Kääpiömiekkapyrstö

Synnyttävät ja kutevat hammaskarpit. Miljoonakalat, mollit, platyt, killikalat jne.

Valvoja: Moderaattorit

Vastaa Viestiin
kr70
Senior Member
Senior Member
Viestit: 947
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Kääpiömiekkapyrstö

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Ajattelin kirjoittaa kokemuksia hiukan harvinaisemmasta synnyttävästä - kääpiömiekkapyrstöstä (KMP, Xiphophorus pygmaeus).

Ruumiinmuodoltaan KMP on kuten kuin tunnettu miekkapyrstö (Xiphophorus hellerii), mutta miekka on vain juuri ja juuri erotettavissa ja kalan kokonaispituus on vain max. 4 cm.

Perusväritys ja kaikkien naaraiden väritys on harmaanruskea, keskellä kylkeä musta juova ja selässä hiukan kellanvihreän vivahdusta.
Xiphophorus_pygmaeus-Weibchen2.jpg
Musta juova on heikkouden merkki: johtavalta urokselta se puuttuu, joten se on melkein valkoinen (kuva on tuttavani akvaariosta):
Xiphophorus_pygmaeus-weisses_Maennchen1-Manu.jpg
On olemassa kuitenkin myös keltaisia uroksia. On harvinaista tässä suvussa, että värivaihtelu tosiaan koskee vain uroksia; se johtuu siitä, että keltaisuuden aiheuttava geeni sijaitsee y-kromosomissa. Yleisimmin akvaarioissa näkee juuri tätä keltaista värimuotoa. Kirkkaankeltaiset urokset ovat luullakseni jalostusvalinnan tulosta, mutta en ole tästä kuullut varmaa tietoa. Oma kirkkaankeltainen urokseni, ilman mustaa juovaa eli pomo:
Xiphophorus_pygmaeus-gelb1.jpg
Keltainen muoto esiintyy kuitenkin myös luonnossa. Luulisin, että luonnonkeltaiset ovat suunnilleen samanlaisia kuin itselläni olevat kirkkaankeltaisen viljelymuodon ja harmaanruskean luonnonmuodon risteytykset:
Xiphophorus_pygmaeus-grau1.jpg
Ikävä piirre KMP:ssa on uroksien kiukkuisuus naaraita kohtaan. Urokset nahistelevat myös keskenään mutta välillä ajavat RAIVOISASTI naaraita takaa ilman minkäänlaista seksuaalista mielenkiintoa. Jos eron yrittää pukea suomenkielelle, niin uros sanoo toiselle urokselle: ”hei mees vähä kauemmas, tää on mun reviiri”, mutta naaraalle: ”PAINU HELV*TTIIN, SAAT*NAN HU*RA!!!”. Pakeneva naaras laukaisee usein takaa-ajovietin muissakin koiraissa, ja tulos on, että useampi koiras ajaa yhtä naarasta takaa pitkin akvaariota. Tämä piirre on kestämätön, jos akvaariossa on vain 1-3 paria. Jos kaloja on vähintään kymmenkunta, uroksilla ei ole useinkaan aikaa kiinnittää huomiota yhteen naaraaseen, ja akvaariossa vallitsee melko rauhallinen yhteiselo, jonka kuitenkin silloin tällöin keskeyttää hillitön joukkotakaa-ajo. Tästä syystä sekä lajin vikkelyydestä seuraa, ettei se sovi pienestä koostaan huolimatta mihinkään nanoakvaarioon - 50 cm on ehdoton minimivaatimus, mielellään enemmän.

Minulla oli aikaisemmin KMP:n seuralaisena hohtomiljoonakaloja, ja oli mielenkiintoista vertailla näitä samankokoisia synnyttäviä. Kun miljoonakaloissa ongelma on, mitä tehdä miljoonalla poikasella, KMP:n ongelma on, kuinka saada kalat ylipäätään lisääntymään. Urokset eivät yleisesti ottaen tosiaan osoita minkäänlaista seksuaalista mielenkiintoa naaraita kohtaan, ja tämä ei ole vain minun huomio. Itse olen havainnut hyväksi metodiksi eristää yksi tai useampi uros joksikin aikaa. Kun ne sitten näkevät naaraan pitkästä aikaa, saattaa niille ihan alussa tulla mieleen muitakin ajatuksia kuin takaa-ajo.

Poikasia tulee vain muutama kerrallaan. Ne ovat syntyessään selvästi isompia kuin hohtomilliksen mutta kasvavat kolme kertaa hitaammin. Miksi? Miljoonakalat syövätkin kolme kertaa enemmän! Kun KMP:lle antaa sapuskaa, noin 3 minuutin jälkeen ruoka ei enää juuri kelpaa, ja urokset alkavat hätyyttää naaraita. Miljoonakalat syövät niin nopeasti ja paljon, kunnes pystyvät tuskin uimaan, jos ruokaa antaa koemielessä rajattomasti.

Kuten monet sukunsa lajit, KMP tarvitsee mieluiten keskikovaa vettä. Lämpötilavaatimuksista eri kirjat antavat käsittämättömän erilaisia arvoja: yksi sanoo 18-24, toinen 24-28, kolmas 22-26, neljäs sanoo, että jossakin luonnonhabitaatissa oli 22 astetta… Kirja yksi väittää, että liian korkea lämpötila johtaisi urosten hedelmättömyyteen, mihin en oikein usko. Minusta vaikuttaa, että laji on melkein yhtä vaatimaton kuin hohtomillis. Aikuisten kalojen siirtäminen pieneen tilaan voi kuitenkin aiheuttaa paniikkireaktion: kalat säntäilevät hysteerisesti piilosta toiseen, yksi meni jopa jollain tavoin tajuttomaksi ja kellui jonkun aikaa selällään. Tämä hysteria lieveni hiukan ajan mukaan mutta hävisi täysin vasta, kun kalat pääsivät takaisin isoon tilaan. Ruoan suhteen KMP on vaatimaton ja syö käytännössä kaikkea, mitä niille tarjotaan. Leviäkin ne joskus nyppivät (ainakin nälkäisinä) mutteivät missään nimessä ole varsinaisia levänsyöjiä eivätkä auta minkäänlaisiin leväongelmiin.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Hammaskarpit”