Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
liina kirjoitti:Kyse on kuormituksesta vesimäärää kohti vedenvaihtoineen. Miten ruokit?
Ruokinta: 2x päivässä aamulla illalla n. 2-3 sokeripalan kokoista klimppiä räkmixiä. 1 päivä viikossa paastoa.
Niin, ja altaassa on runsaahkosti kasveja.
Suhteellisen reilua ruokintaa. Ihmettelen todella mihin nitraatti katoaa kypsässä akvaariossa?
Tietenkin tuon käyttämäsi räkmiksin valkuaisen osuus ja koostumus pitäisi selvittää/tietää, mutta silti?
Muodostuuko lietettä kovin runsaasti?
Kasvimäärä sinällää ei ole ratkaisevaa, vaan se, paljonko kasvimassaa viikossa/kuukaudessa poistat.
jarvij kirjoitti:Tietenkin tuon käyttämäsi räkmiksin valkuaisen osuus ja koostumus pitäisi selvittää/tietää, mutta silti?
Niinhän se lienee, että tuoreessa on paljon vettä ja kuivattuna tuo vasta vastaisi kaupan kuivamuonia, jotka ovatkin luonnottoman ravinnepitoisia. Hiutaleissakin ilmoitetaan yleisimmin yli 50% valkuaisainepitoisuus.
jarvij kirjoitti:
Tietenkin tuon käyttämäsi räkmiksin valkuaisen osuus ja koostumus pitäisi selvittää/tietää, mutta silti?
Muodostuuko lietettä kovin runsaasti?
Räkmix reseptinä oli se teidän sivuilta luntattu "tavallinen" resepti.
Tarkistan tuon lietteen määrän maton takana illalla.
liina kirjoitti:Hiutaleissakin ilmoitetaan yleisimmin yli 50% valkuaisainepitoisuus.
Granulaateissa tietenkin sama, mutta niillä saakin todella tehokasta ravinnesyöttöä kalalle, kun niissä hiutale on ikäänkuin puristettu kasaan. Pulleutta ja passiivisuutta olen joskus huomannutkin ruokittaessa useasti päivässä mahat täyteen, mihin auttoi katkaravuilla ja akvaariokaupan pakasteisiin siirtyminen.
En silti tiedä tuon räkmiksin valkuaisainepitoisuutta, muuta varsinkin herneissä niitä on runsaasti.
Kaiken järjen mukaan nitraattia pitäisi muodostua. Sen määrä toki vähenee:
vettä vaihdettaessa
kasveja karsittaessa
eri tyyppisten solujen kasvuun.
Ja sitten pohjassa, jos se on hapeton ja nitraatti pelkistyy ensin nitriitiksi ja sitten kaasumaiseksi typeksi (ja hapeksi).
jarvij kirjoitti:
Kaiken järjen mukaan nitraattia pitäisi muodostua. Sen määrä toki vähenee:
vettä vaihdettaessa
kasveja karsittaessa eri tyyppisten solujen kasvuun.
Bakteerisolujen? Tämä voisi selittää ainakin oman tapauksen jossa nitraatteja alkoi vuoden vanhassa olla ihan riittävästi ja normaalisti, joten
Ja sitten pohjassa, jos se on hapeton ja nitraatti pelkistyy ensin nitriitiksi ja sitten kaasumaiseksi typeksi (ja hapeksi).
Ei voi oikein päteä, koska siihen paksuun hiekkapetiin pohjalla ei koko prosessin aikana ole isommin kajottu.
Viittaan siis tuohon JJVi:n linkkaamaan säikeeseen jossa kommentoin oman altaan nollanitraattiprosessia.
Niin jos pohja on hapeton, siellä voi tapahtua denitrifikaatiota. Tästähän ei ole mitään erimielisyyttä
Mutta edelleen on mysteeri, mikä lopulta sen typen sieltä puolivuotiaasta altaasta syö, jos samassa altaassa vuoden päästä nitraatteja huitelee vaikka viemäriin panna
Mutu- kasvava bakteerimassa jolle maistuu myös nitraattityppi.
Pitäisi tehdä koesarja asian selvittämiseksi.
Mitataan akvaarioon lisättävä sekä poistuva typpi eri lähteistä.
lähinnä
1) kalojen kasvu
2 ) kasvien kasvu ja poistuva kasvimassa
3) vesi ja typpi mg/l siinä
4 ) pois imetty liete ja sen sisältäm typpi milligrammoina
jne.
Muutoin on hankalaa esittää mitään varmaa tai edes kovin yleistä.
Tiedetään paljonko kasveissa keskimäärin on typpeä. Kuten toki myös kaloissa, mutta liete ja vesi.
Pitäisi vain punnita ja mitata.
Moni akvaariota koskeva juupas/eipäs olisi mitattavissa. Lähinnä vain makuasiat jäävät ratkomatta.
Ongelma onkin siinä ettei tuollaisia testejä tehdä.
Toisaalta monet jo tehdyt testit ja tutkimukset ovat kirjastojen kätköissä ja normaali harrastaja ei niitä näe.
Tulipa mieleen seuraava ajatus. Altaassa on iso suodatin ja se pestään kokonaan. Altaan tasapaino heilahtaa ja tulee esimerkiksi leväongelmia. Jospa syynä onkin se, että ulkosuodattimeen alkaa muodostua uutta bakteerielimistöä joka taasen heilauttaa altaan tasapainoa "syömällä" nitraattia ja muita ravinteita.
Tuosta koesarjasta muut ovat aivan loogisia, mutta miten mitataan typen määrä lietteestä? Lisäksi kasvit tiettävästi sitovat eri määriä typpejä, joten mikään keskimääräinen määrä ei riitä vaan pitäisi tietää tarkasti kyseisten kasvien sitomiskyky.
Noniin. Hetken kesti lietteen määrän tarkistus.. Ei sitä ole kuin nimeksi, sen verta että pohja peittyi, ei kummempaa määrää.
Nyt olen ripotellut kahteen otteeseen kukkasipulilannosta altaaseen, ensi kerran männä viikon torstaina pari hyppysellistä, tänään sitten uudestaan.
Niin, ja tänään mittailin vesiarvoja: Ammoniakki 0mg/l, No2 0 mg/l ja No3 0 mg/l. Näin Seran testeillä. Huomenna saan näillänäkymin JBL:n testit lainaksi, joten sitten verrokkia siitä.
Ei ne testit ollutkaan JBL:llät vaan tetrat.
No3: häivähdys oranssiin. joten näyttäs vihdoinkin siltä että nitraattia voisi altaassa ehkä ollakkin. Viimekertaisesta vedenvaihdosta on muistaakseni puolitoista viikkoa.
Täytyy seurailla arvoja ja jos nitraatit pompsahtaa joskus niin vaihtaa sitten vasta vettä..