Vinkkejä Platyn poikasten kasvatukseen

[PaveTar]

Voisiko joku antaa minulle vähän neuvoa näiden platyn poikasten hoitoo. Kun haluaisin säilyttää monta poikasta. Ostin perjantaina kolme Platya kaksi naarasta, ja yhden uroksen. Mutta altaassa on, jo ennestään kolme platya mutta niiltä en saanut yhtäkään poikasta joten ostin nämä kolme perjantaina. Nyt akvassani on kuusi platya. Ostin ihan tarkotuksella perjantaina kaksi poikasta kantavaa naarasta. Ja yksi naaraista synnytti eilen, ja keräsin poikaset kelluvaan poikas altaaseen, ja nyt niitä poikasia on joku vähän yli 13 ja lisää varmaan tulee siitä toisesta naaraasta lähi päivinä. Mutta kysymykseni on että miten saan mahdollisimman monen selviytymään siihen aikuisuuteen tai parin kuukauden ikään. Kaikki vinkit, linkkit ja DIY videot ovat tervetulleita

Mietin olisiko tässä apua Platyn kasvatuksessa?: https://www.youtube.com/watch?v=ldLHQIy ... FN-kmll5HL


Tästä videosta voisi olla suuri apu poikasten kiinni ottamiseen: https://www.youtube.com/watch?v=tVwX_kE6dCA

[Sini84]

Hei!

Itse aloin harrastamaan poikasten kasvatusta viime joulukuun alussa ihan kokeilemalla.
Ostin 21 litraiset muoviboksin (sellaisen jyrsijöiden kuljetukseen tarkoitetun suurimman koon), koska kotiini ei mahdu toista tavallista pikkuakvaariota. Tuohon boksiin ostin biosuodattimen (joka tekee pienemmän virtauksen kuin tavallinen suodatin), lämmittimen, hiekkaa, kasveja ja pari erilaista sisustusjuttua, jotka tarjoavat poikasille piilopaikkoja. Lampuksi laitoin vanhan päivänvalo-työpöytävalaisimen.

Sain poikasaltaan hyvin käyntiin, kun tein varsinaiseen akvaariooni kevyen vedenvaihdon ja otin kannulla tuota melko puhdasta vettä poikasaltaaseen ja lisäsin AquaSafella parannettua kraanavettä sekaan. Lisäksi olen laittanut veden joukkoon Denitrol-liuosta, joka auttaa hajottamaan typpiyhdisteitä, ammoniakkia ja nitriittiä.

Nyt ensimmäiset poikaset ovat jo sen verran kasvaneet, että pääsivät tuossa viikko sitten uuteen kotiin. Ja seuraava sukuupolvi odottaa vielä kasvua. Kohta poikasaltaaseen tuleekin hyin tilaa, että voi alkaa metsästämään uusia poikasia kasvamaan.

Jos on jotain kysyttävää, niin kysy ihmeessä...

[risteytys]

Itse teen niin että jos huomaan poikasia altaassa niin otan ne erilliseen sellasee karkkilootaan. Jonka koko on varmaa 2L ja piän niit siel viikon tai kaks että heikot karsiutuu ja että ne kasvaa vähä. Sitte mää laitan ne isoon altaasee sellasssa verkko poikas altaassa ja siel ne sit kasvaa riittävä isoks muitte joukkoo. Tai sitte jos huomaan kalan joka tekee poikasia niin otan emn sellasee poikimis altaasee mis on puolivälis ritilä jonka alle pokaset tippuu nii emo ei syö ja sitku ei tuu poikasii enempää nii emo vegee ja poikaset johoki erilisee hommaa ja näin. Einvarmaa auttanu mutta poikasille heti sellasta hiutale ruokaa. Ei mitää jauhoja.

[Angara]

Meillä on poikasaltaana Aquatic Nature Cocoon 3. Se valittiin siksi, että sen lapsellisen näköinen laitasuodatin on poikasturvallinen ainakin synnyttäville hammaskarpeille. Kiristin syöttöputken päässä ollutta vaahtomuovipalaa neulomalla. Kaloja ei ole menetetty suodattimen takia. Kasveiksi nopeakasvuisia lajeja ja paljon Salviniaa pintaan. Olen hakenut luonosta hankajalkaisia, jotka ovat lisääntyneet hyvin Salvinian seassa samoin kuin akvaariossa tavalliset harvasukamadot.

Jos poikasia on paljon, pieni koko aiheuttaa vedenlaadulle ongelmia. Vaihdamme 1/3 kerran vuorokaudessa. Platyt ovat eläneet ja viihtyneet siellä eikä takapakkeja ole tullut, kun vain veden laatua jaksaa valvoa ja toimittaa isommat poikaset pois heti kun ne voidaan siirtää.

[rantajaranta]

Kannattaako poikasia kasvatella ? Miul tutut ja vieraatkii saaneet tarpeekseen Platyist, eikä poikasia taho saaha mihinkää. Onha tää tietyst ku asuu pienes kyläs ja oma akvakauppa ei ota "vaikeita"kovan veen kaloja. Välillä repiny kasvit vähiin ja antanu luonnon hoitaa. Vaan aina se "sykähdyttää" ku näkee pienen poikasen väistelevän henkesä eestä isompiaan. Taas on hoitovietti vieny ja pikkualtaas joku viiskymmenta. Kuukauden vanhoja noin,värit alkaa tulemaa ja koht erottaa sukupuolen. Et kuka lukee ja on platyst ja molleist kiinnostunu, ni näitä on !

[Tankero]

Platyt selviävät taatusti vaikket siirrä niitä mihinkään ja ovat kohta riesaksi asti

[mbk]

Minkähän takia osa Platyn poikasistani on melkein puolet pienempia ja hoikempia kuin toiset? Ovat noin 2kk;n ikäisiä.

[Fisutar10]

Minkähän takia osa Platyn poikasistani on melkein puolet pienempia ja hoikempia kuin toiset? Ovat noin 2kk;n ikäisiä.

Onko eri satseja tullut hammaskarppeja? Ja millaiset vesiarvot? Nämä klassiset kysymykset.

Hammaskarpit ovat nykyisin hyvin herkkiä. Mutta ovat kyllä kauniita ja nopeasti lisääntyviä kun voivat hyvin. Mutta kuin jokin alkaa riivata, ne voi nopeasti tippua pois päiviltään kuihtuen nopeasti.

Itse epäisin sisä- tai kidusloisia näin mutuna. Mutta pitäisi tietää olosuhteet ja hoitorutiinit. Jokin lipsahdus voi sitten saada nopeasti esim. loisvallan laumaan.

Onko kidukset raollaan ja turvoksissa? Haukkovat pinnalla happea? Vaalea rihmamainen uloste? Ei kunnon jöötiä persuuksista? Hinkkaileeko itseään?

Mikä on veden kovuus? Kovan vain pehmeänmmän veden kantaa jne...auttaisi pohdintaan. Ja kuinka kauan sinulla ollut?

[mbk]

Minkähän takia osa Platyn poikasistani on melkein puolet pienempia ja hoikempia kuin toiset? Ovat noin 2kk;n ikäisiä.

Onko eri satseja tullut hammaskarppeja? Ja millaiset vesiarvot? Nämä klassiset kysymykset.

Hammaskarpit ovat nykyisin hyvin herkkiä. Mutta ovat kyllä kauniita ja nopeasti lisääntyviä kun voivat hyvin. Mutta kuin jokin alkaa riivata, ne voi nopeasti tippua pois päiviltään kuihtuen nopeasti.

Itse epäisin sisä- tai kidusloisia näin mutuna. Mutta pitäisi tietää olosuhteet ja hoitorutiinit. Jokin lipsahdus voi sitten saada nopeasti esim. loisvallan laumaan.

Onko kidukset raollaan ja turvoksissa? Haukkovat pinnalla happea? Vaalea rihmamainen uloste? Ei kunnon jöötiä persuuksista? Hinkkaileeko itseään?

Mikä on veden kovuus? Kovan vain pehmeänmmän veden kantaa jne...auttaisi pohdintaan. Ja kuinka kauan sinulla ollut?

Gh >6 Kh 6 Ph 7 NO3 25 ja NO2 0. Aikuiset kalat minkä poikasia nämä on niin ovat olleet noin vuoden. Poikaset noin 2kk ikäisiä. Ilmeisesti pehmeän veden kantaa. Joskus kyllä tuota hinkkausta tapahtuu mutta eivät pinnalla happea hauko. Ei ne mitenkään siis kuihtuneilta näytä ja syövätkin hyvin. Ihmettelin vaan tuota koko eroa voisiko johtua sukupuolista tai jostain? Nuo vanhemmatkin odottavat uusia poikasia jatkuvasti mutta intiaaninsulat pitävät huolen ettei poikasia selviydy. Nykyisiäkin poikasia kasvattelin ensin poikasaltaassa ennen kuin uskalsi tuonne muiden sekaan laittaa.

[Fisutar10]

^ Pehmeämmän veden fisuille tuo GH yli 6 luultavasti ok. Ja puskuroimiskykyäkin on ja ph 7 alkaa olla ok, vaikka hiven emäs lienee paras.

Pieni hinkkailu voi johtua veden laadustakin (hiven epäpuhdas) tai sitten juuri vettä vaihdettu ja ärsyttää. Vedenparannusaineita sinulla varmaan on?

Naaras kyllä lopulta suurempi, mutta poikasena tuskin suuret kokoerot. Ja erottaahan sukupuolet peräevästäkin.

Itse katson tarkalla silmällä hammaskarppien uintiliikkeet. Sen vain aistii nopeasti, ettei ne ole niin virkeitä, uivat hieman huonommin kuin terhakkoina päivinä tai laihtuvat ja jopa käyristyvät hieman.

Poikastuotto myös kärsii loisten vaivaamilla kaloilla ja poikaset tippuvat nopeasti. Kun hammaskarpit ovat lisääntyäkseen, allas on nopeasti täynnä. Tosin sinulla voi tosiaan intiaanisulat verottaa ja jopa emotkin, jos ei ole suojapaikkoja.

Mikroskooppi olisi oivat apu tutkia fisut, jotka ovat tuoreesti heittäneet veivinsä. Turha ei-täsmälääkityskin rasittaa fisuja.

[Koomikko]

Minkähän takia osa Platyn poikasistani on melkein puolet pienempia ja hoikempia kuin toiset? Ovat noin 2kk;n ikäisiä.

Mielestäni tuo on ihan normaalia. Toiset vaan kasvavat nopeammin kuin toiset. Rohkeimmat ja röyhkeimmät kalat saavat enemmän ruokaa. Mulla ainakin Platyn poikaset ja aikuiset ovat eri kokoisia. Tämä pätee muihinkin kaloihin ei siis pelkästään Platyihin. Itse kasvatan Platyt 18l altaassa josta ne siirrän pääaltaaseen. Koskaan en siirrä kaikkia poikasia kerralla vaan siirrän vaikka kala kerrallaan kun kala on mielestäni tarpeeksi iso pärjätäkseen pääaltaassa. Kasvu tahdissa on isoja eroja.

[mbk]

Juuri vedenvaihdon jälkeen usein tuota hinkkailua on vähän aikaa. Vedenparannusaineita löytyy kyllä. Ihan virkeitä ovat kokoajan paitsi silloin kun ovat synnyttämässä hetken päästä. Eikä mitenkään kuihtuneilta ole koskaan näyttäneet päin vastoin melko pulleita varsinkin nuo naaraat. Kalakuolemiakaan ei ole ollut. Poikasten koko eroja vain ihmettelin. Minkä ikäiseksi nuo yleensä elävät kun noi vanhimmat olleet tosiaan vuoden ja melkein täysikasvuisia olivat jo silloin kun ostin ne?

[mbk]

Minkähän takia osa Platyn poikasistani on melkein puolet pienempia ja hoikempia kuin toiset? Ovat noin 2kk;n ikäisiä.

Mielestäni tuo on ihan normaalia. Toiset vaan kasvavat nopeammin kuin toiset. Rohkeimmat ja röyhkeimmät kalat saavat enemmän ruokaa. Mulla ainakin Platyn poikaset ja aikuiset ovat eri kokoisia. Tämä pätee muihinkin kaloihin ei siis pelkästään Platyihin. Itse kasvatan Platyt 18l altaassa josta ne siirrän pääaltaaseen. Koskaan en siirrä kaikkia poikasia kerralla vaan siirrän vaikka kala kerrallaan kun kala on mielestäni tarpeeksi iso pärjätäkseen pääaltaassa. Kasvu tahdissa on isoja eroja.

Itse kasvatin noita noin 3 viikkoa sellaisessa kelluvassa altaassa jonka jälkeen pistin muiden sekaan. Huomasin kyllä alussa kun olin siirtänyt ne niin osa vaan näykki jotain kasveja kun ruokin niitä ja osa tuli ihan ruokaakin syömään.

[Angara]

Minkähän takia osa Platyn poikasistani on melkein puolet pienempia ja hoikempia kuin toiset? Ovat noin 2kk;n ikäisiä.

Mielestäni tuo on ihan normaalia. Toiset vaan kasvavat nopeammin kuin toiset. Rohkeimmat ja röyhkeimmät kalat saavat enemmän ruokaa. Mulla ainakin Platyn poikaset ja aikuiset ovat eri kokoisia. Tämä pätee muihinkin kaloihin ei siis pelkästään Platyihin.

Sama koskee kaikkia kaloja. Tärkein syy lienee siinä, että luonnossa rohkeat poikaset saavat paremmin ruokaa, mutta riski tulla itse syödyksi on suurempi, kuin aroilla poikasilla, jotka kasvavat hitaasti, mutta joiden todennäköisyys on joutua saalistajan kitaan on pienempi.

Akvaariossa, jossa ei ole saalistajia, rohkeat poikaset ovat luonnollisesti etuasemassa, mutta luonnossa näin ei välttämättä käy. Kaikissa poikasparvissa, joita olen nähnyt, olen huomannut saman eron, lajista riippumatta. Toisilla lajeilla tietysti ero on merkittävämpi kuin toisilla, mutta se on lajista riippumatta aina havaittavissa. Jos poikasia on vain kaksi tai kolme, se ei ehkä tule esiin, mutta kaksi tai kolme ei olekaan oikastaan parvi.

[Fisutar10]

Vedenvaihdon jälkeen voi hyvinkin jokin ärsyttää tovin luonnollisesti, mutta jos hommaa seuraa ja jatkuu, niin sitten huolestuisin kidusloisista. Pentue kasvaa epätasaisesti ja hävikkiäkin on lajista riippuen tietysti vähän joka lajilla. Joillakin tipukkaita on enempi, joillakin vähempi. Plekotkin ihan eri tahtia kasvaa, vaikka samaa pentuetta. Ja näyttäisi olevan ihan terve. Toki voihan jollakin poikasella olla esim. loinen tai sitä vaivaavan se enempi kuin toista. Mutta ei toki hysteerinen kannata olla ...muuten alkaa näkyä loisen merkkejä joka paikassa.

Naarasplatythan ovat taas aikuisena ihan eri kalimberia urosten kanssa kooltaan. Naaras usein iso tankki. Lienee elinikä pari kolme vuotta.

Mutta jos hammaskarpit uivat vaisusti, lisääntymisteho laskee tai poikasia vain katoaa isoja määriä, niin ainakin huolestuisin jonkun verran. Taustalla voi olla vaikka mikä, joten täällähän vain spekuloidaan. Ja kalasi voivat olla täysin terveitäkin, kun ei näe. Hyvä kuva tai video jo jotain kertoisi. Mutta kalan käyttäytyminen ja ulkoinen olemus kyllä tärkeitä.

Kun seurailee fisuja paljon, niin jos näyttää sille, ettei ihan kaikki kondiksessa, uskon, ettei ole. Toki paras apu aina on hyvät vesiarvot ja hoitorutiinit. Itse lisäilen vedenvaihtoja ja mittailen vesiarvoja tiuhempaan, jos havaitsen ongelman. Nitraattisi on 25, joka ei paha vielä ja nitriittiä on 0. Kuitenkin huolehtisin riittävistä vedenvaihdoista ja hyvästä suodatuksesta.

Kuinkas usein ja paljon vaihdat vedet? Akvan koko ja suodatus?

Itse annoin duunin kipolle "sisäloismadotuksen", koska en ollut sitä koskaan niille tehnyt ja fisuja jokin vaivasi. Lisääntymisteho ei ollut milliksillä entisensä ja poikasia tippui hämärästi tai hävisi. Myös milliskanta ei ollut niin kaunis kuin ennen vaan enempi "rikkaruohomillismäinen". Kuurin jälkeen kanta on moninkertaistunut nopeasti, laihoja ei näy ja pulleita aikuisia uiskentelee paljon. Urosten värit hehkuvat. Kidusloislääkitykset olin antanut, mutta taustalla lienee sisäloisia, vaikka niitä en mikroskoopilla pystynyt todistamaan enkä montaa kuollutta löytänyt mikroskopoitavaksi. Eläviä en taas hennonut uhrata helposti muille.

Ja noita loissairauksiakin (jos virukset, bakut lasketaan loisiin laajasti) on montaa tyyppiä: virus, baku, alkueläin, kidus- ja sisämadot. Joten sinäänsä lääkearpominenkin on huonosta. Ja koskaan ei ole tarvinnut pääallusta esim. bakulääkitä, valkopilkuttaa yms. ikävää.

Mutta tuo ongelma pitäisi nähdä paikanpäällä, että näkisi onko se pienikokoinen satsi terveen tuntuisia vai ei...tämähän on ihan arpapeliä tässä arpoa asiaa. Ja tietysti se mikroskooppi auttaisi ainakin osaksi.

[mbk]

Vedenvaihdon jälkeen voi hyvinkin jokin ärsyttää tovin luonnollisesti, mutta jos hommaa seuraa ja jatkuu, niin sitten huolestuisin kidusloisista. Pentue kasvaa epätasaisesti ja hävikkiäkin on lajista riippuen tietysti vähän joka lajilla. Joillakin tipukkaita on enempi, joillakin vähempi. Plekotkin ihan eri tahtia kasvaa, vaikka samaa pentuetta. Ja näyttäisi olevan ihan terve. Toki voihan jollakin poikasella olla esim. loinen tai sitä vaivaavan se enempi kuin toista. Mutta ei toki hysteerinen kannata olla ...muuten alkaa näkyä loisen merkkejä joka paikassa.

Naarasplatythan ovat taas aikuisena ihan eri kalimberia urosten kanssa kooltaan. Naaras usein iso tankki. Lienee elinikä pari kolme vuotta.

Mutta jos hammaskarpit uivat vaisusti, lisääntymisteho laskee tai poikasia vain katoaa isoja määriä, niin ainakin huolestuisin jonkun verran. Taustalla voi olla vaikka mikä, joten täällähän vain spekuloidaan. Ja kalasi voivat olla täysin terveitäkin, kun ei näe. Hyvä kuva tai video jo jotain kertoisi. Mutta kalan käyttäytyminen ja ulkoinen olemus kyllä tärkeitä.

Kun seurailee fisuja paljon, niin jos näyttää sille, ettei ihan kaikki kondiksessa, uskon, ettei ole. Toki paras apu aina on hyvät vesiarvot ja hoitorutiinit. Itse lisäilen vedenvaihtoja ja mittailen vesiarvoja tiuhempaan, jos havaitsen ongelman. Nitraattisi on 25, joka ei paha vielä ja nitriittiä on 0. Kuitenkin huolehtisin riittävistä vedenvaihdoista ja hyvästä suodatuksesta.

Kuinkas usein ja paljon vaihdat vedet? Akvan koko ja suodatus?

Itse annoin duunin kipolle "sisäloismadotuksen", koska en ollut sitä koskaan niille tehnyt ja fisuja jokin vaivasi. Lisääntymisteho ei ollut milliksillä entisensä ja poikasia tippui hämärästi tai hävisi. Myös milliskanta ei ollut niin kaunis kuin ennen vaan enempi "rikkaruohomillismäinen". Kuurin jälkeen kanta on moninkertaistunut nopeasti, laihoja ei näy ja pulleita aikuisia uiskentelee paljon. Urosten värit hehkuvat. Kidusloislääkitykset olin antanut, mutta taustalla lienee sisäloisia, vaikka niitä en mikroskoopilla pystynyt todistamaan enkä montaa kuollutta löytänyt mikroskopoitavaksi. Eläviä en taas hennonut uhrata helposti muille.

Ja noita loissairauksiakin (jos virukset, bakut lasketaan loisiin laajasti) on montaa tyyppiä: virus, baku, alkueläin, kidus- ja sisämadot. Joten sinäänsä lääkearpominenkin on huonosta. Ja koskaan ei ole tarvinnut pääallusta esim. bakulääkitä, valkopilkuttaa yms. ikävää.

Mutta tuo ongelma pitäisi nähdä paikanpäällä, että näkisi onko se pienikokoinen satsi terveen tuntuisia vai ei...tämähän on ihan arpapeliä tässä arpoa asiaa. Ja tietysti se mikroskooppi auttaisi ainakin osaksi.

Akvaario on 96L joku valmispaketti eheimin suodattimella. Vettä vaihdan 40l/viikossa. Ihan terveiltä kyllä vaikuttaa tulevat lasin eteen heti kerjään ruokaa kun menee siihen ja poikasiakin putkahtelee jatkuvasti mutta tulevat vaan syödyksi heti mikä toisaalta on ihan hyvä kun ei noita paljon enempää voi ottaa jos meinaa pitää itse.

[Fisutar10]

Ihan hyvälle sitten kuulostaa:). Poikaset säästyvät paremmin kun on hyviä kasvisuojapaikkoja kuten karvalehteä, amerikankilpukka yms. Toisaalta ne kun kasvaa liikaa, akvan vedenkierto heikkenee ja ei hyvä sekään.

Jos kalat vaikuttavat terveille ja lisääntymistehokin ok, niin mitäpä huolehtimaan Tarkkaile vain tilannetta. Itse annan pakastesurvareita säännöllisesti sulatettuna hammaskarpeille hillitysti, joka minusta on niiden herkkua ja kudettaa.

Ja kuten mainittiin, poikaset kyllä kasvavat osin eri tahtiakin, samassa poikueessa ja aikoiskokokin voi tulla eri samassa pentueessa monella lajilla. Minusta se käyttäytymisen seuraaminen on tärkeä. Tarkkaile myös ulostejöötiä, että tulee nätit pötköt peräpäästä eikä pitkää ohutta vaaleaa rihmaa. Yleensä sairaan merkki, jos uloste menee luiruksi.

Poikasille voit hankkia oman kipon, niin säästyy, jos haluat kannanvahvistusta. Toisaalta eivätpä tule niin sukusiittoiseksi, kun omien poikasten kanssa ei lisi.

[dieting]

han virkeitä ovat kokoajan paitsi silloin kun ovat synnyttämässä hetken päästä. Eikä mitenkään kuihtuneilta ole koskaan näyttäneet päin vastoin melko pulleita varsinkin nuo naaraat. Kalakuolemiakaan ei ole ollut. Poikasten koko eroja vain ihmettelin. Minkä ikäiseksi nuo yleensä elävät kun noi vanhimmat olleet tosiaan vuoden ja melkein täysikasvuisia olivat jo silloin kun ostin ne???