Vedenvaihdot ja pohjahiekka

[juhakala]

Viiden vuoden tauon jälkeen aloitin taas akvaarion ylläpidon. Nyt lehtikaloilla ja lisäksi pieni nanoriutta kokeiluna.

Kysyisin vedenvaihdoista:
Mikä on (tällä hetkellä) suositus vedenvaihtojen osalta? Kuinka usein ja kuinka paljon?

Minulla on 250 litran akvaariossa nyt 7 nuorta lehtikalaa, joista pitäisi saada pari aikaiseksi. Kohtuullisen runsaasti kasvia (pari isoa miekkakasvia, 10 pienempää, intianvesitähdikkiä, jaavansaniaista pari pehkoa, jotain liuskeista 10 vartta). Lisäksi neontetroja 13 ja 2 monnista. Ruokin lehtikalojen vuoksi aika runsaasti. Pohja on puhallushiekkaa 2 - 4 cm 0,2 - 1mm hiekkaa.

Akvaario on ollut käytössä kolme viikkoa. Toistaiseksi vesi on pysynyt hyvin kirkkaana, takalasiin muodostuu ruskeaa levää, kun se saa paremmin valoa (levä tulee selvästi enemmän enemmän valoa saavaan kohtaan). Annan takalasiin muodostua levän, koska sekä kotilot (villejä) että lehtikalat napsivat sitä ja se kuluttaa osaltaan ravinteita. Etulasissa ollut ehkä lampipolyyppejä vahva kerros, mutta nyt lähtenyt (etulasi tuli hyvin kirkkaan puhtaaksi hankaamalla pelkällä kämmenellä). Pohjahiekka pysynyt toistaiseksi kunnollisen näköisenä, mitä monnisetkin auttavat.


Siis kuinka usein pitää vaihtaa vettä ja paljonko?
Onko kokemusta puhallushiekasta pohjamateriaalina?

[millia]

Siis kuinka usein pitää vaihtaa vettä ja paljonko?

Tarkkaile nitraattiarvoa. Jos se pysyy sopivana (alle 20 mg/l) koko viikon, riittää 1/4-1/2 vedestä vaihtoon kerran viikossa. Jos taas nitraatti tahtoo nousta, joudut vaihtamaan tuon saman määrän usemmin viikossa.

Onko kokemusta puhallushiekasta pohjamateriaalina?

Kokeileshakua.

[juhakala]

Nopeasti katsottuna näytti, että puhallushiekka on ihan ok.

Toi vedenvaihdon määrä vaan kummastuttaa: Noin olin huomannut, että puhutaan nykyisin, mutta tuntuu hirveän paljolta. Kehittyykö siinä mitään omaa henkeä akvaarioon ja elääkö kalat sitten puhtaasti vesijohtovedessä.

[millia]

Kehittyykö siinä mitään omaa henkeä akvaarioon ja elääkö kalat sitten puhtaasti vesijohtovedessä.

Aivan, ymmärsit oikein. Akvaarioon ei kehity haitallista henkeä (liikoja typpiyhdisteitä ja taudin aiheuttajia) ja kalat elävät Suomen puhtoisessa ja hyvälaatuisessa vesijohtovedessä.

[srd]

Kalastostasi hieman.
Monniset ovat parvikaloja, min 6 pyrstöä/Parvi. Mitä monnisia sinulla on?
Neonteroista tulee lehtikalojen ruokaa aikanaan. Kannattaa harkita jotain toista, hieman isompaa tetraa tai muuta parvikalaa.

Vedenvaihdosta taasen; Se veden oma henki (hyödylliset bakteerit) kehittyy pinnoille, eli hiekkaan, suodattimeen, kasveille jne. Itse veteen jää lähinnä vain haitallisia aineita. 1/2 viikossa on hyvä vaihtotahti. Jos osaa niin kannattaa vetää letku suoraan tankkiin niin ei tarvitse sohlata ämpäreiden kanssa.

Ainiin ja tervetuloa takaisin harrastuksen pariin!

[juhakala]

Kiitos vastauksista

Kalavalintoihin:

Monnit on kuparimonnisia ja täytyy kai niitä ottaa lisää.

Neontetroista luinkin, että huonoimpia yhdistelmiä lehtikalojen kanssa, mutta keskustelin uskottavan kauppiaan kanssa, että ottamalla neontetrat ensin ja vasta niiden kotiuduttua lehtikalat, saataisiin nämä pysymään sovussa. Tiedän kyllä, että neontetroilla on ajan mittaan riski tulla syödyksi, jos eivät siirry eri astioihin lehtikalojen aikuistuessa. Mutta kun lapset halus ...

Olen lisäksi tietoisesti pyrkinyt saamaan villikotiloita (siis kasvien kanssa akvaariokaupasta tulevia) asuttamaan allasta, jotta söisivät levää laseista ja tekisivät pikkukotiloita lehtikalojen mutusteltavaksi.

Ajatus olisi hankkia ihan piakkoin vielä kaksi - kolme partamonnia syömään levää, kun sitä alkaa takalasissa olla syötäväksi asti.

Vieläkin ihmettelen tuota vedenvaihdon määrää: minun mielestä 10 vuotta sitten puhuttiin tuon kokoisessa astiassa paljon pienemmästä vaihtotarpeesta: 10 % viikko tai 20 % joka toinen viikko. Täytynee tutkia asiaa.

[Kolli]

Ajatus olisi hankkia ihan piakkoin vielä kaksi - kolme partamonnia syömään levää, kun sitä alkaa takalasissa olla syötäväksi asti.

3 partista 250 litran purkissa voi olla vähän liikaa reviiritietoiselle kalalle. Jos kuitenkin päädyt tähän, pidä huoli että ovat samaa sukupuolta, muuten allas on pian täynnä pikkupartiksia.

Vieläkin ihmettelen tuota vedenvaihdon määrää: minun mielestä 10 vuotta sitten puhuttiin tuon kokoisessa astiassa paljon pienemmästä vaihtotarpeesta: 10 % viikko tai 20 % joka toinen viikko. Täytynee tutkia asiaa.

Harrastus ja sen myötä tietämys on kehittynyt paljon 10 vuodessa...

[millia]

Vieläkin ihmettelen tuota vedenvaihdon määrää: minun mielestä 10 vuotta sitten puhuttiin tuon kokoisessa astiassa paljon pienemmästä vaihtotarpeesta: 10 % viikko tai 20 % joka toinen viikko. Täytynee tutkia asiaa.

Astian koolla ei ole mitään merkitystä veden vaihtoihin vaan altaan kuormituksella. 10-20 % vaihdot on ihan ok myös, mutta se vaatii todella kevyen kalaston.
Nitraattitesti toimii hyvin ilmaisemaan veden vaihdon tarvetta muissa kuin läpeensä kasveja täynnä olevissa altaissa (kasvit kuluttavat nitraattia). Aika vaihtaa vettä lähiaikoina kun testi näyttää 20 mg/l jos ei ole mitenkään älyttömän herkkiä kaloja.
Sanoit viskovasi lehtiksille ruokaa vähän tukevammin. Suosittelen sitä nitraattitestiä, koska kukaan ei voi mitenkään arvata kuinka paljon ruokaa menee eli vesi kuormittuu ja sitä myöden kuinka paljon ja usein juuri sinun akvaariostasi pitäisi vettä vaihtaa.

Mutta kun lapset halus ...

Sinä olet se aikuinen ja sinä lopulta päätät mitä otetaan. Ennen kaupoille lähtemistä voisi olla hyvä idea keskustella lasten kanssa mitä kalalajeja mahdollisesti voitaisiin hankkia, niin eivät sitten rupea kinuamaan vääriä kaloja kaupassa (sanoo lapseton, mutta näinhän sitä on hyvä neuvoa ).

Mitä partamonneihin tulee, ei ole hyvä idea hankkia niitä a) pelkästään syömään levää ja b) noin montaa. A) partamonneista on jonkin verran hyötyä levien hillitsemisessä, mutta levän torjuntaan ei. Akvaariossa on aina jonkin verran levää ja jos sitä on ongelmaksi asti, pitää tarkistaa vesiarvot ja altaan hoitorutiinit. B) väestöräjähdys jos sattuu tulemaan molempia sukupuolia ja jos tulee vain koiraita, tulee tappeluita.
Ota yksi partis vaan jos otat maatiaisia (niitä saa sitten ihan ilmaiseksi, kun ihmisillä joilla on pariskunta on poikasia ihan ongelmaksi asti).

[juhakala]

Tarkistin akvaariosta arvot JBL:n stikillä (joka on tietenkin rajallisen luotettava). Tässä kävi ilmi, että nitraatti on noin 0 , kokonaiskovuus GH noin 10, karbonaattikovuus n. 2, ja pH noin 6,5 - 7. Ikävämpi yllätys oli, että nitriitti oli 5 - 10 välillä, eli ei ole vielä muodostunut sopivaa bakteeristoa ainakaan riittävästi. (Vesijohtovedessä nitraatti 0, nitriitti 0, kokonaiskovuus 10, karbonaattikovuus 5 - 7 ja pH > 7.)

Nämä arvot ovat akvaariosta, jossa vettä ei ole vaihdettu yhtään kolmeen viikkoon (lisätty 20 l haihtuneen tilalle) ja kalat voivat erinomaisesti: ovat kasvaneet, eloisia ja säilyttäneet hyvin värinsä.

Ihmettelen edelleen tarvetta vaihtaa sellaisia määriä vettä (1/4 joka viikko). En usko, että tiede olisi sellaiseen suuntaan kehittynyt vaikka harrastus olisikin.

[111na]

Yksinkertaisesti ja lyhyesti usein toistuvissa osittaisissa vedenvaihdoissa on ideana että vesi pysyisi puhtaana niin kuin parhaimmillaan luonnossa on, missä vettä voi esim. juoda sairastumatta ja lisäksi se on hyvän makuista. Toki kalojen kestävyys likaista vettä kohtaan vaihtelee lajikohtaisestikin, mutta puhtaalla vedellä on yleisesti ottaen terveyttä edistävä vaikutus.

Oma laaja aiheensa sitten olisi se, mitä tarkoitetaan puhtaalla vedellä ja mitä likaisella. Esim. tislattu vesi on puhdasta eräässä mielessä, mutta sitä tässä ei tarkoiteta.

[Pakke]

arkistin akvaariosta arvot JBL:n stikillä (joka on tietenkin rajallisen luotettava). Tässä kävi ilmi, että nitraatti on noin 0 , kokonaiskovuus GH noin 10, karbonaattikovuus n. 2, ja pH noin 6,5 - 7. Ikävämpi yllätys oli, että nitriitti oli 5 - 10 välillä, eli ei ole vielä muodostunut sopivaa bakteeristoa ainakaan riittävästi.

Eli nitriittiä hapettavia bakteereja ei ole, joten sen takia nitraatti on nollissa. Vedenvaihdoista sen verran, että itse vaihdan 70 litraa viikossa (200 l allas) ja nitraatti pysyttelee n. 15 mg/l. Mutta jos vaihtaisin 10%/ 20% vedestä viikoittain, luulisin että nitraattipitoisuus nousisi välittömästi. Ja vaikka nitraatti ei ole kovinkaan myrkyllistä, silti liian korkea pitoisuus ei ole hyväksi kasveille eikä kaloille.

[juhakala]

Eli nitriittiä hapettavia bakteereja ei ole, joten sen takia nitraatti on nollissa.

Toisaalta nitriitinkin määrä on matala, jos ajattelee typen kokonaismäärää. Se vaan on ikävää, että se on nitriitti-muodossa. Testaan huomenna aamulla uudestaan, kun tänään on joka tapauksessa paastopäivä.

[Pakke]

Kerroit, että nitriittiä on 5-10 välillä. Mikä on mittayksikkö? Jos 5-10 mg/l niin silloin nitriittiähän on vaarallisen suuri määrä.

[juhakala]

Näin on. Testin mittayksikkö on mg/l ja lukema näyttäisi olevan 5 - 10 välillä. Tämä on ymmärtääkseni vaarallisella alueella. Kalat eivät kuitenkaan vielä ole osoittaneet minkäänlaisia merkkejä heikosta kunnosta, niin en ala vielä varsinaisesti huolestua.

Akvaario on perustettu suurin piirtein steriileillä ainesosilla (puhallushiekka, uusi suodatin), joten bakteerikanta kai ei ole vielä kerinnyt kehittyä riittäväksi. Seuraan tilannetta.

[Adrianna]

Näin on. Testin mittayksikkö on mg/l ja lukema näyttäisi olevan 5 - 10 välillä. Tämä on ymmärtääkseni vaarallisella alueella. Kalat eivät kuitenkaan vielä ole osoittaneet minkäänlaisia merkkejä heikosta kunnosta, niin en ala vielä varsinaisesti huolestua.

Huolestu sen verran että vaihtelet vettä, vaikka vähän päivittäin. muuten nouseva nitriittipiikki pistää kalaston matalaksi.

Akvaario on perustettu suurin piirtein steriileillä ainesosilla (puhallushiekka, uusi suodatin), joten bakteerikanta kai ei ole vielä kerinnyt kehittyä riittäväksi. Seuraan tilannetta.

Yleisesti on tapana kypsyttää akvaario ennen kaloja jotta säästettäisiin kalat nitriittimyrkytyksen vaaralta.

[111na]

Huolestu sen verran että vaihtelet vettä, vaikka vähän päivittäin. muuten nouseva nitriittipiikki pistää kalaston matalaksi.

Kyllä. Mutta ei tarvitse nousta, vaan myrkyllisyyteen vaikuttaa myös altistumisaika. Ihmettelen, ettei hengitysvaikeuksia jo näy. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=58005 (Kalallinen kypsytys)
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=62959 (Parit linkit)

[memma]

Näyttäisi siltä, että akvaarionpito on päivittynyt viimeisen viiden vuoden aikana huimasti Suomenmaassa

Varmaankin se, ettet ole vaihtanut vettä lainkaan ensimmäiseen kolmeen viikkoon, on pelastanut kalasi ammoniakkialtistukselta. Nitriitiltä pelastaminen ilman vedenvaihtoa onkin sitten jo toinen juttu

[juhakala]

Neonteroista tulee lehtikalojen ruokaa aikanaan.

Ihan asian vierestä: Huomaatteko, että tuossa sivun ylämainoksessa Tetra suosittelee kardinaalitetraa lehtikalanruuaksi

[111na]

Varmaankin se, ettet ole vaihtanut vettä lainkaan ensimmäiseen kolmeen viikkoon, on pelastanut kalasi ammoniakkialtistukselta. Nitriitiltä pelastaminen ilman vedenvaihtoa onkin sitten jo toinen juttu

Tuo onkin hurja tilanne, jos nitriittiä on todella niin runsaasti kuin testi näyttää. Luultavasti ammoniumiakin on ja jos hanaveden KH on kohollaan tarpeeksi, nostaa vedenvaihto pH:ta ja silloin ammoniakkia alkaa välittömästi myös esiintymään. Toisaalta uusi vesi on puhdasta ja pitoisuudet laimenevat.

[vallisneeria]

Ennen kaupoille lähtemistä voisi olla hyvä idea keskustella lasten kanssa mitä kalalajeja mahdollisesti voitaisiin hankkia, niin eivät sitten rupea kinuamaan vääriä kaloja kaupassa.

Tuo pätee kyllä henk.koht. kokemuksen mukaan aikuisiinkin...

[kirre68]

Kiinnostaisi tietää, mitä kaloille tänään kuuluu ?

[juhakala]

Tilanne kalojen kanssa:

Kaikki kalat voivat edelleen hyvin, värit pysyneet hyvinä, liikkuvat normaalisti. Kuparimonniset touhukkaita, neontetrat suurimman osan aikaa hajallaan akvaariossa, liikkuvat normaalisti, lehtikalat ehkä vähän valjuja, mutta ei pahasti, kuitenkin johtoyksilöillä hyvät värit. Syövät hyvin. Eivät näytä hengittävän erityisen nopeasti eivätkä käy pinnassa haukkomassa henkeä.

Nitraatti on noussut ja on jossakin 20 - 40 mg/l alueella, mutta nitriitti ei ole laskenut. Veden happamuus alkoi myös olla vähän matalalla, 5,5 - 6 (liuskat eivät ole kovin tarkkoja).

Vaihdoin tänään vettä 2 ämpärillistä vaihtoon + 2 korvaamaan haihtunutta. Samalla imin pohjasta "biolietettä", joskin sitä ei ole kovin paljoa, ja huuhtelin suodinmateriaalin poistovedessä. Happamuus palasi 6 - 6,5 tasolle, joka ymmärtääkseni on näille kaloille ihan hyvä (lehtikalat, neontetrat, monniset).

[111na]

Siinä vain kummallinen tapaus, että 5mg/l nitriittiä on riittävä tappamaan useimmat kalat luullakseni nopeasti.

Näin on. Testin mittayksikkö on mg/l ja lukema näyttäisi olevan 5 - 10 välillä.

Ehkäpä tarkoitat 0,5-1,0 tai ehkä mieluummin 0,05-0,1.

[juhakala]

Mittayksikkö on todellakin mg/l, testi on JBL:n 5 in 1 ja värireaktio on selkeä, mittausalueen puolenvälin tuntumassa. Sama tulos tulee kastelemalla koko tikku akvaariovedessä tai tipauttamalla tipan vain nitriitti-testin täplän päälle. Testi antaa nollatuloksen vesijohtovedestä, joten sekin on kunnossa.

Saattaa olla, että testin mitta-asteikon kulmakerroin heittää ja siksi antaa liian korkean lukeman.

Saattaa olla, että kalat ovat tavallista kestävämpiä sen takia, että ne ovat perinteisimpiä akvaariokaloja ja siksi ehkä sukupolvien saatossa valikoituneet kestävyyden suhteen.

Joka tapauksessa ilman testiä en näkisi vieläkään, että akvaariossa on mitään vinossa. Kalat ja kasvit näyttävät hyvinvoivilta ja vesi on kirkasta.

Mikä tässä kuviossa on nyt pielessä?

[lafe]

Nyt kannattaisi vaihdella vaikka päivittäin huomattavasti enemmän vettä kuin mitä olet vaihtanut, ainakin puolet, jotta saadaan tuo nitraatti laskemaan siedettävälle tasolle. Eritoten myös nitriitin vuoksi vettä tulisi vaihtaa runsaasti.

Suosittelen myös hankkimaan tippatestejä, antavat tarkemman tuloksen kuin liuskatestit. Ja ovat myös paljon riittoisampia.