Hiljainen ilmastus

Valaisimet, suodattimet, lämmittimet ym.

Valvoja: Moderaattorit

Vastaa Viestiin
Leva
Starting Member
Starting Member
Viestit: 10
Liittynyt: 06:37, 21.04.2019
Akvaarioseurat: HAS
Sukupuoli: Nainen

Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja Leva »

Kun kompuran pärinä häiritsee. Mikä olisi hiljaisin mahdollinen tapa saada akvaarioon lisäilmastusta?
GTX
Senior Member
Senior Member
Viestit: 561
Liittynyt: 23:14, 01.01.2014

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja GTX »

Kerrotko ensin miksi tarvitset lisäilmastusta, millaiseen akvaarioon ja mitä kaloja, niin sitten on helpompi pohtia vaihtoehtoja?

Yleensä akvaarioveden hapettuminen tapahtuu pääosin pintaveden kautta. Suodattimen ulostulo kannattaa suunnata niin, että se liikuttaa pintavettä, jolloin hapekas pintavesi sekoittuu koko akvaarioon. Pintaimuri on myös yksi vaihtoehto tehostaa pintaveden kiertoa, esimerkiksi Eheim Skim 350 on pienelle virtausteholle säädettynä erittäin hiljainen laite.
Leva
Starting Member
Starting Member
Viestit: 10
Liittynyt: 06:37, 21.04.2019
Akvaarioseurat: HAS
Sukupuoli: Nainen

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja Leva »

Reilu 1000 litrainen komeetta kultakala akvaario kyseessä ja nyt happi tilanne on hyvä. Ainakin tippatesti näytti nyt O2 10 mg/l. Pinta liikkuu kyllä, mutta ei vissiin riitä jos tapahtuu jotain esim. innostuvat kutemaan reilummin ja lämpötila kesällä pääsee nousemaan. Varaudun oikeestaan mahdolliseen tulevaisuuden tarpeeseen ja kovasti kultaloille suositellaan lisä hapetusta, kun ovat hapen puutteelle herkkiä. Ei ainakaan haittaa ole jos saisi hapetuksen reilusti varmistettua sellaisella ratkaisulla, joka voi olla aina toiminnassa, eikä häiritse.
Olen pyöritellyt ajatusta kasvisuodattimesta, josta vesi valuisi jotain ramppia pitkin takaisin akvaarioon. Tämä vaatis kyllä vielä vähän miettimistä ja jos löytyisikin jokin valmis hyvä ratkaisu, kun nyt juuri aikaa rakenteluun on vaikea löytää, niin voin tätä jäädä kypsyttelemään tulevaisuuteen.
GTX
Senior Member
Senior Member
Viestit: 561
Liittynyt: 23:14, 01.01.2014

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja GTX »

Veden valuttaminen ramppia pitkin takaisin akvaarioon hapettaa vettä siinä kuin pintakiertokin. Jos valutuksen saa toteutettua isolla vesimäärällä ilman häiritsevää lorinaa, niin mielestäni tuo voisi olla hyvä ratkaisu. Hapetuksen kannalta sitä parempi mitä isompi pinta-ala rampissa on. Haittapuolena mieleen tulee mahdollinen veden haihtuminen, se selvinnee kokeilemalla.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Riippuen suodatinmallista voi suodattimen ulostuloputkeen laittaa diffuusorin, joka sekoittaa veteen ilmaa, eli suodattimen ulostuloputkesta tulee sitten vettä, jossa on pieniä ilmakuplia seassa. Tällainen:
https://eheim.com/en_GB/aquatics/access ... r/diffusor

Toinen mahdollisuus on laittaa ulostuloputki pinnan yläpuolelle, jolloin vesi tippuessaan veteen nappaa kuplia mukaan veden alle ja lisäksi hapettuu vähän kulkiessaan vähän matkaa pinnan yläpuolella ilmassa. Tästä saa tehokkaamman, jos vesi tulee ulos useasta pienestä reiästä. Tarjolla on tämäntyyppisiä ratkaisuja:
https://eheim.com/en_GB/complement/acce ... 310?c=1658

Jälkimmäisen sivuvaikutus on jatkuva lorina, joka on monien mielestä häiritsevää. Minusta ei ole häiritsevää vaan tuo tunteen, että on jossain puron äärellä.
GTX
Senior Member
Senior Member
Viestit: 561
Liittynyt: 23:14, 01.01.2014

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja GTX »

Mulla on aina ollut tunne, että veden hapettaminen ilmakuplien avulla on melko tehotonta verrattuna veden pintakiertoon. Mielestäni voi ajatella, että mitä enemmän vesi ja ilma ovat kosketuksissa toisiinsa, niin sitä paremmin vesi hapettuu. Yritetään siis verrata ja laskea asiaa pinta-alan avulla.

Käytetään esimerkkinä ketjun aloittajan akvaariota, tilavuus 1000 litraa. Akvaarion mitoiksi ja pintaveden pinta-alaksi laitetaan 250 cm x 60 cm = 15 000 cm².

Jos haluaa saman määrään vettä kosketuksiin ilmakuplien kanssa, niin lasketaanpa montako ilmakuplaa pitää olla akvaariovedessä koko ajan. Arvioidaan ilmakuplan halkaisijaksi 3 mm ja lasketaan ilmakuplan pinta-ala kaavalla A=4πr², josta saadaan yhden kuplan pinta-alaksi 0,28 cm².

Jotta 3 mm kokoisten ilmakuplien pinta-ala vastaisi pintaveden pinta-alaa, niin ilmakuplia pitäisi olla vedessä koko ajan 53 000 kpl. Vaatii melkoiset ilmapumput tai diffuusorit tuottamaan tuollaisen määrän ilmakuplia.

Käytännössä asia ei ole ihan näin yksiselitteinen. Laskelmassa oletettiin, että pintavesi kiertää koko alaltaan tehokkaasti, mutta voinee tästä kuitenkin jotain päätellä.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Yritin löytää netistä kuvan ilmastuksesta, josta olisi voinut yrittää arvioida kuplien määrän, mutta en löytänyt tarpeeksi tarkkaa. Ongelma on varsinkin, että on mahdotonta arvioida, montako kuplaa on näkyvien kuplien takana piilossa. Tästä videosta isoon akvaarioon ja lammikkoon tarkoitetusta ilmakivestä voisi jotain arvioida:
https://www.youtube.com/watch?v=266x3Os1WYU

Aivan alussa on ehkä näkyvissä yhtä aikaa luokkaa 1000 kuplaa. Kivi on puoli metriä pitkä joten kuplia on pystysuunnassa näkyvissä vajaan 20 cm matkalla. Eli 60 cm akvaariossa olisi 3000 kuplaa yhtä aikaa. Vähän ennen puoliväliä kuvaaja alkaa painaa kaasua ja vähän puolenvälin jälkeen saavutetaan täysi teho. Mahdotonta arvioida, montako kertaa enemmän siinä on kuplia. Kymmenen kertaa enemmän voisi olla.

Toinen yritys: tämä kuva netistä:

kuplat.jpg
kuplat.jpg (158.18 KiB) Katsottu 2794 kertaa

Isonnetusta kuvasta punaisen viivan vasemmalta puolelta arvioin 300 kuplaa. Epävarmuutta aiheuttavat isot kuplakeskittymät, jotka voivat olla isompia kuplia tai useita kuplia vierekkäin. Jaettuna koko ilmakiven pituudelle saataisiin 6300 kuplaa mutta kuvasta näkyy, että kiven keskiosat tekevät paljon enemmän kuplia kuin vasemmanpuoleinen alkuosa. Eli tässä saattaa olla jopa 10.000 kuplaa. Mutta tästä en tiedä mittoja.

Suurta epätarkkuutta aiheuttaa myös, kun emme tiedä kuplan kokoa. 3 mm saattaa olla yläkanttiin.

Edellisistä arvioisin, että hyvällä isolla ilmakivellä voisi päästä lähelle akvaarion pintaa vastaavaa kuplapinta-alaa. Mutta ehdottamani suodattimen ulostuloon liitettävät diffuusorit eivät varmasti yllä lähelle.

Valmistajilla olisi varmaan tarkkoja lukuja.

Levalle kysymys: millä testillä mittasit 10 mg/l ?
GTX
Senior Member
Senior Member
Viestit: 561
Liittynyt: 23:14, 01.01.2014

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja GTX »

Hyvä video, joka osoittaa että melko ison kuplamäärän tuottaminen on mahdollista. Onko siitä siltikään hyötyä hapettamiseen? Jatketaan laskentaa aiemman esimerkin akvalla.

Minustakin näyttää, että videolla kuplien koko on alle 3 mm. Arvioidaan kuplan kooksi 1,5 mm, jolloin kuplia tarvittaisiin yhtäaikaa veteen 212 000 kappaletta. Miten nopeasti yksi kupla nousee pintaan? Jos arvioidaan ajaksi 1 sekunti, niin ilmaa pitäisi pumpata 1350 litraa tunnissa kivien läpi. Käytännössä 212 000 kuplaa vaatisi 20 kappaletta 50 cm ilmastinkiviä ja ehkäpä 5-10 kpl tehokkaita ilmapumppuja, että saavutetaan kuplilla sama pinta-ala kuin pintavedellä on.

No joo, ei ole edelleenkään tieteellisen tarkkaa ja monta muuttujaa jää huomioimatta. Väitänpä silti, että yksi ilmapumppu akvaariossa ei hapeta vettä ilmakuplien kautta käytännössä yhtään. Ainoa hyöty ilmakuplista on niiden aikaansaama veden pystyvirtaus, joka kierrättää vettä pohjan ja pinnan välillä. Paremman hapetuksen saa aikaiseksi jo pienelläkin suodattimen ulostulon pintavirtauksella.

Vedenpinnan yläpuolelta ilmaa imevä suodattimeen liitettävä diffuusori taitaa myös olla täysin hyödytön hapettajana. Jos haluaa veden virtauksen näkyviin ja ilmakuplia katseltavaksi, niin visuaalisena tehokeinona se on mielestäni ihan ok virta/purobiotoopeissa.
Leva
Starting Member
Starting Member
Viestit: 10
Liittynyt: 06:37, 21.04.2019
Akvaarioseurat: HAS
Sukupuoli: Nainen

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja Leva »

Mittasin happipitoisuuden JBL pro tippatestillä. Tuo 10mg/l tulos oli mitattu illalla ennen valojen sammumista. Täytyy tehdä sama testi aamulla ennen valojen syttymistä, niin näkisi paremmin onko nyt jo ongelmaa hapen riittävyyden kanssa.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Onhan niitä pumppuja joilla pääsee yhdelläkin pumpulla tuollaiseen ilmamäärään, mutta ok, yleisesti käytössä olevat ilmastimet eivät näyttäisi tosiaankaan yltävän lähelle akvaarion pinnan pinta-alaa, jos käyttämämme oletukset ovat lähellä totuutta. En tiedä, miten arvioit, että tarvittaisiin 20 x 50cm ilmastinkiviä.

Leva, minullakin on sama JBL:n O2-testi, mutta minusta sen käyttö on lähes mahdotonta ja sitä on tosi vaikea lukea. Reagenssi 2:n jälkeen pullo pitäisi sulkea siten, että sinne ei jää ilmaa yhtään ainoaa kuplaa; muuten se näyttää väärin. Onnistuuko tämä sinulta? Minulta onnistuu ehkä korkeintaan 1/5 mittauskerroista. Se vaatisi toisenlaisen pullon, kun sen standardin mittapullon. Lisäksi mittaustulosta on tosi vaikea lukea, koska ne eri punaiset ovat niin lähellä toisiaan.

Näistä hapetuskeinoista (pelkkä pinta, ilmastinkivi, oksidaattori, ...) olisi mielenkiintoista järjestää testi, mutta ongelma on mittauksen vaikeus. Ainakaan minulta tuo JBL-mittaus ei onnistu luotettavasti. Luotettavammat mittausmenetelmät ovat kalliita. Vai?
Boucicaut
Junior Member
Junior Member
Viestit: 94
Liittynyt: 22:47, 04.04.2011
Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Oulu

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja Boucicaut »

Itse käytän ilmastukseen lähinnä tehokkaaseen sisäsuodattimeen liitettyä diffuusoria. Ovat erittäin hiljaisia ja tehokkaita.

Toinen, ehkä vielä tärkeämpi rooli tai merkitys näillä on siinä, ettei pintaan pääse muodostumaan sitä inhaa mikrobikalvoa, joka epämiellyttävyyden lisäksi pahoin haittaa nimenomaan kaasujen vaihtoa.

Sisäsuodatindiffuusoreiden huono puoli on ne miljoonat pienet ilmakuplat, jotka pyörivät akvaariossa kaikkialla. Vehje onl laitettava pois päältä kuvaamisen ajaksi.

Tehokasta ilmapumppua ja hapetinkiveä käytän sellaisissa huoneissa, joissa ei tarvitse olla ihan hiljaista tekniikkaa.
GTX
Senior Member
Senior Member
Viestit: 561
Liittynyt: 23:14, 01.01.2014

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja GTX »

kr70 kirjoitti: 16:21, 13.03.2021Onhan niitä pumppuja joilla pääsee yhdelläkin pumpulla tuollaiseen ilmamäärään, mutta ok, yleisesti käytössä olevat ilmastimet eivät näyttäisi tosiaankaan yltävän lähelle akvaarion pinnan pinta-alaa, jos käyttämämme oletukset ovat lähellä totuutta. En tiedä, miten arvioit, että tarvittaisiin 20 x 50cm ilmastinkiviä.
Joo, katsoin nimenomaan akvaariokäyttöön myytäviä ilmapumppuja, joiden tehoja arvioitaessa on huomioitava, ettei valmistaja ilmoita tuottolukemia mikrokuplaileva ilmastinkivi letkun päässä, eikä myöskään huomioi letkun tai vedenpaineen vastusta. Olin lukevinani, että arvioit yhden 50 cm ilmastinkiven tuotoksi 10 000 kuplaa. Nyt tarkemmalla lukemisella ymmärsin arvioksi 30 000 kuplaa, joten tarvittaisiinkin vain 7 x 50 cm kiveä reilun 210 000 kuplan tuottamiseen. Melkoinen kuplaseinämä olisi kuitenkin tehtävä. Ei ole absoluuttinen totuus, pelkästään oma näkemys ja pientä pohdintaa muun akvaarioharrastuksen lomassa.
Leva
Starting Member
Starting Member
Viestit: 10
Liittynyt: 06:37, 21.04.2019
Akvaarioseurat: HAS
Sukupuoli: Nainen

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja Leva »

kr70, En menisi minäkään vannomaan tuloksen oikeellisuudesta tämän mittauksen perusteella mutta, kun testi on niin pitäähän se testata. Tein testin ohjeiden mukaan, jossa siis neuvottiin täyttää astia ihan pintaan asti ja tiputtamaan tipat niin että tulee yli aina tippojen verran, kansi kiinni ja ravistetaan ja lisätään tippoja, ravistetaan ja tulos valmis.
Oletan kuitenkin, ettei happi tilanne voi olla huono ainakaan päivisin. Yöllä nyt voi taso tippuakkin kun kasvit ja isot kalat sitä tuolta kuluttaa. Pintaa ja kaikkea vettä liikuttaa koko ajan tunzen e-jet 3005 (3,150 l/h) mattosuodatinten rinnalla.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Saatko kannen kiinni siten, ettei sinne jää yhtään ilmakuplaa? Siis sen laidan yli menevien tippojen jälkeen. Kuten sanottu, minulta se onnistuu vain harvoin.
Teemu Salonen
Elite Member
Elite Member
Viestit: 5534
Liittynyt: 19:54, 02.10.2005
Akvaarioseurat: Suomen meriakvaarioseura facebook
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Espoo

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja Teemu Salonen »

Akvaarioon hapen lisääminen ilmastinkiven, difuroosin tms tekniikan avulla on käsittääkseni hyötysuhteeltaan erittäin heikko. Mikäli näin olisi, pitäisi merivesialtaissa olla happipitoisuudet pilvissä koska valkuaisainevaahdottimessa pyörii ilmaa hillitön määrä. ja kontaktiaika ilman ja veden kanssa on pidempi, kuin millään muulla tekniikalla.
Voisin pistää kyselyä tuonne meripuolelle, joska siellä joku happitestin omaava voisi tehdä jonkun "tieteellisen" kokeen tuon asian suhteen.
GTX
Senior Member
Senior Member
Viestit: 561
Liittynyt: 23:14, 01.01.2014

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja GTX »

Teemu, tuosta olisi mielenkiintoista saada oikein mitattua faktaa.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Teemu, kysy myös, millä ne hapen ovat mitanneet.
Teemu Salonen
Elite Member
Elite Member
Viestit: 5534
Liittynyt: 19:54, 02.10.2005
Akvaarioseurat: Suomen meriakvaarioseura facebook
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Espoo

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja Teemu Salonen »

Pistin kyselyä pariinkin eri ryhmään, mutta vielä ei ole tullut vastausta. Toki makeavesiakvaario ja suolavesiallas ovat hyvin eri tyyppisiä ympäristöjä. Suolavesialtaassahan pelkkää veden kiertoa on jo roimasti enemmän kuin makeavesialtaassa. Lisäksi suolavesialtaan lämpötila on matalampi kuin trooppisten makeavesikalojen altaan jolloin happi imeytyy paremmin. Tosin tässä ketjussahan kysyjällä taisi olla kultakaloja joten lämpötilahan on vielä roimasti matalampi silloin. Muuttujia on paljon.

Yleisesti ottaen voi toki sanoa että tänä päivänä, kun tekniikka on kehittynyt pitkälle on happikato hyvin epätodennäköinen. Aloittaessani itse joskus kasarilla akvaarioharrastuksen, oli altaat paljon pienempiä ja niissä oli roimasti enemmän kaloja kuin mitä tänä päivänä pidetään. Suodatuksesta huolehti jonkunlainen ilmapumppuhärveli, joka ei vettä pahemmin kierrättänyt. Moottorisuodatinten yleistyessä ei niidenkään tehot kummoisia olleet. Tänä päivänä akvaariot ovat isompia ja ulkosuodattimet hyvinkin yleisiä. Lisäksi vielä monasti käytetään sisäsuodatinta. Suodatinten suodatus-ja pumppaustehot on aivan eri luokkaa kuin takavuosina.

Uskaltaisin väittää että jos jätetään pitkä sähkökatkos (joita toki oli takavuosinakin, ehkä jopa enemmän kuin tänä päivänä) pois laskuista johtuu happikato altaassa vaan ja ainoastaan harrastajan itse tekemästä virheestä.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Huomaan, että tämä on minun 1000. viesti. Tuleekohan minusta nyt advanced member. Varmaan sen kunniaksi vaimo teki äsken positiivisen koronatestituloksen, tosin kotitestin, joka ei ole 100% varma.

Jäin vielä miettimään ilmastimen tehokkuutta, ja koska advanced memberin pitää kai yrittää kirjoittaa jotain järkevää, niin odotellessa merivesiporukan vastauksia kokeilin toista metodia ilmastimen tehokkuuden arvioimiseen. Nyt tulee pitkä viesti.

Ylläolevissa arvioissa videon kuplien määrän arviointi videon alussa oli edes jonkinlainen arvio (arvioin pienen alueen kuplien määrän ja kerroin sen alueen koolla), mutta se, että lopussa on 10 kertaa enemmän kuplia oli täysin hihasta vedetty arvaus. Samoin kuplan koon arvio 1,5 mm tai 3 mm on melkolailla epävarma, vaikka se on hyvin ratkaiseva lopputuloksen kannalta. Siksi kokeilin toista menetelmää.

Pallon pinta-ala on 4 x sen poikkileikkauspinta-ala. Siten jos kuplasuihku olisi niin tiheä, ettei sen läpi näkyisi ollenkaan, niin tarvittaisiin pitkänomainen ilmastinkivi, jonka pituus on 1/4 akvaarion pituudesta, jotta päästään samaan pinta-alaan kuin akvaarion pinta, jos oletetaan, että akvaario on yhtä korkea kuin syvä. Koska kuplat eivät ehkä ole täysin palloja vaan pitkulaisia, muutetaan arviota siten, että kuplan pinta-ala on 3 x sen poikkileikkauspinta-ala. Eli ilmastinkiven pituus tulisi olla 1/3 akvaarion pituudesta. Nyt pitää tietää vain, kuinka tiheä kuplasuihku on. Video sopii tähän hyvin, sillä tausta on täysin musta ja kuplat täysin valkoisia (ylivalottuneita). Siten "kuplasuihkualueen" kuplatiheyden voi arvioida alueen keskimääräisestä kirkkaudesta. Otin screenshotin ja arvioin keskimääräisen kirkkauden kuvankäsittelyohjelmalla ja se on 170, kun valkoinen on 255 ja musta 0. Siten täsmälleen 2/3 kupla-alueesta on kuplien peittämä. Näin ollen tällaisen tehokkaan ilmastinkiven pitää olla puolet akvaarion pituudesta, jotta päästäisiin akvaarion pinnan pinta-alaan. Todellisuudessa riittäisi hieman lyhyempi, sillä arvio ei ota huomioon sitä, että osa kuplista on täsmälleen näkyvien kuplien takana eivätkä näy kirkkaustestissä.

Eli jos tämä arvio on oikeansuuntainen, GTX:n arvio on liian negatiivinen, mutta silti hapettaminen ilmastimella vaatii tosiaan aikamoisen kuplapuhurin, eikä tavallisilla akvaariossa käytössä olevilla ilmastimilla ole juuri muuta merkitystä kuin veden kierrättäminen. En ole tätä aiemmin kriittisesti miettinyt ja tämä oli minulla pieni yllätys, koska hyvien kirjoittajien laadukkaissakin akvaariokirjoissa ja artikkeleissa ilmastin mainitaan keinona lisätä happipitoisuutta. Jotkut jopa sanovat, ettei akvaariota saa koskaan jättää ilman ilmastusta. Itselläni ei näitä ole käytössä yhtään, sillä minusta pohjasta tuleva kuplasuihku on täysin luonnottoman näköinen.

Samaan syssyyn tein arvion oksidaattorin kyvystä tuottaa happea akvaarion kuluttama määrä. Tämä onnistuu paremmin kuin ilmastimen, sillä hapen imeytyminen rajapinnan läpi pinnalla on liian vaikea arvioida ainakin minulle. Mutta oksidaattorin kanssa se onnistuu paremmin.

Söchting Oxydator D on tarkoitettu n. 100 l akvaarioon. Siihen sopii n. 120 ml 6-prosenttista H2O2:sta, eli noin 7,2 g H2O2:ta, joka tuottaa veteen n. 2 vkossa n 3,4 g happea eli n. 0,24 g päivässä.

Sitten pitää tietää akvaarion hapentarve. Löysin netistä ja kirjallisuudesta seuraavat tiedot:

- kardinaalitetra tarvitsee päivässä 10-30 mg happea, käytetään keskiarvoa
- bakteerit tarvitsevat 2 g happea mineralisoidakseen 1 g hiutaleruokaa
- aikuinen kala tarvitsee elääkseen energiaa 5 kJ / 100 g (elopaino) / pv
- tyypillinen kuivaruoka sisältää energiaa 1300 kJ / 100 g
- aikuisen kardinaalitetran paino on luokkaa 0,64 g (laskettu arvo muiden pienten kalojen arvoista; netistä löytyy arvo 0,13 g mutta tämän täytyy olla myynti-ikäisen keskenkasvuisen paino)

Otetaan 100l akvaarioon kohtuullisesti 25 kardinaalitetraa.
Ne tarvitsevat päivässä happea 25 * 0,02 g = 0,5 g
Ne painavat 25 * 0,64 g = 16 g.
Ne tarvitsevat päivässä energiaa 5kJ * 16g / 100g = 0,8 kJ
Em. energiamäärän sisältävä kuivaruokamäärä 0,8kJ / 1300kJ * 100g = 0,062 g
Sen mineralisoimiseen tarvitsevat bakteerit happea 0,062 g * 2 = 0,12 g

Siten tämän kalamäärän tarvitsema hapentarve päivässä on 0,5 g + 0,12 g = 0,62 g, kun oksidaattori tuottaa 0,24 g päivässä, joskin tässäkin on isohkoja epävarmuustekijöitä. Oksidaattoreita ei voi ottaa enemmän, koska niistä pääsee pieniä määriä H2O2:sta karkuun, jolla on pieninä määrinä positiivinen vaikutus (jätteiden hajoaminen tapahtuu nopeammin) mutta suurempina määrinä se on myrkyllistä kaloille. Eli oksidaattorillakin on vain avustava merkitys, joskin ehkä isompi kuin tavallisella ilmastuskivellä: se voi tuottaa n. 40 % tarvittavasta hapesta em. esimerkissä.

Kaikesta ylläolevasta voi vetää johtopäätöksen, että kaikkein parhaiten runsaasta hapensaannista voi huolehtia valitsemalla akvaarion, jonka pinta on suuri tilavuuteen nähden (eli matala akvaario), huolehtimalla veden riittävästä kierrätyksestä, pitämällä pinnan vapaana bakteerikalvosta ja valitsemalla lämpötilan kalojen toleranssien alapäästä (matalampi yölämpötila auttaa, kun kasvit eivät yhteytä).

Kasvien osuutta ei ole vielä juuri lainkaan huomioitu...

Vaikka olisi akvaarion pituinen ilmastinkivi, jonka kuplissa olisi pinta-alaa 2 x akvaarion pinta, ei happipitoisuus välttämättä pomppaa pilviin, koska happipitoisuudella on kussakin lämpötilassa tietty maksimi.

MUOKS: Löysin paremmat lukemat kalojen energiantarpeelle, ja laskin niistä ruoan mineralisoimeen tarvittavan happimäärän uudelleen.
Viimeksi muokannut kr70, 21:33, 02.04.2021. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
GTX
Senior Member
Senior Member
Viestit: 561
Liittynyt: 23:14, 01.01.2014

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja GTX »

Hienoa kr70, laskelmasi on tarkempi kuin minun. Kuplamäärän arvioinnissa kuvan kirkkauden käyttäminen on hyvä idea.

Tuli mieleen yksi hyödyllinen ominaisuus ilmapumpusta, vaikka suora hyöty hapetuksessa ilmakuplien avulla onkin todella pieni. Jos akvaariossa on erittäin umpinainen kansi, jonka takia ilma ei juurikaan kierrä, niin ilmapumpulla saa tuoretta happipitoista ilmaa pintavedelle hyödynnettäväksi.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Löysin paremmat lukemat kalojen energiantarpeelle, ja laskin niistä ruoan mineralisoimeen tarvittavan happimäärän uudelleen.
tellie
Senior Member
Senior Member
Viestit: 569
Liittynyt: 20:12, 11.01.2005
Paikkakunta: Lappeenranta

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja tellie »

GTX kirjoitti: 13:14, 16.03.2021 Tuli mieleen yksi hyödyllinen ominaisuus ilmapumpusta, vaikka suora hyöty hapetuksessa ilmakuplien avulla onkin todella pieni. Jos akvaariossa on erittäin umpinainen kansi, jonka takia ilma ei juurikaan kierrä, niin ilmapumpulla saa tuoretta happipitoista ilmaa pintavedelle hyödynnettäväksi.
Tätä meinasin tulla itsekin sanomaan aikaisempaan keskusteluun liittyen. Minulla oli aikanaan ongelma, kun valaisinkannen rikkoonnuttua teetin altaaseen kansilasit. Tuli teetettyä turhan pienet aukot ja kun läppäsin lasit päälle, tuli oireita ja kaloja kuolikin. Ei nyt mitenkään massoittain, mutta silti. Ongelma poistui, kun nostin toisen kansilasin pois.

Kysymyksessä oli toki melko heikosti suodatettu 60L allas jossa tuolloin oli kalojen lisäksi täysin lapasesta karannut rapupopulaatio (never again!) ja kasvia ja kantoa, mutta tämä kokemus sai ajattelemaan ilmastinta uudesta näkökulmsta. En nimittäin ole itse ihan hirveän suuri himoilmastuksen ystävä johtuen tuosta pienestä kuplamäärästä ja pinta-aloista, JA lisäksi valtavat kuplaseinät vedessä ottavat tilaa kaloilta. Mutta jos haluaa kontrolloida ilmatilaa kansilasin alla, niin jo kohtuullisen pienellä kuplamäärällä saa ns. normaalissa altaassa tuotettua (esi)kostutettua ja (esi)lämmitettyä happirikasta ilmaa lasin ja pinnan väliin; puhutaan kuitenkin kohtuullisen maltillisesta tilavuudesta, jonka täyttämiseen esim. kerran tunnissa ei tarvita teollisuuskompressoria :mrgreen:

Ja kyllä tunnustan, että nyt olen huomannut kasveista, että ylltätävän hyvin pienkin ilmastin liikutteli vettä. Vaikka kuplia ei ihan kamalasti tullutkaan, niin kummasti kasvit (tai siis, amerikan kilpulla) sillä puolen allasta lakkasivat kasvamasta melko tarkkaan sillä hetkellä, kun ilmapumppu meni RIP. Ainoa selittävä tekijä on ilmastus ja sen tuoma veden liike, ja siis ravinteet.

Mutta vielä siitä pinta-alasta... Kuten yllä todettu, niin happi ei ole ihan hirveän kova kaveri liuekenemaan veteen. Jos seuraa vaikka jotain roskahippusta, joka lilluu vähemmän virtaavassa osassa akvaarion yläkerrosta, niin yleensä roska leijuu suunnilleen vaakatasossa, ts. vesi ei sekoitu kovin tehokkaasti pinnalla. Luonnollisestikin tilanne riippuu altaasta, eri asia jossain taiffuunin lailla pyörittävässä jokipytyssä kuin meikeläisen rihmakala-alataassa.

Mutta jos lähdetään siitä ajatuksesta, että akvaarion pinta ei sekoitu kovin hyvin koko matkalta, niin minun on vaikea tulla siihen tulokseen, että sellaisella pinnalla kaasunvaihto olisi erityisen tehokasta, siis pinta-alayksikköä kohti. Ilmastin tuo (paitsi mainittua kerroksia sekoittavia pystyvirtauksia, myös) sellaista etua, että kun "vaakatasossa" virtaavat vesikerrokset kohtaavat "pystytasossa" virtaavat kuplat, konsentraatiogradientit näyttävät todennäköisesti aika erilaisilta kuin hitaasti virtaavassa pinnassa. Tämän perusteella väitän, että monessa altaassa ilmastimen kuplat ovat ns. kokoaan isompia kaasunvaihdossa varsinkin, mikäli akvaristi tunkee ilmastimensa sellaiseen paikkaan, jossa on fiksua virtausta. (Jolloin tosin voidaan kysyä, tarvitaanko sitä ilmastusta miten kipeästi, kerta on kunnon virtaustakin, vai olisiko esimerkiksi virtauksen suuntaaminen tehokkaampaa ja akvaristin korville vähemmän kohtalokasta)
Kissan nimi on Naunau, koiran Hauhau, kalan Pulpul, Tippi tai Sergei.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Hiljainen ilmastus

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Hyviä huomioita, tellie. Jos suodattimen ja muiden koneiden aiheuttama virtaus on riittävä, ja ainoa tarkoitus on tuoda hapekasta ilmaa peitinlasien alle, riittäisi, että se letku päättyy peitinlasin alle, jos ei satu tykkäämään kuplista. Tietty eri asia, jos on labyrinttikaloja, joiden hengitettäväksi haluaa kosteata&lämmintä ilmaa.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Tekniikka”