Aloittelijan uusi akvaario

[kakerock]

Moro vaan kaikille.

Tuli ostettua tytölle Juwelin rio 180 jonka saisi hakea ensi keskiviikkona.
Tyttö haluaisi taistelukalan(kaloja) joten tämän lajin ympärille kai akvaariota tulisi ruveta sisustamaan?
Olisiko kenelläkään mitään vinkkiä pohjan valintaan, mitä kasveja ja mitkä muut kalalajit tulevat taistelukalan kanssa toimeen?
Elikkä ensimmäinen akvaario kyseessä ja kaikki ohjeet tervetulleita.

[toukopouko]

Moi kakerock ja tervetuloa aquawebiin.

Pohjasta taisto ei varsinaisesti perusta, mitä se on, mutta itse suosin AINA hiekkapohjaa, tuollainen 0.5-1.2mm on hyvä raekoko. Helpompi hoitaa, ei lappoamista. Mutta sorallekin on omat faninsa. Tarjolla on erilaisia pohjamateriaaleja, mm. Manado on hyvää joka imee itseensä ravinteita ja pohja tukkeudu (pilaannu). Kasvit tykkää kunhan ne juurtuu. Manado on sen verran kevyttä, ettei kovaa pohjakalojen pörhellystä kasvit alkuun kestä kun pomppaavat pintaan. On monia muitakin, mutta näitä suosin itse.

Jos taisto on mielessä, niin kuin on , rehevä kasvillisuus on suotavaa, jolloin pohja on hyvä miettiä sen mukaan, että kasvit viihtyy. Ihan hiekalla ja tärmälannoittamallakin (lannoitenappia, kuulaa, tablettia suoraan kasvien juurelle) pärjää oikeinkin hyvin.

Onko ajatus rakennella allas geo- tai biotoopiksi taiston luonnollisen elinympäristön mukaiseksi vai ihan sillä, mikä silmää miellyttää ja taiston lämmöissä ja vesiarvoissa viihtyy? Kumpikin ok.

Taisto kalana asettaa useita rajoituksia muulle kalastolle. Erityisesti silloin, jos on jokin hulmupyrstöisistä muodoista: https://japanesefightingfish.org/betta-fish-tail-types/. Plakat on lyhytpyrstöinen ja niistä löytyy myös upeita värejä. On kaloja, jotka nyppivät liehuvia pyrstöjä. Taisto ei myöskään siedä yleensä nopeita häseltäviä kaloja ympärillään. Taisto on myös suuri persoona kalana. Voi olla, ettei se siedä juuri mitään kalaa altaassaan, tai sitten se on lauhkea lammas ilman minkäänlaisia agre elkeitä.

Jotkut taistot syövät suuhunsa mahtuvat kalat lounaaksi, jotkut ei välitä, meneekö suupalana, voihan sen laittaa menemään paloinakin. Mm. rasborat ovat vaarassa kokonsa puolesta vaikka muuten menee hyvin taiston kanssa ja useilla niitä onkin, itselläni myös. Sukaravut ovat vaarassa myös jos niitä mielii, itselläni menee nekin, mutta tämä on ihan arpapeliä minkä saa. Rehevä kasvillisuus tuo apuja edellisiin ongelmatilanteisiin mutta mikään kalalaji ei voi olla jatkuvan ahdistelun ja jahtaamisen kohteena kaiken aikaa, lopulta kuolee stressiin tai stressin mukana tuomaan sairauteen.

Altaasi on ihan hyvän kokoinen jossa on enemmän mahdollisuuksia kuin pienissä 40-100l. Pohjalle vaikka porukka piikkisilmiä ja/tai monnisia. Tässä linkki josta voi tutkailla paremmin, löytyy myös monia muitakin taistoaiheisia keskusteluja tuolta: viewtopic.php?f=14&t=162520.

Itse laittaisin ehkäpä:

rusokiilakylkiä iso parvi
piikkisilmiä
monnisia (helmi-, helo-, rusomonnisia ehkä itse laittaisin)
sukarapuja jos taisto niitä sietää

Nyt multa viedään läppäri, kun pikkuväestöllä alkaa heppapelissä jotkut kisat , oijjoi, enkä vielä edes päässyt lempiaiheeseeni kasvit, mutta varmasti palailen. Taiston yleisimmin pidetyt lämmöt ovat 26-28, Ph 6-7.5.

[kakerock]

Kiitos vastauksesta.
Näin alkuun ajattelin tosiaan keskittyä tohon pohjaan ja kasveihin.
Akvaariosta pitäisi tulla kuulemma mahdollisimman värikäs
Kasveja ajattelin laittaa taakse ja sivut aika täyteen ja eteen sitten jotain matalaa.
Keskiosaan tulisi koristeita/onkaloita.
Ehdotuksia otetaan vastaan
Noista bio- ja geotoopeista en oikein ymmärrä mitään
Tota manadoako ei tarvitse ilmata tjms?

[SiriusAng]

Hei ja tervetuloa akvaarioiden pariin! Kasveista toukopouko osaa kertoa varmasti paremmin kuin minä (nim.merk. kivi ja puukasojen ylin ystävä). Mutta niissä löytyy mm. punaisia monissa eri sävyissä ja osa myös kukkii nätisti.

Onko koristeiden suhteen toiveita? Haluatteko enemmin luonnonmateriaaleja tai kenties jonkinlainen teema? ^^

[toukopouko]

Mitä tarkoitat pohjan hapettamisella? Lappoamista?

Manado on erityisen hyvää materiaa kehittämään pohjaan kunnon bakteeritoiminnan, koska on poltettua savea, joten rakeiden pinnan ollessa huokoista, toisin kuin hiekan tai soran, bakteerikanta syntyy paremmin jokaisen rakeen ympärille ja koska Manado ei pakkaannu tiiviiksi kerrokseksi, savirakeiden pinnat toimivat biologisena suodattimena kaikelle kuonalle.

Manadon huono puoli on tosiaan se, että kasvien istutus voi olla haastavaa keveytensä puolesta. Mitä suurempi kasvi, sitä enemmän nostetta, joten altaassa ei voi olla silloin kovia pörheltäjiä. Taisto ei kuulu niihin, jotka saisi kasvit irti pohjasta. On hyvä olla kunnon kerros, että saa tökättyä kasvit tarpeeksi syvään. Manadossa on valittavana eri värejä.

Normi rantahiekka on luonnollinen ja ihan helppohoitoinen. Kasvit pysyvät paremmin pohjassa, koska on tiiviimpää tavaraa. Vaatii vähän enemmän pohjalannoitusta kuin Manado, koska Manado on niin ilmavaa että veden virtaus kulkee myös pohjassa ja näin vie ravinteita pohjaan.

Pidän tietyissä altaissa myös mustasta hiekasta. Meillä on yhdessä taistoaltaassa Treen akvaariokalan mustaa hiekkaa, joka on minusta paras musta hiekka. Tuo hienosti kalojen värit esille, jotkut taas ovat sitä mieltä, että altaasta tulee turhan pimeä. Siihenhän vaikuttaa paljolti myös altaan valoteho. Joka onkin sitten se alkajaisiksi pohdittava asia, millaiseen valaitukseen aikoo panostaa.

Valaistus on se, joka määrittää kasvien kasvussa kaiken muun. Paljon valotehoa, paljon ravinteita ja hiilareita. Perusvalaistuksella kasvattaa kuitenkin jo monenlaisia kasveja. Eli pitää miettiä, millaisia kasveja haluaa kasvattaa, sen jälkeen valot ja hiilarinlähde.

Taistot pitävät kasvipöheiköistä ja kasveista, jotka kasvavat pintaan saakka vielä pintaa myöten. Myös erityisesti pintakasvit ovat taistojen mieleen, esim. pistia. Myös riccia, joka on pinnalla kasvava sammal, on kiva. Limaskaa älä ikuna giguna hanki (oma mielipide, myös monen muun, valtaa pinnan hetkessä, lisääntyy pahemmin kuin kanit ja vaatii töitä päästä siitä eroon).

Hyviä (helppoja) kasveja taistoaltaaseen on esim. hentorotala (Rotala rotundifolia), patsulilaji Pogostemon `Octopus´, vesisaniaiset, Ceratopteris thalictroides ja -cornuta, pajurusolehti, Ludwigia repens (punertava), tiikerilumme, Nymphaea lotus (zenkeri), punaisesta sävystään huolimatta kasvaa heikommassakin valossa, intianvesitähdikki, Hygrophila polysperma ja liuskavesitähdikki, Hygrophila difformis, , rasvalehti, Bacopa caroliniana, monet, monet miekkakasvit, löytyy eri kokoisia ja värisiä, karttulehti, Heteranthera zosterifolia, Anubiaat ja esim. jaavansaniainen, nuo voi sitoa vaikka kantoon tai oksaan, Microsorum pteropus, suippomelalehti, Cryptocoryne parva, (muitakin melalehtiä, jotka saattavat jäädä akvan olosuhteista matalaksi, joissakin akvoissa taas venyvät enemmänkin mittaa, kapeakeiholehti, Sagittaria subulata, joka jää useissa altaissa suht matalaksi mutta saattaa tietyissä olosuhteissa venähtää jopa 30cm jolloin ei enää olekaan etualan kasvi, sammaleista vaikka itku-, jaavan- ja liekkisimmal.

Tällaisia tuli mieleen tässä yön tunteina. Varmasti muutakin vielä löytyy, mutta nyt lähden nukkumaan.

[kakerock]

Hei ja tervetuloa akvaarioiden pariin! Kasveista toukopouko osaa kertoa varmasti paremmin kuin minä (nim.merk. kivi ja puukasojen ylin ystävä). Mutta niissä löytyy mm. punaisia monissa eri sävyissä ja osa myös kukkii nätisti.

Onko koristeiden suhteen toiveita? Haluatteko enemmin luonnonmateriaaleja tai kenties jonkinlainen teema? ^^

Kiitos.
Itse ajattelin jotain kiviä ja ehkä juuria. Tyttö varmaankin haluaisi sinne pääkallon tms aarrearkkuja

[kakerock]

Mitä tarkoitat pohjan hapettamisella? Lappoamista?

Manado on erityisen hyvää materiaa kehittämään pohjaan kunnon bakteeritoiminnan, koska on poltettua savea, joten rakeiden pinnan ollessa huokoista, toisin kuin hiekan tai soran, bakteerikanta syntyy paremmin jokaisen rakeen ympärille ja koska Manado ei pakkaannu tiiviiksi kerrokseksi, savirakeiden pinnat toimivat biologisena suodattimena kaikelle kuonalle.

Manadon huono puoli on tosiaan se, että kasvien istutus voi olla haastavaa keveytensä puolesta. Mitä suurempi kasvi, sitä enemmän nostetta, joten altaassa ei voi olla silloin kovia pörheltäjiä. Taisto ei kuulu niihin, jotka saisi kasvit irti pohjasta. On hyvä olla kunnon kerros, että saa tökättyä kasvit tarpeeksi syvään. Manadossa on valittavana eri värejä.

Normi rantahiekka on luonnollinen ja ihan helppohoitoinen. Kasvit pysyvät paremmin pohjassa, koska on tiiviimpää tavaraa. Vaatii vähän enemmän pohjalannoitusta kuin Manado, koska Manado on niin ilmavaa että veden virtaus kulkee myös pohjassa ja näin vie ravinteita pohjaan.

Pidän tietyissä altaissa myös mustasta hiekasta. Meillä on yhdessä taistoaltaassa Treen akvaariokalan mustaa hiekkaa, joka on minusta paras musta hiekka. Tuo hienosti kalojen värit esille, jotkut taas ovat sitä mieltä, että altaasta tulee turhan pimeä. Siihenhän vaikuttaa paljolti myös altaan valoteho. Joka onkin sitten se alkajaisiksi pohdittava asia, millaiseen valaitukseen aikoo panostaa.

Valaistus on se, joka määrittää kasvien kasvussa kaiken muun. Paljon valotehoa, paljon ravinteita ja hiilareita. Perusvalaistuksella kasvattaa kuitenkin jo monenlaisia kasveja. Eli pitää miettiä, millaisia kasveja haluaa kasvattaa, sen jälkeen valot ja hiilarinlähde.

Taistot pitävät kasvipöheiköistä ja kasveista, jotka kasvavat pintaan saakka vielä pintaa myöten. Myös erityisesti pintakasvit ovat taistojen mieleen, esim. pistia. Myös riccia, joka on pinnalla kasvava sammal, on kiva. Limaskaa älä ikuna giguna hanki (oma mielipide, myös monen muun, valtaa pinnan hetkessä, lisääntyy pahemmin kuin kanit ja vaatii töitä päästä siitä eroon).

Hyviä (helppoja) kasveja taistoaltaaseen on esim. hentorotala (Rotala rotundifolia), patsulilaji Pogostemon `Octopus´, vesisaniaiset, Ceratopteris thalictroides ja -cornuta, pajurusolehti, Ludwigia repens (punertava), tiikerilumme, Nymphaea lotus (zenkeri), punaisesta sävystään huolimatta kasvaa heikommassakin valossa, intianvesitähdikki, Hygrophila polysperma ja liuskavesitähdikki, Hygrophila difformis, , rasvalehti, Bacopa caroliniana, monet, monet miekkakasvit, löytyy eri kokoisia ja värisiä, karttulehti, Heteranthera zosterifolia, Anubiaat ja esim. jaavansaniainen, nuo voi sitoa vaikka kantoon tai oksaan, Microsorum pteropus, suippomelalehti, Cryptocoryne parva, (muitakin melalehtiä, jotka saattavat jäädä akvan olosuhteista matalaksi, joissakin akvoissa taas venyvät enemmänkin mittaa, kapeakeiholehti, Sagittaria subulata, joka jää useissa altaissa suht matalaksi mutta saattaa tietyissä olosuhteissa venähtää jopa 30cm jolloin ei enää olekaan etualan kasvi, sammaleista vaikka itku-, jaavan- ja liekkisimmal.

Tällaisia tuli mieleen tässä yön tunteina. Varmasti muutakin vielä löytyy, mutta nyt lähden nukkumaan.

Joo siis tarkoitin, että pitääkö pöyhiä/lapota
Onko kasvien suhteen joku sopiva määrä millä aloittaa?
Minkäslaisia hiilarilähteitä on sitten vaihtoehtoina?

Akvaarion saan tosiaan keskiviikkona, joten täyttö tapahtuu sitten pääsiäisen aikoina.
Kypsyttämisen ajattelin tehdä Prodibio start upilla, kun kuulostaisi kaikista yksinkertaisimmalta(lukenut kypsyttämis ketjun ja oon jo ihan pihalla:) )
Täytänkö akvaarion hiekkoineen, kasveineen, lannoitteineen ensin, lisään ton startupin ja annan olla siihen asti että ensimmäiset kalat laitetaan vai laitetaanko toi startup lähempänä kalojen kotiutusta?

[toukopouko]

Joo siis tarkoitin, että pitääkö pöyhiä/lapota
Onko kasvien suhteen joku sopiva määrä millä aloittaa?
Minkäslaisia hiilarilähteitä on sitten vaihtoehtoina?

Akvaarion saan tosiaan keskiviikkona, joten täyttö tapahtuu sitten pääsiäisen aikoina.
Kypsyttämisen ajattelin tehdä Prodibio start upilla, kun kuulostaisi kaikista yksinkertaisimmalta(lukenut kypsyttämis ketjun ja oon jo ihan pihalla:) )
Täytänkö akvaarion hiekkoineen, kasveineen, lannoitteineen ensin, lisään ton startupin ja annan olla siihen asti että ensimmäiset kalat laitetaan vai laitetaanko toi startup lähempänä kalojen kotiutusta?

Alkuun on hyvä hankkia nopeakasvuisia köynnöskasveja käyttämään veden nitraatteja. Kasveja on hyvä olla myös riittävästi, auttaa pitämään mahdollista leväinvaasiota poissa. Mikä on riittävästi, niin, hyvä kysymys? Jos pohjapinta-ala on n. 100 x 45, niin kyllä sinne sellaiset 8 pottia köynnöstävää olisi hyvä laittaa. Enemmästähän ei ole haittaa. Lannoitus alkaa samasta hetkestä kuin kasvit istahtavat pohjalle.

Perus akvaristin perushiilari taitaa olla tuo kiljusysteemi jossa isoon limpsapulloon tehdään hiivasta, sokerista ja vedestä kilju, joka käydessä tuottaa hiilaria altaaseen. Tärkeässä roolissa on levitin. Jos levitin on "susi", se on sama kuin ei olisi hiilarisysteemiä ollenkaan. Eli jos ei hiilidioksidi tule tarpeeksi pienellä kuplalla, siis tooodella pienellä kuplalla, se pomppaa vain pintaan ja antaa huoneilmaan kasveille lisähiilaria , veteen ei imeydy mitään. Hyviä levittimiä on saatavilla ihan edullisesti. Vinkkaan myöhemmin yhden.

Levittimen voi tehdä myös itse, siitä löytyy kaikenlaista, kun kirjoittaa kuukkeliin 2hyvä hiilarinlevitin kiljulle".

Hyvän bakun olet valinnut, itse liputan tuolle. Eli akvan pohjalle hyvin pesty hiekka. Pese pienissä osissa vaikka ämpärissä, paljon vettä vähän hiekkaa, pöyhi ja pöyhi, vettä pois ja sama uudelleen. Lasten kylpyamme on myös loistava apu , jos sellainen löytyy. Hiekkaa saa paljon enemmän kerralla pestyä ja vesi voi valua hanasta koko ajan ammeeseen kun huljuttelen hiljalleen hiekkaa ja vesi valuu jostakin reunasta kylpyhuoneen lattialle. Viemäri on hyvä suojata sihvilällä tai sitten olla vain huolellinen. Mutta varaudu kuitenkin kevyeen pitkästymiseen, väsyneeseen selkään ja varaa aikaa.

Kaikki altaaseen. Eli tuo pesty hiekka jonka myllytykseen juutuin edellisessä, muotoile haluamallasi tavalla, mutta kuitenkin aina kohottaen takareunaa kohti, näin saat vaikutelman suuremmasta akvasta syvyyssuunnassa. Voi tehdä kukkulaa, pengertää kivin tai sukkahousuviritelmin. Tuikkase lannoitetabut niille paikoin minne kuvittelisit istuttavasi kasvit. Jos ei hajuakaan vielä, minne menevät, tabut/kuulat voi laittaa myöhemminkin täsmälannoitteena. Jos taas käytät lannoitesubstraattia, se tulee hiekan alle ja käsitellään pakkauksen ohjeen mukaan ensin ja luonnollisesti laitetaan akvaan ensin.

Etulasin eteen noin 3-4 cm hiekkaa ja siitä nostaen. Laita lautanen pohjalle ja valuta vesi varoen siihen, niin rakennelmasi pysyy kasassa. Täytä noin 2/3, istuta kasvit ja laita koristeet, näin ei tarvitse uida puoli kroppaa altaassa. Lopuksi täytä allas kun kaikki on laitettu.

Sitten menee Prodibiot ja nestemäinen lannoite. EI vedenparannusainetta tässä kohtaa.

PS: kröhöm, itse olen luonnontuotteiden vankka kannattaja, mutta ilman muuta, jos harrastaja itse haluaa, niin sinne voi ja saa laittaa ihan mitä koristetta haluaa, kunhan ne ovat akvaariokäyttöön soveltuvia. Lapset ja nuoret tekevät siitä omansa näköisen.

[taruilona]

Hyppäänpäs vuorostani vieraaseen ketjuun huutelemaan

Mä rakennan Juweliani Aasia-geotyypiksi, eli kasvit ja kalat on Aasian suunnalta. Taistelukalat on hienoja ja sellainen tulee omaankin altaaseen, kunhan muu kalasto on ensin hankittuna. Ekoina kaloina tuolla on nyt 12 kiilakylkeä ja yksi juovaperhosnuoliainen. Kiilakylkiä meinasin hankkia toiset 10-12kpl ainakin, juovaperhosnuoliaisia tulee ainakin pari lisää. Näiden lisäks oon suunnitellu altaaseen hehkurasboroita (näitä vielä mietin, saatan katsella vähän isompaa kalaa tilalle, nää on oikeesti minikokosia), piikkisilmiä ja sitten se taistelukala.

Kasveina mulla on kääpiömelalehteä, aaltomelalehteä, kierteisvallisneriaa, liuskavesisaniaista ja pinnalla lilluu pistiaa. Liuskavesisaniainen on tosi nopeakasvusta, niitä on paljon tuolla akvaariossa ja ne on vähintäänki tuplannu kokonsa täs reilun viikon aikana. Pistia on myös lisääntyny kiitettävästi, vaikka jostain taisin lukea, ettei se viihdy virtaavassa vedessä. Kierteisvallukin on jo kasvattanu ekan uuden alun ja uutta lehteä on tulossa.

Tilasin JBL:n ProFloran CO2-setin, siinä tulee valmiina pullo, letku, takaiskuventtiili ja levitin, sekä ensimmäiset hiivatteet. Just laitoin pullon hiivatetta porisemaan, joten vielä ei näy hiilarikuplia. Just nyt ei oo nappeja niin paljoa, että olisin alkanu ite tekemään settiä limupulloista (en juo limuja, joten pullot olis pitäny eka etsiä jostain), joten ostin suoraan valmiin setin.

Sisustuksena tällä hetkellä mulla on moorapuu-juurakko. Muita sisustuksia en ole vielä hankkinut, kun ei oo tullu mieleisiä vastaan. Tykkäisin tonne teeman mukasesti jostain aasialaisesta rakennuksesta/temppelistä, joka toimisi myös piilopaikkana kaloille. Netistä löytyisi, mutta mieluusti näkisin koristeet livenä, kun kuva ei aina vastaa todellisuutta, enkä osaa oikein hahmottaa mittoja näkemättä tuotetta

[kakerock]

Etulasin eteen noin 3-4 cm hiekkaa ja siitä nostaen. Laita lautanen pohjalle ja valuta vesi varoen siihen, niin rakennelmasi pysyy kasassa. Täytä noin 2/3, istuta kasvit ja laita koristeet, näin ei tarvitse uida puoli kroppaa altaassa. Lopuksi täytä allas kun kaikki on laitettu.

Sitten menee Prodibiot ja nestemäinen lannoite. EI vedenparannusainetta tässä kohtaa.

PS: kröhöm, itse olen luonnontuotteiden vankka kannattaja, mutta ilman muuta, jos harrastaja itse haluaa, niin sinne voi ja saa laittaa ihan mitä koristetta haluaa, kunhan ne ovat akvaariokäyttöön soveltuvia. Lapset ja nuoret tekevät siitä omansa näköisen.

Miksi ei vedenparannusainetta? Eikö kloori haittaa bakteereja?

[toukopouko]

Vedenparannusainetta ei samaan aikaan bakteerien kanssa, koska on todettu, että laitettuna samaan aikaan vedenparannusaine heikentää kehittyvää bakteerikantaa. Voit laittaa esim. vedenparannusaineen aamusta ja bakut illalla. Jäänyt edellisessä kirjoittamatta tarkemmin, sorry.

[kakerock]

Ok, kiitos