Haaveilen akvaariosta = kysymyksiä pää täynnä

[Sisso]

Jep, kyllähän sitä kaikenlaista voi sattua eikä kaikki ole ehkä yhtä tiukkapipoja kuin minä mitä tulee akvojen ja kalojen kohteluun lasten taholta, mutta siksi kehotinkin käymään akvan läpi huolella tunnustellen ennen kuin sitä lähdetään kantamaan kotia kohti. Tosiasia nyt kuitenkin on, että jos kaikki vaikuttaa olevan kunnossa ja akva pitää vettä, se on kädet ristiin ja käyttöön.

Valoasiaa kommentoin lyhyesti, että pääsee sitä helpommalla mitä vähemmän lataa akvaan valoa, mutta pitää sitäkin nyt jonkun verran olla. 0,3w/l T8-valoa on jo ihan hyvä määrä peruskasveille eikä tuolla määrällä tarvitse lisäillä kuin hivenravinteita ja silti saa kunnon viidakon jos valitsee kasvilajit oikein. Jos tahtoo kasvatella ns vaativampia kasveja, valoa on hyvä olla minimissään 0,5w ja ennen kaikkea sen lisänä hiilidioksidilisä. Olennaista on aina se, että kasvit ovat hyvässä kasvupotentiaalissa, oli olosuhteet mitkä hyvänsä koska vain terveet ja elinvoimaset kasvit pitävät levät loitolla, ei mikään muu. Kun perustaa uuden akvan, tekee itselleen ison palveluksen kun hommaa heti alkuunsa kasveja, ja nimenomaan nopeakasvuisia, PALJON. Pari-kolme puskaa ei riitä, akvan pitää olla oikeasti piukassa kasvia jotta ne pistävät leville, jotka pyrkivät hyvin hanakasti ravinnetasapainoltaan epästabiiliin akvaan, kampoihin. Myöhemmin kasvistoa voi karsia ja muokata halutessaan. Eli kannattaa tutustua sen verran kasveihin(kin), että osaa ostaa esim AWlta niitä TosiRikkaruohoja akvaa täyttämään, mieluusti jo ennen kalojen tuontia koska hiukan asettuneet kasvit tasapainottavat typen kierron ongelmia käyttämällä sitä sen kaikissa muodoissa. Samoin on muidenkin ravinteiden laita, mutta typen kierron asettuminen normaaliksi on vastaperustetun akvan kannalta ehkä se tärkein asia.

[Debugger]

Kaikki tämä on saatu aikaan ihan perus loisteputkilla. Vanhasta terästermarista tehty kiljureaktori, tavallinen laavakivi tasaamassa. Ihan tarkkaa dokumenttia ei vielä ole kiljun tehosta, suurin osa kasvua ilman sitä.

[päivänvarjo]

Tuohon lapsi asiaan että vahinkojahan tietysti sattuu, mutta niille pitää antaa selkeät ohjeet että akvaa ei saa koputella eikä hakata. Esimerkkinä kun kävin koivukylän faunattasessa katsomassa että mitä sieltä löytyy, niin sinne tuli äiti noin 6-7vuotiaan pojan kanssa. Kiinnitin pojan touhuihin huomiota kun tämä ilmoitii että ''Kato äiti nää kalat pelkää'' ja rupesi hakkaamaan yhtä akvaariota nyrkeillä niin että kaikki kalat ampaisivat perälle, ja koko akvaario hylly heilui. Sitten äiti hissunkissun vain supisi että ''älä kulta koske lasiin kun tulee sormenjälkiä''. Asia pitää tehdä harvinaisen selväksi että niin ei saa tehdä ja se on väärin, eivät ne muuten opi. Mutta uskon että jos lasten kanssa käydään kunnolla läpi että mitä akvaariolle saa ja mitä ei saa tehdä niin eiköhän sen anneta olla rauhassa.

[Sisso]

Päivittäinen EasyCarbo, valoa 0,33w/l, lannoitus...kohdillaan?

DSC00469.JPG (69.51 KiB) Katsottu 1338 kertaa

PS. mun mittapuulla toi pytty ei ole vielä edes piukassa, ei lähelläkään sitä, mutta osa kasveista on vielä pieniä, esim keskiosan miekat ja osa kalastosta haluaa vapaata uimatilaa joten ikävä kyllä en voi antaa sen kasvaa umpeen. Höh ja pöh, olis niin kiva.

[Debugger]

Minä kun aloitin alumperin akvaarioiden harrastamisen noin 30 vuotta sitten ei tämän päivän kaltaisista tekniikoista ollut mitään hajua. Ainoastaan natrium painelamppuja oli isoissa yleisöaltaissa, kaikki perus kamat olivat joko hehkulampuilla tai sitten loisteputkilla ja ne olivat silloin kalliita. Sama juttu kaikessa muussakin akvaariotekniikassa. Ihan samanlaisia loisteliaita altaita oli silloinkin.

Itse olen sen verran pitkään tehnyt perinteisesti, ja uudelleenkin aloittaessa 2008 tein kuten silloin ennen vanhaan. Apteekin kemikaalit muuten rajoittuvat yhteen, kun joku kommentoi, että apteekin kemikaaleilla. Apteekki tavarana saa siis hirvensarvisuolaa eli ammoniumkarbonaattia. Se saa aikaan nopeutetusti saman kuin kalan kakka ja pissi sun muut eritteet. Perinteisillä keinoilla saa harrastukseen syvyyttä ja varmasti luonnollisen tilanteen, jos sitä nyt yleensäkään voi akvaariossa saada.

Akvaariota voi tosiaan harrastaa monella tapaa, joku tykkää laitteiden virittelystä, joku toinen vesikemiasta jne. Mutta kalojen hyvinvoinnin kannalta perinteisellä tekniikalla saa ainakin mielestäni sen parhaan tuloksen. Bakteeri tiivisteet ovat monen tasoisia ja niiden kelvollisuudesta ei aina voi mennä takuuseen. Varsinkin pullotavara ei välttämättä ole sitä ollenkaan, tai on huonolaatuista. Kunnon ampulli viljelmä maksaa moninkertaisesti enemmän kun testiliuska purkki.

[Teemu Salonen]

En tiedä josko (suora/voimakas) UV-säteily voi myös heikentää silkkarin ominaisuuksia.

Juurikin tuo auringon uv-säteily on mekaanisen rasituksen lisäksi ainut syy silikonin kulumiseen. Muuten se on käytännöllisesti katsoen ikuista.

Mä ottaisin huoletta 50v vanhan tankin käyttöön sellaisenaan, mikäli se on ollut valolta suojattuna tai käytössä koko ajan. Kertaalleen mulla onkin ollu käytössä 40v vanha tankki joka oli viimiset 10v muistaakseni ollu pihan perällä pressun alla. Talvet pakkasessa ja kesät helteessä. Ei muuta ku vedet sisään ja allasta valmistelemaan.

[Ildar]

Jos käytettynä myytävän altaan hinta on hirmuisen alhainen vaikka mukana olisi tekniikkaakin, kannattaa syynätä se tarkasti. Tai kannattaa ylipäätään syynätä tarkasti ihan jokainen allas jonka ostaa. Ja koetäyttää. Seuraavaksi kannattaa syynätä jalusta, sillä seuraava vaaranpaikka on kieron alustan aiheuttama vääntö laseihin. Säröt sun muut isommat viat kyllä löytää altaasta nopeahkolla vilkaisulla.
Mulla on ollut kaksi eri allasta yhteensä 11 vuotta olohuoneen nurkassa sohvan vieressä. Ei siinä mitään, mutta talossa on suhteellisen vauhdikkaita koiria joiden mielipuuhaa alle kolmivuotiaana ja/tai älyttömillä helteillä/pakkasilla/muutoin liikunnan ollessa vähän enemmän säännösteltyä on yleensä ollut sohvaralli ja on sitä varmaan joskus akvaarioon törmättykin, en onneksi nyt tarkalleen muista milloin. Nykyään on sentään verkot edessä vähän hidastamassa tahtia (eikä uutta pentua talossa), mutta kyllä se sohva toisinaan löytyy kiinni jalustasta. No, joka tapauksessa oma ja monen tutun kokemus on se, että melkein saisi kyllä lekalla lyödä jos meinaa saada altaan rikki suoran iskun takia. Melkein veikkaisin että useimmiten käytössä hajoavan altaan takana on kiero alusta ja/tai valmistusvirhe. Jos käytetyn altaan hankinta pelottaa, täytyy säästää ja satsata vähän enemmän ja ostaa tuliterä akvaario. Tosin kuten palstaa selailemalla huomaa, voi niissäkin olla vikoja ja/tai ne voivat vaurioitua kuljetuksessa.

Ai miksi se allas on siinä sohvanvieressä jossa siihen saattaa törmätä? Lähinnä siksi, että vanhan rintamamiestalon lattiat ovat harvinaisen kieroja suunnilleen jokaisessa muussa vähänkään sopivassa paikassa.

[Nuttu]

Mitä merkitystä on akvaarion korkeudella? Siis onko 45cm ja 50cm:llä jotain suurtakin eroa, kasvien viihtymisen tai hoidon hankaluuden kannalta. Tuntuu vähän tyhmältä kysymykseltä, mutta jäin miettimään, kun suurin osa tuntuu kuitenkin olevan 45cm korkeita.

Olen nyt yrittänyt metsästää käytettyä. Tosin vuoronperään ajatus käytetystä tuntuu hyvältä ja kohta taas hirvittävältä. Pelottaa ajatella, jos saakin kolhiintuneen ja vuotavan akvaarion ja susitekniikan (sekä vesivahingon). Käytettyjä vain tuntuu olevan paljon myynnissä, joten sikäli tuntuisi hölmöltä ostaa uutta. Hintahaitaari vain on melkoinen käytetyissä. Hiljaa hyvä tulee

Nyt on unelmasta edetty tavoitteeseen, josko kohta pääsisi toteutukseenkin

[Debugger]

Syvyyden merkitys ehkä korostuu kahdessa asiassa. Jos on korkeaprofiilisia kaloja, ne tarvitsevat uintitilaansa nousu ja lasku tilaa, maisemointi kysymykset myös ja mitä geo,bio tai muuta tooppia haluaa noudattaa. Toinen seikka on kasvien menestyminen. Vedessa valojen teho etäisyyden neliössä pienenee huomattasti yli 50 cm korkeuden jälkeen. Jos korkeus ylitää tämän on mietittävä monimetallilamppuja tai muita tehokkaampia konstruktioita. Altaita on pitkiä ja lyhyitä, korkeita ja matalia, suorakaiteita ja neliöitä, puhumattakaan erillaisista kulma variaatioista ja kaarevista. Oman mieltymyksen mukainen löytyy kun saa suunniteltua mitä akvaariossaan aikoo pitää ja millaisen maiseman sinne rakentaa.

Käytetyttyä allasta ei kannata ostaa kuin sikaa säkissä, se on totta. Mutta jos myyjänä on tuttu tai akvaristi jonka tietotaito on kohdallaan yleensä vakuuttelu riittää. Paikanpäällä katsottuna allasta voi mittailla ja tutkia onko etulasissa, takalasissa tai jossain muualla vaurioita. Naarmut toisella puolella eivät yleensä haittaa, sillä yleensä allas on kuitenkin seinäänpäin ja parhaan voi laittaa esille. Päädyistäkään ei luultavimmin kovin paljoa katsella. Naarmut eivät ole haitallisia, mutta halkeamat sitävastoin kyllä. Vedellä on paine ja se pyrkii jatkuvasti kumoamaan sitä estävät pinnat joten lasit pitää olla ehjät. Silikoneista täällä on kerrottu jo vaikka kuinka. Mutta jos ne ovat ehjät ja siistit sekä yhtenäiset ne yleensä pitävät ja tämän voi aina testata ennen sisustamista täyttämällä ja pitämällä vaikka yön yli vettä piri pinnassa.

Käytettyä minäkin suosin, kuten totesin en ole yhtäkään allasta ostanut uutena. Isot akvaariot ovat paksua lasia ja niiden rakenteet ovat myös vahvoja, niistä löytyy kyllä sekä hyviä että huonoja, enimmäkseen hyviä.

Onko akvaario kehyksellinen vai kehyksetön, se lienee makuasia. Akvaariota kasassa pitää silikoni, ei lista. Lista on kosmeettinen ja suojaa tietenkin kulmasaumoja ulkoisilta rasituksilta ja sillä voi maskeerata sotkuisen sauman. Yksi etu alumiini kehyksessä varauksetta on, siihen voidaan kiinnittää alumiininen tukilista joka on huomattavasti kapeampi kuin lasinen kokolasi altaassa. Myös nykyään vanhanmallinen loisteputki runko lepää luotettavammin kehyksen kuin lasin reunan päällä. Kokolasi altaat ovat yleensä overtank tyyppisiä, eli ei kansilasia, kehykselliseen voi leikkauttaa lasit tai sitten ne on jo valmiina. Itse en suosi kansilaseja koska haluan että kaasunvaihto veden pinnassa on täysin vapaata. Kovin montaa kalaa en ole akvaristi urani aikana löytänyt lattialta, ja jos kalat viihtyvät niin miksi ne kodistaan lähtisivät.

Yhden akvaristin perus hyveen olet ainakin jo todistanut omaavasi, olet kärsivällisesti miettinyt asioita.

[Sisso]

Toi mun kuvassa oleva pytty on 60cm korkea, päällä on T8t jotka on vielä nostettu irti akvasta muutaman sentin. Kuten kuvasta voi nähdä tarkaan kun katsoo, kasvaa melalehdet ja tähtilumme (oikealla alhaalla punertava kasvi kahdn eri värisen crypton välissä) oikein nätisti ja kohtuullisen matalina jopa tuollakin valolla. Kyllähän cryptot oli matalampia silloin kun oli enemmän valoa, mutta ei noikaan ole kuin max 10cm korkeita. Jopa tuolla vasemman puoleisen ison vihreän tiikerilumpeen alla asuu cryptoja. Ei niiden kasvuvauhti päätä huimaa, mutta ovat terveitä ja hyvän värisiä. Itse asiassa siellä asuu myös yksi pikkuinen vesimiekkakin, hyvin voi sekin.

Musta korkea akva on aina näyttävä ja siksi olen suosinut kämpän paraatipaikalla korkeaa akvaa, mutta edellinen oli 70cm korkea ja se oli jo ehkä hiukan turhan korkea koska jalustakin oli suht korkea. Pohjalle oli vaikea yltää. Tätäkin kannattaa miettiä kun tarkastelee tulevan akvan mittoja.

[7330]

Musta korkea akva on aina näyttävä ja siksi olen suosinut kämpän paraatipaikalla korkeaa akvaa, mutta edellinen oli 70cm korkea ja se oli jo ehkä hiukan turhan korkea koska jalustakin oli suht korkea. Pohjalle oli vaikea yltää. Tätäkin kannattaa miettiä kun tarkastelee tulevan akvan mittoja.

Näinhän se on. Edellinen iso altaani oli 53 cm korkea, enkä tällaisena tappina ylettänyt kunnolla senkään pohjaan. Nykyinen on 40 cm korkea 520-litrainen, eli muihin mittoihinsa nähden aivan koomisen matala allas. Eihän se aivan samalla tavalla näyttävä ole, mutta sopii hyvin pohjakaloille, jotka menevät prioriteeteissani sekä kasvien että vieraiden mielipiteiden edelle. Ja sen pohjaan myös yltää - ainakin jakkaralla.

[Nallurainen]

Muutama juttu lisää aloittelijalle tuli mieleen kun kahlasi ketjun läpi.
Silikoni:
Uuutena ja hyväkuntoisena kimmoisa, elastinen ja osin läpikuultava mikäli ei kyse mustasta silikonista, sitten ne huonot silikonet ovat yleensä hirveän sameita ja kun koittaa varovasti silikonin reunaa kynnellä huomaa ettei se ole enää lasissa kokomatkaa kiinni vaan ikäänkuin repsottee reunoista, jos altaan silikoni tosiaan nousee jostakin kohtaa hiukankaan irti lasista varovasti kynnellä nostain, kyseistä allasta ei kannata ostaa.
Oma vanhin allas on ollut itsellä jo yli 40 vuotta, nyt vihdoin se alkaa olla silokien vaihdon tarpeessa.

Kypsytyksestä senverran että aloitustapoja tosiaan on todellamonenlaisia, ja kukaan ei pysty sanomaan mikä on paras mutta siitäkin muutama huomio vuosien varrelta.
Itse kypsytän altaan aina pitkän kaavan mukaan, oli tuossa jokin noin 5v tauko ja sen jälkeen eka allas kypsyi hitaasti mutta varmasti 3kk, vanhalla nääs ei minnekkään kiire valmiissa maailmassa
Jos on hätäinen luonne se kemiaalikypsytys on varmin, mutta jos on aikaa niin hirvensarvikemialla sitten, omaa kypsytystapaa en suosittele, siinä menee ikä ja teveys.

Tulet huomaamaan että lähes kaikkeen mitä teet on useampi tapa tehdä se asia, kaikilla tavoilla pääsee siihen lopputulokseen että on kaunis ja toimiva akvaario, mutta koska on paljon harrastajia niin asiat tehdään monesti sillä "omalla" tavalla ja sitä "omaa" tapaa sitten suositellaan eteenpäin, mutta kuka lopulta osaa päättää kenen "oma" tapa on hyvä?
Lue paljon ja valitse itsellesi se joka tuntuu istuvan käteen äläkä välitä jos joku sanoo jossakin vaiheessa juuri siitä valitusta tavasta että se on väärin.

Niin ja kuten mainittua isommalla altaalla kannattaa aloittaa.
Nyt jos olisin aloittamassa tätä harrastetta niin eka allas olisi min 160l-250l.
Harrastus ei todellakaan maksa rotukoiran vertaa jos aloittaa käytetyllä tavaralla.

Niin ja tervetuloa foorumille.
Akvaarioiden ihmeellinen maailma tuo edelleen eteen kaikkea uutta mielenkiintoista vaikka nenä on ollut lasissa kiinni jo useita vuosikymmeniä.

[Debugger]

100% Komppaus Nalluraisen viestille, ja kuten sanoin jo aikaisemmin säikeessä, meillä on tässä kyseessä hyvin aloittanut harrastaja, koska hän harkitsee ja kyselee, odottaa ja tekee vasta sitten päätöksiä. Siinä on paras tapa aloittaa harrastus.

Pakko purkaa surullinen tarina taas lähipäiviltä. Kävin Lahden seudulla kohtalaisen suuressa lemmikkikaupassa hakemassa uutta verta neontetra yhteisöön, kuljeskelin siinä hyllyjen välissä jossa isä oli kahden pikkutytön kanssa ostoksilla. He ostivat E:llä alkavan sisäsuodattimen. Tyttö sanoi isälle, "mä haluun uuden kalan". Isä oli suostuvainen ja myyjätär hymyili ja ohjasi perheen kala-altaiden luokse. Seurasin ihan mielenkiinnosta tapahtumia ja sekä tytön, Isän ja myyjän toimintaa (Perustelut: Vasta valmistuin Jyväskylän yliopistosta kasvatustieteiden laitokselta, kolmea vuotta vaille 50 vuotiaana). Tyttö katseli ja vaelteli altaiden reunoja hipoen, myyjä seurasi vieressä. Tyttö puuskahti "mä haluun ton", Isä sanoi "tämäkö me otetaan". Sitten myyjä haavi kalan altaasta kysymättä mitään, mihin olosuhteisiin kala on tulossa. Mitä kaloja on ennestään, mikä vesi, mikä koko jne. Kylmin ilmein naismyyjä otti tytölle kalan pussiin ja matka jatkui kohti kassaa.

Valitsin tämän saman myyjän palvelemaan itseäni hetkeä myöhemmin, kyselin hieman neoneista ja ihan yksinkertaisesti tiedustellen onko nämä luonnonkantaa vai kotimaista. Tyttö oli ihan pihalla asiasta ja ei keksinyt vastaukseeni mitään, ennen kun tarkensin kysymystäni seuraavasti: Siis neontetroja tuodaan Etelä-Amerikasta, tai viljellään kaukoidässä suurissa määrin ja myös kotimaisten akvaristien kaloja on kaupan (joskus, tässä kalaryhmässä). Tyttö mietti hetken, ehkä ne on viljeltyjä.

Samassa liikkeessä myydään Markku Varjon akvaarion perusopas kirjaa ja muuta akvaarioinformatiivistä julkaisua. Onko myynti tärkeämpää kuin tieto tai vaikka tiedustelu ettei myytäisi mielivaltaisesti valittua kalaa tietämättä mihin se on menossa. Varmasti sen paremmin ostaja kuin myyjä tahokaan ei ollut kovin tarkasti selvillä akvaarioiden maailmasta. Kaikki tieto ja taito on vuosikymmenten varrella painettu kansien väliin, ja sitä on paljon. Miksi ei vaivauduta ottamaan selvää asioista. Kauppiaiden pitäisi ainakin vaatia jonkinlaista tietotaitoa myyjiltään, tai laittaa heidät kursseille joita ainakin Sera ja JBL suomessakin järjestävät myyjäportaan henkilöstölle.

Maa-ja Metsätalous ministeriö edellyttää yhtä ja toista kaloista, uusin kukkanen on ettei linja-auto käy kalakuljetukseen kun sille ei ole osaavaa saattajaa. Päätöksen on tietysti tehnyt Evira, mutta se on ko. Ministeriön alainen laitos. Hyvä päätös on ettei kultakalaa saa pitää pyöreässä maljassa, eikä kalaa yleensäkään alle 40L akvaariossa. Miksi Mininisteriö ei ole edellyttänyt kalojen myyjien osaamista varmistavilla tutkinnoilla tai kurssi todistuksilla. Kalaa ei saa kuljettaa linja-autolla mutta sen saa myydä ihan mihin tahansa lapsen mielihalusta. Ei oikein mene tuonne käpylisäkkeeseen ilman että tuntee siinä olevan selkeä ristiriita. Tästä voi vain tehdä yhden päätelmän, kala ei ole tarpeeksi älykäs tai tunteva olento, se elääkö vai kuoleeko se ei vaikuta kvartaalitalouteen eikä kaada vakuutusyhtiöitä. Sopiva määrä EU-direktiivejä on pantava toimeen ja se linja-auto kuljetus kielto on yksi niistä. Bussi yhtiölekkään siitä ei tule kovin suurta voittoa että sen puolesta kannattaisi taistella taistella.

No tämä päätyi tälläiseksi pohdinnaksi, mutta kysymyksiä pää täynnä, eikös se niin mennyt

[Nuttu]

Olen nyt katsellut ja haeskellut, josko kohdalle osuisi käytettynä hyvä akvaario. Se on aikas hupaisaa puuhaa Jos myynti-ilmoitus on jätetty nettiin (ilman mainintaa yhteydenotoista vain puhelimella), niin eikös silloin voi olettaa, että viesteihin vastataan? Toisaalta eivätpä kaikki vastauksetkaan ole kovin vakuuttavia. Tässä pari esimerkkiä yksityisten käytettyjen akvaarion myyjiltä, eivät ole siis yhden ihmisen antamia.
K: Kuinka vanha akvaario on? Onko laseissa naarmuja, missä kunnossa silikonit? V: Onhan tuolla jo joitakin vuosia ikää. Ihan on yleisilmeeltään siisti.
K: Mukana tulevien laitteiden ikä/ merkki/ kunto? V: Nää on ostettu samalla kun akvaariokin eläinkaupasta, voi olla että suodatin vaihdettiin joskus. En nyt ihan varmaksi muista.
K: Minkä kokoinen akvaario on? Mitat? V: Oliskohan tuo jonkun 200l. Jotain metrin se on pitkä ja olisko 40cm syvä ja jotain saman verran korkea.

Sanomattakin selvää, että jos akvaario on yli 30min ajomatkan päässä, minun kiinnostus loppuu noihin vastauksiin. Jos ei osaa tuon paremmin vastata tai myöntää edes ettei tiedä, niin herää epäilys miten hyvänä on oikeasti allasta pidetty. Eikö ihmisillä muuten ole mittanauhaa kotonaan? Niin moni antaa tosi epämääräisiä vastauksia, kun kyselee mittoja.

Lähiseudun liikkeisiin (niihin joihin löysin s-postiosoitteen) laitoin myös kyselyä uusien akvaariopakettien hinnoista. Melkoista hajontaa on siinäkin miten s-posteihin reakoivat. Monen vastaus oli ihan asiallinen ja seuraavalla kerralla, kun siellä päin liikun, käyn varmaan vilkaisemassa liikettäkin. Mutta yksi vastaus oli sellainen, että enpä ihan ekaksi sinne mene epävarmana aloittelijana. Enpähän ole aikoihin niin epäselvään s-postiin törmännyt (kirjoittettu CapsLock päällä, ilman pilkkuja tai pisteitä, ei kappalejakoa, tosi sekava viesti). Päälimmäiseksi jäi tosi epämääräinen olo ja muodostui negatiivinen mielikuva liikkeen asiantuntevudesta ja osaamisesta.
Nykypäivänä luulisi liikkeiden hoksaavan jo sähköisenkin asiakaspalvelun merkityksen(?)

[Nuttu]

Nyt olis mielessä 300l akvaario. Ja siihen pitäs kalasto suunnitella

Olen tykästynyt hunajarihmakalaan, mutta kun liik,eessä akvaariotarjousta kysyessäni mainitsin kalasunnitelmat, myyjä sanoi hunajan olevan harvinainen ja hiukan hankalampi kala. Kannattaisiko minun aloittelijan siis miettiä kuitenkin jotain toista rihmakalaa? Hunajassa viehättää pieni kokokin. Millainen kääpiörihmakala olisi? Ovatko isommat sitten kestävämpiä?

Minua viehättää myös piikkisilmä ja jos olen oikein akvaariokirjoja tulkinnut ne menisivät rihmakalojen kanssa.
Ongelma onkin, että en nyt tiedä jääkö kalasto noilla vähän vajaan oloiseksi Tarvitseeko enempää ollakaan? Joku levänsyöjä ehkä?
voisiko leväsukarapu toimia talkkarina ja pitää levät kurissa? Uskoisin, että lapsia sukarapu voisi viehettää ja olla kiva seurattava.

Ehdottakaas nyt jotain tai sanokaa muuten mielipiteitänne. Parvi/haaremikokoja en ole vielä miettinyt, kunhan ensin jonkinlaisen mielikuvan saisin muuten tulevasta kalastosta. Tykkään, että akvaario olisi ennemmin tilava, kuin kovin täysi. Ja olisi ajatuksena kiva, jos kaikki olisvat kotoisin Aasiasta. Ihan puhtaaseen ja oikeaoppieen biotyyppiin tuskin vielä riittää mun tietotaito, mutta jos vähän sinne päin

[päivänvarjo]

Moikka. Pelkillä piikkisilmillä ja rihmakaloilla akvaariosi olisi aika tylsää katsottavaa. Rihmakalojen kanssa voi hyvin laittaa jonkun uivan parven. Mun oma aasia kalatuntemus on ihan syvältä, joten ainoa uiva parvikala jonka sieltä tiedän on kiilakylki

Ei mitään käsitystä mistä sukaravut ovat kotoisin, mutta niitä voi hyvin laittaa. Lisääntyvät vauhdikkaasti, mutta siivoustyötä ei kannata niiden varaan jättää, sillä eivät kuitenkaan mitään ihmeitä tee. Jos jokin kala sattuu kuolemaan etkä tiedä sitä niinei tarvitse pelätä että mädäntyisi ja myrkyttäisi muut kalat, sillä sukaravut voivat siivota kuolleen kalan muutamassa päivässä perusteellisesti. Miinus puoli on se että jos joskus keksit että haluat kudettaa kalojasi niin munat ovat rapusille oikein herkkua.

EI tässä nyt niin paljoa tietoa/apua ollut mutta jotain kuitenkin.