EI-makropäiväkirja

[Sisso]

Aa, Paccio, sulla oli siis hiilari molemmissa, sekä T8 että T5 akvoissa? Tästä voipi kaiketi päätellä sen, ettei valo yksin tee autuaaksi, enemmin hiilari jos sikseen tulee.

Mulla tuli kanssa mitta täyteen karsintaa metallien kanssa melko nopeasti, mutta lajitkin oli isoksi osaksi nopeakasvusia. Eniten ehkä harmitti järjettömän upeat tähtipatsulini, joita piti rääpiä säännöllisesti ja niin valtavista puskista sen näki liiankin hyvin plus että ne katkotut latvat ei olleet hetkeen ihan edukseen. Koin hiukan ongelmaksi senkin, että eräät reunojen köynnöstävät alkoivat kaatuman keskelle päin, jossa oli metallin porotus. Mulla oli siis 1x150w 150cm akvassa, enempään ei olisi kiljut taatusti riittäneetkään! Tämänkin voisi todennäköisesti ratkaista ainakin osin lajivalinnoilla kuten myös tarvetta karsia. Vaihdoinkin kasvit oikein isolla kädellä hitaastikasvaviin, mutta sitten tuli pikkuinen issue. Ne eivät selvästikään kyeneet vastaamaan levien kilpailuun ja huomasi levien yrittävän apajille. Ei pahasti, mutta aiemmin akva oli ollut putipuhdas levistä. No, mua tökki muutenkin metallin eräät ominaisuudet, meni sitten vaihtoon T5iin, joten en tiedä miksikä tilanne olisi siitä muuttunut kun kasvit olisivat pääseet vauhtiin oikein kunnolla. Niitä oli kuitenkin paljon ja olivat hyvässä kasvussa sinänsä, tietysti siirto rassaa aina. No, nytpähän tiedän sekin miksi akvaa perustettaessa suositellaan nopeakasvusia alkuunsa ja kun akva on hyvässä vedossa, aletaan kasvistoa muokkkaamaan haluttuun suuntaan.

Meillä alkoi Echinodorus `Red Devilin`lehdet kasvamaan osin käkkyrälle ja se on selvä kaliumin puutosoire. Nyt ne ovat suoristuneet. Laitetaans vähän väriä ketjuun, Deviliä alhaalla vasemmalla. Se kasvaa meillä tuollaisena n 6cm korkeana "ruohona" jossa on nuorissa lehdissä nätti punaisen sävy. Leviää melko nopeasti, noita tupsuja saa olla jatkuvasti jakamassa. Tarkkasilmäinen havaitsee vanhoissa kahvikeihäslehden lehdissä puutosoireita, nuoret on nyt ok, mutta ne eivät näy kuvassa kunnolla. Isompi miekka Devilin vieressä on `Kleine Bär`, tykkään. Kannot paukahti levään kun latasin akvaan yht äkkiä muutaman tunnin lisää valoa paineellisen hiilarin saavuttua tammikuun alkupuolella. Pesin osan levästä pois reilu viikko takaperin ja nyt sitä ei näyttäisi enää muodostuvan lisää kun himmasin valoa vähän takastepäin. Ei pitäisi aina innostua niin kovin... Onneksi levien kanssa pärjää jo ja yleensä tietää mistä hyvästä ne sai kimppuunsa, sitten voikin pakitella, taas vähän viisaampana.

P2130013.JPG (140.49 KiB) Katsottu 6428 kertaa

[Paccio]

Itseasiassa viime suvena kun pönttö pyöri omillaan 150w metallin kanssa ja jotakuinkin levättömänä, niin hiilari ei ollut käytössä laisinkaan. Ph laski itsekseen turhan alas. Mitkä ominaisuudet niissä metalleissa alkoi sinulla tökkiä Sisso?

Jos kannot tms. levättyy niin viekää ne ulos pakkaseen pariksi tunniksi. Levät lähtee tehokkaasti. Tosin jos kannoissa tms. on kasveja kiinni niin en suosittele kokeilemaan.

[Maisu]

En aikoinaan huomannut mitään positiivisia vaikutuksia, kun laitoin nanoriutalle monimetallin, ja otinkin sen jonkin ajan kuluttua pois ja lisäsin T8:ja. Toimi, ja allas eli kaikkiaan kuutisen vuotta tätä ennen ja tämän jälkeen hyvän näköisenä ja eliörikkaana. Myös kivikorallit kasvoivat, toisinaan turhankin paljon.

Kunnes sitten vaihdoin jonkin putken toiseen. Alkoi niin silmitön levänkasvu etten ole ikinä sellaista nähnyt. Levä oli vihreää, kuitumaista ja kasvoi parissa päivässä monikymmensenttiseksi kuin naava. Purin joidenkin kuukausien jälkeen tympääntyneenä koko riutan koska suolan hajukin alkoi tuolloin aiheuttaa fyysistä pahoinvointia. Pesin kaiken, vaihdoin hiekat ja laitoin tilalle tanganjikan. Sama levä iski uudestaan, sama kasvutapa ja kaikki mutta täysin erilaisessa vedessä. Tässä vaiheessa aloin vasta epäillä vaihtamaani loisteputkea. Jonkin ajan jälkeen luovutin, koska kovin rankkoja hoitotoimia en kalanpoikasten vuoksi ollut valmis tekemään, ja annoin altaan kasvaa reuhottaa kun kerran kaloilla oli kaikki todella hyvin ja perhe-elämä kukoisti. Sittemmin siirsin fisut kotiloineen kaikkineen toiseen altaaseen eikä levä seurannut. Altaan hiekkoineen laitoin myöhemmin uudelleen pystyyn toisille tanganjikoille eri valoilla, eikä levä seurannut siihenkään. Se ei myöskään missään vaiheessa edes yrittänyt mihinkään seitsemästä muusta akvaariostani.

Ainoa yhteinen tekijä näissä leväsopissa oli sama loisteputki. Nanoa ei ruokittu kuin harvoin. Muissa vähäkasvisissa/kasvittomissa altaissani ei tapahtunut mitään erikoista tuolloin.

[Sisso]

Paccio: viikottainen karsinta oli yksi asia kun alkoi rassamaan alkuinnostuksen jälkeen. No, ehkä se olisi vielä menetellyt, mutta kyseisellä metallilla oli sellainen harmittavainen ominaisuus, että kun ukkonen jyrähti, se sammui ja jäi sirittämään pimeänä kunnes irrotin töpskän. Ei ollut oikein luottamusta jättää sitä yksin esim reissun ajaksi. Ja viime kesänä ainakin täällä ukkosti kohtuullisen usein yhdessä vaiheessa. Rassasi disco olehuoneen katossa, etenkin kun se osui silmiin juuri siihen kohtaan kattoa kun pötköttelit sohvalla. Hajavalo. Oli siinä läpät, mutta silti. Kun se oli alhaalla, n 30cm vedenpinnasta, kärysi anubiaat (niiden lehtien reunat paloi vitivalkoisiksi) ja ylempänä hajavalo oli ärsyttävä. Meidän ei-niin-valtava-olkkari oli ihan psykedeelinen sen yhden tuikun takia.

USASta tilatut ravinnejauheet saapui eilen, eipä niilläkään mennyt saapumiseenkuin reilu viikko siitä kun hakkasin tilauksen. Olen luvannut satsista jo osan tuttavapiiriin, mutta jos jää yli, laittelen ilmoitellen jos joku on kiinnostunut ostamaan niitä. Löytyy kaikkea paitsi rautaa koska tilasin Plantexia joka sisältää sitä riittävästi mikrojen lisäksi. Tein hiukan laskelmia. Noilla lannoittaminen tulee paaaaljon halvemmaksi kuin valmisliuoksilla kun (ilman postimaksuja laskettuna) esimerkiksi KH2PO4 1,1e/100g, K2SO4 0,6e/100g ja Plantex 2,30e/100g. Sadalla grammalla saa parisen pulloa Seachemin 500mln pulloa vastaavaa liuosta, hiukan aineesta riippuen enemmän tai vähemmän. Kuorma painoi 1,8kg, postarit oli 12e.

[Sadar]

On kovin yksilöllistä ketä häiritsee ja ketä ei. Noh, minua ainakin virkistää kummasti niiden valossa makoilu illalla ja eikä silloin tarvi pikku vale-kaksioon paljon muuta valoa laittaakkaan.
Toinen lamppu on 40 cm pinnasta ja toinen 90 cm korkeudella, koska sen alla on 80 cm korkea vesimiekkahybridi ja sen viereen kansilasien päälle laitettu käpypalmu.

Aika yllättävää kuulla, että anubiaat olisivat kärsineet monimetallin alla. Minulla on useita erilaisia pitkin allasta, ja iso osa niistä on liki pinnassa kiinni, vain pari senttiä pinnan alla.
Osa näistä tosin on sen vesimiekan ja käpypalmun varjoastamia ja altaan toisella puolella olevia varjostaa vesisaniainen...
Anubiaat näyttävät silti viihtyvän, kukkivat vaan, perhanat.

Täälläkin odotellaan omaa lannoitepakettia tulevaksi (eilen tilasin). Sitä odotellessä olen harvennellut vesimiekkapuskia, riipien niistä vähänkin kellastuneita ja reikäisiä lehtiä.

[Sisso]

Sille ketä on kiinnostunut vertailemaan valmiita mikroliuoksia: http://www.theplantedtank.co.uk/traces.htm

[Paccio]

Tuohon aiempaan kommenttiin liittyen niin, itse törkkäsin anubiaan kasvamaan suoraan lampun alle taustaan kiinni siten, että lehdet ovat juuri ja juuri pinnan alla. Anubias alkoi yllätyksekseni kasvamaan ihan tolkutonta tahtia ja juuret tarttuivat taustaan kiinni kahdessa-kolmessa päivässä. En ole ennen moiseen kasvuvauhtiin ko. rehulla törmännyt. Lisäksi oletin lähinnä, että rehu todellakin kärvähtää 150w metallilampun alla mutta hyvin tuo näyttää sopeutuneen.

Osaako joku vastata kysymykseen, että miten tavallista on, että jättiläisvallisneria työntää jotain ihme siemenkotia hiekanrajasta? Rehua on ollut aina ja se on aina kasvanut älyttömästi, mutta tuollaista ei ole tapahtunut ennen.

t:Paccio

[Sisso]

En ole koskaan kuullut vallun siementävän, sitäpä en tiedä onko se kuinka yleistä tahi harvinaista. En tiedä joskos anubiaat metallin alla olisivat soputuneet ajan kanssa, en jäänyt katsomaan. Lehtien reunat oli vitivalkoiset ja menivät nopeasti reijille. Tai sitten se oli maailman historian nopein kaliumpuutoksen ilmaantuminen...

Akvoissa kaikki hyvin, ei leväinvaasioita. Iso pytty alkaa olemaan nyt siinä kunnossa syksyisten mylläysten jäljiltä (sisustus-valot-hiilari) että luotan ettei sinne iske enää mikään. Vielä jokin aika sitten olin vaistoavinani pientä epätasapainoa, mikä lienee osunut suht oikeaan kun vertaa nykyiseen kasvuun ja tilanteeseen. Kaikki kasvaa nyt niin varmasti, nätisti, tuuheina ja hyvän värisinä ettei noille apajille ole levillä enää asiaa! Laskin hiukan täksi viikoksi PO4n määrää EI-suosituksesta, tänään illalla mittailen miltä arvot näyttää ja huomena vaihtuu vedet. KH oli taas tippunut, se näköjään pyrkii aina vaan alas jos sitä ei nosta säännöllisesti. Sekoitin GH-boosterin sekaan KH-suolan jämät, josko se nyt riittäisi pitämään KHn ylhäällä. Olisi kiva kun löytäisi sen pisteen (lue: annostelumäärät) joita lisäämällä homma toimisi kuin junan vessa ilman säännöllisiä mittaamisia. En mä ravinteista ole huolissani, vesiarvot tuottaa hiukan päänvaivaa. Kaipa nuo muut on nyt hallinnassa, mutta KH vähän heittelee (2-5), saisi olla 4-5.

[Sisso]

Levistä...

Usein saa lukea kysymyksiä siitä liittyykö jokin levä johonkin tiettyyn ravinnepuutokseen. Kaiken sen perusteella mitä olen lukenut, vastaus on ei. Joitain korrelaatioita on havaittu, mutta koska eväämäällä kasveilta ravinne X kukintaa ei saada aikaan jokaisessa akvassa, ei ole voitu tehdä varmoja päätelmiä siitä aiheuttaako jokin ravinne, tai sen puutos, aina jotain tiettyä levää. Tästä voidaan päätellä että kenties tietyissä olosuhteissa Xn puute aiheuttaa levää Y, mutta mitkä ovat ne olosuhteet, sitä ei tiedetä varmasti. Itse en ole vaivannut päätäni näillä kysymyksillä paljoa, vaikka aihe toki on mielenkiintoinen, koska silloin kun kasveilla on hyvä kasvupotentiaali, ei levät ole kilpailemassa. Olen toki tehnyt itsekin joitain havaintoja: täplälevää paukahtaa aina jos valoa on liikaa (mutta en voi olla varma onko syynä liika valo, todennäköisesti ei, vaan jokin paljosta valosta seuraava asia jota en ole vielä itselleni onnistunut selvittämään) ja tupsulevä on paikalla lähes välittömästi jos hiilaria on liian vähän. Kun tunnen omat akvani, osaan jo tiettyjä leviä odotella kun teen tiettyjä muutoksia. Sinilevä voi iskeä akvaan, jossa on asiat hyvin ja tämä kumoaa ainakin osin teorian sen liittymisestä alhaiseen nitraattiin, ainakin suoraan nitraatin vähyyttä (suhteessa mihin?) korreloiden. Eräät viherlevät tykkäävät samoista olosuhteista kun kasvit ja niistä eroon pääseminen voi olla työlästä jos ne saavat jalansijan kasvien "seassa". Niihin onneksi löytyy hyvät tropit, jotka ei vahingoita akvan asukkeja tai kasveja mutta olosuhteet pitää tietysti korjata sellaisiksi ettei ne pääse pesiytymään uudestaan eli tukea kasvien kasvua miten vaan voi.

Joku on hyvin sanonut että levät on puutosoire. Näin sen itsekin näen. Tähän kohtaan voin todeta, että ei levätöntä akvaa olekkaan, ne kuuluvat tietyissä määrin akvan ekosysteemiin mutta meistä jokainen varmaan tietää koska niitä on ongelmaksi asti. Se mikä häiritsee toista akvaristia, ei häiritse toista mutta lienemme yhtä mieltä siitä, että jos ne häiritsevät kasvullaan kasveja, ne ovat ongelma. Levistä pitäisi osata olla kiitollinen, ne kertovat meille aina jotain akvan tilasta ja ovat siinä roolissa avain, mahdollisuus, korjata asioita haluttuun suuntaan. Joojoo, riesa ne oikeasti on. Tietää aina päänvaivaa muodossa tai toisessa.

Levät ovat aina seurausta liiasta valosta. Liiasta valosta suhteessa kasvien käytössä olevaan hiilidioksidiin. Vaihtoehtoja korjata tilanne on kaksi: himmata valoa, jolloin myös kasvien CO2-tarve vähenee tai lisätä hiilidioksidia. Tehdystä toimenpiteestä sitten riippuu lannoitus ja sen tarve. Jos valo ja C02 ovat hyvässä suhteessa, mutta puuttuu ravinteita, ongelmaksi muodostuu yleensä puutosoireet ja siitä seuraava huono kasvu jolloin levät ovat herkästi apajilla muttei niin raivoisasti ja nopeasti kuin CO2n ollessa puutos.

Ravinteita rajoittamalla ei rajoiteta levien kasvua. Leville riittää ne ravinteet jotka tulevat akvaan ruuan mukana. Ne pärjäävät vähemmillä ravinteilla ja vähemmällä hiilarilla. Ne sopeutuvat paremmin ja nopeammin. Ne ovat selviytyjiä. Rajoittamalla ravinteita kiusataan vain kasveja, lannottamalla ei ravita leviä kasvien kustannuksella mutta pitää ymmärtää etteivät kasvit voi käyttää ravinteita silloin jos pula on valosta tai hiilarista. Tai yhdestäkään ravinteesta. Yhdenkin puutos estää kaikkien muiden käytön. Siksi lisäämällä vain esim kaliumnitraattia akvaan ei välttämättä saa toivottuja tuloksia mikäli samaan aikaan esim raudanpuute estää sen käyttämisen! Vain valon suhteen ne eivät vedä vertoja kasveille. Meistä jokainen lienee huomannut, että levät harvoin kasvavat siellä missä on pimeää, ne ovat mileuusti valon puolella. Valo on ainoa asia, jolla niitä voidaan rajoittaa, joskin samalla rajoitetaan kasvien kasvua. Kasvit kuitenkin pärjäävät hyvin jos asiat on muutoin kunnossa. Valon laadun muutoksiin levät reagoivat nopeammin kuin kasvit, siksi uusiessaan putkia voi saada levät kylään hetkeksi. Sen sijaan valorytmin muutoksista ne eivät pidä, se häiritsee jostain syystä niiden kasvua enemmän kuin versokasvien joille ei pienistä rytminmuutoksista näytä olevan mitään haittaa.

Hiilidioksiidin käsittelyyn kasveilla on olemassa rubisco-niminen entsyymi http://fi.wikipedia.org/wiki/Rubisco. Kun hiilidioksidia ei ole, entsyymiä ei tarvita eikä sitä tarpeettomana ole. Levät kykenevät käyttämään hiilaria aina. Siksi satunnaisista hiilarilisistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ei voi olettaa kasveilta hyvää vastetta siihen, jos niiltä on ensin viety keinot käsitellä sitä! Myös vedenvaihdot ovat kasvien kannalta ongelmallisia, koska vaihtoveden mukana akvaan tulee runsaasti hiilidioksidia jota ne eivät kykene käsittelemään. Varmaan jo arvaatte, ketkä pystyvät? Akvoissa joissa on normaalisti hiilaria edes kohtuullisesti, se ei ole ongelma.

Kun lähdetään määrätietoisesti korjaamaan leväongelmaa, ei niistä kannata ottaa turhaa pulttia vaan keskittyä vain kasvien hyvään kasvuun. Levät ei aina katoa itsestään vaikka asiat korjaantuisivatkin. Esim tupsulla on taipumusta istua kuin tauti ainakin joissain kohdin akvaa, vaikka muutoin olisikin kadonnut isommissa määrin. Kun kasvit on selvästi hyvässä vedossa, kannattaa odotella hetki, ikään kuin varmistella tilannetta, ja sen jälkeen täsmäkäsitellä levät pois tavalla tai toisella. Sen jälkeen niillä ei yleensä ole enää mahdollisuuksia vastata kilpailuun. Jos ne itsepäisesti palaavat, jotain on edelleen korjaamatta.

Tämän päiväisissä mittauksissa arvot akvoissa on ihan jees. Aletaan selvästi olemaan ravinteiden lisäysmäärissä, jotka on meille optimaaliset. Muuten mennään EI-annostuksilla mutta fosfaattia olen himmannut. Tänään se oli jo kivasti asteikolla, mutta lasken määrää vielä hiukan samalla seuraten kasveja. Myös vähempivaloinen pikkuakva, johon menee vain nestehiili, on mielestäni nyt hyvin mukana juonessa ja kasvien värit on oikein hyvät. En ole havainnut siellä mitään leväkasvua makrojen aloittamisen jälkeen. Kasvilajit on niin hitaasti kasvavia ja valoa niin vähän, ettei kasvusta voi päätellä ainakaan vielä yhtään mitään. Töyhtökäppänät palasi sieltä isoon paljuun joten tapissa ollut fosfaatti laskenee kun ruokinta muuttuu uuden kalaston myötä vähemmän protskupitoiseksi. No, ainakaan fosfaatilla en saanut leväkukintaa aikaiseksi, mitään muutahan siellä ei oikeastaan sitten ollutkaan kun mittasin ekan kerran! Keittiön 65-litrasen uusi paineenalennin falskaa. Avattiin ja tutkittiin vuotava liitos mutta täytyy laittaa rele takuuseen, no can do. Piti tehdä sinne kilju, BLÄÄÄÄÄH, koska kasvit on sellaisia ja valoa niin paljon, että levääntyminen ilman riittävää hiilaria alkaa muutamassa päivässä. Tekniikka on ihanaa....

[Sisso]

Varsin mielenkiintoinen keskustelu liittyen lähinnä ES-lamppuihin, mutta siinä samalla käsitellään valoa laajemminkin http://www.plantedtank.net/forums/light ... lbs-2.html. Tuo pohjamateriaalihommeli pistää miettimään taas kerran. Kumpa olisi mahdollista kokeilla kaikkia noita mielenkiintoisia juttuja, mitä milloinkin löytää!

[Sadar]

Viettänyt tässä iloisen iltapäivän yrittäen säätää streamien suuntauksen niin että vesimiekkapusikossa lehdet pölisee...
Viikon jälkeen olen jo havaitsevani jotain muutoksia kyseisessä pusikossa, mutta se voi olla myös liikaan ennakko-odotusta.

Tuon pohjamateriaalihan on vain kuumentamalla kovetettua lateriittisavea. Vastaa monessa mielessä tavallista savi-hiekkapohjaa.
Saman vaikutuksen saa käyttämällä paksumpaa savipohjaa ja aavistuksen karkeampaa hiekkaa sen päällä. Veden kierto pohjamateriaalin läpi on parempaa ja se pysyy helpommin hapekkaana.
Hienon hiekkapohjan ongelmahan on että ilman kierteisiä tai muuta bioturbaatiota se tukkeutuu herkästi jolloin pohjaan eiliukenevassa muodossa sitoutuneet fosfori-yhdisteet vapautuvat kerralla.

[Sisso]

Tässäpä pläjäys, josta löytyy melkkeenst kaikki: http://www.aquariumalgae.blogspot.com/

[Sadar]

Sisso:

Kuinkas muuten sait oman lannoitetepakettisi perille?

Omani on maannut perjantaista saakka tullissa, täytyy varmaan mennä käymään ja maksamaan tullimaksut ja alvit...
AARRRrrrr

[Sisso]

Outs! No voi sun....! Mulla tuli paketti perille suoraan kotilootaan. Oletko tsekannut tullin sivuilta paljonko nyt tulee kustannuksia ja mikä noille on ALV? Paljonko tilasit aineita? Mä tilasin pikkusatsin eli sen neljä paunaa jonka sai alemmalla maksulla.

[Sadar]

Ilmeisesti vähän liian iso paketti, muistaakseni 11 lb, elikä noin 5 kg...
Tiedätte varmaan sanonnan ahneesta ja ahneen lopusta...

Elikä lisää maksettavaa tulee ainakin alv (23%) ja mahdolliset käsittely- ja tullausmaksut...

[Sadar]

Noni, paketti on haettu lentokentältä ja siitä ei tarvinnut maksaa kuin ALV:t.

Hakureissu sinällään oli pieni seikkailu vaakasuoraan piiskaavassa lumisateessa, mutta ei siitä sen enempää...

[Nantsu]

Hurjan mielenkiintoista opiskeltavaa, kiitos!

Varmistan vielä että Biolanin Luonnonravinnepuikko, joka sisältää kompostoitua broilerinlantaa, merileväjauhetta ja soijajauhetta on siis ok? Typpeä on, mutta ammoniumia/ammoniakkia ei ole mainittu.

[Sisso]

Itse olen käyttänyt leväpuikkoja toistaiseksi, mutta törkkisin reteesti noitakin pohjaan. Tuttavapiirissä on käytetty noita linkin puikkoja seuraten samalla vesiarvoja eikä ole havaittu niissä mitään muutoksia. Noihan on melkoisen mietoja, joten ne ovat turvallisia. Esim jenkit käyttää yleisesti näitä http://www.scotts.com/smg/catalog/produ ... tabs=usage ja tavaraa on jo hiukan eri määrät. Meikäläiset puikot tuntuvat sulavan melko nopeasti, toki ravinnetta jää hiekaan joksikin aikaa puikon hajoamisen jälkeenkin, mutta Osmoja tarvitsisi lisäillä huomattavasti harvemmin kuin "Biolaneja". Suunnittelen Osmo-tilausta, kunhan jaksaisin perhtyä, mistä.

Väliraporttina voin todeta ettei ole juuri mitään raportoitavaa. Mikään levä ei yritä, puutosoireet alkavat olemaan muisto vain, jopa anubiaiden, ja kasvu on komiaa. 3-satanen muuttui näköjään pysyvästi nitraattioneglmaisesta nirtaattisyöpöksi makrojen myötä. Hyvä niin, saa vaihtaa vähemmän vettä. EI-annostuksilla nitraatti on asettunut n.10mg/l, rauta 2-4, fosfattiahan vähensin ohjeesta ja se on nyt n. 1,4.

Molemmat 2kg hiilaripullot meni tyhjäksi alta kahden kuukauden, taisi tulla syötettyä vähän reippaanlaisesti, tosin pHtkin kävi välillä tosi alhaalla, kutosessa, kun oikein innostuin ottamaan tehoja irti. Nyt on pullot täytetty ja reistaileva tekniikka on suurinpiirtein korjattu joten hiilarin syöttö kaikkiin akvoihin toimii varmasti ja tasaisesti. Keittiön 65-litrasen falskanneen SodaStream-regun korjasin myyjän ohjeiden mukaan putkiteipillä ja nyt pitää. Tiedä nyt sitten mitä mieltä tuosta pitäisi olla, olisi sen saanut palauttaakin, mutta ei toisaalta huvittanut olla ainakin kaksi viikkoa taas pelkän kiljun varassa joten valitsin pienemmän riesan tien. Kierreliimaa siellä jo olikin, joten sen käyttö oli nyt poissuljettu.

[Nantsu]

Suuri kiitos, Sisso. Tönäsin puikkoja sinne-tänne, toivottavasti varsinkin melalehteni(?) virkistyvät.

[Milsku]

Laitoin 15.2 Biolanin kanankakka pitoisia ravinne puikkoja tämän kasvin juureen. Viisaammat määrittäköön mikä on.

Kasvi

IMAG0481.jpg (83.03 KiB) Katsottu 6380 kertaa

On ollu mulla yli vuoden, ei kasva, ei kuole. Hillarit olleet altaassa jo pidemmän aikaa. Kaliumia lisäsin tiistaina.
Tänään huomasin kukkavanan??

Kukkavana?

IMAG0480.jpg (265.23 KiB) Katsottu 6380 kertaa

Olen vakuuttunut nyt lannoitteiden voimasta. =)

[Sisso]

Dodiin, jospas se tosiaan johtuisi lannotteista? Mä olen helisemässä cryptojen ja miekkojen kasvusta puikoilla, ne, etencin cryptot, vievät kohta ihan liian isot alat pohjasta ja ne on sentään ostettu suht äskettäin. Puskat on moninkertaistuneet parissa kuukaudessa! Jotta varo vaan, kohta sunkin miekkasi on vallannut koko pohjan!

P2250003.JPG (140.26 KiB) Katsottu 6669 kertaa

Tässä yksi "pahimmista", tammikuun alkupuolella liikkeestä normaalikokoisena pottitaimena ostettu C wendtii `Brown`, joka vie nyt 20x20cm alan. Oikealla oleva miekka tuli samaan aikaan ja siinä oli noin kolme lehteä sen jälkeen kun olin karsinut lähes mädät siitä pois, nyt niitä puskee jatkuvalla syötöllä.

[Hopotus]

Sisso: Olisi kiva nähdä ennen-jälkeen kuvia enemmänkin. Toki vielä voi olla hieman aikaista.

Itse latasin altaisiin makroja pohjalannoiteiden muodossa muutama viikko sitten. Mulla on Dennerlen pohjaravinteita. Laitoin sitten Deponit Nutriballs:seja sekä Refresher Tabs:eja molempia miekkojen ja melojen läheisyyteen. 240L meni molempia 6 kpl ja 140L 5 kpl. 120L en laittanut kun ei sielä juurikaan ko. kasveja ole.
-Deponit Nutriballs sis. K20 3%, MgO 0,5%, Fe 0,9% ja Mn 0,0035%.
-Refresher Tabs sis. N 0,15%, P2O5 0,08%, K2O 1%, MgO 0,15%, Fe 0,03% Mn 0,0045% lisäksi B, Cu, Mo, Zn.
Eihän noi nyt vastaa mitään kukkapuikkoja, mutta ainakin vähän makroja, erityisesti toivoin tuota kaliumia koska sen puutteista oli viitteitä. Ja täytyy sanoa että miekkaksvit ovat saaneet väriä lisää. Lisäksihän 240L menee rautaa ja PMDD:tä sekä 140L rautaa, kaliumia ja Dennerlen V30.

Kaliumin annostelu (4ppm/L) on lisännyt parissa viikossa köynnöstävien kasvua ja värit ovat voimistuneet. Laitoin tuota 120L ja 140L ja molemmissa köynnöstävät ovat lähteneet parempaan kasvuun. Lähes kasvamattomana useamman kuukauden olleet papukaijalehdet ovat kasvattaneet jo konta lehteä tämän viikon aikana ja upean punaisena! Vedensuosikkikin kasvattaa paksumpia "lehtiä".

Lisäksi nyt vasta tajusin, että tilaamani PlantaGold7 (dennerlen) on makrovalmiste veteen. Tuote on jauheena kapselissa ja minä luulin niitä pohjalannoitteeksi . Noissa siis N 4,74%, P2O5 0,29%, K2O 0,23%, Fe 0,24%. Ehkä uskallan kokeilla joku päivä näitä, annostus on 1 kaps/50L /vko.


BTW. akvaarioon.fi on tulossa myyntiin kaliumnitraattia jauheena.

[Sisso]

Kiva kuulla, että sielläkin makrojen vaikutukset ovat nähtävillä. Meilläkin värit, etenkin punaisten, ovat voimistuneet, ikäänkuin syventynnet, hurjasti. Eikö oo nyt semmoinen olo että wow, ai tuolta näytävät kunnolla kasvavat kasvit ja jää jännityksellä odottaman että mitähän vielä?!! Itse olen nyt hyvin luottavainen sen suhteen, ettei mikään levä enää edes yritä ja makrot on tulleet jäädäkseen, ainakin kun olosuhteet akvoissa ovat nykyisen kaltaiset. Paluuta entiseen ei ole!

Joo, meille tuli jokin aika sitten Lahdesta KNO3sta, taisi olla tuotekuvauspurkki kyseessä. Harmi kun se on niin samskutin kallista, ei ihan hirveästi eroa valmisliuoksesta. Sitä kuluu meillä eniten, yllättävän paljon itseasiassa (etenkin verrattuna "ei-makroaikaan"), kalium on sentään halpaa lystiä jauheena!

Ikävä kyllä en tullut juurikaan kuvanneeksi "ennen"-kuvia kun muutamista yksityiskohdista ja osan kuvien laittaminen ei oikein vastaa tarkoitustaan, kun nypin pois vanhat huonot lehdet, joita ei pelasta enää mikään kun kasvi on jo siirtänyt tietyt ravinteet niistä pois eikä ota uusia tilalle. Uudet lehdet on oikein nättejä ja kasvu hienoa, joo, mutta ei sitä eroa vanhaan voi ihan suoraan verrata ainakaan kuvien peruteella.

Tekniikka tökkii aina vaan, tosin nyt jo valo häämöttää. 3-satasen uusi regu toimii muuten kuin unelma, mutta ei näytä oikein pullopainetta ja menee vaihtoon. Onneksi myyjä lupasi toimittaa ensin uuden tilalle ja sitten vasta palautan vanhan, jotta ei tarvitse murehtia viikkoa kokonaan ilman kaasua. Akvassa tupsu hiukan yritteli kun en voinut pitää syöttöä edellisen regun kanssa kovin kovalla ja nyt olisi high hopes, että päästäisiin vihdoin tupsunrämmäleistä lopullisesti eroon kunnolla toimivan regun myötä. Pumput ja ajastimet on vaihdettu (varmasti) toimiviin, ehkä tää tästä....

Tosi kiva lukea ihmisten kokemuksia siitä mitä lannoitusrutiinien muutokset on saaneet aikaan! Ehkä me vihdoin ollaan astumassa niiden suhteen uuteen aikakauteen, etenkin valon määrä on ollut jo hetken kirjaimeillisesti nouseva trendi. Toivottavasti hiljaksiin ymmärretään, ettei ravinteet aiheuta levää, niiden puute aiheuttaa, ja samalla vapaudutaan miettimään oikeita syitä leväkukinnoille, joka on paljon mielekkäämpää ja tuloksekkaampaa!

[Sisso]

Tässäpä taas ihan mukava linkki, vaihteeksi ihan kotimaisella, liittyen valaistukseen ym http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?t=68805. Jos ei käteen muuta jää, niin selventää ainakin eräitä termejä.

Meillä meni ison pytyn kalasto sen verran pikkuisen uusiksi, että varmistellakseni uusien fisusten hyvinvointia, kun ovat vähän herkkähipiäisen maineessa, tiputan hiukan nitraattia. Voi olla, että fosfaattikin otetaan nykyistä alemmas, mutta pitää nyt vähän seurata ensin sitä. Ruokinta lisääntyy joksikin aikaa pikkufisusia kasvatellessa, joten voi olla että jätän fosfaatin hetkeksi pois jopa kokonaan, riippuen siitä mitä testit tässä päivien kuluessa näyttävät. Lämpöäkin on hiukan nostettu, saa nähdä mitä kasvit tykkää ja puskeeko levää. Tapajoksiin lämpö sai ainakin säpinää, taisi hormoonit hyrähtää, on sen päiväinen mekastus nyt pohjalla!

Mitä mä yritän sanoa? Ei tää enää mikään Estimative Index-metodi ole. So what, kunhan kasveilla on riittävästi kaikkea tarjolla enkä kippaa vaivalla hommattuja aineita alas viemäristä kohtuuttomia määriä!

[Sisso]

Otetaans pikku päivitykset, koska makroprojekti, jos tätä enää sellaiseksi voi luonnehtia, jatkuu ja on laajentunut. Paljon on vettä virrannut Niilissä sitten edellisen päivityksen, ja niin on tässäkin kämpässä....

Isoin pytty muuttui muutama viikko sitten kiekkolaksi, tosin vain muutama entinen asukki säi häädöt, (nekin lämpöjen takia) kun akvasta on muutenkin puutunut ns pääkala. Nitraatti ja fosfaatti on olleet siitä lähtien pyrkimässä ylös, kiitos runsaan ruokinnan. Osasyynä lienee Tetran kiekkoruoka, tai näin kuvittelen koska NLS-muonilla arvot on aina pysyneet hyvinä enkä nyt kuitenkaan niiiin paljoa enempää syötä. Lättyset eivät ole saaneet tyhmästi suunnattujen virtausten takia syötyä NLS-raetta, joten ainoa rae niille on hetken ollut tuo Tetran. Nyt virtaukset on säädetty uudestaan, kiekkosten vatsojen pullistumisesta päätellen muonitus on ollut vähintään riittävää, joten harvennan ruokintakertoja, otan mukaan NLS-rakeen ja katson mitä tapahtuu vesiarvoille. Nyt olen lisännyt isoon vain mikrot (sis raudan) ja kaliumia. Hiilarit on ennallaan ihan jo pHn takia, mutta valaistus on vaihtunut T5 4x54w-> T5 2x54w+T8 2x38w, tosin tämä tapahtui osin senkin takia, että laitoin lamput kiertoon akvojen kesken niin ei tarvinnut ostaa uusimpaan pyttyyn uutta valaisinta. Lämpö sai osan kasveista hermostumaan, nyt alan käsittämään miksei kiekkolat rehvastele lajivalikoimillaan....Kato on käynyt täälläkin. Fissidens-sammal, suosikkini, on edelleen liian korkeassa lämmössä ja hiukkasen leväänynyt. Pitäisi siirtää nekin toiseen akvaan. pH 6,8, KH/GH3, lämpö +28c

Remmiin liittyi reilu viikko sitten 250-litranen, jossa asukkaina nyt täplämonnisia, töyhtö- ja keltakääpiöhaaremit, avainkirjoja ja revontulikaloja. pH 7,2, GH9, KH4, lämpö 23-24c (neuvottelut lämppärin kanssa meneillään...). Kasvisto perushuttua, koska hiilaria ei ole tulossa. Valaistuksena 3-satasesta ryöstetty T5 2x39w, joka tuttuun tapaan valotauolla keskipäivällä. 3-satasessa on nyt valaistuksena puolestaan isosta pytystä viety toinen T5 2x54w. Tammikuussa tehty putkitilatus saapui vihdoin, tilasin vain Philipsin 865/965-putkia (T5 ja T8) ja voin suositella sävyä, erittäin luonnollinen! Olen lukenut paljon hyvää ko putkesta, nyt ymmärrän miksi! Toki meillä on lähes kaikissa akvoissa putkisekoitukset, mutta uusimassa akvassa on 2x865, tykkään että on luonnollinen minkään värin korostumatta. Kuvassa on vielä akvan mukana tullut T8-valaisin/putket, sävyt on kivasti eri akvan eri päissä johtuen valaisimen rakenteesta....

P3140017.JPG (126.46 KiB) Katsottu 6576 kertaa

Tammenlehdet ja vielä ei-kovin-selkeä-kasvisto saa sen näyttämmän melkoiselta rytöpesältä, mutta kalat tykkää! Monniset ja apistot viipottavat aina lehtien alla. Tähän akvaan olen suunitellut aloittavani lannoitukset täältä http://www.aqua-rebell.de/makro-basic/m ... sphat.html löytyvillä annostuksilla. Edessä on kohta uusien lannoiteliuosten tekeminen, olen jo laskenut ohjeet vastaaville liuoksille ja kokeilen niillä kaikkiin akvoihin (paitsi isoon, jossa jatkan kalium+hiven-linjalla ainakin toistaiseksi).

P3110010.JPG (143 KiB) Katsottu 6576 kertaa

Keittiön pikkuakva on oikein hyvässä kuosissa, fosfaattia tipautin sielläkin EI-ohjeannostuksesta kuten tein muissakin akvoissa. Ohjeannostuksella fosfaatti oli melko korkealla, tosin viitearvoissa kuitenkin, joten tuli vedettyä sitä pöntöstä alas melkoisia määriä. Meinasin vertailla jossain välissä aqua-rebellin määriä EIn määriin ihan mielenkiinnosta, jotta mille tasolle, ylös vai alaspäin, tässä ollaan siirtymässä. Todennäköisesti annostukset on pyritty laskemaan vastaamaan todellista kulutusta. Hiilaria menee sinne nyt hiukan enemmän kun sinne muutti kasvamaan ruutuakaroita, jotka tykkäävät hiukan happamemmasta vedestä. Tipautin pHn 6,6->6,4. Kuvan ulpukka on jo lähdössä uuteen kotiin, kasvoi ulos akvasta muutamassa viikossa, mokomakin!

3-satasen nitraatti on asettunut makrolisillä 10mg/l tasolle. Tuskin enää muistan aikaa (siis ennen makroja) jolloin se oli ennen vedenvaihtoa 30mg/l.

Summaten: valomäärät per pari akvaa on hiukan vähentyneet ja olen hakenut makrot lähelle todellista kulutusta kuitenkin niin, että kaikkia ravinteita jää aina selvästi yli. Homma näyttää toimivan kuin junan vessa jos mukaan ei lasketa kiekkolaa jossa joudun hiukan uusimaan kasvilajistoa lämmön takia, se hakenee tasapainonsa uudestaan ajan kanssa. Levät ovat pysyneet "ennallaan" eli pyyhkäisen lasit kevyestä hötöstä vedenvaihdon yhteydessä, tässä en ole huomannut muutosta aikaan ennen makroja.