Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Synnyttävät ja kutevat hammaskarpit. Miljoonakalat, mollit, platyt, killikalat jne.

Valvoja: Moderaattorit

Vastaa Viestiin
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 70
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Aura

Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja Sania »

Vyövaanijasta (Epiplatys annulatus) löytyy hyvin vähän keskustelua. Miten vyövaanijoille (5-10 kpl?) sopisi 60 l tummavetinen lajiakvaario, jossa ei ole suodatinta eikä lämmitintä? Ainoastaan valaisin, kasveja olisi tarkoitus kasvatella sen verran kuin ilman hiilarilisää pystyy, vaatimattomampia lajeja. Asunnon lämpötila vuodenajasta riippuen 22-26 astetta + valaisimen tuottama lämpö. Ohut hiekkapohja, kantoja, lehtiä ja kariketta.

Vyövaanijalle annetaan usessakin lähteessä vaatimuksiksi:
pH 4-7
°dH <10
20-26 °C
Noiden tietojen perusteella siis sopisi.

Entä suodatittomuus ja veden happipitoisuus? Kuulemma luonnossa elää hitaasti virtaavissa puroissa ja soissa. Vaihtoehto vyövaanijalle olisi korurihmakala, mutta sitten tarvittaisi lämmitin. Tai no, jossain lähteissä sanotaan, että korurihma kestäisi 22 asteen lämpöäkin, mutta ei ole kiva pitää eläintä ihan rajoilla.

Osaako joku sanoa, minkä ikäisiksi vyövaanijat elää? Killeistä yleisesti olen lukenut, että elävät muutaman vuoden.

Kuinka helposti lisääntyvät? Kannattaisiko ottaa vain vaikkapa 6 kpl, jos ne siitä sitten lisääntyvät? Haluan nimenomaan alikansoituksen tuohon altaaseen. Esim. tästä saa sellaisen kuvan, että lisääntyisivät väkisin hups vaan: viewtopic.php?f=39&t=223741
65 l multa-akvaario
buttnekkid
Member
Member
Viestit: 292
Liittynyt: 21:50, 24.02.2014
Akvaarioseurat: JAS
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Saarijärvi

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja buttnekkid »

On muuten hieno kala!
Laitat pintakasveja niin ei tarvitse huolehtia hiilarin riittävyydestä?
240 L Etelä-Amerikkaa
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 70
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Aura

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja Sania »

Aion ehdottomasti laittaa pintakasveja. Niillä saa todennäköisesti näistä kaloista kaiken värityksen irti. Muitakin kasveja toki tulee. Olen ennenkin kasvatellut tuossa akvaariossa peruskasveja ihan hyvällä menestyksellä ilman hiilarilisää. Kevyt kalasto + hiilarilisä tuskin on hyvä idea, jos ei halua lisätä typpeä ja fosforia purkista. Tai no, se riippuu kai valaistuksestakin. Joka tapauksessa CO2:a enemmän huolettaa hapen riittävyys öisin. Vyövaanijoilla ei vissiin ole samanlaista mahdollisuutta ottaa happea pinnasta kuin labyrinttikaloilla. :|

Allas on siis vielä suunnitteluvaiheessa, mutta ajattelin kerätä mieluummin nyt ne mahdolliset "Eeei, älä tee sitä!" -huudot kuin sitten, kun ne kalat on jo purkissa.
65 l multa-akvaario
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Eikös se vaanija ole pintakala - luulisi hapen riittävän pintakerroksessa, jos kaloja on vähänlaisesti. Enemmän minua mietityttäisi kasvien kasvu, jos ei lannoita niitä lainkaan. Minulla ei vielä koskaan ole ollut akvaariota pitempää aikaa ilman suodatinta, mutta mitä asiasta olen lukenut, niin kaloja pitää olla vähän ja kasvien kasvun optimaalinen, jotta kalat viihtyvät, jos ei ole veden kiertoa ja suodatinta. Jos kaloja on vähän, ne (ehkä) tuottavat liian vähän ravinteita kasveille, että ne kasvaisivat kunnolla. Jos kaloja taas on enemmän, on vaarana (ehkä) nitriittitasojen nousu liian ylös ja happitasojen painuminen liian alas. Ajatuksia tähän muilta?

Jürgen Schmidtin rihmakalakirjan "Guramis und Fadenfische" mukaan Trichopsis-lajien lämpötilavaatimus on 20-25. Ne elävät kaikenlaisissa vesistöissä (lammikot, purot, joet, suot, riisipellot). Riisipelloilla lämpö voi nousta todella ylös. Kuuntelin vähän aikaa sitten esitelmän Kambodzasta, missä esitelmöijä oli löytänyt näitä (muistaakseni myös pumilaa) pienistä lätäköistä, missä lämmöt oli noin 30 astetta. Mitä olen lukenut matkakertomuksia, niin monet tuollaiset kalat, jotka elävät kaikenlaisissa lätäköissä, tuntuvat olevan sopeutuneita hyvin vaihteleviin lämpöihin. Lisäksi en ihan ymmärrä väittämää, että jos kalalle suositellaan tiettyä lämpötilahaarukkaa, pitäisi akvaariossa pitää lämpöjä juuri puolivälissä. Eikö se haarukka tarkoita sitä, että sillä välillä laji voi hyvin. Päinvastoin tilanteessa, että on huolissaan hapen riittävyydestä, voi olla parempikin pitää lämpöjä alarajoilla, koska viileämmässä vedessä on enemmän happea. Lisäksi korurihmakalan levinnäisyyden pohjoispäässä (Thaimaassa) luonnonlämpötilatkin vaihtelevat vuodenajoittain. Esim. Bangkok - ilman keskilämpötila joulukuussa 25,6, huhtikuussa 30,2 astetta. Vuodenajan vaihteluita voi jäljitellä muutenkin akvaariossa: vedenvaihtojen määrää, ruokintaa jne.

Mutta tuosta vaanijasta en tiedä juurikaan.
buttnekkid
Member
Member
Viestit: 292
Liittynyt: 21:50, 24.02.2014
Akvaarioseurat: JAS
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Saarijärvi

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja buttnekkid »

Pintakasvien väristähän on hyvä seurata ainakin nitraatin riittävyyttä.
240 L Etelä-Amerikkaa
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Deficiency symptoms in aquatic plants
https://www.aquasabi.com/aquascaping-wi ... tic-plants
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 70
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Aura

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja Sania »

Kiitos näistä tiedoista ja pohdiskeluista. Tällaista apua nyt kaipasinkin. Täytyy vielä tässä opiskella suodattamattoman altaan toimintaa.

Tosiaan kasvien kannalta tässä altaassa rajoittavana tekijänä tulee olemaan hiilidioksidin määrä, sillä joka tapauksessa en aio hiilarisysteemiä hankkia. Valo ja muut raviteet täytyy säätää sen mukaan. Riittääkö tällainen systeemi sitten takaamaan riittävän optimaalisen kasvien kasvun suodattamattomaan altaaseen? Eli sanotaanko näin, että aion lannoittaa tarpeen mukaan (tarvittaessa niin makroilla kuin mikroilla). Sanoin ehkä vähän epäselvästi. Ei ole tarkoitus perustaa varta vasten vain kalojen tuottamilla raviteilla pärjäävää akvaa, mutta ajatuksella että ainakin typpi ja fosfori voisivat tulla pelkästäänkin kalojen kautta, jos mahdollista. Kalojen lisäksihän runsas kierteispopulaatio voisi (tarvittaessa ja olosuhteiden sen salliessa) olla paikallaan, talkkareiksi pohjaan ja lisäämään ravinnekuormitusta.

Onko tällaisessa akvaariossa paljon suurempi riski tuohon nitriitin nousuun senkin jälkeen, kun akvaario on jo kypsä ja ollut käynnissä pitkän aikaa? 8O Ajattelin, että tässä tapauksessa olisi paras aloittaa siitä, että saa kasvit hyvään kasvuun ja akvaarion toimimaan useamman kuukauden ajan ennen kaloja. Kasvattaisi kuormitusta pikkuhiljaa ensin kierteisten avulla tms. Olen edelleen vähän skeptinen noiden nopeiden ja bakteerivalmisteiden avulla tapahtuvien kypsytysten suhteen. Kyseiset bakut ovat varmasti tehokkaita juuri siihen tarkoitukseen, johon ne myydään, mutta luulisi, että monia vuosia vanhassa akvaariossa se kestävin tasapaino syntyy lukuisien erilaisten bakteerien yhteistoiminnasta, monipuolisesta ja kestävästä bakteerikannasta. Mahdollisimman monipuolisen bakteeriston nyt varmaan saa tästä perinteisestä multaympistä tmv. ja bakteerivalmisteet ovat vain tukikäsittely, jolla estetään kaloille kaikkein myrkyllisimpien yhdisteiden kertyminen veteen varmemmin. Esim. valmisteita voisi käyttää varmuuden vuoksi kalojen kotiuttamisen yhteydessä.

Tuli tässä mieleeni, että miten pintakasvit ja esim. pinnan yläpuolelle lehtensä kasvattavat kasvit vaikuttavat akvan happipitoisuuteen. Luulisihan, että ne eivät siirrä happea sinne veteen vaan ilmaan. Voiko siis ajatella, että pintakasvit eivät ole paras vaihtoehto akvaarioon, jossa ei ole muunlaista "hapetusta"? Noihin kasvien ravinnepuutoksien merkkeihin on tullut vähän tutustuttua jo huonekasviharrastuksenkin parissa. Olen niitä ihmisiä, jotka jaksaa päivästä toiseen tuijottaa, miten ne kasvit kasvaa ja voiko ne varmasti hyvin. :D

Noista rihmakalojen lämpötiloista tiedän vain sen, mitä olen eri lähteistä lukenut. Ja usein korurihmalle suositellaan 25-28 astetta. Tästäkin toki voisin ottaa vähän lisää selvää.

Tämä pohdinta nyt ehkä sopisi paremmin tuonne Kasvit ja sisustus -puolelle, mutta halusin mielipiteitä myös vyövaanijan soveltuvuudesta akvaan.
65 l multa-akvaario
buttnekkid
Member
Member
Viestit: 292
Liittynyt: 21:50, 24.02.2014
Akvaarioseurat: JAS
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Saarijärvi

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja buttnekkid »

Sania kirjoitti:Tuli tässä mieleeni, että miten pintakasvit ja esim. pinnan yläpuolelle lehtensä kasvattavat kasvit vaikuttavat akvan happipitoisuuteen. Luulisihan, että ne eivät siirrä happea sinne veteen vaan ilmaan. Voiko siis ajatella, että pintakasvit eivät ole paras vaihtoehto akvaarioon, jossa ei ole muunlaista "hapetusta"?
Voisi kuvitella että pintakasvien juuret ja lehtien alapinnat on samaa matskua kuin pinnan yläpuolisetkin osat ja ihan samalla lailla vapauttaa happea yhteyttämisen tiimoilta?

https://aijaa.com/hY35CA

Eihän tuolla olisi kalan kalaa hengissä jos näin ei olisi. :D

Toki hyvä on olla myös jonkinlainen himmeli liikuttamassa vettä.

Kerran oli karanteeniallas mulla käytössä jossa oli vain silloin tällöin ilmastinkivi nurkassa pöhisemässä. Salviniaa oli pintakasvina ja hienosti ahvenet pärjäsivät ja ehtivät jopa lisääntyä ennen karanteenin loppua!
240 L Etelä-Amerikkaa
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Kyllä minä luulen, että nitriitin nousu on todellinen vaara. Normaalisti suodattimen tärkein tehtävä on olla kasvualusta typpibakteereille, jotka sitten hapettavat ammoniumin nitriitin kautta nitraatiksi. Suodatinaine tarjoaa paljon pinta-alaa, jonka läpi kulkee koko ajan hapekasta vettä. Akvaariossa, missä ei ole suodatinta eikä ilmastusta, on myös näitä bakteereja kaikilla pinnoilla, mutta sitä pinta-alaa on nyt paljon vähemmän, ja vesi seisoo paikallaan ja happipitoisuus on myös alempi. Siksi akvaarioon saa tunkea paljon vähemmän kuormitusta eli ruokaa eli ruokittavia eläimiä saa olla paljon vähemmän. Voi olla, että veden kierto on jopa tärkeämpi kuin suodatus, kuten buttnekkidin kokemus osoittaisi. Bakteerivalmisteet nopeuttavat kypsymistä, sen voin sanoa omastakin kokemuksesta. Bakteereja on ja tarvitaan akvaariossa toki monenlaisia, mutta kaksi tyyppiä ovat ne kriittisimmät (Nitrosomonas ja Nitrobacter), jotka hapettavat ammonium->nitriitti->nitraatti. Voimakas kasvien kasvu voi auttaa tässä vähän, koska kasvit voivat ottaa typpeä ammoniumin muodossa.

Maakasvit ja sellaiset pintakasvit, joilla on pinnan yläpuolelle nousevia lehtiä, hengittävät ilmarakojen kautta (enkuksi stomata). Uposkasvit hengittävät suoraan pintasolukon läpi. Ilmarakoja on siis vain ilmassa olevissa lehdissä, ja niiden kautta hengittäminen on paljon tehokkaampaa. Todennäköisesti happi karkaa siten suurimmaksi osaksi ilmaan pintakasvien lehtien ilmarakojen kautta. Pinnan alaiset osat todennäköisesti myös tuottavat happea veteen, mutta saattaa olla, että pintakasvien tehokkaasta ilman hiilidioksidin käytöstä hyöty menee hukkaan hapentuottomielessä (mutta tämä ei ole tietoa). Ravinteita ne kyllä imevät vedestä tehokkaasti.

Jos näyttää siltä, että happea ei ole tarpeeksi, sitä voi lisätä myös oksidaattorilla (https://www.oxydator.de/). Siihen laitetaan nestettä parin-kolmen viikon välein, ja sitten siitä liukenee itsekseen happea; virtaa ei tarvita. Tosin en tiedä, vaikuttaako veden seisominen sen tehoon. Happipitoisuuden mittaukseen on tippatestejä, mutta ainakin JBL:n testi on vaikea lukea ja käyttää (toisin kuin muut JBL:n testit).

Ennustan, että nimenomaan typpi ja fosfori tulevat loppumaan, jos kaloja on vähän ja kasveja paljon. Kierteisten lisääminen lisää ravinnemäärää, jos niitä syöttää. Jos niitä ei varta vasten syötä, ne syövät leväkasvustoja ja muuta ja ehkä myös hiukan lisäävät vapaiden ravinteiden määrää, vaikkei akvaarion kokonaisravinnetaso lisäännykään. Ravinteiden lisäys tällä tavoin voi kuitenkin olla vaarallista, koska silloin lisäät automaattisesti myös nitriitin määrää.

Joten kasvien kasvu ei varmastikaan tule olemaan optimaalinen ainakaan ilman lannoitusta. Riittääkö ei-optimaalinen kasvien kasvu pitämään veden kunnossa vähäiselle määrälle kaloja... en tiedä. Kokeile! Seuraa vesiarvoja ja kalojen ja kasvien vointia. Jos näyttää siltä, että joku menee pieleen (kalat haukkovat pinnassa ilmaa tai vesiarvot huononevat), voit välittömästi puuttua asiaan ja vaikka lisätä lannoitusta tai hätätapauksessa tehdä ison vedenvaihdon ja esim laittaa ilmastimen.

Olis kiva, jos raportoisit tästä projektistasi. Minua kiinnostaa ainakin, koska olen suunnitellut tällaista akvaariota rihma- ja taistelukaloille.

Lämpötilasuositukset eri lähteissä vaihtelevat tosiaan käsittämättömän paljon. Katsoinpa muutamasta kirjasta korurihmakalalle:
1. 23-27
2. 25-28
3. 20-25
4. 27-28
Joten monet lähteet näköjään tosiaan suosittelevat varsin lämmintä vettä.
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 70
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Aura

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja Sania »

Niin minä arvelinkin, että pintakasvien vapaa hiilidioksidin saanti menee veden happipitoisuuden kannalta hukkaan, vaikka tuottavatkin hieman happea veteen. Se että kuluttavat ravinteita on kyllä huomattu, ei ole ollut muistaakseni ollenkaan viherlevää pintakasvien (pistia) hankinnan jälkeen. Punaista tupsulevää nyt tuntuu olevan aina hiukan.

Näissä pienissä purkeissahan suodatin on yleensä pieni sisäsuodatin, jonka sanotaan olevan aika heikko bakteerialusta suhteellisen kovan virtauksen vuoksi. Eli jos kyse ei ole ulkosuodattimesta tai jostain muusta tehokkaasta biologisesta suodattimesta, luulisi että riittävä vedenkierto on tosiaan se ratkaisevampi tekijä, kuten on todettu. Jos oikein ymmärsin, tässä tapauksessa nitriittiongelma on ilmeisesti yhteydessä nimenomaan bakteerien hapensaantiin.

Eli siis suht tasapainoinen kasvilannoitus tulee ehkä tarpeelliseksi kevyen kalaston vuoksi. Täytyy kokeilla. Kaapissa on myös suodatin varalla eli veteen saa tarvittaessa liikettä nopealla aikataululla.

Luulen, että saan altaan täytettyä vasta joskus kesällä. Yritän saada Echinodorukset totutettua maalle, ja siihen tarvitsen vielä tätä akvaariota. Jos kr70 olet minua nopeampi, kuulisin mielelläni itsekin kokemuksia.
65 l multa-akvaario
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Akvaariossa ilman suodatinta on suurempi nitriittivaara, koska suodattimessa on paljon tartuntapintaa bakteereille, ne saavat paremmin happea ja vesi kiertää koko ajan bakteerikasvustojen ohi. Veden kiertoa saa muuten vähän aikaan jo sillä, että laittaa lämmittimen pohjan lähelle vaakatasoon. Lämmin vesi nousee ylös ja kierrättää vähän vettä.

Ennen syksyä en missää tapauksessa saa uutta isoa akvaariota pystyyn, joten sä ehdit ensin.
Anniquu_
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1330
Liittynyt: 16:07, 28.03.2009
Akvaarioseurat: TAS
Paikkakunta: Kangasala

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja Anniquu_ »

Tunnustan heti, että en lukenut koko ketjua, mutta hyökkään kommentoimaan... Jos allasta on vielä mahdollisuus muokata, niin ns Walstad low tech eli "maa-akvaario" voisi olla tuossa yksi tapa saada homma toimimaan. Täällä hakuun Walstad, niin pitäisi löytyä pitkähkö ketju maa-akvaarion perustamisesta ja ylläpidosta. :)
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Tässä ainakin yksi ketju maa-akvaariosta:
viewtopic.php?f=25&t=188225
Viimeisenä mun oma kommentti asiaan.
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 70
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Aura

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja Sania »

Olen juu lukenut tuosta Walstadin tavasta ja kommentoinutkin kyseiseen ketjuun. Tarkoitus olisi lukea hänen kirjansa läpi. Työt haittaa kuitenkin harrastuksia. Tällä hetkellä päivät menee melkeinpä kokonaan tekstien lukemiseen, niin ei tee mieli lukea enempää enää vapaa-ajalla. Niska ja hartiat kuolee. Kun saan jossain vaiheessa tutustuttua aiheeseen, saa nähdä, millaiseen systeemiin päädyn ja vakuuttaako Walstad-metodi.
65 l multa-akvaario
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 70
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Aura

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja Sania »

Nyt sain luettua Walstad-kirjan ja totesin, että ei onnistu tämän akvaarion perustaminen Walstad-akvaariona. Kasvilajeiksi tulee todennäköisesti intianvesitähdikki, hentorotala, pistia ja vallisneria. Mahdollisesti vedensuosikki voi tulla mukaan. Katsotaan kuinka esim. vallisneria ja pistia tykkää olostansa pehmeässä ja happamassa vedessä. Mutta joka tapauksessa nuo kasvit ei oikein sovellu Walstad-akvaarioon. Ainakin noita köynnöstäviä täytyy kiskoa aina irti pohjasta karsinnan yhteydessä ja istutella latvoja uudestaan, joten siinä olisi mullat ja sorat sitten ihan sekaisin ennen pitkää. Myöskään pehmeä ja reippaasti hapan vesi ei ilmeisesti ole välttämättä toimiva Walstad-akvaariossa.

Eli lähden liikkeelle ihan perinteisesti tavallisella Bilteman hiekalla, kukkamullalla, turpeella, kannoilla, kalanruoalla ja isolla puskalla kasveja. Ja vettä tietysti. Katsotaan millainen soppa siitä tulee.
65 l multa-akvaario
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Meinaat edelleen ilman suodatinta ja ilmastusta ja vyövaanijalla? Laita raporttia sitten, miten se toimii!
buttnekkid
Member
Member
Viestit: 292
Liittynyt: 21:50, 24.02.2014
Akvaarioseurat: JAS
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Saarijärvi

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja buttnekkid »

Hei,

Ja kuvia tietysti pitää myös laittaa!

Meillä ainakin Vallisneriakin menestyi hyvin pehmeässä humuspitoisessa vedessä.
Pistia alkaa vasta kunnolla viihtyä kun juuret kasvaa tarpeeksi pitkiksi. Näin ainakin meillä.
240 L Etelä-Amerikkaa
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
Sania
Junior Member
Junior Member
Viestit: 70
Liittynyt: 19:43, 05.11.2013
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Aura

Re: Vyövaanija tekniikattomaan altaaseen

Viesti Kirjoittaja Sania »

No nyt en tiedä, laitanko sittenkin Walstad-akvaarion pelkällä mullalla ilman sorakerrosta. Sitten ei sekoittumisongelmaa olisi. Tällöin täytyy myös katsoa, mikä pH ja kovuus tulee toimimaan. Walstad-akvaarioita on vissiin myös pehmeä- ja hapanvetisinä, mutta niiden toimiminen ei ole niin varmaa. Kai.

Muoks. Mietiskelin tätä asiaa tuolla maa-akvaarioketjussakin.

Muoks. 2. Aloitin tästä uuden aiheen päiväkirjamaiseen tapaan -> viewtopic.php?f=105&t=244521
65 l multa-akvaario
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Hammaskarpit”