murtovesiakvan alkuihmettelyä.

[jacko1]

Moi kaikki,

ensimmäinen viesti foorumille!

Olen rakentanut ja kypsytellyt itämeriakvaariota tässä pari kk ajan. Akvaario on 180 litrainen, jossa oma sisäsuodatin ja ulkosuodatin. Lisäksi mulla on jäähdytin käytössä. Vesi tehty kraanavedestä akvaariosuolalla ja ehkä 30 litraa haettu merestä. Hiekka on karkeaa soraa merenrannalta. Valoina on nyt ollut vain pari sisustuslediä, onnistuin rikkomaan alkup. loisteputken ja korvaava saapui rikkonaisena. Kolmatta odotellessa.

lämpötila 18
ph 7,5
nitraatti 10 mg/l
nitriitit ja ammonium putosivat nollaan jokin aika sitten.

Asukkaina isompien kivien mukana tulleet merirokot, murtovesipolyypit, leväkotilot, katkoja, sirokatkarapu, putkisirvikäs, pieniä matomaisia lajeja ja nyt pääosin akvaariosta hävinneet (nyt kämpässä lentelevät) surviaissääsket. Myös jotain eläinplanktoneita siellä nykii menemään. Suolilevä, ahdinparta ja pilayella rihmalevä kuolivat (ahdinparta vetäytyi lyhyeksi nukaksi) oletettavasti johtuen valon puutteesta.

Nyt pinnassa on ohutta kalvoa. Katsoin mikroskoopilla ja kasviplanktonia siellä on hemmetisti. Pieniä lajeja, ehkä pinnassa oleva kalvo on niiden tekosia. Jotkin lajit sisältävät öljyjä, joiden avulla säätelevät nostettaan. Ehkä hajonneista plankkarisoluista irtoaa öljy veden pintaan, kun kovasta yrityksestä huolimatta eivät pääse riittävän hyviin valo-olosuhteisiin ja kuolevat (elikä ne kiinalaiset sisustusledit ei riitä plankkareille edes pinnassa).

Nyt olisi intoa saada valaisu kuntoon ja vähän lisätä kuormaa. Pari pikkukalaa, joku rakkoleväpuska jne. Mitkä ovat asiantuntijoiden veikkaukset? Onko tuo kalvo planktonin aikaansaannosta ja levät räjähtää kun laitan valot päälle? Entä jos ja kun se levähelvetti pääsee valloilleen, mites mä sitten tomin? Pitäisikö tässä nyt tehdä isoja vedenvaihtoja, laittaa sitten vasta valot päälle ja odottaa mitä tapahtuu. Ja sen jälkeen vasta lyödä akvaarioon lisää asukkaita?

Kiitokset etukäteen, hieno palsta tämä!

-J

[Ojanpohja]

Oi vitsit. Mulla oli muinoin samanlainen, 180 litrainen itämeriakvaario. Mitä kaloja sinne on tulossa?

Pintakalvon saa usein lähtemään yksinkertaisesti sillä, että lisää pintavedenkiertoa. Suodattimen ulostulon liike rikkoo kalvon ja se siitä.

[Fisutar10]

Hienoa, mitäs akvalle kuuluu?

[jacko1]

Okei, mä säädän suodattimen ulosputkea.
Ei tietoa mitä kaloja sinne laittais, riippuu mitä saan kiinni. Mutuja, tokkoja, kolmipiikkejä ehkä. Neulat olis kova sana, en vaan tiedä mitä noille pienille planktoninsyöjille syöttäis. Eläisiköhän artemiat murtovedessä? ei kai.

-J

[Fisutar10]

Okei, mä säädän suodattimen ulosputkea.
Ei tietoa mitä kaloja sinne laittais, riippuu mitä saan kiinni. Mutuja, tokkoja, kolmipiikkejä ehkä. Neulat olis kova sana, en vaan tiedä mitä noille pienille planktoninsyöjille syöttäis. Eläisiköhän artemiat murtovedessä? ei kai.

-J

Tuo on kyllä mielenkiintoinen:). Kotkassa on Itämeriakvoja. Sieltä ehkä saisi hyviä vinkkejä. Mukava paikka vierailla. Tuosta Itämeri-akvasta olisi kyllä opetuskäyttöön. Mutuja meillä koulussa oli "Itämeriakvassa". Oli kyllä ihan makeaa vettä ja käsittääkseni mutut pyydystetty Vantaa-joesta ja taipunevat hiven eri suolapitoisuuksiin.

Tietoni loppuu nopeasti, mutta tuosta kyllä oppisi paljon...

[Ojanpohja]

Mulla oli silloin aikoinaan hietatokkoja, todella hienoja kaloja ja helppo pyydystää, sekä kolmi- ja kymmenpiikkejä. Lisäksi salakoita/silakoita, jotka elivät makeassa vedessä pitkän aikaa vielä sen jälkeenkin.

[Kalakaverit]

Eläisiköhän artemiat murtovedessä? ei kai.

Oman tiedon mukaan pärjää ja lämpötilankin kesto on aikas laaja.

[jacko1]

Okei, thanks. Sitten niitä vois syöttää neuloille ja muille pikkufisuille.
Pintavesi meressä alkaa lähestyä mun akvaarion nykyistä lämpötilaa. Kunhan loisteputki saapuu, teen vedenvaihdon, ootan pari pv ja käyn hakemassa asukkaita.


-J

[Kalakaverit]

Akvaarioliikkeistä löytyy myös tarjonnasta useita pakasteita, joita nuo neulakalat syövän myös. Ainakin meripuolen neuloille on maistunu.. mysis, artemia, red plankton ja fish- / lombster eggs.
Tuollaista pakasteruokaa saa vaan laittaa altaaseen aika paljon neuloille (kuten ruokaa yleensäkin, oli se elävää tai pakastettua) että vesiarvoissa olisi kiinnipitämistä.

[hx]

Akvaarioliikkeistä löytyy myös tarjonnasta useita pakasteita, joita nuo neulakalat syövän myös. Ainakin meripuolen neuloille on maistunu.. mysis, artemia, red plankton ja fish- / lombster eggs.
Tuollaista pakasteruokaa saa vaan laittaa altaaseen aika paljon neuloille (kuten ruokaa yleensäkin, oli se elävää tai pakastettua) että vesiarvoissa olisi kiinnipitämistä.

No näinpä. Mulla on ollut noista kotimaisista sekä särmä- että siloneulaa kokeiltavana.

Juuri tuon ruokinta/ruokailumeiningin vuoksi olen aika vakuuttunut, että paras tapa hoivata heitä olis hiukan suuremman järjestelmän refuhenkisessä asiassa. Siihen saisi värkättyä riittävän hitaan virtauksen, mutta samalla suuremman suodatuskapasiteetin ja näin ollen mukavasti "ylimääräistä"ruokaa neuloille tarjolle.
Uimatilaa sinänsä en katsoisi noiden tarvitsevan.

[bluefish1]

Todella mielenkiintoinen projekti! Onko eliöstöön tullut lisäystä?

[jacko1]

Hyvä pointteja, taidan jättää neulat mereen. En ole hakenut vielä lisää asukkaita. Pistän sitten päivityksiä miten etenee!

-J

[jacko1]

Nyt laatikossa on ollut siihen kuuluvat loisteputket muutaman päivän ajan. 12/12 rytmillä. Ahdinparta on aloittanut kasvunsa, se meni sellaiseksi ihan vajaa milliseksi nukaksi aika nopeasti kun olin hakenut ne merestä. Siis silloin kun akva oli vähällä valolla, parin kiinalaisen sisustusledin varassa. Noi matalan veden levät luultavasti vaativatkin aika paljon valoa, kun ajattelee mitkä tehot auringosta kesäaikaan niihin luonnossa osuu.

Kivillä on nyt uutena myös tummanruskeaa tavaraa. Varmaan jotain innokasta piilevää. Lisäksi yksi tummanruskea tupsu näkyy olevan tulossa. Ei hajua mikä se on, villi veikkaus on pilayella littoralis mutta sen näkee sitten kunhan kasvaa. Ravut voi hyvin ja vaihtavat kuoria, muutenkin eläimet aika ok, paitsi merirokot jotka luultavasti ravinnon puutteessa aika heikossa kunnossa. Polyyppi kasvaa kovaa vauhtia sekin ja kotilot lisääntyy.

Haen jonkun rakkoleväpuskan ja jotain muuta mitä käsiini saan, sekä parit fisut tässä kunhan kerkeän. Vähän pitää kiirettä, mutta tarkoitus olisi nyt aika pian saada lisää porukkaa kehiin.

-J

[Fisutar10]

Nyt laatikossa on ollut siihen kuuluvat loisteputket muutaman päivän ajan. 12/12 rytmillä. Ahdinparta on aloittanut kasvunsa, se meni sellaiseksi ihan vajaa milliseksi nukaksi aika nopeasti kun olin hakenut ne merestä. Siis silloin kun akva oli vähällä valolla, parin kiinalaisen sisustusledin varassa. Noi matalan veden levät luultavasti vaativatkin aika paljon valoa, kun ajattelee mitkä tehot auringosta kesäaikaan niihin luonnossa osuu.

Kivillä on nyt uutena myös tummanruskeaa tavaraa. Varmaan jotain innokasta piilevää. Lisäksi yksi tummanruskea tupsu näkyy olevan tulossa. Ei hajua mikä se on, villi veikkaus on pilayella littoralis mutta sen näkee sitten kunhan kasvaa. Ravut voi hyvin ja vaihtavat kuoria, muutenkin eläimet aika ok, paitsi merirokot jotka luultavasti ravinnon puutteessa aika heikossa kunnossa. Polyyppi kasvaa kovaa vauhtia sekin ja kotilot lisääntyy.

Haen jonkun rakkoleväpuskan ja jotain muuta mitä käsiini saan, sekä parit fisut tässä kunhan kerkeän. Vähän pitää kiirettä, mutta tarkoitus olisi nyt aika pian saada lisää porukkaa kehiin.

-J

Sitten fotoa pukkaamaan:). Mielenkiintoista kun levää yrittää tositarkoituksella kasvattaa, se ei kasva helposti. Taas kun ei halua, sitä on vaikka muille jakaa:). Levät lienevät myös tarkkoja valon aallonpituudesta - punalevä yhteyttänee esim. vihreää allonpituutta hyvin, kun taas viherlevä punaista jne...Pistä akva ikkunan alle .

Ihan mielenkiintoinen projekti, vaikka en paljon mitään ymmärrä. Hyvää opetusta Itämerestä:).

[jacko1]

Ruskea piilevä leviää nopeasti. Pitäiskö tässä tehdä jotakin? Piileviä ne on, katsoin skoopilla. Siellä ei nyt oikeastaan ole ketään kilpailemassa ravinteista, kun ne ahdinparratkin on vielä niin pieniä. Googlailin aihetta, mutten oikein löytänyt yksiselitteistä vastausta. Jossain sanottiin, että normaali merivesiakvaaroiden vaihe, joka menee itsestään pois kun silikaatti kuluu loppuun. Onko tuossa perää? Täältäkin foorumilta löytyi keskustelu, mutta ratkaisua ei. Any ideas? Tämä on siis mun eka akvaarioni, enkä niistä oikein mitään tiedä. Vesikemia ja bilsa luonnonvesiä koskien on hallinnassa hieman paremmin.

-J

[Kalakaverit]

Anna olla vaan, kyllä se ohi menee yleensä tuo vaihe.
Toki voit sitä edesauttaa laittamatta kemiallista suodatinmassaa, fosfaatinpoistajaa, sinne. Joko virtaavaan paikkaan pussukassa tai suodattimen sisään. Nuo poistavat yleensä fosfaattia ja silikaatteja altaasta.

[Rapide1]

Seralla on muistaakseni erillinen silikaatin poistaja...
Käytin sitä 120l altaassani aikoinaan, ja piileviä ei tullut. Cyanoa kyllä, mutta ei piileviä.

Asiasta toiseen... Mustatokko (Gobius niger), aiotko hankkia?
Itselläni oli muinoin, aivan loistokas kala! Harkinnassa on ollut jopa tuonne isoon altaaseen, sillä lajihan elää ihan Afrikan rannikolla asti. Tosin söi Kymmenpiikit...
Jos vain jostain saat käsiisi pienen Villasaksiravun (Eriocheir sinensis) niin siinä toinen suositeltava laji. Omani pomppasi tosin altaasta pois...
Vaskikala, Teisti, Kivinilkka - kaikki hyviä ja mielenkiintoisia, samoin Särmäneula! Siloneulaa en saanut selviytymään... Rasvakala on ehkä ultimaattisin, mutta veden lämpeneminen ongelma. Itselläni oli kaksi UPEAA urosta, mutta menetin ne kesän tultua.

[jacko1]

Jep, kiitti kommenteista. Odotellaan nyt vielä mitä siel tapahtuu.

Mä en ole päättänyt mitä fisuja sinne laitan. Ehkä jotain, mitä saa helposti kiinni. Oliko sun villasaksirapu luonnosta? Mistä löytyi?

-J

[Rapide1]

Joo kaikki oli luonnosta suoraan. Villasaksi pyydystettiin jostakin Nauvon itäpuolelta, en muista enään tarkalleen. Rasvakalat oli Saaristomeren kansallispuiston rajalta, Hummelholmin ja Berghamnin väliseltä alueelta. Siellä on PALJON niitä! Tokot nyt saa vaikka Skattalta tai Ruoholahden kanavasta, niitä on siellä älyttömästi.
Vaskikalaa esiintyy ihan kivasti ainakin Paraisilla Hessundin salmessa, ja Kivinilkat saa kans mistä vaan.
Teistin sain Brändöstä samalla kun yritin metsästää Seitsenruototokkoa. Tokkoa en koskaan saanut, ja siksi oli tyydyttävä Mustatokkoon.
Härkäsimppu oli myös, ja niitä saa ihan hyvin mistä vaan. Samoten pienempiä simppuja...
Mitäs muita... Mutu, Törö, piikkikalat, neulat... Imukalaa en koskaan saanut, mutta Piikkimonneja oli jossain välissä!

[jacko1]

Jees, mulla on huonosti mahdollisuuksia nyt lähteä Helsingin ulkopuolelle hakemaan, mutta katsotaan mitä löytyy.
Miten muuten pyydystit nuo kalat ja kravut? Ajattelin hakea sukeltamalla, kun ei ole mitään hyvää pyydystä pikkukaloille nyt saatavilla.

-J

[Rapide1]

Kaislikosta haavimalla saa neuloja, Rasvakalat verkoilla, Vaskikala sukeltamalla, piikkikalat ihan vaan kiiniottamalla mistä milloinkin. Aika kivasti saa silleen, että yöllä lampun kanssa haavii. Ihan ongella saa Mustatokkoja ja Mustatäplätokkoja

[tpraut]

Itse myös perustin murtovesiakvan jokunen aika sitten. Homma starttasi prodibiolla ja nitriittiä ei ole muodostunut. Allekirjoituksen linkissä lisää...

[jacko1]

Asiallinen meininki, hieno rakkoleväpuskakin!
Mulla tilanne on nyt seuraava:
Kuten täällä veikattiinkin, se piilevävaihe häipyi itsekseen. Ahdinparta kasvaa kovaa vauhtia ja ihmettelin jo, että mites se nyt noin leviää kunnes duunissa jouduin lajista vähän lukemaan. No sehän juurikin aloittaa tuon lisääntymisensä kun veden lämpötila saavuttaa n. 18 c rajan ja mullahan on just se 18 astetta tuossa purkissa. Täytyy nyt vähän katsella miten se leviää. Laseissa näkyy myös pieniä tupsuja. Ne lähtevät tosi huonosti tuolla skraballa mikä minulla on (sellainen pehmeähkö muovisieni raaputin). Mikäs olisi järeämpi keino tuon lasiin kiinnityneen tavaran poistamiseksi? Joku kunnon terä?

Kaloja taikka muita leviä en ole edelleenkään kerennyt hakemaan.

-J

[tpraut]

Handyllä lähtee. Saa akvaariokaupoista.



Täältä saat hakea leväkatkoja ja P. Elegansseja mikäli täälläpäin asustelet.

[jacko1]

Jes, tuollainen mulla on itseasiassa jossain jemmassa rempan jäljiltä. Jäi käyttämättä kun ikkunapuiden maalarilla oli vähän liian vakaa käsi. Tuleepa käytöön!

P.elegansia mulla on 2 yksilöä nyt jo akvaariossa. Niitä saa tuosta läheltä, eli kymmenjalkaisia en tartte. Haluaisin koittaa fucusta ja myös punaleviä; ceramium tenuicorne kasvaa luonnossa myös matalassa, aika keltaisena tosin. Voisi niitä syvempienkin vesien punaisia yrittää, kun ovat niin nättejä.

Sorry, tyhmä kysymys mutta tää on tosiaan ensimmäinen akvaario. Sulla luki tuolla linkissä, että meinaat hommata skimmerin hydrokolin avustuksella. Voisin tietysti googlata näistä tietoa, tai etsiä foorumilta, mutta näin ehkä vois saada täsmävastaksen: skimmeri ilmeisesti poistaa pinnasta biomoskaa, eikö? Voitko pikaisesti kertoa, miten nuo pelaavat ja miksi niitä käytetään. Olisiko aiheellista hommata tähän meikäläisenkin purnukkaan?

Thanks,
J