Miljoonakalojen lisääminen

[KatjaB]

Meillä on akvaariossa sellainen älytön tilanne, että siellä on vuoden verran elänyt miljoonakalapopulaatio, jotka on kaikki peräisin kahdesta lahjaksi saadusta kalasta. Niiden lisäksi on yksi partamonni. Muokkaamme vettä vain hieman, Gh8-10, Kh4, Ph7,5, vaihdamme vettä 50% viikoittain ja kitkemme vallisneriaa minkä kerkeämme.

Olen ollut jo pitempään sitä mieltä että kaloja pitäisi ehdottomasti lisätä, mutta. Täällä saa jatkuvasti lukea epäonnistuneista lisäysyrityksistä, kuolevista ja sairaista kaloista, loistartunnoista jotka sairastuttavat muutkin kalat, niin ei kuulosta houkuttelevalta.

Kysyisin ehdotuksia ja ideoita kuinka varmimmin onnistuisimme. Emme halua erityisen jalostettuja erikoisuuksia tai harvinaisuuksia, vaan ihan vaan toivomme että kalamme pysyvät terveinä jatkossakin.

[Verna]

Minä käyttäisin uudet kalat karanteenin kautta. Karanteenialtaassa näkisi, miten ne suhtautuisivat uuden kotinsa vesiarvoihin, ja jos kaikki sujuisi niiden puolesta hyvin, laittaisin vaikka parin, kolmen viikon jälkeen yhden tai kaksi "vanhaa" millistä niiden uusien seuraksi karanteenikippoon. Jos vanhat kalat eivät alkaisi oirehtia, niin uskaltaisin päästää ne kaikki aikanaan pääaltaaseen.

[kerttu]

Uudet kalat kannattanee hankkia harrastajalta ekkä kaupasta. Parhaat mahdollisuudet varmaan menestykseen on jos ei olebihan ekaa eikä tokaakaan sukupolvea harrastajan altaassa.

Jos ei karanteeni ole mahdollinen (vaikka se on järjestettävissä aikanpienessäkin altaassa) niin totuttamisessa on muutamia jippoja. Vaihda pieni määrä vettä akvaariosta kun kalat on vielä pussissa äläkä kiirehdi kalojennpäästämisessä akvaarioon. Voit halutessasi tehdä uusille kaloille sisäloishäädön esim. ämpärissä ennen altaaseen laittamista (vaikutusaika on 6h).

Kun kalat on saatu altaaseen, vaihda vettä parin ensimmäisen viikon ajan tehostetusti ja käytä vedenparannusainetta. Lisää myös jotakin vitamiinivalmistetta vahvistamaan kaloja ja vältä liikaruokintaa (siihen sortuu helposti uusien kalojen kanssa). Hammaskarpit on herkkiä saamaan ihotulehduksia, joten niitä kannattaa tarkkailla. Alkavat vaaleat kohdat ihossa menevät usein ohi vedenvaihdolla ja vedenparannusaineella, mutta jos määkettä tarvitaan niin hoitaisin lääkitsemisen erillisessä altaassa/astiassa.

Näillä eväillä minä yritän pärjätä silloin kun karanteenikippo ei ole käytössä.

[KatjaB]

Suuri kiitos molemmille neuvoista. Karanteenin järjestäisin minäkin, ja siihen sopiva pikkuakvaariokin on, mutta tuo että varmuuden vuoksi lääkitsisin on minulle uutta. Samoin outo ajatus se, että laittaisin alkuun pari vanhaa kalaa uusien joukkoon, vaikka olenkin lukenut tällaisesta käytännöstä, sehän on vähän niin kuin uhraisin ne kokeeksi. Miksi hankkisin harrastajan akvaariosta? Siksikö että niiden vesiolosuhteet ja muu historia on paremmin tiedossa? Mikä lääke ja mikä vitamiini olisi hyvä hankinta?

[Verna]

Tarkoitus tosiaan tuossa vanhojen kalojen laittamisessa sinne karanteenikippoon on se, että jos uusilla on joku vanhoille kaloillesi vieras pöpö, ne voivat olla ihan terveitä karanteenin ajan - ja jatkossakin. Mutta vanhat kalasi voivat sairastua ja kuolla, kun laitat uudet pääakvaan. Voit testata tämän sillä yhdellä tai kahdella kalalla, etkä joudu ottamaan niin isoa riskiä koko vanhan kalastosi kanssa. Oletan siis, että aiot laittaa uudet kalat vanhojen sekaan, etkä pysyvästi toiseen altaaseen. Joskushan sinun on ne uudet vanhojen sekaan päästettävä.

Jos vanhat "koekalat" sairastuvat karanteenissa, näet luultavasti, mikä niitä vaivaa ja voit lääkitä koko porukan.

[kerttu]

Harrastajalta ostettaessa välttäisit saamasta kaloja jotka tippuu heti kotiakvaarioon päästyään. Hyvä jos karanteeni löytyy! Sitä karanteenin vettä vaihdellaan samasta syystä pääakvan veden kanssa kuin miksi laittaisit alkuun van pari kalaa pääaltaaseen eli tarkoitus on "rokotuttaa" kalat uuteen bakteerikantaan.

[kerttu]

Varmuuden vuoksi lääkitsemistä en itsekään kyllä olis olettanut suosittelevani. Mutta niin taisin silti tehdä... Johtuu siitä, että olen vähän alkanut miettiä näitä kalojen hankkimisia. Mulla on siis ollut yli kuusi vuotta toisessa altaassa piikkisilmiä, joita silloin tällöin olen ostanut lisää. Olisi ihan älyttömän hyvä tuuri, jos sinne ei mitään sisäloisia olisi tässä matkan varrella päässyt jonkun kalan mukana ja totesin että seuraavan hankinnan yhteydessä teen loishäädön. Ajattelin sen siis vähän kuin koiran matokuurin, paitsi että kerran kuudessa vuodessa, ja uusien kalojen tuonnin yhteydessä tietenkin siksi ettei käy niin että sitten häädön jälkeen välittömästi tulee uusia. Ja vähän samat tunnelmat hammaskarppien altaassa - vaihtelenhan vesiä samoilla ämpäreillä... Eli oikeasti en ole varma oliko tuo neuvo järkevä.

Vitamiineista itse olen käyttänyt Easylifen Vooglea, vaikka sen miinuksena on ettei sen tuoteselostetta taida saada mistään. Tetralla ainakin on myös vitamiinivalmiste, luulen että ne toimii siis muutkin.

[Fisutar10]

Itse madotan tosiaan kaikki tulevat fisut karanteenissa ja toisinaan teen kaikkiin kippoihin kausimadotuksen suht samaan aikaan, ettei loiset hypi kuten hevostallilla hepasta toiseeen. Luin heppatallin madotusohjeita, niin luonnollisesti kaikilla samaan aikaan....

Yksi kokemukseni kidus- sisälois-sektorilta milleissä riitti. Mutta aiemmin kun en madottanut fisuja ja karanteenannut, niiltä ajoilta varmasti monta eri matolähdettä, jotka muhivat kipoissani.

Menetin yhden hienon partistytön 100 % hiusmadon takia (mikroskopoin) ja kipossa alkoi olla erinäisiä muita pienempiä ongelmia. Partikset ovat talkkareina, jotka syövät kuolleet kalat luonnollisesti oikeita loisrysiä. Kirjoahvenet kuuluisia siitä ja hammaskarpit....Ja toki laji kuin laji voi altistua.

Itselläni kun on millejä, tosiaan pistän uudet fisut karanteeniin ja madotan. Tarkkailen fisuja 3 viikkoa mahdollisen pilkkutaudinkin varalta. Matoihin ei tehoa yksi lääkitys useinkaan, koska munavaiheeseen se ei tehoa. Siksi toisto on usein tarpeen. Kun tulevat kalat karanteenaa ja madottaa, periaatteessa sen pitäisi sitten riittää jatkossa. Siilan läpi voi jokun päästä, joten joskus tosiaan teen noita varmuusmadotuksiakin.

Kun kala on hyväkuntoinen, madotus on helppoa ja turvallista. Kun kunnon ongelma on puhjennut, sitten ollaankin ongelmissa. Sisäloiset voi oireilla hitaasti ja aiheuttaa lopulta pahan tulehduksen. Kunnon infektiossa matolääke ei välttämättä tehoa kuin viikossa, tainnuttaen hitaasti madon. Näin kalalla on todella tukalat paikat. Samaan aikaan bakutulehdus päällä, niin todella ikävää.

Mutta tosiaan näistä on monenlaista koulukuntaa ja osa vastustaa lääkkeitä henkeen ja vereen. Omat millini ovat pulleita kuin porsaat ja lisääntymisteho minusta hyvä.

Toki paras olisi kypsä oma kippo karanteeniin. Kaloilla olisi hyvät oltavat ja eristyksissä muista. Antaisin fisujen toipua ainakin muutaman päivän stressistä ja hyvää vettä ja ruokaa. Sitten pistäisin Seran Tremazolin 6h ja vedenvaihdot. Tämä tehoaa hyvin kidusloisiin ja heisimatoihin (sisäloisia). Vaikutus on muutamassa tunnissa loiset kedossa. Mutta Nematodi-sisäloisiin se ei pure. Siihen tarvitaan esim. Seran Nematol (2 vrk. hoito) tai Camacell ( 5 vrk.). Camacell on superlaajakirjoinen. Jos 2 peräkkäistä hoitoa tekee, saa kidusloisetkin ketoon eli kaikki mahdolliset madot. Tremazol pitää uusia viikon päästä (munat ketoon).

Nematolia itse harvemmin käytän, kun monnia ja nuoliaisia, mutta tehokas ja turvallinen lääke. Ainakin Tremazol ja Camacelliä kestää milliksen pennutkin. Nematolista ei niin suurta kokemusta.

Akvaarioon.fi:stä löytyy hyvin speksejä ja valmistajien sivuilta googlettamalla.

Kalojen hankinnassa minusta pitää huomioida, että ovat lähes saman vesiarvon fisuja, mihin aiot laittaa eli keskikova vesi. Kova hyppäys vesiarvoissa on tuhoisaa. Osa akvaliikkeiden kannoista on murtovedestä, joita pitää välttää. Osa liikkeistä ei tiedä oikeasti niiden vesiarvoja tai heivaa kovan veden hammaskarpit pehmeään veteen. Varmasti sairaita kaloja sen jälkeen.

Usein näen akvaliikkeissä banaanimaisia hitaasti liikkuva millejä. Niitä vältän. Harrastajilta saa todennäköisemmin terveet kalat, mutta niissäkin loisten vaara. Ainakaan en tarkkailematta ostaisi fisuja. Katsoisin koko jengin, ovatko terveitä, liikkuvat hyvin ja ovat pulleita.

Liikeistä saa usein superjalostettuja fisuja. Hieman ominaisuudet hiipuvat, kun harrastaja niitä kotona lisää. Itse tykkään suht näteistä, mutta en ylijalostetuista ja kestäviä pitää olla.

Nyt minulla itselläni on noita aika kaunis setti. JOssain vaiheessa saatava liikkeestä lisää jalostettua verta, että ominaisuudet ovat nätit, mutta kestävyyttä löytyy omilta fisuilta....

Itse myyn madotettuja milliksiä valmiiksi....

Kun kalat ovat karanteenattu, lisäisin ne sitten pääkippoon. Toki tuo idea, että muutama alkuasukas yhdistyy uusiin kaloihin kokeeksi on ihan hyvä, jos haluaa pelata varman päälle.

[Fisutar10]

Itse madotan tosiaan kaikki tulevat fisut karanteenissa ja toisinaan teen kaikkiin kippoihin kausimadotuksen suht samaan aikaan, ettei loiset hypi kuten hevostallilla hepasta toiseeen. Luin heppatallin madotusohjeita, niin luonnollisesti kaikilla samaan aikaan....

Yksi kokemukseni kidus- sisälois-sektorilta milleissä riitti. Mutta aiemmin kun en madottanut fisuja ja karanteenannut, niiltä ajoilta varmasti monta eri matolähdettä, jotka muhivat kipoissani.

Menetin yhden hienon partistytön 100 % hiusmadon takia (mikroskopoin) ja kipossa alkoi olla erinäisiä muita pienempiä ongelmia. Partikset ovat talkkareina, jotka syövät kuolleet kalat luonnollisesti oikeita loisrysiä. Kirjoahvenet kuuluisia siitä ja hammaskarpit....Ja toki laji kuin laji voi altistua.

Itselläni kun on millejä, tosiaan pistän uudet fisut karanteeniin ja madotan. Tarkkailen fisuja 3 viikkoa mahdollisen pilkkutaudinkin varalta. Matoihin ei tehoa yksi lääkitys useinkaan, koska munavaiheeseen se ei tehoa. Siksi toisto on usein tarpeen. Kun tulevat kalat karanteenaa ja madottaa, periaatteessa sen pitäisi sitten riittää jatkossa. Siilan läpi voi jokun päästä, joten joskus tosiaan teen noita varmuusmadotuksiakin.

Kun kala on hyväkuntoinen, madotus on helppoa ja turvallista. Kun kunnon ongelma on puhjennut, sitten ollaankin ongelmissa. Sisäloiset voi oireilla hitaasti ja aiheuttaa lopulta pahan tulehduksen. Kunnon infektiossa matolääke ei välttämättä tehoa kuin viikossa, tainnuttaen hitaasti madon. Näin kalalla on todella tukalat paikat. Samaan aikaan bakutulehdus päällä, niin todella ikävää.

Mutta tosiaan näistä on monenlaista koulukuntaa ja osa vastustaa lääkkeitä henkeen ja vereen. Omat millini ovat pulleita kuin porsaat ja lisääntymisteho minusta hyvä.

Toki paras olisi kypsä oma kippo karanteeniin. Kaloilla olisi hyvät oltavat ja eristyksissä muista. Antaisin fisujen toipua ainakin muutaman päivän stressistä ja hyvää vettä ja ruokaa. Sitten pistäisin Seran Tremazolin 6h ja vedenvaihdot. Tämä tehoaa hyvin kidusloisiin ja heisimatoihin (sisäloisia). Vaikutus on muutamassa tunnissa loiset kedossa. Mutta Nematodi-sisäloisiin se ei pure. Siihen tarvitaan esim. Seran Nematol (2 vrk. hoito) tai Camacell ( 5 vrk.). Camacell on superlaajakirjoinen. Jos 2 peräkkäistä hoitoa tekee, saa kidusloisetkin ketoon eli kaikki mahdolliset madot. Tremazol pitää uusia viikon päästä (munat ketoon).

Nematolia itse harvemmin käytän, kun monnia ja nuoliaisia, mutta tehokas ja turvallinen lääke. Ainakin Tremazol ja Camacelliä kestää milliksen pennutkin. Nematolista ei niin suurta kokemusta.

Akvaarioon.fi:stä löytyy hyvin speksejä ja valmistajien sivuilta googlettamalla.

Kalojen hankinnassa minusta pitää huomioida, että ovat lähes saman vesiarvon fisuja, mihin aiot laittaa eli keskikova vesi. Kova hyppäys vesiarvoissa on tuhoisaa. Osa akvaliikkeiden kannoista on murtovedestä, joita pitää välttää. Osa liikkeistä ei tiedä oikeasti niiden vesiarvoja tai heivaa kovan veden hammaskarpit pehmeään veteen. Varmasti sairaita kaloja sen jälkeen.

Usein näen akvaliikkeissä banaanimaisia hitaasti liikkuva millejä. Niitä vältän. Harrastajilta saa todennäköisemmin terveet kalat, mutta niissäkin loisten vaara. Ainakaan en tarkkailematta ostaisi fisuja. Katsoisin koko jengin, ovatko terveitä, liikkuvat hyvin ja ovat pulleita.

Liikeistä saa usein superjalostettuja fisuja. Hieman ominaisuudet hiipuvat, kun harrastaja niitä kotona lisää. Itse tykkään suht näteistä, mutta en ylijalostetuista ja kestäviä pitää olla.

Nyt minulla itselläni on noita aika kaunis setti. JOssain vaiheessa saatava liikkeestä lisää jalostettua verta, että ominaisuudet ovat nätit, mutta kestävyyttä löytyy omilta fisuilta....

Itse myyn madotettuja milliksiä valmiiksi....

Kun kalat ovat karanteenattu, lisäisin ne sitten pääkippoon. Toki tuo idea, että muutama alkuasukas yhdistyy uusiin kaloihin kokeeksi on ihan hyvä, jos haluaa pelata varman päälle.

http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php? ... =+riutuvat
Oma ikävä kokemukseni.