Ystäväni on alkoholisti

[Tartsani]

Hei!

Haluan kertoa teille ystävästäni, kutsuttakoon tässä häntä vaikkapa Jariksi. Työskentelemme samassa työpaikassa ja vuosien saatossa meistä on tullut hyvät kaverit, jopa ystävät. Jari on sinkku, kolmekymppinen, mukavannäköinen mies. Menneisyys hänellä on vaikea ja hänestä riippumattomista syistä suhteet perheeseen ovat katkenneet.

Jari on alkoholisti. Aluksi yritin olla kiinnittämättä huomiota taikka puuttumatta asiaan. Kun sitten rohkenin kysellä asiasta ja jopa vaatia vastauksia, hän usein kaunisteli juomisiaan ja vähätteli drinkkien määrää. Muutama kuukausi sitten hän romahti ja kertoi tarkalleen määrät, mitä viikon aikana häneltä kulahtaa kurkusta alas. Määrät ovat murskaavat. Kyllähän minä ne jo etukäteen tiesin; kukaan ihminen ei yhden kaljan jälkeen haise kuin tarastenjärvi seuraavana työpäivänä. Hän siis juo useimmiten molempina päivinä viikonloppuna ja poikkeuksetta aina haisee jonakin työpäivänäkin vanhalle alkolle.

Viinan ottamiselle hänen kertoo monet syyt: yksinäisyys ja oman perheen puuttuminen, unettomuus, kaveripiiri jne. Tekosyitä satelee, you name it.

Konstini auttamiselle alkaa olla lopussa. Olen sanonut pahasti, anellut, perustellut faktojen kera, ehdottanut "terveellisiä" harrastuksia, yrittänyt kaiken maailman temput. Tilanne on kuitenkin sama kuin pitäisin suuni kiinni. Tiedän, että hän arvostaa mielipidettäni, mutta ei kuitenkaan halua parantaa tapojaan. Hän sanoo, että minä olen oikeassa ja hänen pitäisi yrittää kovemmin, mutta ilmeisesti tämä on vain tapa saada minut hiljaiseksi.

Onko kenelläkään ideaa, mitä tässä tilanteessa voisin vielä tehdä? Osaako kukaan kertoa, mitä alkoholistin päässä liikkuu ja miten sinne pääsee tunkeutumaan?
Pitäisikö antaa asian olla? Pitääkö häntä tukea erilailla, miten? Todella vaikeaa yrittää olla asiallinen ja ystävä toiselle, kun todellisuudessa päässäni kiehuu ja tekisi mieli läppäistä häntä ja huutaa: HERÄTYS!

Selvennyksenä vielä, että olen itse naimisissa oleva nainen ja minulla on lapsia. Omaakin murehdittavaa on toisinaan ihan tarpeeksi, mutta toisen alamäkeä on vieressä todella vaikea katsoa. Miksi nuori ihminen haluaa pilata elämänsä ja mahdollisuutensa?

[Koomikko]

Tuon voi kääntää toisinpäin. Juuri alkoholi on syy yksinäisyydelle, oman perheen puuttumiselle, unettomuudelle, kaveripiirille ja jne.

Syitä alkolistilla juomiseen on aina. Tosiasioita ei myönnetä ja aina valehdellaan jos sillä selviää tilanteesta ja siitä on apua itselle. Älä koskaan siis usko mitä alkoholisti sinulle sanoo äläkä luota yhteenkään lupaukseen. Sen enempää tähän aiheeseen en taida puutua sen verran tuttu ja arka aihe minulle. Jos tietäisin miten alkoholistia voisi auttaa isäni eläisi vielä mutta kun en tiedä. Minun kohdalla loppujenlopuksi ainut vaihtoehto oli alkaa elämään omaa elämää ja huolehtimaan omasta perheestä kun en voinut isää mitenkään auttaa. Muistakaa että alkohilismi on sairaus eikä se ole alkoholistin syytä että hän juo.

[Tartsani]

Kiitos vastauksesta, Koomikko.
Jo pelkästään asian esille tuominen helpotti omaa oloani. Vastauksia ei näihin vaikeisiin kysymyksiini taida olla.

Tuon voi kääntää toisinpäin. Juuri alkoholi on syy yksinäisyydelle, oman perheen puuttumiselle, unettomuudelle, kaveripiirille ja jne.

Juurikin nuin, tässäkin tapauksessa. Juopon mielestä syy on aina jossain muualla kuin itsessään.

Olen ystävälleni peilin jo ojentanut ja hän väittää katsoneensa siihen, tekemättä kuitenkaan mitään. Enempään en taida pystyä...

[vallumaarit]

Alkoholismi on sairaus, johon ei ystävän/oman rakkaankaan jankutukset/neuvot auta, ennekuin henkilö herää itse haluamaan apua/katkaisuhoitoa/AA:ta mitä vaan, jonka avulla pääsisi pohjalta ylös. Sama on muidenkin riippuvaisuuksien kanssa, huumeet, pelit ym. Älä tunne syyllisyyttä siitä, ettet pysty auttamaan!!

[Koomikko]

Valitettavasti moni ei härää koskaan haluamaan apua. Jotkut sanoo että alkoholistin pitää vajota pohjalle jotta paraneminen voi alkaa. Tarpeeksi pohjalle kun vajoaa kun jalat on juotu kävelykelvottomaan kuntoon ja aivosolut on tuhoutuneet ja sisäelimet on pilalla niin ei ihminen ole enään oma itsensä eikä hän ymmärrä että jotain pitäisi tehdä. Ei tästä kukaan enään nouse. Tämä on se pahin tilanne mutta onneksi on niitäkin alkoholisteja jotka pääsevät alkoholista eroon.

[Tartsani]

Pahinta on, että joutuu sivusta katselemaan, voimattomana.
Syyllisyyttä tunnen eniten omien tuntojeni vuoksi. Välillä halveksin häntä; Kuinka fiksukin ihminen voi olla niin tyhmä, että vielä pitää puolustuspuheita ja keksii tekosyitä, vaikka faktat on lyöty nenän eteen jo ajat sitten. Maailma alkoholistin vinkkelistä on kyllä totaalisen vääristynyt.

Jankutukset eivät auta, sen tiedän. Mutta pidän sitä parempana vaihtoehtona kuin hiljaisuutta. Vaikenemalla antaisin hyväksynnän juomiselle.

Tiedän kaksi juoppoa ystävystä, jotka molemmat olivat täysin pohjalla. Toinen heistä koki suuren täyskäännöksen elämässään ja raitistui. Toisen viina vei hautaan. En ehtinyt koskaan appiukkoani tapaamaan.