Nitraatti nollassa, mikä avuksi?

Akvaarioiden ja kalojen hoito, ongelmat, sairaudet jne.

Valvoja: Moderaattorit

Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
  1. akvaarion tilavuus ja mitat
  2. Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
  3. Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
  4. Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
  5. Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
  6. Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
  7. Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
  8. Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?


Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
JyriT
Starting Member
Starting Member
Viestit: 40
Liittynyt: 09:46, 22.04.2003
Paikkakunta: Järvenpää

Viesti Kirjoittaja JyriT »

liina kirjoitti:Kyse on kuormituksesta vesimäärää kohti vedenvaihtoineen. Miten ruokit?
Ruokinta: 2x päivässä aamulla illalla n. 2-3 sokeripalan kokoista klimppiä räkmixiä. 1 päivä viikossa paastoa.
Niin, ja altaassa on runsaahkosti kasveja.
jarvij
Elite Senior Member
Elite Senior Member
Viestit: 15316
Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jarvij »

Suhteellisen reilua ruokintaa. Ihmettelen todella mihin nitraatti katoaa kypsässä akvaariossa?
Tietenkin tuon käyttämäsi räkmiksin valkuaisen osuus ja koostumus pitäisi selvittää/tietää, mutta silti?
Muodostuuko lietettä kovin runsaasti?

Kasvimäärä sinällää ei ole ratkaisevaa, vaan se, paljonko kasvimassaa viikossa/kuukaudessa poistat.
111na
Elite Member
Elite Member
Viestit: 9127
Liittynyt: 16:21, 27.12.2003

Viesti Kirjoittaja 111na »

jarvij kirjoitti:Tietenkin tuon käyttämäsi räkmiksin valkuaisen osuus ja koostumus pitäisi selvittää/tietää, mutta silti?
Niinhän se lienee, että tuoreessa on paljon vettä ja kuivattuna tuo vasta vastaisi kaupan kuivamuonia, jotka ovatkin luonnottoman ravinnepitoisia. Hiutaleissakin ilmoitetaan yleisimmin yli 50% valkuaisainepitoisuus.
JyriT
Starting Member
Starting Member
Viestit: 40
Liittynyt: 09:46, 22.04.2003
Paikkakunta: Järvenpää

Viesti Kirjoittaja JyriT »

jarvij kirjoitti: Tietenkin tuon käyttämäsi räkmiksin valkuaisen osuus ja koostumus pitäisi selvittää/tietää, mutta silti?
Muodostuuko lietettä kovin runsaasti?
Räkmix reseptinä oli se teidän sivuilta luntattu "tavallinen" resepti.

Tarkistan tuon lietteen määrän maton takana illalla.
111na
Elite Member
Elite Member
Viestit: 9127
Liittynyt: 16:21, 27.12.2003

Viesti Kirjoittaja 111na »

liina kirjoitti:Hiutaleissakin ilmoitetaan yleisimmin yli 50% valkuaisainepitoisuus.
Granulaateissa tietenkin sama, mutta niillä saakin todella tehokasta ravinnesyöttöä kalalle, kun niissä hiutale on ikäänkuin puristettu kasaan. Pulleutta ja passiivisuutta olen joskus huomannutkin ruokittaessa useasti päivässä mahat täyteen, mihin auttoi katkaravuilla ja akvaariokaupan pakasteisiin siirtyminen.

ravinneainetaulukko

proteiinia g/100g (%):
muikku 17,5
katkarapu 24
jarvij
Elite Senior Member
Elite Senior Member
Viestit: 15316
Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jarvij »

En silti tiedä tuon räkmiksin valkuaisainepitoisuutta, muuta varsinkin herneissä niitä on runsaasti.
Kaiken järjen mukaan nitraattia pitäisi muodostua. Sen määrä toki vähenee:
vettä vaihdettaessa
kasveja karsittaessa
eri tyyppisten solujen kasvuun.

Ja sitten pohjassa, jos se on hapeton ja nitraatti pelkistyy ensin nitriitiksi ja sitten kaasumaiseksi typeksi (ja hapeksi).
Jyrkiboy
Kivenpyörittäjä
Kivenpyörittäjä
Viestit: 1645
Liittynyt: 21:17, 04.05.2003
Akvaarioseurat: SMAS, FOMA #11
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Turtola - Tornionlaakson Helmi
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Jyrkiboy »

jarvij kirjoitti: Kaiken järjen mukaan nitraattia pitäisi muodostua. Sen määrä toki vähenee:
vettä vaihdettaessa
kasveja karsittaessa
eri tyyppisten solujen kasvuun.
Bakteerisolujen? Tämä voisi selittää ainakin oman tapauksen jossa nitraatteja alkoi vuoden vanhassa olla ihan riittävästi ja normaalisti, joten
Ja sitten pohjassa, jos se on hapeton ja nitraatti pelkistyy ensin nitriitiksi ja sitten kaasumaiseksi typeksi (ja hapeksi).
Ei voi oikein päteä, koska siihen paksuun hiekkapetiin pohjalla ei koko prosessin aikana ole isommin kajottu.

Viittaan siis tuohon JJVi:n linkkaamaan säikeeseen jossa kommentoin oman altaan nollanitraattiprosessia.
Vettä tällä hetkellä vain vasemmassa polvessa...
jarvij
Elite Senior Member
Elite Senior Member
Viestit: 15316
Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jarvij »

Kirjoitin nuo "teesit" edellä yleisellä tasolla, joten kyllä ne vain pätevät. Kirjoitin tuossa jos pohja on hapeton...
Jyrkiboy
Kivenpyörittäjä
Kivenpyörittäjä
Viestit: 1645
Liittynyt: 21:17, 04.05.2003
Akvaarioseurat: SMAS, FOMA #11
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Turtola - Tornionlaakson Helmi
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Jyrkiboy »

Niin jos pohja on hapeton, siellä voi tapahtua denitrifikaatiota. Tästähän ei ole mitään erimielisyyttä [;)]

Mutta edelleen on mysteeri, mikä lopulta sen typen sieltä puolivuotiaasta altaasta syö, jos samassa altaassa vuoden päästä nitraatteja huitelee vaikka viemäriin panna :?

Mutu- kasvava bakteerimassa jolle maistuu myös nitraattityppi.

Vai?
Vettä tällä hetkellä vain vasemmassa polvessa...
jarvij
Elite Senior Member
Elite Senior Member
Viestit: 15316
Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jarvij »

Pitäisi tehdä koesarja asian selvittämiseksi.
Mitataan akvaarioon lisättävä sekä poistuva typpi eri lähteistä.
lähinnä
1) kalojen kasvu
2 ) kasvien kasvu ja poistuva kasvimassa
3) vesi ja typpi mg/l siinä
4 ) pois imetty liete ja sen sisältäm typpi milligrammoina
jne.
Muutoin on hankalaa esittää mitään varmaa tai edes kovin yleistä.
Tiedetään paljonko kasveissa keskimäärin on typpeä. Kuten toki myös kaloissa, mutta liete ja vesi.
Pitäisi vain punnita ja mitata.

Moni akvaariota koskeva juupas/eipäs olisi mitattavissa. Lähinnä vain makuasiat jäävät ratkomatta.
Ongelma onkin siinä ettei tuollaisia testejä tehdä.
Toisaalta monet jo tehdyt testit ja tutkimukset ovat kirjastojen kätköissä ja normaali harrastaja ei niitä näe.
JJVi
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 2990
Liittynyt: 16:57, 15.12.2001
Paikkakunta: Oulu /OAS

Viesti Kirjoittaja JJVi »

Tulipa mieleen seuraava ajatus. Altaassa on iso suodatin ja se pestään kokonaan. Altaan tasapaino heilahtaa ja tulee esimerkiksi leväongelmia. Jospa syynä onkin se, että ulkosuodattimeen alkaa muodostua uutta bakteerielimistöä joka taasen heilauttaa altaan tasapainoa "syömällä" nitraattia ja muita ravinteita.

Tuosta koesarjasta muut ovat aivan loogisia, mutta miten mitataan typen määrä lietteestä? Lisäksi kasvit tiettävästi sitovat eri määriä typpejä, joten mikään keskimääräinen määrä ei riitä vaan pitäisi tietää tarkasti kyseisten kasvien sitomiskyky.
/jari
jarvij
Elite Senior Member
Elite Senior Member
Viestit: 15316
Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jarvij »

Googleen: typen määritys lietteestä
Jää tosin useinpien akvaristien mahdollisuuksien ulkopuolelle. [;)]
JyriT
Starting Member
Starting Member
Viestit: 40
Liittynyt: 09:46, 22.04.2003
Paikkakunta: Järvenpää

Väliaikatietoja

Viesti Kirjoittaja JyriT »

Noniin. Hetken kesti lietteen määrän tarkistus.. Ei sitä ole kuin nimeksi, sen verta että pohja peittyi, ei kummempaa määrää.
Nyt olen ripotellut kahteen otteeseen kukkasipulilannosta altaaseen, ensi kerran männä viikon torstaina pari hyppysellistä, tänään sitten uudestaan.
Niin, ja tänään mittailin vesiarvoja: Ammoniakki 0mg/l, No2 0 mg/l ja No3 0 mg/l. Näin Seran testeillä. Huomenna saan näillänäkymin JBL:n testit lainaksi, joten sitten verrokkia siitä.

Tämmöstä tälläkertaa.
JyriT
Starting Member
Starting Member
Viestit: 40
Liittynyt: 09:46, 22.04.2003
Paikkakunta: Järvenpää

Viesti Kirjoittaja JyriT »

Ei ne testit ollutkaan JBL:llät vaan tetrat.
No3: häivähdys oranssiin. joten näyttäs vihdoinkin siltä että nitraattia voisi altaassa ehkä ollakkin. :) Viimekertaisesta vedenvaihdosta on muistaakseni puolitoista viikkoa.
Täytyy seurailla arvoja ja jos nitraatit pompsahtaa joskus niin vaihtaa sitten vasta vettä..
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Hoito, ongelmat ja kalataudit”