Fiksu valinta 170 litraan?

[Verna]

Mikä rihmakala menisi tuohon allaskokoon parhaiten? Pituutta altaalla on 95cm. Akvaariossa ei ole mitään pintakalaa, vain kardinaalitetraparvi ja piikkisilmiä.

Nykyinen kalastohan arvostaa hiukan hapanta ja pehmeää vettä, lämpötilahaarukka n. 24-28 astetta, vähän lähteestä riippuen... Tällä hetkellä pH on n. 6,5 ja lämpötila 27 astetta. Vesi on hyvin pehmeää. Tammenlehdet ja lepänkävyt värjäävät vettä aavistuksen tummaksi. Kasvillisuutta piisaa kaikissa vesikerroksissa.

Mille rihmakalalle allas olisi riitävän väljä ja millä kokoonpanolla? Kysyn täältä siksi, kun "suosituksia" näyttää olevan niin moneen lähtöön. Räikeimmästä päästä mielestäni helmirihmakalalle löytämäni 100 ja 200l suositukset, ero ei ole todellakaan aivan vähäinen... Enkä halua tunkea ketään minimikoon altaaseen.

[MeeriS]

Olen itse tosi tyytyväinen hunajarihmahaaremiin 1u + 3n Tosin vielä löytyy ylimääräinen koiras, saa ilmaiseksi Turusta! Akvaarioni on 130L.

[Bluefrog]

Jo mainittu hunajarihmakala

Kääpiörihmakala
Murisijarihmakala, joka hieman suurempi kuin edellä mainitut.

Helmirihmakala on parista kiinni. Yksi syy miksi miksi pidän labyrinteistä ja ahvenista on se, että niissä on ''helppo'' erottaa erilaisia yksiöitä. Vuosien varrella on ollut koiraita jotka ovat olleet niin pahapäisiä että minimikoko oli 250 litraa, toisaalta ne olivat ''häijyjä'' naaraita kohtaan aina litroista riippumatta. Vanhimmat helmeni sen sijaan elivät kauemmin kuin ennusteissa sanotaan, ja ne olivat sävyisiä toisiaan kohtaan kutuajan ulkopuolella eli 170 litraisesa olisi mennyt koiras ja kaksi naarasta. Pitkään eläessään helmirihmakala koiras kasvattaa jatkuvasti pidempää laahusta ja myös sen värit syvenevät vuosivuodelta. Vanhan koiraan kyljet ovat silkinhohtoista helmikuviota, sen vatsan yläosa oranssi muuttuen alaspäin mentäessä kirkkaan punaiseksi. Olen kuullut sanottavan että kyse olisi eri värimuodoista, varmaan niitäkin on. Tämän lisäksi arvelen kuitenkin myös iän vaikuttavan väritykseen.

Sekin vielä, että helmirihmakala on arka kala nuorena,mutta aikuiset kalat omassa altaassaan eivät juurikaan. Uintitilan tarvetta on enemmän nuorilla pariutumattomilla kaloilla kuin vanhoilla. Vanhat ovat enemmänkin hiljakseen sinne tänne uiskentelevia mietiskelijöitä..joiden kosiskelukin on kuin herkkä menuetti..

[Verna]

Mites muuten... Yleensä tarjotaan haaremia/yksinäistä koirasta, mutta mitä tapahtuu, jos altaassa olisi pelkkiä akkoja? Onko koiras jollain tavalla välttämättömyys?

[Fisutar10]

Minulla on 180 litran Juwelissa helmirihmakalahaaremi. Sain sen kalapaketin mukana. 4 naarasta oli (pari varmaankin vanhempaa sielua), joten hankin uuden nuoren uroksen Akvaario Kurjesta seuraksi. Tulokas otettiin säyseän innolla vastaan. Ei minkäänlaista aggressiota ole ollut. Mahtuvat kun muita pintakaloja ei ole. Toki makuasia osin.

Joukossa on yksi kuutamorihmakala, joka on selvästi isompi kuin helmirihmikset. Se on iso ja todella hyväkuntoinen uros. Pohdin, josko ostan kaverin ja laitan isompaan pyttyyni. Tämä pyttyni on pieni, mutta kuin luotu rihmiksille. Kuutamorihmis ei kyllä kinaa yhtään helmien kanssa, vaikka selvä boss onkin. Hyvin viihtyy päällepäin katsottuna helmirihmojen kanssa. Tähän pyttyyn en voi ostaa naarasta sille, sillä allas on liian pieni kuutamoparille. Pohdin tovisen vielä mitä teen sen kanssa. Mutta yksin menee helmien kanssa ryhmädynamiikan kanssa hyvin ilman kinaa ja helmet ovat sen seurassa, ettei tarvitse olla yksin.

Varmaan tuurista kiinni ja kutuajat erikseen.

[Bluefrog]

Mites muuten... Yleensä tarjotaan haaremia/yksinäistä koirasta, mutta mitä tapahtuu, jos altaassa olisi pelkkiä akkoja? Onko koiras jollain tavalla välttämättömyys?

Ei se kai välttämättömyys ole. Ainoa, että jos naaras tulee kutuvalmiiksi eikä pääse kutemaan voi seurauksena olla mädinkovettuminen.

Minulla on 180 litran Juwelissa helmirihmakalahaaremi. Sain sen kalapaketin mukana. 4 naarasta oli (pari varmaankin vanhempaa sielua), joten hankin uuden nuoren uroksen Akvaario Kurjesta seuraksi. Tulokas otettiin säyseän innolla vastaan. Ei minkäänlaista aggressiota ole ollut. Mahtuvat kun muita pintakaloja ei ole. Toki makuasia osin.

Joukossa on yksi kuutamorihmakala, joka on selvästi isompi kuin helmirihmikset. Se on iso ja todella hyväkuntoinen uros. Pohdin, josko ostan kaverin ja laitan isompaan pyttyyni. Tämä pyttyni on pieni, mutta kuin luotu rihmiksille. Kuutamorihmis ei kyllä kinaa yhtään helmien kanssa, vaikka selvä boss onkin. Hyvin viihtyy päällepäin katsottuna helmirihmojen kanssa. Tähän pyttyyn en voi ostaa naarasta sille, sillä allas on liian pieni kuutamoparille. Pohdin tovisen vielä mitä teen sen kanssa. Mutta yksin menee helmien kanssa ryhmädynamiikan kanssa hyvin ilman kinaa ja helmet ovat sen seurassa, ettei tarvitse olla yksin.

Varmaan tuurista kiinni ja kutuajat erikseen.

Säyseän innolla voisi yleensäkin kuvata täysikasvuista helmirihmakalaa. Oikeasti voin sanoa että taistolle tulee vuorokaudessa tuplaten se määrä uintimetrejä mitä tulee helmirihmakalalle. Se kuvaa hyvin näiden labyrinttejen eroa.

[Verna]

En taida raaskia yrittää helmirihmoja... Kauniita ovat, mutta haluaisin niitä ajatellen isomman altaan. Lueskelin tuossa ja löysin tietoa sen puolesta, että helmirihmapoika voisi mennä vaikka hunajarihmojen kanssa samassa altaassa, mutta en tiedä, saisiko se yhtään "ryhmähenkeä" eri lajisten kalojen seurassa. Tuossa aiemmmin mainitulla kuutamorihmalla voi olla enemmän yhteistä helmien kanssa kuin helmellä hunajien kanssa.

Keskityn valitsemaan hunajarihmojen ja kääpiörihmojen väliltä. Ja yhdistelmien 1+2 ja 1+3 väliltä.

[Bluefrog]

En taida raaskia yrittää helmirihmoja... Kauniita ovat, mutta haluaisin niitä ajatellen isomman altaan. Lueskelin tuossa ja löysin tietoa sen puolesta, että helmirihmapoika voisi mennä vaikka hunajarihmojen kanssa samassa altaassa, mutta en tiedä, saisiko se yhtään "ryhmähenkeä" eri lajisten kalojen seurassa. Tuossa aiemmmin mainitulla kuutamorihmalla voi olla enemmän yhteistä helmien kanssa kuin helmellä hunajien kanssa.

Keskityn valitsemaan hunajarihmojen ja kääpiörihmojen väliltä. Ja yhdistelmien 1+2 ja 1+3 väliltä.

Henk.kohtasesti en ''mixaisi'' lajeja, rihmat tulevat toimeen keskenään, mutta kaikkien lajien kielissä on kuitenkin vivahde eroja. Ennemmin ehkä sitten jotakin minkä olemassa olo akvaariossa ei kosketa rihmakalojen intressiä..jos siis ylipäätänsä haluaa laittaa akvaarioon jotakin muuta.

[Verna]

Henk.kohtasesti en ''mixaisi'' lajeja, rihmat tulevat toimeen keskenään, mutta kaikkien lajien kielissä on kuitenkin vivahde eroja. Ennemmin ehkä sitten jotakin minkä olemassa olo akvaariossa ei kosketa rihmakalojen intressiä..jos siis ylipäätänsä haluaa laittaa akvaarioon jotakin muuta.

Uskon tämän ihan suosiolla.

[Pullahiiri]

Mites suklaarihmakalat?

[Verna]

Suklaarihmat ovat tosi hauskannäköisiä, mutta mietin, mahtaako pH pysyä niille tarpeeksi alhaisena. Mikäpä sitä nostaisi, noin äkkipäätään ajatellen, mutta mietityttää silti. Eivätkös ne tykkää vallan matalista lukemista?

[R_R]

http://www.kolumbus.fi/hannu.kuossari/m ... makala.htm Miten korkea pH akvaariossasi on? En käytä mitää aineita joka laskisi pH -arvoa, raanasta tulee 7,5 - 8,0 ja akvaariossa vesi on pH alle 7,0. http://www.uusiakvaario.fi/tuote/208020

[Fisutar10]

Kiinnostaisi kokemukseen perustuen rihmisgurujen näkemys rihmisten herkkyydestä? Itselläni on/ollut sinirihmoja (jotka varsin kestäviä), helmirihmikset ja kuutamo näyttävät myös helppohoitoisille.

Miten nämä pikku rihmikset: hunis, suklis, käppänät ym. Mitkä näistä on herkkiä/mitkä kestävämpi? Toki suhteellinen käsite tuo herkkyys, mutta karkeasti ottaen.

Entä kudetus: mitkä helpoimpia, mitkä vaikempia?

[Verna]

Miten korkea pH akvaariossasi on?

Minulla se on nyt jossain 6,5 hujakoilla, altaassa on lepänkäpyjä ja tammenlehtiä. Aika vähän molempia, kun en osanut arvioida, miten ne vaikuttavat veteen. Hiilaria akvaarioon ei tällä hetkellä mene, mutta kiljupullon ajattelin kasvien iloksi värkätä. Kai sekin jotain vaikuttaa.

[Bluefrog]

Kiinnostaisi kokemukseen perustuen rihmisgurujen näkemys rihmisten herkkyydestä? Itselläni on/ollut sinirihmoja (jotka varsin kestäviä), helmirihmikset ja kuutamo näyttävät myös helppohoitoisille.

Miten nämä pikku rihmikset: hunis, suklis, käppänät ym. Mitkä näistä on herkkiä/mitkä kestävämpi? Toki suhteellinen käsite tuo herkkyys, mutta karkeasti ottaen.

Entä kudetus: mitkä helpoimpia, mitkä vaikempia?

Sinirihma on ehdottomasti se kestävin, kuutamosta en osaa sanoa ja helmirihmakala on sitä vaateliaampi mitä vanhemmaksi se tulee. Iäkkäämmille yksilöille tulee helposti esim homesienistä johtuvia tartuntoja jos vesi on vääränlaista.

Kääpiörihmakala on noista kolmesta kestävin ja helpoin saada kutemaan. Hunjarihmakala ja suklaarihmakala taasen hankalia kudun suhteen ja labyrinteiksi poikkeavia. Ensiksi mainitusta löytyy pari kutukertomusta jossa kala kutee ensin, sitten koiras häätää naaraan ja vasta sitten rakentaa vaahtopesän johon se kerää munat. Suklaarihmakala taasen on suuhautoja, toisessa ketjussa on keskusteltu siitä kumpi osapuoli missäkin lajissa/alalajissa etc on se hautova osapuoli.

[Fisutar10]

Sinirihma on ehdottomasti se kestävin, kuutamosta en osaa sanoa ja helmirihmakala on sitä vaateliaampi mitä vanhemmaksi se tulee. Iäkkäämmille yksilöille tulee helposti esim homesienistä johtuvia tartuntoja jos vesi on vääränlaista.

Kääpiörihmakala on noista kolmesta kestävin ja helpoin saada kutemaan. Hunjarihmakala ja suklaarihmakala taasen hankalia kudun suhteen ja labyrinteiksi poikkeavia. Ensiksi mainitusta löytyy pari kutukertomusta jossa kala kutee ensin, sitten koiras häätää naaraan ja vasta sitten rakentaa vaahtopesän johon se kerää munat. Suklaarihmakala taasen on suuhautoja, toisessa ketjussa on keskusteltu siitä kumpi osapuoli missäkin lajissa/alalajissa etc on se hautova osapuoli.

Tuo tieto helmirihmoista oli kullan arvoinen. Sain tosiaan ne kalapaketin mukana ja pari kuulemma vanhaa ja minusta jonkun verran rähjäisiä . Mietin, onko jokin suolistobaku, kun niin laihojakin. Loput niistä ok sekä upea iso kuutamorihmis. Vettä vaihdan kyllä usein, kasveja on paljon ja veden pitäisi olla niille ihan sopiva. En lääkinnyt baku-homelääkkeillä, kun ajattelin että puhdas vesi on poikaa näin ensialkuun.

Käppäreitä olenkin halunnut kokeilla. Ehkäpä joskus:). Tähän kippoon en sotke noiden rihmisten kanssa ainakaan tällä kokoonpanolla. Menevät pikku kipossakin lajiakvassa...

Anteeksi sivupolku, mutta kun pohtii rihmiksiä, hyvä varmasti tietää tämäkin näkökulma.

[Verna]

Päivitetäänpä kysymystä...

Tällä hetkellä talosta löytyy 240-litrainen allas, pituutta 120 cm. Kumpia siihen mahtaisi laittaa, hunaja- vai helmirihmakaloja? (vai jotain muuta) Muita pintakerroksen kaloja ei ole. Mietin, onko allas edelleen liian nafti helmiksiä ajatellen, mutta pidän niiden ulkonäöstä. En tosin ole ikinä nähnyt aikuista hunajarihmakalaa livenä, kuvien perusteella koiraspuolinen kala mahtaisi olla ihan mukava väripilkku sekin, naaraathan toki ovat hailakampia.

Kalan olisi hyvä kyetä pitämään ruoka-aikaan puolensa perhoskirjoahventen ja kardinaalitetrojen seassa, liian kiltti jää tuolla helposti nälkäiseksi.

Onko noista lajeista mahdollista nähdä sukupuolia myyntikokoisina? Muita huomioita?

[Fisutar10]

^^ Varmasti makuasia, kumman rihmiksen 240 litran kippoon laittaa. Minulla oli huniksia kauan sitten 86 litran kipossa. Ehkä itse laittaisin hunikset pienempään pöheikkömäiseen kippoon ja muita lajeja hirveästi en edes laittaisi. Hunis oli mielestäni myös huomattavan paljon herkempi. Se ehkä jäisi hieman huomaamattomaksi 240 litran kipossa.

Helmiksiä minulla oli aluksi rescuena 180 litran kipossa. Joukossa oli myös 1 kuutamorihmis. Väittäisin, että liian nafti, vaikka pärjäsivät. 240 litran Juweliin voisin hyvin kuvitella pienen parven niitä. Ehkä 1 uros ja muutama naaras. Helmisherroja minulla on 450 litran Juwel Riossa pari (+kuutamorihmisjengi). Oikeastaan yksi herra riittäisi siihenkin kippoon. Molemmat herrat ovat hienoja. Mutta vanhempi herra ottanut johtavamman paikan. Sinäänsä ei mitään tappeluita niiden välillä. Hieman kinastelua joskus.

Lajina helmis on mielestäni kiltti ja säyseä. Toisen herran ostin Akvaariokurjesta, jossa olivat varsin kookkaita kotimaista perää. Herra oli varma herra.

Pari kappaletta ostin harrastajalta melko pienikokoisena. Toiveeni oli naaraat, mutta hyvin varhain havaitsin toisen kyykyttävän toista ja herrahan siitä tuli. Melko ärmäkkä poika, joskin harmittoman kiltti. Hienoja fisuja niistä myös kehkeytyi.

Joten hieman tuurista kiinni, jos on liikkeessä sellaisia, että sukupuoli näkyy hyvin. Noilta näkyi tosiaan hyvin. Uroksella oli selkeä pitkä ja terävä selkäevä.

[kerttu]

Yksi ihan potentiaalinen kala 150+ -litraisiin altaisiin olisi myös huulirihmakala. Siitä on myös oranssia muunnosta, käsittääkseni sitä myydään "oranssirihmakalan" nimellä. Siitä tulee hunajia ja kääpiöitä suurempi, mutta pysyy helmirihmoja pienempänä eikä pitäisi olla kovin ärhäkkä luonnekaan.

Musta tuntuu, että ensimmäinen puoli vuotta lienee se kohtalokkain rihmoilla. Vaikeampi ja herkempikin laji kyllä on kestävä kunhan se on toipunut muuttostressistä ja tasaantunut olemaan juuri omassa altaassaan. Aika tärkeää on, etenkin pienissä altaissa, löytää toimiva porukka. Tämä on ongelma esim. suklaarihmakaloilla, koska niissä sekä naaraat että koiraat voivat olla ärhäköitä ja toisaalta sukupuolia on liikkeessä tosi hankala mennä arvailemaan. Saman tyylisiä raitarihmakaloja ja tulirihmakaloja on hankala saada, vaikka ne ovat ilmeisesti sopeutuvaisempia ja rauhallisempia.

[Verna]

Vitsit, kunpa jossain pääsisi näkemään noita itselle vieraampia lajeja livenä. Siis muutenkin kuin poikasina kaupan myyntialtaissa, missä kaikki kalat tuppaavat näyttämään ihan samalta. Tuon huulirihmakalankin värimuunnokset olisi mukava nähdä ihan omin silmin.

Suhtaudun optimistisesti herkempiinkin lajeihin, kun akva ei ole ihan minikokoa ja nuo perhoskirjoahvenetkin näyttävät edelleen elinvoimaisilta. Niiden suhteen olin vähän epävarma, kun niitä joka paikassa niin herkiksi sanottiin. Kaipa ne olisivat jo heittäneet lusikan nurkkaan, jos joku olisi kovin pielessä. Pitkään kyllä kypsyttelin allasta ja hain tasapainoa, ennen kuin uskalsin ostaa.

Ihan niitä kaikkein arimpia kaloja en tuonne tosiaan enää sekaan laittaisi, mutta rihmiksissäkin näyttää onneksi olevan reippaitakin lajeja.