Sävyisä rihmakala?
Valvoja: Moderaattorit
-
- Katalysaattori
- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Sävyisä rihmakala?
Tavallisen seura-akvaarion asukkaiksi olen hankkimassa rihmakalapariskuntaa, mutta iskin itseni tenkkapoohon; huhut kertovat, ettei rihmat ole kovin lempeitä kaloja ja voipi olla isojakin vaikeuksia (tai sitten ei). Mahtaakohan joku rihmakala olla erityisen kuulu siitä, että se jaksaa käyttäytyäkin silloin tällöin?
(Hunajat ja kääpiöt ovat laskettuja pelistä pois kokonsa tähden.)
(Hunajat ja kääpiöt ovat laskettuja pelistä pois kokonsa tähden.)
Kaikki rihmakalat ovat ainakin hieman agressiivisia. Kutuaikana vähän sanan voi jättää pois lauseesta. Mutta jos sinulla on iso akvaario ja ei muita agressiivisia kaloja niin ongelmia tuskin tulee. Rihmakalathan viihtyvät pinnan tuntumassa joten sieltä ne muut hätistävät pois ja suurin osa muista akvaariokaloista ei elele niin pinnan tuntumassa.
Sinirihmakala kannattaa jättää heti pois laskuista. Se on häijy kala jos sille päälle sattuu. Helmirihmakalastahan aina sanotaan, että se on säyseä ja kiltti kala rihmakalaksi. Eli sitä varmasti kannattaa harkita. Itselläni ei ole kokemusta helmirihmasta. Ainoastaan se tieto mitä olen lukenut.
Mitä muuten tarkoitit tuolla, että hunaja/kääpiörihmat on poissa pelistä kokonsa tähden? Siis ne ovat liian pieniä vai?
Hmmm....itse suunnittelen ottavani korurihmoja tuohon omaan altaaseen. Eivät kasva kuin 3,5 senttisiksi. Ei se koko vaan...
Sinirihmakala kannattaa jättää heti pois laskuista. Se on häijy kala jos sille päälle sattuu. Helmirihmakalastahan aina sanotaan, että se on säyseä ja kiltti kala rihmakalaksi. Eli sitä varmasti kannattaa harkita. Itselläni ei ole kokemusta helmirihmasta. Ainoastaan se tieto mitä olen lukenut.
Mitä muuten tarkoitit tuolla, että hunaja/kääpiörihmat on poissa pelistä kokonsa tähden? Siis ne ovat liian pieniä vai?
Hmmm....itse suunnittelen ottavani korurihmoja tuohon omaan altaaseen. Eivät kasva kuin 3,5 senttisiksi. Ei se koko vaan...
-
- Katalysaattori
- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
- Juu, nyt tarvitaan jotain suurta ja mahtavaa kun on liian kauan läträtty piskuisten tetrojen parissa mutta oskarit ovat liian isoja ja mulla on ilmennyt jonkinmoinen salattu addiktio rihmakaloihinTaika-Jim kirjoitti:Mitä muuten tarkoitit tuolla, että hunaja/kääpiörihmat on poissa pelistä kokonsa tähden? Siis ne ovat liian pieniä vai?
-
- Advanced Member
- Viestit: 1889
- Liittynyt: 15:47, 06.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Labyrinttiyhdistys
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Itse pidän kovasti Juovarihmakalasta.
Se on oikein kauniin värinen, mutta sitä ei jostain kumman syystä ole kovin usein näe myynnissä
Väritys muistuttaa kääpiörihmakalaa, mutta juovarihma on pohjaväriltään punertava (,kääpiörihma taas sinertävä)
Luonteeltaan juovarihmat ovat melko samanlaisia kuin muutkin sukulaisensa, jokseenkin ehkä rauhallisempia.
Kannattaa harkita. Jos kiinnostaa, ja satut olemaan Helsingistä (tai liikut täällä päin), mulla olisi alkuvuodesta 2002 satsi juovarihman poikasia sen kokoisia, että niistä voisi osa lähteä maailmaan tutustumaan.
-=Sami=-
Se on oikein kauniin värinen, mutta sitä ei jostain kumman syystä ole kovin usein näe myynnissä
Väritys muistuttaa kääpiörihmakalaa, mutta juovarihma on pohjaväriltään punertava (,kääpiörihma taas sinertävä)
Luonteeltaan juovarihmat ovat melko samanlaisia kuin muutkin sukulaisensa, jokseenkin ehkä rauhallisempia.
Kannattaa harkita. Jos kiinnostaa, ja satut olemaan Helsingistä (tai liikut täällä päin), mulla olisi alkuvuodesta 2002 satsi juovarihman poikasia sen kokoisia, että niistä voisi osa lähteä maailmaan tutustumaan.
-=Sami=-
Itselläni on sini- ja helmirihmakaloja ja olen huomannut helmirihman olevan se sävyisämpi laji. Lisäksi se on kauniin värinen ja kuten useimmat rihmat, myös vaatimaton veden suhteen.
Kannattaa hankkia, jos akvaario on yli 100 litraa (kyllä ne viihtyivät, kokemusta on, vaikka nykyinen allas on tilaltaan niille suotuisampi).
----ReaCer----
Kannattaa hankkia, jos akvaario on yli 100 litraa (kyllä ne viihtyivät, kokemusta on, vaikka nykyinen allas on tilaltaan niille suotuisampi).
----ReaCer----
Vahvistaisin tuon Taika-Jimin käsityksen helmirihmakalasta, säyseä ja kiltti... Mulla on ollut helmi- ja sinirihmoja aikoinaan, kyllä helmirihmakala on mielestäni huomattavasti rauhallisempi, myös kutuaikaan.Lisa kirjoitti:Mahtaakohan joku rihmakala olla erityisen kuulu siitä, että se jaksaa käyttäytyäkin silloin tällöin?
Sinirihmakalat on tosiaan aika "tilaa vieviä"... Akvaarion lasit on kovilla niiden kisaillessa, en suosittele kuin suureen akvaarioon.
Helmirihmakala on varmasti hyvä vaihtoehto. Kyllä niilläkin tietysti omat "perheriitansa" on, mutta vähemmän häiritsevät muita akvaarion asukkeja...
Jos hyppään vähän rihmakalojen suvusta niin paratiisikala on todellakin varteen otettava vaihtoehto.
Pituutta sille kertyy noin 11cm ja osaa tarvittaessa pitää puoliansa muita kaloja vastaan. Värityksen puolesta labyrinttikalojen aatelia.
Olen kuullut hirveitä juttuja paratiisikalasta että olisi akvaarion pahin häirikkö mutta omat kokemukseni rajoittutuvat naaraan hätistelyyn joka sekin on tosin hyvin pienimuotoista.
Oma paratiisikala urokseni ei edes mätimunien pesässä olon aikana ajanut ketään takaa koska, sillä on mukavampi puolustustapa kuin esim sinirihmakalalla. (hui mikä kyrmy kalaksi) Se nostaa evät ja kiduskannet pystyyn niin aikuinen lehtikalakin päättää kääntyä munien tuho aikeissaan.
Paratiisikala lämpöhaitari on: 15-28. Suosittelen lämpimästi yli 100 litran altaisiin jossa on pinnalle ulottuvia melko suurilehtisiä kasveja pesän alustaksi mutta voi kutea myös ilman niitä kiinnittämällä pesän akvaarion kulmaan.
tiedolla kerätään tyhmyyttä.
Pituutta sille kertyy noin 11cm ja osaa tarvittaessa pitää puoliansa muita kaloja vastaan. Värityksen puolesta labyrinttikalojen aatelia.
Olen kuullut hirveitä juttuja paratiisikalasta että olisi akvaarion pahin häirikkö mutta omat kokemukseni rajoittutuvat naaraan hätistelyyn joka sekin on tosin hyvin pienimuotoista.
Oma paratiisikala urokseni ei edes mätimunien pesässä olon aikana ajanut ketään takaa koska, sillä on mukavampi puolustustapa kuin esim sinirihmakalalla. (hui mikä kyrmy kalaksi) Se nostaa evät ja kiduskannet pystyyn niin aikuinen lehtikalakin päättää kääntyä munien tuho aikeissaan.
Paratiisikala lämpöhaitari on: 15-28. Suosittelen lämpimästi yli 100 litran altaisiin jossa on pinnalle ulottuvia melko suurilehtisiä kasveja pesän alustaksi mutta voi kutea myös ilman niitä kiinnittämällä pesän akvaarion kulmaan.
tiedolla kerätään tyhmyyttä.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1129
- Liittynyt: 11:39, 02.11.2001
- Paikkakunta: Espoo HAS, Monniklubi
- Viesti:
Paratiisikalalajeista:
varsinaiset paratiisikalat:
(tavallinen) paratiisikala, Macropodus opercularis, 10 cm
mustaparatiisikala, Macropodus concolor, 12 cm
kiinanparatiisikala, Macropodus chinensis, n. 10 cm
lisäksi
pikkuparatiisikala, Pseudosphromenus cupanus, 6 cm
loistoparatiisikala, Paroshpromenus dayi, 7 cm
(Jos pojat kattois kirjasta tai netistä ennen kun seuraavan kerran spekuloi viestikaupalla jostain lajeista...)
Helmirihmakalan ikä:
arvioisin että 5-8 vuotta. Tuskin päälle kymmentä, koska nämä labyrinttikalat ovat enimmäkseen aika lyhytikäisiä. Omista kolmesta helmirihmastani yksi kuoli perheväkivallan jälkiseuraamuksiin korkeintaan kaksivuotiaana, toinen oli jo täysin aikuinen meille tullessaan ja eli meillä 4-5 vuotta, kolmas eli meillä 3-4 ja oli myös aikuinen, mutta hiukan kitukasvuinen (parven ala-arvoisin) tullessaan.
varsinaiset paratiisikalat:
(tavallinen) paratiisikala, Macropodus opercularis, 10 cm
mustaparatiisikala, Macropodus concolor, 12 cm
kiinanparatiisikala, Macropodus chinensis, n. 10 cm
lisäksi
pikkuparatiisikala, Pseudosphromenus cupanus, 6 cm
loistoparatiisikala, Paroshpromenus dayi, 7 cm
(Jos pojat kattois kirjasta tai netistä ennen kun seuraavan kerran spekuloi viestikaupalla jostain lajeista...)
Helmirihmakalan ikä:
arvioisin että 5-8 vuotta. Tuskin päälle kymmentä, koska nämä labyrinttikalat ovat enimmäkseen aika lyhytikäisiä. Omista kolmesta helmirihmastani yksi kuoli perheväkivallan jälkiseuraamuksiin korkeintaan kaksivuotiaana, toinen oli jo täysin aikuinen meille tullessaan ja eli meillä 4-5 vuotta, kolmas eli meillä 3-4 ja oli myös aikuinen, mutta hiukan kitukasvuinen (parven ala-arvoisin) tullessaan.
Oma sinirihmakalani 80-luvulla oli akvaarion kingi ikänsä puolesta ja uhitteli jopa 15 cm helmikirjoahvenurokselle joka ihme kyllä kunnioitti jollain lailla kyseistä vanhaa patua.Sinirihma oli tappanut jo siihen mennessä viisi muuta lajikumppaniaan ajamalla ne henkihieveriin.Loppu oli surkea uusi seeprakirjoahvenpari lopetti uhittelun hyvin nopeaan.....ja se oli siinä.Ei seuraakvaarioon sinirihmoja.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1129
- Liittynyt: 11:39, 02.11.2001
- Paikkakunta: Espoo HAS, Monniklubi
- Viesti:
Tuota... pitikö sinne akvaarioon sitten tuoda uusia sinirihmoja kun kerran tiesit, että se vanha kala tappaa ne? Tai jos koko parvi oli siellä jo alunperin, niin eikä niitä loppuja olisi kannattanut pelastaa muualle kun se yksi alkoi tappamisen? Mutta sinirihmalle ihan normaalia käytöstä tuo lajitovereiden tappaminen joka tapauksessa.
Silti edelleenkin mielestäni oikein sopiva seura-akvaarion kala, kunhan altaassa on tilaa. Ei vahingoita muunsukuisia kaloja, eihän se ruoka-aikana uhittelukaan koske yleensä kuin kirjoahvenia eivätkä nekään siitä vahingoitu jos osaavat väistää. Minun vanha helmirihmani (joka eli vuosikauden leskimiehenä piestyään vaimonsa kunnolla) uhitteli oikein tyylikkäästi palettikaloille, mutta kukaan ei koskaan satuttanut itseään näissä touhuissa. Altaan muut silloiset kalat eli kerritetrat, neontetrat ja jokunen monninen saivat olla aina rauhassa.
Se seeprakirjoahven sensijaan EI ole seura-akvaarion kala...
Silti edelleenkin mielestäni oikein sopiva seura-akvaarion kala, kunhan altaassa on tilaa. Ei vahingoita muunsukuisia kaloja, eihän se ruoka-aikana uhittelukaan koske yleensä kuin kirjoahvenia eivätkä nekään siitä vahingoitu jos osaavat väistää. Minun vanha helmirihmani (joka eli vuosikauden leskimiehenä piestyään vaimonsa kunnolla) uhitteli oikein tyylikkäästi palettikaloille, mutta kukaan ei koskaan satuttanut itseään näissä touhuissa. Altaan muut silloiset kalat eli kerritetrat, neontetrat ja jokunen monninen saivat olla aina rauhassa.
Se seeprakirjoahven sensijaan EI ole seura-akvaarion kala...