakin korkeahko ikä ja akvaarion muutoksesta mahdollisesti aiheutunut stressi. Olen nyt lisännyt veteen vedenparannusaineen lisäksi vähän humus- ja catappa-uutetta ja pH on uuden, tarkemman tippatestin mukaan 7,1-7,2 ja kH 3, nitriittiä ei ole. Pari kertaa viikossa olen kaiken varalta tehnyt 30 litran (10%) vedenvaihdon ja muutenkin tiiviisti seuraillut kaloja.

Hieman siis hirvittää kalasairauden mahdollisuus, vaikka millään logiikalla kyse ei voi olla mistään hanakasti tarttuvasta epidemiasta kun muut kalat ovat terveitä ja reippaita. Jopa neontetrat innostuvat vähän väliä kasvipöheiköissä pyrähtelemään, en jaksa tosin uskoa että tuon akvaarion ahmattien jäljiltä kannattaisi poikasia odotella. Avainkirjoahven yrittää myös sisustaa itselleen yhtä nurkkaa parhaillaan, tiellä oleva tiikerilumme on (onneksi) riittävän tukevasti pohjassa kiinni ettei sitä irti saa. Kasvit eivät ole vielä ottaneet mitään kasvupyrähdystä, mitä hieman toivoin. Tuolla tosin iso osa on juurilla ravinteita ottavia lajeja, joten toivon että ne vielä innostuvat kunhan ovat saaneet kunnolla juurtua. Miekkalehti ja anubiakset ovat kyllä uusia lehtiä jo parin viikon aikana pukanneet.
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 56
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Vehmaa

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Viesti Kirjoittaja Sania »

Vanha ketju, mutta... Pikkuhiljaa on alkanut tämä kiinnostaa niin, että luen tuon Walstadin kirjan. En ole vielä aloittanut, mutta on herännyt valmiiksi jo kysymyksiä:

Miksi pohjalle tulee juuri multaa? Miksei sammalta tai turvetta? Tai ajaisiko saman asian akvaarion sorapohjan sekaan ajan saatossa painunut aktiiviliete? Mullassa on yleensä hietaa, hiekkaa, savea, turvetta ja muuta orgaanista eli kompostia. Mikä näistä on se maa-akvaarion kannalta oleellisin?

Onko kananmunankuoret tai korallimurska välttämätön? Kuinka paljon niitä kuuluu laittaa esim. jos haluaa pitää pehmeän ja happaman veden kaloja? Kuinka paljon nostaa pH:ta? Mitä haittaa siitä on, jos ei laita mitään kalkkipitoista?

Voiko sanoa, että entisajan tyyliin pidetty sorapohjainen, vähävaloinen, liian pienellä sisäsuodattimella varustettu akva, jonka vettä ei ole vaihdettu eikä pohjaa lapottu aikoihin (täynnä orgaanista moskaa), on tällainen maa-akvaario? Tai ainakin lähellä sitä.

Kalojen ruokinta. Kasvien alkuaineidentarve on joka tapauksessa erilainen kuin kalanruuan koostumus. Kertyykö kasveihin tarpeettomia aineita eli sitooko ne yhdisteitä solukkoonsa (esim. solunesterakkuloihin) vaikkeivat tarvitse niitä? Tällöin ylijäämät saisi poistettua akvaariosta kasvien karsinnan kautta. Vai jääkö ylijäämät veteen tai sitoutuuko ne jotenkin pohjan kiintoainekseen? Tuskin kuitenkaan iäisyyden? Puhun nyt siis ihan alkuainetasolla. Kalanruuassa on kaiketi kasvien kannalta selkeästi liikaa ainakin typpeä ja fosforia. Vai pitääkö muita ravinteita lisätä purkista, jolloin kasvit pystyy käyttämään "ylijäämätkin"?

Ja tästä seuraa kykymys: Miten toimisi kasvinsyöjäkalojen pitäminen tällaisessa akvaariossa? Eli ruokkisi kaloja kasvisruualla ja niittäisi ruokkimansa pois akvaariosta karsimalla kasveja. Kasveja sisään, kasveja ulos. Kasviskalanruuassa voisi olla parempi koostumus kasvien kannalta kuin lihapitoisessa kalanruuassa.

En kyllä lähtisi perustamaan tällaista akvaariota ennen kuin tiedän ainakin näihin vastauksen. Saa nähdä vastaako tuo kirja kysymyksiin. Onko jollain ajatuksia?
74 l multa-akvaario korurihmakaloille
buttnekkid
Member
Member
Viestit: 270
Liittynyt: 21:50, 24.02.2014
Akvaarioseurat: JAS
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Saarijärvi

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Viesti Kirjoittaja buttnekkid »

Löytyipä mielenkiintoinen ketju! Täytyypä lukaista ajan/ajatuksen kanssa läpi.

Meillä tankit on pyritty pitämään mahdollisimman luonnonmukaisina. Ei esim. kasviravinteita.
Yhdessä tankissa on pohjasta kolmasosa turvetta ja ihan hyvin on pelittänyt.
240 L Etelä-Amerikkaa
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
kr70
Senior Member
Senior Member
Viestit: 909
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Viesti Kirjoittaja kr70 »

En laittaisi kaloja tuollaiseen. Kyllähän monet kalat kestävät sitä, mutta käytännössä uivat paskassaan. Ei mitkään kasvit tai bakteerit pysty eliminoimaan KAIKKIA aineenvaihduntatuotteita. Tällä foorumilla on moneen kertaan kirjoitettu esim. kalojen erittämistä hormooneista. Miettikää, että joutuisitte ilmatiiviisti eristettyyn tilaan, missä kasvit tuottavat happen ja käyttävät hiilidioksidin mutta muita yhdisteitä kuitenkin jää ilmaan. Alkaisi pian olla kirjaimellisesti hikiset olot. Itsekin mietin ennen harrastuksen uudelleen aloittamista denitrifikaattoria ja muita mahdollisuuksia, ettei vedenvaihtoruljanssia tarvitsisi tehdä, mutta kyllä tosiasia on, että se on nykyään ainoa keino tarjota asukkaille hyvät olot.
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 56
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Vehmaa

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Viesti Kirjoittaja Sania »

Sainpas luettua tuon Walstadin kirjan. Ihan mielenkiintoinen ja järkeenkäypä tapa pitää akvaariota. Vastasi ainakin osaan kysymyksistä. Olisin vaan toivonut tarkempia käytännön todisteita akvaarion toimimisesta kuten esim. vesiarvojen seurantataulukkoja hänen akvaarioissaan. Nyt tuntui, että on koittamalla ja hyvällä onnella löydetty tapa, joka pelittää ja oletetaan sen toimivan näiden teorioiden mukaan. Kaipa netistä kaivamalla voisi löytää akvaristien taltioimia vesiarvoseurantoja tällaisista Walstad-akvaarioista. Mutta en nyt helpoksi akvaarionpitotavaksi aloittelevalle akvaristille voisi sanoa.

Typen ja fosforin suuri määrä kalanruoassa jäi tosiaan kysymysmerkiksi. Ehkä ne sitten kertyvät ylimäärin kasveihin, joiden mukana ne saadaan poistettua akvaariosta. Walstadin mukaan eläinperäisessä on noin kolme kertaa enemmän typpeä ja fosforia kuin kasviperäisessä. Lisäksi Walstadin kasveihin kertyi ainakin 2,5 kertaa enemmän typpeä ja 4 kertaa enemmän fosforia kuin mitä kasvi minimissään tarvitsisi, joten oman tulkintani mukaan fosforista ei ainakaan tarvitse olla huolissaan. Typestä ehkä, mutta luultavasti ei.

Ja toinen kysymys, johon en kirjastakaan saanut vastausta: Mihin ihmeeseen sitä sorakerrosta tarvitaan? Kyllähän luonnossakin pohja voi olla pelkkää mutaa ja turvepohjiakin on pidetty menestyksekkäästi. Vähän voi multa joskus pölähtää, mutta kyllä se siitä laskeutuu. Ei tarvitsisi olla huolissaan soran ja mullan sekoittumisesta. Onko sora kasvien ankkurointia varten? Tähän kysymykseen jos jollakin olisi jotain vastausta niin olisin onnellinen.
74 l multa-akvaario korurihmakaloille
kr70
Senior Member
Senior Member
Viestit: 909
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Sania kirjoitti:Ja toinen kysymys, johon en kirjastakaan saanut vastausta: Mihin ihmeeseen sitä sorakerrosta tarvitaan? Kyllähän luonnossakin pohja voi olla pelkkää mutaa ja turvepohjiakin on pidetty menestyksekkäästi. Vähän voi multa joskus pölähtää, mutta kyllä se siitä laskeutuu. Ei tarvitsisi olla huolissaan soran ja mullan sekoittumisesta. Onko sora kasvien ankkurointia varten? Tähän kysymykseen jos jollakin olisi jotain vastausta niin olisin onnellinen.
En ole lukenut kirjaa enkä edes tätä viestiketjua kokonaan, mutta heitän arvauksena, että sorakerros tarvittaisiin sitä varten, että liete pääsee laskeutumaan sorajyvästen välistä pohjan alempiin kerroksiin. Eikös siinä ole ideana, että eloperäinen jäte kerrostuu pohjaan, jossa kuona-aineet on pois vesitilaa kuormittamasta lukuunottamatta sitä määrää ja niitä aineita, mitä kasvien juuret nostavat niitä ulos? Näin sora olisi ikäänkuin eristeenä vapaan veden ja keräytyneen lietteen välillä. Kuulostaako järkevälle?
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 56
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Vehmaa

Re: Maa-akvaario vai mikä se on suomeks?

Viesti Kirjoittaja Sania »

Tosiaan sillä voi olla joku "eristävä" vaikutus. Aika huonosti löytyy tietoa tästä, mutta jossain englanninkielisillä saiteilla arveltiin, että tuo sora"cap" olisi vaan esteettinen juttu, ettei multa leijaile pitkin. Kutkuttais kokeilla.

Muoks. Annoin periksi kutkutukselle. Kirjoittelen siitä tuonne projektit-alueelle: viewtopic.php?f=105&t=244521
74 l multa-akvaario korurihmakaloille
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Kasvit ja sisustus”