EI-makropäiväkirja

[Sadar]

Täälläkin kaikki näyttää olevan ihan ok. Leväpommista ei havaintoja...
Kasvit on alkanee reagoimaan lisääntyneeseen lannoitukseen ja jotkin vesimiekat on alkaneet puskea uusia, liki 10 cm pidempiä lehtiä.
Punatimantit (Echindorus sp.'Red Diamond') on todella punaisia...
Ihan kiva, sillä nyt pystyy tuomaan HASin huutikseen parempilaatuista kasvia.

Viime viikon lopulla kuitenkin tapahtui jotain mikä on minulle vielä mysteeri.
Torstain ja perjantain välillä altaaseen iski jokin kumma myrkytys, joka nirhasi ison osan kukoistaneesta sukarapu- ja petokotilopopulaatiostani. Kalat eivät olleet monksiskaankaan.
Lieneen mahdollista että altaaseen tökkäämästäni taskujuoru-pistokkaasta valunut mahla olisi myrkyttänyt nimenomaan nämä herkemmät selkärangattomat,
mutta kun niitä pistokkaita on ollut altaassa jo aiemmin ilman mitään oireita... Ei ymmärrä...

[urppis]

Viimeaikoina hiljaiseloa elänyt urppis päivittää...
Tuosta aiemmi sisson kertomana luin noiden cryptojen vallan innostuneen.
Noh omat kokemukset ovat olleet juurikin tuollaisia. Cryptot ja miekat ovat ottaneet kasvupyrähdyksen ja muutkin kasvit valloittaa alaa. Levää ei missään vaiheessa yhtään enempiä, kuin normaali akvaariossa koskaa olisikaan.
Tätä ohjelmaa en noudata aivan tuossa mittakaavassa kuin esm. sisso, eli en ole tilaillut jauheita ulkomailta, mutta sisson kokemuksia ja ohjeita lukeneena makroihin paneutuneena ja lannoitteisiin enempi tutustuneena olen päässyt omaan tavoitteeseen. Niitä lannoitteita on siis muitakin olemassa kuin profito (sachem on todella hyvä sarja)
Olen erittäin tyytyväinen ja kiitollinen tästä ketjusta.
Sisso: hyvin paljon olen printannut ulos tekstejäsi, tehnyt koosteita ja luultavasti viisastunutkin.
Hieno homma!

[rain-]

Hehee, tätä aihetta kyllä nautinto lukea. Ei ole enää niin yksinäinen olo, kun muutkin hEIttelevät kaikenmoista ruokaa kasveille (ja kasvattelevat akvaariokasveja kuivalla maalla ja kaikkea muuta hauskaa). Kiitos kun olet jaksanut kirjoitella.

Ja tässä yksi linkki vielä mukaan. Estimative Indexistä Aponogetonissa suomeksi: http://www.aqua-web.fi/aponogeton/55-04-2006

[Sadar]

Hyvä muistutus!

Jos oikein muistan, en ottanut EI-metodia tuolloin käyttööni, koska en löytänyt mitään paikkaa josta ostaa tarvittavat ravinteet.

[rain-]

Se on kyllä tosi ilahduttava juttu, että noita nettikauppoja löytyy nyt paljon enemmän ja hinnat ovat kivat (+ kaupallisia vaihtoehtoja tuntuu olevan muitakin kuin Seachem (vaikka rakastan kasviravinnelinjaansa, niin monet niistä spesifisistä mönjistä ovat tosi vetisiä)). Noihin aikoihin sai Greg Watsonilta tilattua makroja, mutta hän lopetti sitten kauppansa.

[GreenEyes]

Noniin, nyt on täälläkin saatu jauheet tilaukseen, iso kiitos Sissolle ja Tuomas2:lle ohjeista.

Mietiskelin sitä, että minkälaisilla annostuksilla ns. normaalimäärästä kannattaisi aloittaa? Onko ok, jos aloittaa vaikka puolikkailla annoksilla?

[Sisso]

No duoda, itse aloittaisin ihan ohjeen mukaisilla annostuksilla. Ideahan on nimeomaan se, ettei mistään varmasti tule puutosta. Testailla ei tarvitse, kun tekee kerran viikkoon 50% vedenvaihdon. Itse testailen ja haen, tai hain, arvoja sinne tavoitetason alapäähän osin tiettyjen kaloja ja osin sen takia, että kun lannoitettavia akvoja on viisi, pitkässä juoksussa pienetkin määrät vähemmän tekevät jo paljon, hain testeillä sitä alarajaa jokaisen akvaan erikseen. Yksi keino etsiä omaan akvaan sopivat määrät on se, josta kirjotin Tuomaksenkin ketjussa, että aloitetaan täysmäärällä, siitä tiputellaan alas aina seuraten hetki tilannetta ja kun saadaan esille puutosoireet, niin palataan hiukan ylös. Ei tarvtse vaivata päätään sillä mikä puutos on kysessä, koska ohjeissa suhteet on sen verran kohdillaan että jos yhdestä ravinteesta alkaa näkymään puutoksia, todennäköisesti seuraavasta olisi kohta myös puutosta, ei maksa vaivaa alkaa rukkaamaan yhtä ravinnetta vaan nostaa kaikkia hiukan jos haluaa päästä helpolla. Äh, olipas hankalasti selitetty.... Ja toisaalta suhteilla tai määrillä ei ole muutenkaan paljoa väliä. Sillä että kasveilla on käytössään ravinteita x-määrä, jossa x=varmasti riitävästi, on. Mutta voihan sitä räplätä yksittäistenkin ravinteiden kanssa, kuten meillä olen tehnyt, kun vaan löytyy testit.

Kannattaa muistaa EIssä, että siinä ei ole yhtä yksittäistä arvoa mikä olisi oikein tai tavoite, vaan skaala on melko laaja, esim nitraatin ylläpitotavoite 10-30mg/l. Herkimmällekin kalalle 10 on täysin ok ja silti kasveille vielä hyvä. Eli metodi antaa melko laajat mahdollisuudet soveltaa, mutta alkuun pääsee helposti kun vaan tekee alkuun kotiläksynsä.

Itse olen siirtynyt päivittäisestä lannoituksesta 2-3 kertaan viikossa, ei vaan taivu kaiken muun hässäkän ohessa päivittäiseen. Ennen vedenvaihtoa en lisää pariin päivään mitään ja vedenvaihdon yhteydessä arvot nostetaan tietysti heti sinne tavoitteeseen, jotta kasveilla on ravinteita käytössään aina samanverran mihin ovat tottuneetkin.

[Sisso]

Hohhoi, vähämpä mäkään tiesin junan vessoista...Päiväkirja siirtyy palvelemaan meitä vähemmän valoa omaavia, hiilarilla tai ilman. Ajatuksissa oli jo kuopata koko aihe kun idea ei enää ole alkuperäinen, mutta eiköhän täältä löydy harrastajia joita kiinnostaa kasvien hyvinvointi vaikkei valoa olisikaan niin tuhottomasti ja tavoitteet vähän matalammalla kun aquascaping-kisoihin osallistuminen... Rehevä akva ja hyvinvoivat kasvit kaikissa olosuhteissa, olisiko siinä hyvä tavoite? Helppo hoito??

Reilu pari viikkoa sitten multa hajosi jo toinen kohtuullisen uusi T5-valaisin. Oli ihan viimeinen niitti. Olen tapellut tekniikan kanssa koko alkuvuoden sen lisäsksi ettei muu elämä ole nyt kohdellut kovin ruusuisesti. Halpoja valaisimia en enää osta enkä kalliisiin nyt innostunut, joten lähti sitten tekniikkaa mäelle tavoitteena low-lightit. Myin pois loputkin T5t, 450-litrasen ja 3-satasen hiilarit. Keittiön SodaStream-systeemi päätyi vaiheiden kautta 3-sataseen. Ihan kaikista ei sentään uskaltanut luopua! Valaistus muuttui niin, että 450-l tuli T8 2x36w+2x30w, 3-satasessa on nyt 2x36w+1x30w, 250-litrasessa 2x18w+2x11w ESL (4000K), 65-litrasessa on edelleen ESL 2x11w (2700K).

P4290011.JPG (135.34 KiB) Katsottu 5387 kertaa

Otanta 3-satasesta. Ensiksi sinne piti koota kaikki jäljelle jääneet hiilarinystävät, mutta suunnitelmiin tuli muutos ja ne pääsivätkin keittiön akvaan (oh no, kohta on piukkaa!), kuva alla. Otin pois 3-satasesta aktiivlevittimen jonka pska pumppu oli jatkuvasti tukossa ja nyt kaasu syöttyy puisen ilmastinkiven kautta johon puhaltaa osin sisäsuodatin. Huoltovapaa? Jep! Siellä EI ole 3d-taustaa eikä se ole vihreä.... Keittön pytyn sävy ei oikeasti ole tuollainen vaikka lamput onkin 2700K. Kasvien kasvusta en voi todellakaan valittaa ja punaiset latvat saavat noillakin hyvin värinsä kunhan pääsevät lähemmäs pintaa. Tää on ollut aina ihanan mutkaton hoidettava!

P4290024.JPG (156.29 KiB) Katsottu 5387 kertaa

Pala sällin Afrikan Tähteä, jonka komeasta jaavapuskasta vein ikävästi osan toisen akvaan. Täällä ei kasva niin mitään levää, tupsukin katosi itsekseen jossain vaiheessa. Ei noi kasvitkaan kyllä kasva mihinkään, rusolehti nyt jotenkin. Valona Hagen Aqua-Glo, onko hei hiukan punainen...?

P4290018.JPG (124.72 KiB) Katsottu 5387 kertaa

250-litranen nyt, 2kk perustamisesta (piilevä oli ja meni) kasvejakin olen päässyt jo karsimaan, siirsin niitä kasvamaan myös toiseen akvaan. Näyttää siltä, että vanha ystävämme sinilevä on täällä, mutta suunnitelmat sen varalta on jo valmiina. Tästä on jo kokemusta, iski väärään paikkaan se levä.

P4270014.JPG (116.4 KiB) Katsottu 5387 kertaa

Akvoissa pHt tietysti nousi kun hiilarit laski. Kiekkolassa 6,8->7,2, 3-satasessa nyt piempi kaasun syöttö joten 6,8->7, keittiössä 6,6->7,2, 250-litrasessa onkin aina ollut 7,2, Afrikan tähdessä ollut pitkään 7 koska vettä vaihdetaan tosi harvoin. Jahas, ja lannoitukset? Niin no, oikeasti... olen aika ymmälläni mites tästä nyt. On tullut luettua tosi paljon ja vaihtoehtoja tuntuu olevan tosi paljon tarjolla. Pari viikkoa on mennyt seuratessa mitä tapahtuu kun hiilarit lähti tai laski. Itse asiassa muutosta on yllättävän vähän, kasvu on tietysti maltillisempaa. Isossa pytyssä ja 250-litrasessa on nyt ihan peruskauraa, mutta tähtipatsulin jätin kokeeksi kun se kasvaa kaverilla oikein nätisti todella vähässä valossa ja se on kyllä edelleen varsin nätti vaikken haaveilekkaan sellaisesta väristä latvuksissa kuin ennen. Vaan ei menyt ainakaan sellaiseksi rivaksi kun kuvittelin sen herkästi tekevän.

P4290001.JPG (142.36 KiB) Katsottu 5387 kertaa

Keittiön akvaan menee nyt EC 3ml/vrk koska siellä on kasveja jotka on ihan tuhoon tuomittuja ilman hiilaria, mikrot (PLANTEX, jossa rautaa mukana) ja makroista kaliumnitraatti ja kalium noin 10mg/lx1/vko. Kasvit ovat kasvaneet yllättävän hyvin, en huomaa mitään eroa aikaan jolloin meni ECn lisäksi kaasu. Isoon pyttyyn lisään ECn (10ml/vrk tästä tarkoitus päästä eroon kunhan san kasvitettua pytyn kunnolla) lisäksi kaliumia ja Plantexia sekä lisärautaa koska se näyttää mystisesti katoavan jonnekin! Fosfaatti on pysynyt tuskin mitattavana vaikka ruokin kiekoja reipaasti ainakin neljä kertaa päivässä, survariakin menee muutaman kerran viikossa. Myös nitraatti on ihan mukava 5-10, mutta vettä vaihtuu 2x30% viikossa mikä pitää sen suht alhaalla. Kasveja on vielä turhan niukasti, mutta puskat komistuu silmissä joten ainakan siihen ei hiilarin lähtö pahemmin vaikuttanut. Pientä tupsulevää on oksissa, jotka olen sinne äskettäin lisännyt, kasveissa ei onneksi joten ainakin ne voivat hyvin muutoksesta huolimatta! Aloitin ECn huomattuani tupsun varmistelemaan hyvää starttia kasveille. Tämän pytyn lannoitus on mietintämyssyssä: jatkanko tällä linjalla vai siiryisinkö lannoittamaan vain pohjan kautta, tätäkin suositellaan kun valoa on noin vähän. Mikroliuoksen sijaan Tom Barr suosittelee Equilibrimiumia, sitäkin löytyy kotoa. Samainen suositus koostuu reilusta ruokinnasta, kerran viikossa-parissa tapahtuvasta pienestä annoksesta nitraattia, fosfaattia ja Equilibriumia (tai muu mikro, http://www.barrreport.com/showthread.ph ... O2-methods). Siihen ainoaan kaasuhiilariakvaan lisään kaikkia makroja+mikrot (+ nyt rautalisä) mutta annostus on hyvin maltillinen koska valoa on sen varran vähän, ettei kasvu voi olla kovin rajua. Osa kasveista on lajeja, jotka eivät tulee toimeen hiilaritta, mutta iso osa vaihtui peruskauraan. Täällä siirryin lisäksi arvojen antaessa hyvin myöden vaihtamaan vettä kerran kahdessa viikossa. Heti muutoksien jälkeen kuti sekä lehtikset (voi ei, tää ei ole maailman mukavin pariskunta kutiessaan!) että rusokirjot, joista kummatkaan ei ole kuteneet koko talvena (njaa, olikohan rusoilla yksi kutu jossain vaiheessa?) joten ei siihen aina tarvita vedenvaihtoja eikä stabiileja olosuhteita näemmä! 250-litraseen lisään kerran viikossa hiukan nitraattia, kaliumia ja Plantexia, EC menee 8ml/vrk ja olen oikein tyytyväinen tuloksiin kahden kuukauden kohdalla. Sen jälkeen kun piilevä läks kiusaamasta kasveja, ne ovat kukoistaneet! Tai no, hyvä kasvu alkoi jo ennen levän häipymistä mutta oli ne pirun ikävän näköisiä, ei nitä voinut kauniiksi sanoa! Erityisen iloinen olen Heteranthera dubian henkiin heräämisestä, se kun otti nokkiinsa kiekkolämmöistä ja pahasti. Nyt sitä on varmuuden vuoksi kahdessa akvassa, hieno kasvi! Toistaiseksi en ole huomannut eroa kasvussa kummassakaan akvassa, ECka tai kaasulla. Afrikan Tähteä lannoitan kun muistan tipalla kaliumia ja Plantexia, en muulla.

Kasvit ei selvästikkään kasva nyt yhtä rajusti kuin ennen eikä (latvusten) värit tietenkään ole samaa luokkaa kuin enemmällä valolla mutta mukavaa on se, että lasit höttööntyy hitaammin, täplälevä, jota ei tosin ennenkään paljoa ollut, on täysin poissa eikä tarvitse olla jatkuvasti karsimassa kasveja. Ei tarvitse huoltaa tekniikkaa jatkuvasti. Lannoitan muut akvat kerran viikossa paitsi kaasuakvan ja kiekkolan kaksi entisen neljän päivän sijaan.Tekniikan temppuillessa viimeisen kuukauden osa kasveista pääsi levääntymään mutta nyt uusien valaistus- ja hiilarijärjestelyjen myötä näyttäisi siltä, että tasapaino on taas löytymässä mikä näkyy selvästi etenkin sällin 3-satasessa jossa kasvit kuntoutuvat silmissä. Muita etuja on se, ettei vesiarvot heilahtele vedenvaihdoissa niin paljoa, jätin pois rikkohapon vedenvaihdosta muuten paitsi jos teen kiekkolaan isomman vaihdon. Tavoitteena on saada akvat kasvistoiltaan siihen kuntoon, ettei vettä tarvitsisi vaihtaa kuin kahden viikon välein paitsi...kiekkolassa jossa ainakin toistaiseksi mennään vähintään kahdella viikkovedenvaihdolla. ECn tuella (?) en voi ainakan nyt sanoa havaitsevani mitään eroa kasvien kasvutavoissa, kaikki ovat tanakkavartisia ja värit hyvät verrattuna aikaan jolloin Co2 meni kaasuna. Vähän sellanen olo, että turhaan tuli nekin hommattua mutta minkäs teet jos/kun tahtoo kasvatella niitä värikkäämpiä. Vaan saahan aina uudet jos kaipuu iskee! Joku saa sitten muistuttaa mua tekniikasta, joka reistailee jatkuvasti....

Mitä tulee kasveihin, punaiset jotka oli hiilarin ja valon perään, sai lähteä, hommasin tilalle punaisia tiikerilumpeita ja rusolehteä meillä jo olikin. Musta se kasvaa kivasti vähemmällä valolla kun lehtien alapinnat on punaiset, yläosat vihreät. Ennen se oli oranssi (tjsp) latvuksistaan. Lisäksi hommasin muutaman rikkaruohon, mm intianvesitähdikkiä, tukemaan muutoksissa leviä vastaan.

Koska meillä on pytyissä nyt valoa melko niukasti (ainakin entiseen verrattuna) n. 2,5-4,5 w/l mitkä on lukemia joilla pitäisi kasvatella peruskauraa varsin mukavasti, yritän hakea sen optimaalisen pisteen hoidon helppuden (mukaan lukien lannoitukset), tekniikan vähyyden (paitsi sodastreamista en luovu!) ja hyvinvoivien kasvien välillä sekä kirjata havaintoja tänne. Millä meni metsään, mikä toimi, vai toimiko mikään. Kaikki jaetut kokemukset ovat enemmän kuin tervetuleita!

[Sisso]

Korjaus: Valoa on siis noin 0,25-0,45w/l, ei 2,5-4,5 sentään!

[Maisu]

Saako tiedustella että mikä on syynä nyt sitten noin vähäiseen valonkäyttöön? Miksi liikaa tai liian vähän muttei sopivasti? Kuitenkin se kumpaakaan suuntaan liioittelematon vaihtoehto olisi kasveillekin parempi ja kiinnostaisi varmaan lukijoitasikin enemmän.

[Sisso]

Saat toki. Täältä lukemani peruettalla isolla osassa harrastajien pyttyjä mennään suht noilla valomäärillä, eikä juuri tee eroa onko T8lla valoa 0,4w/l vai 0,6, ei saivarrella siitä. Erot alkavat korostumaan vähän muilla spekseillä. Noilla valomäärillä kasvattelee sitä peruskauraa, jota meillä pytyissä tällä hetkellä enimmäkseen on, ihan mukavasti. Luulisi sun tietävän sen. Muutamat jäljelle jääneet vaativammat kootiin yhteen, osin kahteen, akvaan. Toisekseen, ne T5t jotka meille jäi, ei sopineet akvoihin mittojensa takia vaan olisin joutunut lisäämään niiden kavereiksi muita valaisimia mikä olisi ollut ihan taas ojasta allikkoon. Sen sijaan sopivia T8ja löytyi omasta takaa, yhden ostin käytettynä lisää. Kolmenneksi, en tunne isompaa tuskaa pistää pois elämää turhaa kuormittavia asioita siinä kohtaa kun perheessä sairastetaan jo ties monetta kuukautta. Tässä on vähän muutakin puuhaa kun tapella tukkeutuvien pumpujen, hajoavien valaisinten tai vuotavien hiilarien kanssa, minkä jälkiä siivotaan viikkokaupalla.

[Maisu]

No, kukin tietysti tekee miten haluaa eikä tuossakaan mitään vikaa ole. Mutta koska pitkäjännitteisyys on akvaarionpidossa ihan a ja o, varsinkin kasvien kanssa, niin toivon että saat palettisi muotoiltua sellaiseksi että siitä on sinulle iloa ja hyötyä pitemmällä aikavälillä.

Kirjoittelit jotain aiemmin että sinulta meni kasveja kun lämpö nousi. Minulla kuitenkin on kesäisin helposti yli 30 astetta enkä ole huomannut sen vaikuttavan kasveihin juurikaan, joten tästä voisi olla mielenkiintoista joskus paremmalla ajalla keskustella enemmänkin (mitä lajeja meni etc.).

[Sisso]

Ihan varmasti olisi! Ne oli tosin niitä lajeja, joiden suosituslämmöt on alempana kuin +30c jossa kasvit ottivat nokkiinsa, tosin yleensä ko akvassa on +28c. Yksi ongelma keskustelussa voi olla sekin, että eräille kasveille en ole onnistunut löytämään suosituslämpötilaa, esim Heteranthera dubia. Ei liene sulle ihan vierasta, ettei kiekkoaltaissa kasvatella ihan kaikkia kasveja, mutta tästähän on netti pullollaan juttua, ei meidän siitä tarvitse pamista täällä. Lämpö ei tokikaan ole ainoa tekijä enkä itsekään voi olla varma, mikä joidenkin nuupahtamisen menossa aiheutti. Voi olla vaikka se, että lopetin fosfaatin lisäämisen. Myös meillä on akvoissa ollut kesäisin +29-30c, mutta eipä ollut silloin näitä muutamaa hätäsiirrettyä lajiakaan! Kiitos toivotuksista, olen ollut ratkaisuuni erittäin tyytyväinen mutta jos joskus tulee hiilaria kovasti ikävä, rahalla saa, ei se sen kummempaa ole, ei hiilari nyt niiiin ihmeellinen asia ole. Tuleepahan samalla kokeiltua itse niitäkin asioita mistä muille saarnaa. Elikoillehan tästä ei ollut kuin myönteisiä seurauksia.

[Koomikko]

Pystyykö noita jauhoja annostelemaan akvaarioon mitenkään automaattisesti? Nesteitä voi annostella annostelutietokoneella mutta mitenkäs nämä jauhot? Jauhot voi tietenkin sekoittaa veteen mutta laskeutuuko ne ajankanssa pohjalle jolloin niitä ei voi millään pumpulla enään annostella.

[Piiskuri]

Liukenee veteen, mutta ainakin Fluidsensor Online neuvoo säilyttämään liuosta viileässä ja pimeässä joten siitä ei ole tietoa miten muuten säilyy.

[Koomikko]

Varmasti liukenee veteen kun akvaariossa näitä käytetään. Laskeutuuko sakka kuinka nopeasti pohjalle kun nestemäiset lannoitteetkin pitää ravistaa aina ennen käyttöä kun niissäkin aineet laskeutuvat pohjalle. Miten lannotteita ylipäänsä voi mitenkään annostella automaattisesti kun lannoitepulloja saa käydä kuitenkin yhtenään sekoittelemassa.

[Piiskuri]

En ainakaan 1-2kk jääkaappisäilytyksen aikana ole sakkaa huomannut, joskaan en ole sitä erityisesti etsinytkään.. Kevyesti käännellyt vaan purkkia ennen annostelua.

[pisarat2]

Kunhan palkkapäivä koittaa, nuo testit ovat ostoslistalla. Ja sen mukaan hankitaan lisää ravinteita - kuulostaa tosi hyvältä!

[Sadar]

Amerikan ihmemaasta ostettu hivenainelannoite liukenee veteen melko hitaasti ja siitä jää osa jopa liukenematta (rautakelaattia).
Liuoksen jos siitä tekee, pitäisi ilmeisesti käyttää pohjana aavistuksen etikkahappopitoista nestettä, kelaatit liukenee helpommin mutta pysyvät suht stabiileina.

Amerikasta ostettu tavara myös sisälsi ilmeisesti hiukkasen liikaa kuparia, sillä kaikki selkärangattomat kuoli altaasta pari viikkoa lisäämisen aloittamisesta.
Ja uudetkin ostetut otukset (kierteissarvet, sakurasukaravut) ovat ilmaantuneet kuolleina päivän parin päästä lisäämisestä.
Olen nyt vähentänyt hivenaineannkosen puoleen suositellusta ja altaassa on pikkuisen näkynyt huppukotiloita, että ehkäpä niitä muita selkärangattomia voisi kohta yrittää laittaa.

[Sisso]

Makroilla ainakin on maksimiliukoisuudet ja jos yrittää liuottaa niitä tätä määrää enemmän, ei onnaa. Tän sivun lopusta löytyy tietoja eri jauheille: http://www.theplantedtank.co.uk/calculator.htm. Itsella sakkaamista on tapahtunut siitä huolimatta että olen pysytellyt hiukan alta maksimiliuokoisuusmäärässä ainakn kaliumilla, mutta tätä tapahtui vain kun käytin "maatalouskaliumia", joka on hyvin isorakeista. Sitä ei tahdo saada liukenemaan millään muutenkaan. Sen sijaan hienona jauheena jenkeistä tilattu liukeni oikein kivasti. Myös rautakelaatti sakkaa pohjalle herkästi, en tiedä miten -glukonaatti käyttäytyy. Samoin Plantexia saa vatkata oikein pirusti, silti tahtoo sakkaa jäädä pullon pohjalle, liekkö juurikin rautaa.

Meillä selkärangattomat on pysyneet elossa Plantexin kanssa, mutta rapuja meillä ei olekkaan, vain joitain eri kotiloita. Olen tehnyt liuosta 40g jauhetta/500ml vettä, tätä annostellaan 5ml/200l. Koska tää ei ole meillä riittänyt rautatarpeisiin, olen lisäänyt mukaan hiukan rautakelaattia.

[Koomikko]

Itsekkin vasta aloittelen tätä systeemiä. Jauhot, vaaka ja muut tarvikkeet hankittu ja menossa ensimmäinen viikko tällä lannoitussysteemillä. Heti tuli ongelmia. Puolet vedestä vaihdettu ja ensimmäisen päivän satsi lisätty. Nitraatti nousi jo aika korkealle. Toisen päivän satsi lisätty eilen. Tänään mittasin nitraatin ja se oli mielestäni 25 enkä näin olen uskaltanut tämän päivän satsia enään lisätä. Kuinka paljon nuo satsit nostavat nitraattia. Uskaltaako tämänpäivän annoksen lisätä ja jatkaa tätä lannoitus systeemiä?

[Koomikko]

Pitäisköhän tämä aloittaa puolitetulla annostuksella. Ei tämä homma näinkään toimi. Kyseessä muutaman viikon vanha allas eikä kasvit vielä ole siinä mitassa missä ne tulevat olemaan. Lisäis annostusta sitä mukaan kun kasvit kasvavat.

[Sisso]

Voit hyvin puolittaa annostuksen jos arvot kipaisee taivaisiin. Kasveilla kuitenkin menee hetki ennen kuin pääsevät vauhtiin mutta pidä silti huoli että kaikkea on tarjolla yllin kyllin, etenkin jos valoa on reippaasti. Tarkoitus EIssä on että arvot korjataan tavoitearvoihin heti vedenvaihdon jälkeen ja että ne pysyvät niissä mahdollisimman tasaisesti seuraavaan vedenvaihtoon asti. Määriä voi kuitenkin soveltaa, ja musta kannattaakin, koska annostukset on tehty runsaalle valolle, rajattomalle hiilarille ja rajulle kasvulle. Esimerkiksi pH-controlleri saattaa jarruttaa hiilarimääriä jolloin siitä tulee minimitekijä vaikka muita ravinteita olisikin riittävästi. Itse hakisin annostukset sopiviksi testaamalla arvoja koska musta on ihan turha kipata suhteellisen kallita aineita viemäristä alas tai nostaa ravinteilla akvan sähkönjohtavuutta tarpeettoman ylös, minkä ravinteet tekevät ainakin jossain määrin joka tapauksessa. EIn tavoitearvothan on melko joustavat, idea on kuitenkin aina se ettei mennä ihan minimeillä.

En osaa ottaa kantaa annostuksiisi kun en tiedä millaiset liuokset olet tehnyt enkä sitä myöten minkä verran ne nostavat ravinnemääriä vedessä, mutta olethan jo tutustunut laskureihin, esim http://www.theplantedtank.co.uk/calculator.htm tällä saat laskettua annostuksia. Ei kait sun joka päivä tarvitse niitä lisäillä, 2-3 kertaa viikossa on ihan ok, jotkut lisäävät vain kerran viikossa koko satsin mutta parempi tapa on tehdä se pitkin viikkoa.

EIn hyvä puoli on se, että koska menetelmässä kasveille tarjotaan kaikkea rajoittamattomasti, voidaan sulkea ainakin ravinneongelmat pois ja syytä voidaan etsiä muualta jos tulee ongelmia, mutta se tosiaan tarkoittaa rajoittamattomasti kaikkia ravinteita, myös hiilaria. Musta ihan toimiva ja paljon käytetty on tapa, jossa lähdetään liikkeelle maksimimäärillä ja siitä aletaan tiputtelemaan alas esim viikon-kolmen (neljän jos lajisto hidaskasvuista ja/tai valoa maltilla), riippuen kasvunopeudesta, välein kasvua tarkasti seuraten ja kun kasvu osoittaa hiipumisen merkejä tai ilmaantuu muuta normaalista poikkavaa, annostus nostetaan takaisin tasolle jossa kaikki vielä toimi hyvin.

[Koomikko]

Annokset on laskettu tällä. http://blog.fluidsensoronline.com/calcu ... ive-index/

Allas on 660L ja annokset laskettu 600L mukaan

Päivä 1
9,3g Potassium Nitrate KNO3
3,5g Monopotassium Phosphate KH2PO4
22g Magnesium Sulphate MgSO4

Päivä 2
2,4g TNC Trace

Päivä 3
9,3g Potassium Nitrate KNO3
3,5g Monopotassium Phosphate KH2PO4
22g Magnesium Sulphate MgSO4

Päivä 4
2,4g TNC Trace

Päivä 5
9,3g Potassium Nitrate KNO3
3,5g Monopotassium Phosphate KH2PO4
22g Magnesium Sulphate MgSO4

Päivä 6
Lepo

Päivä 7
Lepo

[Sisso]

Annostelet ne siis jauheina akvaan? Tapasin itse tehdä valmiit liuokset koska ne on tutumpia jo entuudestaan ja musta oli helpompi annostella aineet akvaan milleinä ruiskulla, ei tarvinnut käyttää aikaa tarkkuutta vaativaan punnitsemiseen kuin silloin kun tekee liuokset. Noi määrät on kyllä aika hurjia ja se, että arvot pomppasee ylös, kertoo tietysti omaa karua kieltään. Sinuna hakisin ylläpitoannokset jonnekin sinne EIn tavoitteiden puoleen väliin ihan testeillä mittaamalla vastaamaan todellista kulutusta (annos siis hiukan enemmän kuin todellinen kulutus). Tarkoittaa tietysti hetken ahkeraa mittailua mutta näin saat juuri omaan akvaasi sopivat annokset. Tiedän että arvot on olleet tapissa jopa akvoissa joihin syydetään metallivaloa ja hiilaria oikein urakalla joten en yhtään ihmettele jos sulla ne tahtoo karata ylös. Musta noi ylärajat on turhan korkeat mutta jos kulutus on hirvittävää, lienevät perustellut.

Ylläpitoannoksethan on
CO2 range 25-30 ppm
NO3 range 5-30 ppm
K+ range 10-30 ppm
PO4 range 1.0-2.0 ppm
Fe 0.2-0.5ppm or higher
GH range 3-5 degrees ~ 50ppm or higher
KH range 3-5

http://www.aquaticplantcentral.com/foru ... guide.html