EI-makropäiväkirja

[Lauris]

Heh, juu en kyl ottanut sitä niin Pitääpä kaivella omia akvaariokirjoja, mitä niissä sanotaan ( tai eipä niitä nyt ole kuin muutamavm.-83 ;D) Naurattaa vieläkin miten toi mun allas kaloineen on 1980 luvulla selvinny... Niin muuten toi 110Lmistä laitellut kuvia tuonne toisaalle on ostettu v.-82 ja on Turun akvaarion valmistama. Valaisinkin alkuperäinen, samoin ilmastin (toiminut melkein yötä päivää siitä lähtien. Silikonit on altaaseen vaan vaihdettu, että kyllä hyvin on kestänyt. Suodatin ja lämppäri pitänyt vaan uusia

[Sisso]

Tässäpä lupaamani linkki Seachemin täyslannoitusohjelmaan http://www.aquaticplantcentral.com/foru ... chart.html. Aineita voi hyvin varioida jos pikkuisen tsekkaa sisältöjä, osa voi olla kuiva-aineina jne.

[urppis]

Jes! Tuota minä kaipaan! Biolanit ostettu ja sachemit tilaukseen!

[Sisso]

Tein nyt sitten kaikki testit myös sällin 45-litraselle monnilalle aloittakseni makrot sielläkin. Siellä asustaa vakituisesti vain pikkumonnisia, ööö.. 12 kpl, mutta juuri nyt siellä on käpiötöyhtikset kutemassa monnisten kanssa. Valona 15w T8, lisään nestehiiltä n 2ml/vrk. Kasvistona reipas puska jaavansaniaista, jokunen anubias, crypto ja jaavansammalta. Alun leväinvaasion jälkeen (perustettu pari kuukautta siten) nyt oikein siisti, kasvit ei oikeastaan kasva yhtään, sammal on huonossa kunnossa (tosin räävin sen joku aika siten ja voi olla ettei ole ehtinyt vielä toipumaan), muut ihan esittelykelposia. Raudasta ei löytynyt merkkiäkään (imaistu kaiketi koska sit on mennyt Seachemin mikrojen mukana 1xvko), fosfaatti tapissa (oho, joku vissiin ruokkii liikaa...) ja nitratti alle 5. Mulla ei kyllä riitä kantti lisätä sinne enää yhtään fosfaattia vaikka miten tekisi mieli kokeilla mitä tapahtuu. Herra Isä, sehän on jo tapissa, yli 1,8 johon testin asteikko loppuu, mitä mun vielä pitäisi nähdä? Jos fosfaatti aiheuttaisi levää, se todennäköisesti olisi sen tehnyt, etenkin kun kaikesta muusta on pulaa, siellä ole mitään oikeita suhteita jos sellaisia nyt onkaan! Päätin tyytyä lisäämään vain kaliumia ja nostaa NO3n 10-15mg/l. Omituista oli se, että GH antoi seiskan. Hanavesi on reilusti sen alle, mikä kumma nostaa sitä? KH on 3, ihan ok, sama kuin hanasta.

Urppis pohdiskeli tavan kukkalannotteiden käytöä akvassa tuolla aiemmin. Tänään putkahti mieleeni varoitus Pelle Pelottomille, ettei pidä käyttää lannoitetta jossa on ureaa typen lähteenä. Se sisältää ammoniumia ja sillä voikin saada räjäytettyä potin jos käy tsägä. Sitä löytyy yleisesti puutarha-, maatalous- ja huonekasvilannotteista eli kandee vilaista ne tuoteselosteet ennen ostoa.

Mä tässä mietiskelin, että jatkan nyt hetken "täydellä" EIllä, mutta sitten voisin laskea ainakin fosfaattitasoja ihan siksi, ettei sen(kään) ylettömästä syytämisestä ole hyötyä, jos ei haittaakaan. Selvästi sitä hiilariakvoissa kuluu, yllättävänkin paljon, mutta koittaisin hakea optimaalista annostusta ihan siksi, ettei tulisi vedetyä sitä Mustaan Aukkoon. Ei sekään ihan ilmaista ole, nimitäin. Muut arvot meillä on tosi kivoissa lukemissa, niitä en edes harkitse rukkaavani. Musta näyttää, että kasvit on heräämässä ruususen unestaan vaikkei mulla ollut valittamista aiemminkaan jos ei lasketa muutamaaa puutosoireeksi tulkitsemaani ilmiötä. Nyt olen satavarma, että kahvikeihäslehdillä oli puutoksia, niiden uudet lehdet nimittäin ovat nyt upean väriset eikä suonet näy. Monikin kasvi on musta nyt parempi, väri syventynyt ja rakenne vahvistunut. Sen tiedän, että makrot jää meille pysyvästi, niin vakuuttunut olen nyt siitä, että kiusasin kasveja aiemmin levien pelossa ravinteita rajoittamalla. Sällin akvassa on havaittavissa myös kohentumista, ei voi kuin hämmästellä. Kasvien muuttuvaa olemusta on vaikea sanoin selittää, se vain... Sen vain näkee että nyt asiat ovat kohdillaan. 3-satanen on edellen alhaalla nitraatin suhteen vaikka lisäsin sitä taas edellisen vedenvaihdon yhteydessä. Näyttää siltä, että tuo entinen ongelmalapsi muuttuikin nitraattijuopoksi! Jos tilanne on sama loppuviikosta, jätän pois kaliumin ja otan kaliumnitraatin sillekin mukaan ohjeannostuksilla. Empäs olisi ikinä uskonut näin käyvän!

Muistutan tässä kohtaa, että meillä on noissa kaikissa "seuranta"akvoissa valoa keskinkertaisesti (T5 0,4-07w/l) joten tarve ja kulutus, niin ravinteiden ja hiilarin, on sen mukaiset. Samoin kasvu. Se tarkoittaa sitä että kaikki muutokset, molempiin suuntiin, myös näkyy nopeasti, jopa muutamassa päivässä. Tämä ketju rakentuu omien kirjoitusteni osalta siis olosuhteisiin, joissa kasveilla on tarjolla valoa suht kivasti ja hiilaria, joka mahdollistaa reippaan kasvun, "rajattomasti". Näitä tapahtumia, mistä kerron, ei saa esille jos valoa on vähän, tai ei ainakaan yhtä nopeasti. Sen lisäksi se edellyttää muiden seikkojen olevan myös kunnossa. Toisaalta toivon, että voisin osaltani autaa niitä, joilla on valoa reippahasti, mutta muut asiat eivät ehkä ole kohdillaan, laittamaan ne kohdilleen sekä ehkä innostamaan muitakin kasvattamaan kasveja vähän yltäkylläisyydessä kun vähän jo tietää mitä se vaatii, miten se tapahtuu ja mikä on lopputulos. Vähässä valossa kulutus on vähäisempää kasvun ollessa niukempaa. Silti niissäkin voi käyttää makroja, tosin hyöty jää vähemmälle, mutta niinpähän ovat määrätkin pienempiä. Valomäärän kasvaessa jossain kohtaa tulee se piste, jolloin tarvitaan lisää ravinteita ja hiilaria, siis lisättyinä.

Kun laitoin pois malawit ja ostin samalla kasviakvaa varten uudet valaisimet, en tiennyt mitä menin hommaamaan. Ostin T5t, neljällä putkella. Sain lähes välittömästi akvan täyteen levää. Kaikki mahdolliset marssi akvan läpi kunnes jäi vain tupsulevä. Sitten aloin lukemaan hiilarista ja aikani kuluksi näpersin kasaan TSI-laitteiston. Kahdessa viikossa alkoi tupsu huutamaan armoa. Otin valopaaston käyttöön siitä luettuani. Tupsu häipyi lopullisesti ja mä opin läksyni. Kannattaa vähän miettiä mitä tekee ennen valaisinostoksille ryhtymistä, etenkin jos tarkoitus on lisätä valoa reippaisiin lukemiin. Ei se menoa meillä haitannut, tuli vielä metallitkin. Ne oli meillä uudessa isossa pytyssä muutaman kuukauden, ehdin nähdä niiden ilot ja surut, päädyin takaisin T5iin enkä pois anna. Opin mitä tapahtuu kun valoa on oikeasti paljon, ei ehkä tartte toiseen kertaan kokeilla vaikka ymmärrän niitäkin jotka metallit haluavat ja niistä tykkää. Onhan ne hienot ja kasvit kasvaa niillä todella upeasti! Vaan niin kasvaa leväkin, jos sikseen tulee, sain varoituksen siitäkin. Moni vaan ei ymmärrä mihin keittoon on lusikkaansa työntämässä kun niitä halajaa ennen kuin tilanne ei enää ole käsissä. Jatketaan valaistuksesta myöhemmin lisää, siitä saa helposti aikaan messevän keskustelun!

[Hopotus]

Seachemit laskettu kaikille altaille ja biolanit taitaa löytyä kotoa .

Tässä aloin miettimään, että huomioidaanko altaan lähtötilanne noissa lannoitteden laskuissa? Siis, esim. onko altaassa alunperin esim. 10 mg/l nitraattia vaiko 25 mg/l nitraattia ennen vedenvaihtoa tai fosfaattimäärät? Mietin ettei vain survaise lannoitteita niin paljon, että kalat alkaa oireileen (herkimmät jotka eivät kestä korkeita nitraattipitoisuuksia).

Entäpä valon ja hiilarin määrä? Kuinka vaikuttaa lannoitukseen? Itsellä kun noissa altaisaa ei ole mitään massiivisia T5 tai monimetalleja tai edes hirveitä w/l määriä valona ja hiilarikin vain kiljusta/ei ollenkaan.

Mulla:
-140L kilju+ 60w T8 = 0,43 w/l ihan kohtalainen siis. Kasvit vain lopettaneet kunnon kasvunsa tässä viimeisen vajaan vuoden aikana, jotain vailla siis.
-120L kilju+ 30w T8 = 0,25 w/l eli valoa ei juuri lainkaan. Kasvit eivät kasva juuri lainkaan, miekat/melat ei menesty, levää joka sorttia ja liikaa
-240L ei hiilaria 4*30w T8 = 0,5w/l tässä taas ei hiilaria. Kasvit kasvaa hyvin, levää ei riesaksi asti, köynnöstävät eivät kasva ollenkaan edes hiilarilla, mutta miekat ja melat kukoistaa.

Eli kuinkas uskaltaisi lähteä kokeilemaan näitä makroja?

Ja syy miksi makrot kiinnostanut jo aiemminkin (olen käyttänytkin kaliumnitraattia) on se että, olen huomannut kasvien kasvavan rajummin kun altaiat hoitaa huonommin jonkin aikaa. Eli viikottaiset vedenvaihdot jää tekemättä jolloin tietty makrojakin "kertyy" enemmän. tunnusta, altaat ollut taas muutaman kuukauden huonommalla hoidolla, mutta vaikka vaihdan 50% vedestä 2-3 viikon välein useamman kuukauden ajan, niin nitraatit ovat olleet n. 15mg/l, normaalin n. 10 mg/l sijasta. Samalla siis kasvit intoutuneet välillä aivän räjähdysmäiseen kasvuun, mikä mielestäni kertoo niiden kaipaavan makroja.

Samoin 2005-2006 vuosina kasvit kasvoivat paljon paremmin ja esim. 240L köynnöstävätkin menestyivät, paitsi punaiset. Silloin valoina 2*36w, eli paljon vähemmän, vedenvaihdot 2-4 viikon välein ja vain 30% (sankopelillä mentiin nääs ).

[Sisso]

Valo määrää kasvunopeuden akvassa

Paljon valoa-paljon hiilaria-paljon ravinteita->nopea kasvu.
Vähän valoa-vähän hiilaria-vähän ravinteita->hitaampi kasvu

Miten se sitten tapahtuu? Valo määrää hiilarin tarpeen. Nämä määräävät ravinteiden tarpeen. Jos hiilaria ei ole riittävästi (suhteessa kasvien käytettävissä olevaan valoon) kasvit ei kasva. Jos ravinteita on liian vähän, ne ei kasva vaikka valoa ja/tai hiilaria olisi riitävästi. Nämä kolme kytkeytyvät niin tiukasti toisiinsa, että ne ovat lähes kuin siiamilaiset kolmoset ja on melkein mahdotonta puhua yhdestä ilman toisia.

Sananen valosta. Se ei ole vain valoa. Valaisimissa on eroa. Perinteisellä T8-valaisimiella harvemmin saa liikaa valoa akvaansa. Huomattavasti yleisempi ongelma sen kanssa on liian vähä valo. T5 sen sijaan jakaa kasvien tarvitsemia PAReja jo niin paljon enemmän, ettei näitä kahta voida verrata keskenään. T5 antaa paljon mahdollisuuksia säädellä valon määrää akvassaan ja samalla tietysti hiilarin tarvetta. Voi laittaa putkia vähemmän, valotauko, voi nostaa valaisinta... Kun lukee tätä sivua ajatuksella, ymmärtää mistä puhun http://www.plantedtank.net/forums/light ... 12-pc.html. Etenkin toinen taulukko on hyvä. Siinä putkien määrällä tarkoitaan jotakuinkin putkia, jotka sopivat ko akvaan kivasti kokonsa puolesta. T5 on niin tehokas, että jopa low-määrillä kasvattelee hyvin lähes kaikkia kasveja, etenkin jos käytössä on hiilari. Värillisten kasvien värit ei ehkä tällöin yllä parhaimpiinsa, mutta kasvu on hyvä. Mediumissa aletaan jo liikkumaan rajalla, jossa hiilarilisä voi tulla tarpeelliseksi, mutta nostamalla valaisinta voidaan tätäkin ohjailla. Too high... no, hyvin sujuu jos hiilaria ja ravinteita on tarjolla niin paljon kun kasvit käyttävät. Taulukko on toki vain suuntaa antava koska jokainen akva on erillainen, mutta jutun kirjoittaja, Hoppy, on käyttänyt asianmukaisia välineitä mittaamisessa, joten niiltä osin tiedot pitänevät paikkansa. Kuten huomaatte, ei T8lla pääse kovinkaan helposti Highn puolelle eikä silloinkaan hiilarin tarve ole niin korostunut että se olisi välttämätön, joskin apua siitä taatusti on! Sitten monimetalleista. Kun lähtee harkitsemaan niitä, kannattaa ottaa selvää mitä on tekemässä. Kasvu on niillä fantastista, jos hiilaria ja ravinteita on riitävästi. Kannattaa miettiä voiko niitä tarjota riittävästi koska muuten myös levät, ja nimeomaan ne, kasvavat fantastisesti. Vaikka laittaisi vain 70-wattiset, sopivaa hiilarin määrää voi olla työlästä pitää yllä jos käytössä on vain kilju. Mahdollista kyllä, mutta haluaako sitä? Metalli jakaa niin valtavasti PAReja, ettei sen määrää voi enää mitenkään arvoida perinteisellä w/l laskulla. Vaikka metalleilla saisi vain 0,3w/l, se on ihan jotain muuta kuin 0,3w/l T5lla!! Muistaa kannattaa sekin, että vaikka voisikin tarjota hiilaria ja ravinteita, kasvit lakkaavat käyttämästä niitä kun niiden vuorokautinen "PAR-annostus" tulee täyteen, sen nopeammin mitä enemmän PAReja. Sen jälkeen valon käyttää levät jolloin kaikesta tarjotusta mannasta huolimatta metaleilla voi saada aikaan leväongelman. Valoa joudutaan rajoittamaan usein, mikä on niiden kanssa jo vähän kinkkisempää. Nostamisesta seuraa hajavaloa. Sammuttaminen auttaa (esim valopaasto), samoin pintakasvit tai akvan muulla tavoin hämärtäminen. Haluaako sitä? Etenkin alussa valoa todennäköisesti joudutuaan rajoitamaan ennen kuin kasvit ovat päässeet vauhtiin. Jos akvan päälle laittaa vain yhden tuikun niin että reunat jää ilman omia valonlähteitään, kasvit lähtevät "kaatumaan" valon suuntaan. Metalli on loistava kapistus, mutta oikeasti kannattaa ottaa selvää mihin on ryhtymässä jos/kun sellaista mielii. Monta tarinaa on saanut lukea miten meni metsään ja kovaa kun ei ymmärretty mitä sellainen määrä valoa saa aikaan akvassa eikä oikein tee mieli niitä muita tarvittavia juttuja laittaa reeraan.

Valoa pitää olla riittävästi. Sanon tämä siitäkin huolimatta että tiedän esim anubiaden ja cryptojen menestyvän jopa reilussa watissa. Tällöin kuitenkin puhutaan enemmänkin elossa pysymisestä kuin kasvamisesta. Itse pidän miniminä T8lla 0,3w/l jollon kasvattelun piiriin liittyy jo reiou määrä muistakin kasveja. Niitä, joiden aksvu on jo reipppaampaa ja joille akvaristi voi toimillaan aiheuttaa huonoa kasvua. Tästä ketjusta ei ole mitään iloa silloin kun valoa on todella, todella vähän, koska silloin kasvit ei käytä juuri mitään ja höpinät hiilarista ja ravinteista on täysin turhia. Tämän ketjun on tarkoitus olla apuna nimeomaan silloin kuin valoa on jo hiukan keskivertoa enemmän. Ennen kuin se piste on saavutettu, pärjää muillakin tavoilla kuin lisäämällä hiilaria (ja ravinteita), mitä tämä ketju ei juurikaan käsittele. Tai saa mun puolesta käsitellä, miluuustikin, mutta itsellä ei riitä enää siihen rahkeet. Siitä lisää tietoa kiinnostuneille esim http://www.barrreport.com/showthread.ph ... O2-methods, pätee muihinkin ei-CO2-lisättyihin akvoihin.

Hopotus: Periaatteessa EIssä ei huomioida lähtötilannetta vaan ravinteita lisätään ohjeen mukaan. Määrät ovat sellaisia että vaikka akvassa olisikin niitä jo ennestään, reippaastikin, niiden lisäämisellä ei synny ongelmia. Ainoa haitta on se, että ravinteet menevät hukkaan koska kasvit ei käytä niitä kuin tasan sen verran kun hiilari ja valo "antavat" niitä käyttää. Mutta EI ei myöskään kiellä etteikö lähtötilannetta huomioitaisi koska jokainen akva on erillainen. Sen ohjeita ei ole hakattu kiveen vaan on jopa suotavaa hakea akvakohtaista annostelua kun pääsee jyvälle hommasta. Sen ainoa pointti on se, ettei kasveilta rajoiteta mitään eli niillä on käytössään kaikkea tarvitsemaansa riittävästi aina. Sen ei tarvitse olla yliannostus, se voi olla riittävästi kunhan on varma, että se todellakin on riittävä. Jos akvan nitraattitaso on lähteissään korkea, kuten meillä yhdesä akvassa, ei sinne tarvitse enää lisätä nitraattia. Nitraatti lisätään ohjeissa KALIUMnitraattina ja jos jättää sen pois, täytyy kalium korvata muutoin eli lisätään kaliumia niin että se saadaan jotakuinkin samoihin kuin nitraatti. Musta EI-ohjeen fosfaattimäärä on aika reipas ja vaikka olen vakuutunut, ettei se aiheuta ongelmia (vakuutuin viimeistään eilen kun mitttasin meidän pikkuakvan, josta puuttui kaikki muu paitsi fosfaatti!) koska olen lukenut monien pitävän akvassa fosfaattitasoja jopa 8mg/l, mihin ei ohjeannostuksilla edes pääse. Itse kuitenkin ajattelin vähentää fosforin määrää hiukan ohjeesta jos se ei ala asettumaan kasvien päästessä täyteen vauhtiin (kuten nyt on selvästi tapahtumassa), koska meillä sitä tule runsaasti proteiinipitoisen ruoan mukana eikä senkään tilaaminen ulkomailta ole ilmaista, joten nyt kun arvot on tapissa, kaadan sitä pois vaihtoveden mukana melkoisa määriä. Siellä, missä postarit ei jauheen hankkimiselle ole kynnyskysymys, tuskin haitannee, että vetää osan alas viemäristä. Varmaan luitkin tuolta aiempaa, miten meidän "nitraattiongelmainen" akva muuttuikin yhtäkkiä nitraatin ryystäjäksi kun muut ravinteet saatiin kuntoon? Mun mielestä kannattaa lähteä liikkeelle ohjeen mukaan ja siitä sitten tiputella määriä jos siltä tuntuu. EIssä ei periaatteessa mittailla, mutta mun mielestä nitraatin, raudan ja fosfaatin mittaaminen on ollut hyödyksi, on tässä tulut kaikenlaista mittailtua, tilanne tuntuu elävän nyt hyvin arvojen suhteen voimakkaasti kun kasvit soputuvaut uusiin olosuhteisiin. Olen mitannut kuusi eri hiilariakvaa (kilju/painepullo) eikä niistä yhdestäkään ole löytynyt liikaa fosfaattia vaikka osassa hiialria tuskin mahdottomasti löytyy, eli tällä kokemuksella voin allekirjoittaa sen, mitä sanotaan hiialrin fosfaatin tarvetta nostavasta vaikutuksesta. Sen sijaan mulle on vielä hiukan mysteeri millaisia määriä sitä sitten kuluu. Yritän selvittää sen ja pitää sen sitten sopivana. Kun valoa ja hiilaria on vähemmän, voi määriä tiputella niin että aloittaa ohjeannostuksilla, pitää sen jonkin aikaa nähdäkseen vasteen ja antaa kasveille riittävästi aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen, sitten tiputtaa hiukan, seuraa ettei tule puutoksia, tiputtaa taas, seuraa vasteen jne kunnes saa esille puutosoireet, sitä sitten takaisin ylös määrään jolla homma vielä toimi. Jokaiseen "tasoon" käyetttävää aikaa on vaikea sanoa, se riippuu kasvunopeudesta. jos kasvu on rajua, muutos näkyy viikossa, jos hyvin hidasta voi mennä montakin viikkoa. Jos valoa ja hiilaria on vähän, voi olla ettei puutosoireita saa edes esille jolloin voi päätellä, että ruoan mukan tulevat ravinteet riittävät. Jos käyttää valmisliuoksia, esim Seachemia, en osaa auttaa koska ne ovat kovin eri vahvuisia ja joko laskee itse annostukset (EIn mukaan tai mitä nyt tahtookaan käyttää) tai sitten lisää niitä pullon ohjeen mukaan. Niihin kuitenkin kannataa suhtautua hiukan kriittisesti, koska ne on yleensä annettu akvoihin, joissa valoa on kohtuudella eikä hiilarilisää mene. Ulkomailla makrot kuuluvat kaikkiin akvoihin, joten ohjeet on keskivertoakvoille, sama juttu kuin rauta- ja hivenlisienkin kanssa. Niitäkin joutuu helposti lisäämään 2-3 kertaisia annoksia ohjeeseen verrattuna jos valoa on reippaammin ja hiilaria lisätään yhtään riittävästi.

[Hopotus]

Paljon valoa-paljon hiilaria-paljon ravinteita->nopea kasvu.
Vähän valoa-vähän hiilaria-vähän ravinteita->hitaampi kasvu

Sananen valosta. Se ei ole vain valoa. Valaisimissa on eroa. Perinteisellä T8-valaisimiella harvemmin saa liikaa valoa akvaansa. Huomattavasti yleisempi ongelma sen kanssa on liian vähä valo. T5 sen sijaan jakaa kasvien tarvitsemia PAReja jo niin paljon enemmän, ettei näitä kahta voida verrata keskenään. T5 antaa paljon mahdollisuuksia säädellä valon määrää akvassaan ja samalla tietysti hiilarin tarvetta. Voi laittaa putkia vähemmän, valotauko, voi nostaa valaisinta.

Valoa pitää olla riittävästi. Itse pidän miniminä T8lla 0,3w/l jollon kasvattelun piiriin liittyy jo reiou määrä muistakin kasveja. Tästä ketjusta ei ole mitään iloa silloin kun valoa on todella, todella vähän, koska silloin kasvit ei käytä juuri mitään ja höpinät hiilarista ja ravinteista on täysin turhia. Tämän ketjun on tarkoitus olla apuna nimeomaan silloin kuin valoa on jo hiukan keskivertoa enemmän. Ennen kuin se piste on saavutettu, pärjää muillakin tavoilla kuin lisäämällä hiilaria (ja ravinteita), mitä tämä ketju ei juurikaan käsittele.

Kun valoa ja hiilaria on vähemmän, voi määriä tiputella niin että aloittaa ohjeannostuksilla.
Jos käyttää valmisliuoksia, esim Seachemia, en osaa auttaa koska ne ovat kovin eri vahvuisia ja joko laskee itse annostukset (EIn mukaan tai mitä nyt tahtookaan käyttää) tai sitten lisää niitä pullon ohjeen mukaan. Niihin kuitenkin kannataa suhtautua hiukan kriittisesti, koska ne on yleensä annettu akvoihin, joissa valoa on kohtuudella eikä hiilarilisää mene. Ulkomailla makrot kuuluvat kaikkiin akvoihin, joten ohjeet on keskivertoakvoille, sama juttu kuin rauta- ja hivenlisienkin kanssa. Niitäkin joutuu helposti lisäämään 2-3 kertaisia annoksia ohjeeseen verrattuna jos valoa on reippaammin ja hiilaria lisätään yhtään riittävästi.

Olet siis sitä mieltä, että T8 ei saa tarpeeksi valoa, ymmärsinkö oikein? Kuinkas, lasketaanko T5:kin valontarve tuolla w/l ja onko sama kuin T8:lla?

Joo, siis mullahan ei tuota valoa paljoakaan ole, koska T8 käytössä. Tuon 120L 1*30w en todellakaan ole tyytyväinen, mutta kun on juwelin allas, niin haluaisin siihen valokannen T5, en roikkuvaa valoa (ainakaan tällähetkellä). Sopivaa valokantta ei ole löytynyt, saa vinkata jos joku tietää mistä saa 100*30cm valokannen T5. Muutenkin, kun tässä toivottavasti saisi sen oman asunnon, niin akvaariot saa päivitykset; joku 2 metrinen allas, 120-160cm allas ja mahdollisesti 140L jää käyttöön noista nykyisistä. Sitten minäkin hommaan joko t5 tai monimetallit/yhdistelmät. Joten tää El-metodi kiinnostaa jo valmiiksi ja voisi tuota tekniikkaakin ja muutakin katsella sen mukaisesti.

Mun tavoitteena on kauniit hyvinvoivat ja kauniin näköiset kasvit. Kauniin näköisellä tarkoitan tuuheita ja voimakkaan värisiä kasveja. Lisäksi hyvinvoiva kasvisto auttaa altaan muussa tasapainossa ja levien kurissa pitämisessä. Kasvien ei todellakaan tarvitse kasvaa niin paljon, että viikottain joutuu karsimaan. Kunhan näyttää ja voi hyvin . Tuossa 140L ennen ja nykyään. Kun pääsis tuohon mitä se oli aiemmin.

Lueskelin tuota Markku Varjon uusinta Akvaariokasvit-kirjaa. Siinä sanotaan Kaliumista näin: "Kalium on olennaisena osana kasvien nestejännityksen muodostumisessa, sillä se säätelee kasvinesteiden osmoottista potentiaalia ja on siten olennaisena osana kaikissa nesteiden vaihtoon liittyvissä reaktioissa ja kasvinesteiden virtauksissa kasvin sisällä. Kalium säätelee myös kasvin omaa pH-tasoa sitomalla happamuutta aiheuttavia ioneja." Taulukossa kaliumin puutteeksi sanotaan "vanhat lehdet: lehtien reunoista lähtien kloroosi, joka muuttuu harmaanruskeaksi tai punaruskeaksi nekroosiksi." "kaikki lehdet: käpertyneet tai normaalia pinemmät.". Eli siis, jos kasvi ei saa kaliumia, mikään muukaan ei liiku sen sisällä, jolloin muista ravinteistakaan ei juuri hyötyä ole.

Itseäni siis kiinnostaa noista makroista eniten tuo kalium. Ostinkin nyt kokeeksi easy lifen kalium-lisän. Tuote lupaa nostaa kaliumtasoa 4ppm, kun anostelee ohjeen mukaisesti 10ml/100L kerran viikossa. Pakkausessa sanotaa, että tämä annostus riittää useimmissa tapauksissa, mutta jos valoa ja kasveja on paljon annostusta joutuu lisäämään.

Ja koska altaissani ei tuota valoja ja hiilaria nyt niin paljon ole, ehkä keskinkertaisesti (tai siis kohtuudella, jolloin kasvit pitäisi saada kasvamaan, niin ilmeisti kaupallisten aineiden annostukset pitäisi suurin piirtein sopia mulle), kokeilen tuota kalium-lisää ohjeannostuksella. Saman sarjan ferroa olen annostellut 1/2 annostuksella, sen tulen nostamaan kunhan ensin nään vaikuttaako kalium. Ajatuksena kokeilla ainakin 140L ensin, todennäköisesti laitan myös 120L, ihan kokeeksi vain.

[Maisu]

Onkohan noissa kaupallisissa rautalannoitteissa mukana mangaani? Ainakin jos lisää rautaa suoraan kelaattina niin mangaanista kannattaa huolehtia myös, mutta kaipa noissa kaupallisissa asia on ajateltu valmiiksi.

[Sisso]

Ei, Hopotus, en tarkoittanut etteikö T8lla saisi riittävästi valoa. Tarkoitin, että sillä harvemmin ajaa itsensä sellaiseen katastrofiin jonka saa suht helposti aikaiseksi esim T5lla tai metallilla. T8 on oikein hyvä valaistusratkaisu peruskasveille, sille valtaosalle, kun ei ihan minimeillä mennä. Sen ongelma (?) on se, että sen valovoima, tai miksi sitä nyt kutsuisi, riitä pitämään kaikkien värikkäimpiä kasveja niin hyvissä väreissä kun yleensä toivotaan. Toinen ongelma voi olla se, että ne vaativammat ei yhteytä siinä valossa riittävästi vaan alkavat levääntymään, esim papukaijalehden punaiset muodot (joka samalla menettää värinsä). Jos valoa on riittävästi T8lla, onnistuu silti osan värillisistä lajeista kasvattaminen hiilarin kanssa hyvin. Osa lajeista tarvitsee oikeasti paljon valoa, mutta osa taas ei niin paljon kuin usein kuvitellaan, mutta hiilaria kyllä. Mikäli kasvu ei ole toivottua tai on leväongelmaa ja valoa on kuitenkin keskinkertaisesti T8lla (noin 0,4w/l->), kannataa ensin satsata hiilariin ja jos ei parane vaikka muut seikat (kts tarkistuslistani) on satavarmasti tarkistettu/korjattu, niin sitten kannattaa harkita valon lisäämistä. Jos tahtoo kasvatella värillisiä lajeja ja myös pitää ne värillisinä, kannattaa satsata heti tehokkaampaan valoon (ja varautua ainakin henkisesti hiilarilisään). Pointti on se, ettei valo, tai ainakaan paljo valo, aina tee autuaaksi. Itse asiassa harvoin yksi asia tekee autuaaksi koska korjaamalla yhden joutuu usein korjaamaan samalla muitakin. Metallin jos hankit, voit varautua viikottaiseen karsimiseen ainakin köynnöstävien osalta, tai sitten pidät lajiston hitaastikasvana, näitkin löytyy, köynnöstävistäkin. Itse kyllästyin kun akva oli aina räävityn näköinen, mutta lajivalinnoilla voi vaikuttaa todella paljon työmäärään.

T5n määriä saa laskeskeltua kertomalla w/lx1.4 eli esimerkiksi 78w:100l=0,78(w/l)x1.4. Mutta kuten linkkini (Par vs distance) taulukko osoittaa, saatu summa on vain osa totuutta.

P2110002.JPG (216.84 KiB) Katsottu 3477 kertaa

Kuvassa, jonka olen ottanut tänään vedenvaihdon jälkeen (jotta ei meillä vesi aina ole tuollaista...) näkee miten olen järkännyt hiilariakvoissa sisäsuodatinten puhallukset. Kahdessa akvassa osa suihkuputkesta puhaltaa levitimeen, pintapuhalluksen lisäksi, lisäten hiilarin sekoittumista veteen. Tuolla systeemillä olen myös saanut akvan takaosan rauhoitettua niin että isoinvirtaus on vain etulasin puolella jolloin takaosan köynnöstävät eivät ole kenossa tai toistensa päällä puhurin takia. Myös osa kalastosta tykkää tyvenistä pintakohdista jonka tämä takaa. Isoimmassa pyttyssa toinen suihkuputken pätkä on porattu täyteen lisäreikiä niin että osa puhaltaa pintavettä, osa pohjaan. Siis sen lisäksi että putken toinen osa puhaltaa alas levittimeen.Olen koonnut noi suihkuputket suodatinten mukana tulleista plus mistä nyt onnistunut niitä tekenään sopivasti. Tuollaisia eri suuntiin puhaltamaan saavia ei taida olla myynissä? Tuon kuvan suihkuputken alkupää on Eheimiä (tullut pallopään mukana) ja loppu näytää olevan JBLn suodattimesta nyysitty. Siellä alhaalla on lasinen levitin, joka hukkaa mahottomasti hiilaria, tuo "vastapuhallus" pienentää hävikkiä tehostaen sen liukenemista ja lisää samalla vedenkiertoa pohjalla. Ko akvassa asuu (mm) hunajarihmahaaremi ja ne ei tykkää kovasta puhurista.

Mittailin tänään vedenvaihtojen yhteydessä taas arvoja, kaikki hyvin, mutta fosfaatit on tapissa. Taidan laskea sen annostusmääriä hiukan kun ei huvita vetää viemäristä alas kallista tavaraa. Ei mitään merkkejä mistään leväinvaasiosta. 3-satanen, tuo entinen (?) nitraattiongelmainen, ryystää edelleen nitraattia. Lisäsin viikolla kaliumnitraattia reilusti, nyt oltiin lisäyksestä huolimatta lukemassa 10-15mg/l eli ihan ok. 65-litraseen saapui SodaStream-pulloon sopiva regulaattori, joten nyt sinnekin menee paineellinen hiilari. En jaksanut panostaa kiljuun enää yhtään sen jälkeen kun tein tilauksen regusta vaan kilju kävi jos sille päälle sattui. Ei sattunut ja nyt parissa virtapaikassa on tupsun poikaset. Tuskin kauaa.

[Paccio]

Osaako Sisso sanoa, että paljonko se 150W metalli vastaa esim. t8 tai t5 PAR-arvoissa, kun ei ole silmään oikein suoraa vastausta tähän löytynyt. Itselläni oli 4x58w t8 lamput nelisatasessa, jotka sittemmin vaihdoin 4x54W t5 putkiin. Näitten putkivalaisimien välillä en huomannut eroa kasvien kasvussa Nyttemmin 400l tonkkaa valaisee 150w metalli.

[Sisso]

Mulle ei ole uskottu tietoa metallin PAReista, mutta kovasti kiinnostaisi itseänikin. Se on yksi niistä jutuista, joista pitäisi muistaa kaivaa lisää tietoa. Laitahan vinkaten jos löydät tiedon jostain, ihmettelen nimittäin suuresti ettei muka kukaan olisi sitä mittaillut kun kaikki muut valaisintyypit on mitattu.

Nätti akva sulla Paccio (terveisin nimemerkki Haaveilee salaa kiekoista)!Huomasitko muuten mitään eroa, siis muuta kuin että kasvien kasvussa ei ollut eroa (nyt meni vaikeaksi), kun oli käytössä T8 tai T5? Meillä on toisessa isommista paljuista T8+T5-yhdistelmä ja toisessa vain T5ia, ovat aika erillaiset akvat. Se tosin selittyy, tietysti, muillakin seikoilla kuin pelkällä valolla, mutta molemmissa on esim hiilaria varmasti tarpeeksi. Silti kasvisto, ja levät, reagoi ihan eri tavalla eri asioihin. Se mikä pätee toiseen, ei välttämättä pädekkään toiseen. Pysyy jännitys yllä. Miten vertaisit metallia T5iin? Kyselen, josko löytyisi vastaavia kokemuksia kuin itsellä on.

[Sadar]

Ai että mikä ketju!! Todellakin parasta AW:ta pitkiin aikoihin. Suuret kiitokset ja hatunnosto, Sisso!
Tämä pitäisi ehdottomasti muokata yhtenäiseksi jutuksi tuonne "Artikkelit" osioon!

Olenkin tässä talven ajan ihmetellyt mikä vuoden ikäistä allasta vaivaa, vaikka tarjolla on 300w monimetallia ja hiilaria, mutta silti kasvit ei kasva (eivät tosin levätkään)...
Täytyy huomenna tarkistaa hiilarisydeemeni ja sen syöttämä kaasumäärä, joka on ilmeisesti aivan alakantissa. Sen jälkeen kipittää ostamaan lähikaupasta viherkasvipuikkoja vesimiekkojen juurelle...

Kyselin muuten pari vuotta takaperin asiaa, ja ilmeisesti Agrimarketeista (sori, mainos) saa tilattua kaliumsulfaattia ja magnesiumsulfaattia 25 kg säkeissä (sen pienempiä eivät myy), sieltä olisi ainakin silloin saanut tilattua myös rauta- ja mangaanikelaattia (20l tonkka) ja Yaran Hortigrow Micro-liuosta, eli kaikkia PMDD-aineksia. Hintaa muistaakseni olisi tullut minimisatsille sellaiset 350€...

Jostakin kumman syystä olen tyytynyt ostamaan Satekin valmiita paketteja...

Sen verran täytyy päivittää, että tarkistin Yaran sivuilta mitä he myyvät ja pienin määrä kaliumsulfaattia ja magnesiumsulfaattia on 40 kg...

[Sisso]

Joo, on kiusattu niin Agrimarketinkin kuin K-maataloudenkin henkilökunnat omituisilla kysymyksillä.... Lopputulos on se, että KNO3a saa näppärästi vain Satekilta, muut halvimalla, ja yhdeltä luukulta, USAsta. Tilasin n 2kg eri lannoitteita 40 egellä posteineen, KNO3ta ei saa tuoda. Meillä menee kaasua noissa isommissa pytyissä sellaisilla kuplanopeuksilla, ettei pysty laskemaan mutta ei nyt sentään tasaisena virtana eli kuplat vielä ehtii jotenkin erottamaan toisistaan. Pienimmässä sitten rauhallisemmin, mutta valoakin on vähemmän. Ravinteita tuntuu kuluvan melkoisia määriä, akvat hörppää kaiken minkä sinne kippaa, tosi nopeasti. No, fosfaattia en saa loppumaan kesken hauskanpidon, mutta näkyy sitäkin kuluvan. Sen kulutus kasvaa hiilarin myötä suhteessa enemmän kuin ei-CO2-lisätyssä.

Seuraavat ravinneliuokset teen Jamesin sivujen ohjeella eli KNO3 66g, KH2PO4 14.4g ja Plantex 20g sekoitettuna 500ml vettä. Kaliumsulfatti maksaa 4 dollaria 0,45kg, tosin sitä en tilannut. Voi tehdä hiukan omia laskelmia hinnoista kun KNO3 maksaa 500g 30e (Satek), KH2PO4 0,45kg 7dollaria ja Plantex 0,45kg 15dollaria (Aquariumfertilizer), postarit 14dollaria. Noillakin määrillä pärjää jo melekosen pitkälle! Annostus makroissa 5ml/50l kolmasti viikossa ja Plantex, siis mikro, 2.5ml/50l kolmasti viikossa. Raudankin saisi AFlta suht edukkaasti, mutta sitä ei tarvitse jos käyttää Plantexia.

Löysin eilen tieni tällaisille sivuille http://www.aqua-rebell.de/makro-basic/m ... sphat.html jotka tosin ovat kaupalliset mutta tietoa ravinteista löytyy kivasti. Samalla voi vaklata tuotteidensa ravinneainemääriä ja vertailla vaikkapa annostuksia erillaisiin akvoihin, tuolta kun löytyy ohjeita EI-määrille, kohtuulliselle valolle, paljolle valolle sekä ei-CO2-lisätyille akvoille.

[Maisu]

Juuri noissa kokoluokissa PMDD-aineet on aina tilattukin. 10-20 ihmistä vaan mukaan tilaukseen niin ei enää kuulosta ollenkaan kalliilta.

Minulla on T8 käytössä, mutta kyllä silti on joutunut karsimaan köynnöstäviä viikottain. Niinpä minulla hyvin vähän enää onkaan köynnöstäviä, vain vesitähdikkejä ja toisessa tanganjikasssa karvalehteä ja näistäkin melkein kaikki istutettu niin ettei karsimistarve näy heti. Vesitähdikit ja melalehdet ovat minulle ne rakkaimmat kasvisuvut, niistä en luovu.

T8:n kohdalla minusta on toisaalta menty jonkin verran hätiin putkisuosituksissa. Omasta mielestäni, ja korostan että tämä on vain minun mielipiteeni, 900-sarja ei ole lähellekään yhtä hyvä kasveille kuin 800-sarja.

[Mari Kurki]

Kekkilän syyslannoite vaikutti melko näppärältä... Siinä ei ole typpeä lainkaan, kaliumia on reippaasti, fosfaattia vähäsen (PK 5-20). Ostin sitä 10 kg ämpärillisen ja olen ripotellut rakeita altaisiin... Eletään vaarallisesti
Rakeet liukenevat melko hitaasti, mutta päätellen rusolehden puutosoireiden lievenemisestä ilman ei-toivottuja sivuvaikutuksia, ei hullumpi aine. Niin ja jos ei toimi, niin kippaan sen sit ens syksynä pihakukkasille
Puoliso oli myös tylsistymistään paikkaillakseen rakennellut tuohon isoimpaan altaaseen hiilarilevityksen uusiksi. Mulla oli nurkissa muutama Seran vuonna kivi ja keppi tekemiä aktiivilevittimiä, joita olen hillonnut kaapeissani ja laatikoissani vuodesta toiseen, muutosta seuraavaan - koska niitä voi vielä tarvita. Nyt (olen ostanut ne ainakin 8 vuotta sitten) niistä on kaksi otettu käyttöön. Toisen voimanlähteenä toimii sisäsuodattimen suihkuputkesta vedetty sivuliitos ja toisella on ihkaoma pieni kiertovesipumppu pyörittämässä sitä (tämä sammutetaan yöksi). Voin pyytää puolisoa ottamaan kuvia.

[Sadar]

Heh, täällä hiilarilevitin (myös Seran) on samassa kolossa streamin kanssa, ajatuksella että streami imaisee sen tuottaman C02-rikkaan veden ja heittää sen ympäri allasta.

Olen jo vuoden verran käyttänyt Kekkilän kastelulannoitetta PMDDn korvikkeena, mutta ilmeisesti aivan liian pienellä annostuksella.
Kokonaisvesitilavuuden (allas+ala-allassuodatin) ollessa ~700 l, sitä pitäisi heitää altaaseen useampikin mitallinen (~10g) viikossa, ja kun lannoitteen NPK on 17-4-25, paukahtaisi typpi kattoon ja siitä läpi.
Täytyy huomenna käydä katsomassa joko työpaikan labrassa lojuisi kierrätyskelpoista KSO4 josta laborantit suostuisivat luopumaan...

[Sadar]

Semmoinen pieni vaatimaton toive olisi että käytettäisiin jatkossa valomääräarvioille lumenia/neliösentille (lm/cm2) arvoja, silloin on helpompi arvioida kuinka paljon valoa altaaseen tulee.
Omassa altassa valoa on 2x14400 lumenia ja pääaltaan pinta-ala on 160x60 cm, eli 9600 cm2, tällöin altaassa on valoa 3 lm/cm2.
(Tosiasiassa vähemmän, koska polttimoita ei ole vaihdettu aikoihin... )

Tässä joidenkin loisteputkien valotehoja lumeneina.

-60cm, 18 W T8-putki tuottaa 1150 lm
-120cm, 36 W T8-putki tuottaa 2900 lm

-115cm, 32 W T5-putki tuottaa 3100 lm

[Sisso]

Valo-asia on vähän kinkkinen... Lumen-tietoja ei tahdo löytää oikein mistään ja mulla ei ainakaan riitä aika eikä mielenkiinto kaivaa niitä ympäri nettiä. Toisekseen lumenitkaan ei kerro koko totuutta yhtään sen enempää kuin w/l, luxit tai candelatkaan. PAR/PUR kertoisi jo enemmän, mutta niitäkään ei oikein löydy. Kolmanneksi kysymys valosta ei ole niiiiin relevantti, etteikö w/l pääsisi riittävän lähelle aluetta vähän-keskinkertaisesti-paljon kunhan muistaa mistä polttimosta puhutaan. Se on havaittu käytännösä kaikkein helpoimmaksi "suureeksi" käsitellä ja ymmärtää, mutta toki pitäisi ymmärtää, että sekään ei ole koko totuus ja valoa voi "käyttää", siis säädellä, monellakin tapaa.

Lumeneista vielä: kaava ei mene niin, että 18w putki tuotaa aina 1150lm. Tässä on todella suuroa eroja, jopa kaksinkertaisia! Harmi kun mulla ei ole linkata sitä ranskalaista sivua, josta löytyisi valtavat määrät akvaputkien lumentietoja, sieltä näkisi eroja. Voin yrittää kaivaa sen kun vaan keksisin oikean hakusanan. Jos en ihan väärin muista, niin esim Hagen Aqua-glon (voin muistaa väärin mallin) lumenit on todella alhaiset verrattuna moneen vastaavaan saman wattiseen. Ihmeteltiin tätä sähkökauppiaanikin kanssa kun olin putkikaupoilla, mutta selitykseksi ei keksitty muuta kuin värilämpötila koska samaa oli havaittavissa muissakin saman lämpöisissä putkissa. Tottakait tällöin olisi paljon vertailukelposempaa käyttää aina lumeneita kun verrataan valoja, mutta silloin ne pitäisi olla käytössä aina ja se ei kyllä onnaa, ainakaan meikäläiseltä. Enkä näe sille tarvetta em syistä. Yksi syy lisää on se, että valaistuksen vaatimat toimenpiteet ovat AINA akvakohtaisia ja ne haetaan jokaisen akvaan erikseen valosta ja sen määrästä riippumatta. Viime kädessä kasvit kertovat onko palikat kohdillaan vaikka kaikki näyttäisi paperilla miten hyvältä tahansa.

Hei, te jotka käytätte puutarhalannotteita, oletteko laskeneet ravinnemääriä mitä akvaan menee? Siis tyyliin nitraattia Xmg/l viikossa jne. Kiinnostaisi kuulla ne ja verrata omiin määriin. Ja sit kannataa tsekata se typenlähde, urea (ammonium) on no-no. Tai ainakin kannattaa olla tarkkana koska sillä on saatu aikaan vihersamennusta mutta vain joissain olosuhteissa. Ei aina eikä tarkkaan tiedetä, mikä samennuksen sen käytön yhteydessä loppujen lopuksi laukaisee, mutta jokin yhteys niillä oletetaan olevan.

[Sadar]

Lumeneista: Olet aivan oikeassa lumeneiden suhteen, mutta se olisi silti minusta parempi arvio todellisesta valomäärästä, koska muuten on todella vaikeata verrata keskenään esim. monimetallin ja loisteputken tuottamia valoarvoja ja nykyisin myös kulutuksen määrää (kaikki haluaa säästää watteja... ). Lumenin ongelmahan todellakin on siinä että sen mittauksessa painotetaan ihmissilmän näkemää aallonpituusaluetta joka antaa täysin väärän arvon sille mikä on kasvien käytettävissä oleva valonmäärä (PAR/PUR). Harmi ettei ulottuvillani ole PAR-mittaria, olisi hauska katsoa mitkä on altaan todelliset arvot...

Puutarhalannoitteista: Juu'u, ureaa ja ammonium-typpeähän niissä on, ja rutkasti. Sen takia olenkin käyttänyt kastelulannoitetta säästeliäästi, mutta samalla ilmeisesti näännyttänyt kasvini kaliuminpuutteeseen, muista ravinteista puhumattakaan. Minulla oli aikaisemmin 210 l allas, ja vaihtaessani tähän uuteen 576+128 l -yhdistelmään en ole huomannut lisätä hiilarin annostelua, vaikkakin kyllä suurensin liuoslannoitteen määrää, mutta en sitäkään ilmeisesti likimainkaan riittävästi.
Jos Satekilaiset sattuu lukemaan tätä ketjua, niin maaliskuun huutikseen saa tuoda kohtuukokoisia pusseja KSO4, MgSO4 ja KN03

[Hopotus]

Mulla käytössä T8 actizoo subralux ja nominal putket, näiden lumen 70/w, eli 30w on 2100 lumenia.

240L 4*2100= 8400l, pinta-ala 108*45=4860cm2 -> 1,73l/cm2 -> 0,5w/l
140L 2*2100=4200l, pinta-ala 100*35=3500cm2 -> 1,2l/cm2 -> 0,43w/l
120L 1*2100=2100l, pinta-ala 100*30=3000cm2 -> 0,7l/cm2 -> 0,25w/l

Että, paljonkos sen lumen/cm2 pitäisi olla? Ei paljolta näytä nämä laskelmat.

[Sadar]

Yli 1,5 lm/cm2 alkaa olemaan jo useimmille kasveille riittävästi, riippuen toki altaan syvyydestä.

Itselläni oli siinä vanhassa 210 l altaassa 4x30W, ja kasvit kasvoi ihan riittävästi silloinkin...
Ongelmaksi tuli vain loisteputkien jatkuva uusiminen, kun ½-vuoden välein piti ostaa kaksi 50€ loisteputkea.
Toinen nykyisistä monimetalleista on nyt tykittänyt lumeneita altaaseen jo 2 vuotta samalla polttimolla (tarkoitus uusia maalis-huutiksen jälkeen).

Muistettava on että valovoimakkuudesta puhuttaessa puhutaan myös lux-arvoista. 1 lux on 1 lm/m2.
1,5 lm/cm2 tekee 15000 luxia, joka vastaa varjoa ulkona aurinkoisena päivänä (10,000–25,000 lux).
Oman altaani 30 000 luxia ei vielä vastaa täyttä auringonpaistetta (32,000–130,000 lux).

[Mari Kurki]

Minä valitsin tosiaan puutarhalannoitepuolelta tuon Kekkilän syyslannoitteen, missä ei ole sitä typpeä lainkaan. Vain kaliumia, fosfaattia, magnesiumia ja rikkiä. Annostelumääränä on ollut nyt n. 2 g/ 100 l. Kaliuminpuute oli ainakin tuossa pääaltaassa ja se tuntuu nyt helpottaneen jonkin verran. Mitään ei mittailtu, kaliuminpuute pääteltiin kasvien puutosoireista ja sen perustella arvailtiin määrät. Odotamme suurella mielenkiinnolla tuloksia... toistaiseksi vaikuttaa hyvältä.

[Paccio]

Mulle ei ole uskottu tietoa metallin PAReista, mutta kovasti kiinnostaisi itseänikin. Se on yksi niistä jutuista, joista pitäisi muistaa kaivaa lisää tietoa. Laitahan vinkaten jos löydät tiedon jostain, ihmettelen nimittäin suuresti ettei muka kukaan olisi sitä mittaillut kun kaikki muut valaisintyypit on mitattu.

Nätti akva sulla Paccio (terveisin nimemerkki Haaveilee salaa kiekoista)!Huomasitko muuten mitään eroa, siis muuta kuin että kasvien kasvussa ei ollut eroa (nyt meni vaikeaksi), kun oli käytössä T8 tai T5? Meillä on toisessa isommista paljuista T8+T5-yhdistelmä ja toisessa vain T5ia, ovat aika erillaiset akvat. Se tosin selittyy, tietysti, muillakin seikoilla kuin pelkällä valolla, mutta molemmissa on esim hiilaria varmasti tarpeeksi. Silti kasvisto, ja levät, reagoi ihan eri tavalla eri asioihin. Se mikä pätee toiseen, ei välttämättä pädekkään toiseen. Pysyy jännitys yllä. Miten vertaisit metallia T5iin? Kyselen, josko löytyisi vastaavia kokemuksia kuin itsellä on.

Eipä itsellä nyt paljoa mitään järkevää sanottavaa ole noista valoista. T5 oli koteloltaan lyhyempi, minkä seurauksena akvaarion päät jäivät hieman varjoon, mikä johti siihen, että akvaarion päissä ei kaikki kasvit enää suostuneet kunnolla kasvamaan. Muuten en tosiaan kyllä huomannut mitään eroa tonkan toiminnassa T8 ja T5 välillä. Mulla oli molemmissa loisteputkina ainoastaan 4 kpl Osramin Skywhite, vai mikä se oli. Aktiivihiilari ja lantaa laitoin summamutikassa. Molemmilla valoilla kukki jotakuinkin kaikki rehut mitä pöntössä oli.

Kyllästyin noiden rehujen kitkemiseen vuoden sisällä (2007), kun viikonlopussa meni se kolmisen tuntia niiden nyhtämiseen ja viimeistään kahden viikon välein sai kantaa 10 litraa heiniä kompostiin. Kiekot alkoi kutemaan ja kyllästyin niidenkin touhuja katselemaan ja tein tonkasta virtavesiakvaarion. Sitä valaisee tuo 150w metalli ja kasveina pelkästään jättiläisvallisneriaa ja afrikansaniaista. Polttimona oli vuoden verran 14000K merivesipoltin, minkä seurauksena tonkka näytti kylmemmälle. Olihan siellä viileämmässä viihtyviä imunuoliaisia. Tilanne kehittyi jännästi viime kesänä, kun laseja ei tarvinnut raapata ollenkaan. Aurinko paistoi akvaarioon muutaman tunnin päivässä! Metalli piti tiputtaa 10cm vesipinnasta että sain levät kasvamaan imunuoliaisten iloksi.

Nyt ajatuksena on, että metalli pohottaa täysillä akvaarion keskelle, johon tulee nopeampikasvuisia ja valoa vaativia kasveja. Akvaarion päihin varjossa viihtyviä rehuja. Täytyy katsoa mihin tilanne etenee, juuri nyt haetaan hieman tasapainoa Tällä hetkellä nokkamonneilla kutupuuhat ja imunuoliaiset ovat sikiintyneet n. 60 pyrstöiseksi porukaksi.

t:Paccio

[Maisu]

kaliuminpuute pääteltiin kasvien puutosoireista

Seuraavana tsekkauslistalla voisi olla mangaani, jos tuo ei vie kaikkia oireita.

[Mari Kurki]

kaliuminpuute pääteltiin kasvien puutosoireista

Seuraavana tsekkauslistalla voisi olla mangaani, jos tuo ei vie kaikkia oireita.

Juu, tarkastellaan tilannetta, vaikka nyt kyllä näyttää että se kalium se ongelma oli. Oireita oli pelkästään rusolehdessä, väri oli vaaleampi kuin aiemmin ja uudet lehdet pieniä ja kääntyivät käkkyrälle. Syysravinteen ripottelun jälkeen väri syveni ja uudet lehdet oikenivat. Myös Staurogyne, joka kasvoi komeana jo aiemminkin, tekee nyt suurempia ja tummempia lehtiä. Melkosta!
Sitä syysravinnetta muuten on se 10 kg tonkka, että jos jollakulla on tarvista tai halua kokeilla, niin voin myydä siitä eriä