110L akvaarion suunnittelu

[Violettia]

Heippa!

Kymmenisen vuotta sitten myin akvaarioni. Nyt iski kuitenkin akuutti akvaariokuume, ja nyt olohuonetta koristaa 110L Juwel. Akvaarioharrastuksesta opitut asiat on hienosti tyhjentyneet pääkopasta näin kolme valvottua vauvavuotta myöhemmin, hyvä että vielä oman nimensä muistaa. Paljon siis taas opiskeltavaa, ihan alkutekijöistä saa aloittaa

No mutta, asiaan.

Haluaisin saada teiltä neuvoja ja suosituksia kalastoon. Omia ajatuksiani:
-Haluaisin ehdottomasti taistelukalauroksen. Hänelle sopivia kavereita pitäisi siis löytää.
-Pohjakalaksi haluaisin monnisia. Kuinka paljon niitä olisi tämän kokoiseen hyvä hankkia? Mitkä monniset sopii, mitkä ei?
-Lisäksi kirkkaan väriset parvikalat houkuttaa.
-Onko neontetroissa ja kardinaalitetroissa jotain merkittävää eroaa, sopiiko jompikumpi paremmin taiston kaveriksi? Minkä kokoinen parvi?
-Sopiiko kalastoksi esim. Taisto, x määrä monnisia, neontetraparvi, ja lisäksi joku parvi? Mitä lajeja sopisi?
-... Vai jättäisittekö neontetrat/kardinaalit pois jostain syystä ja ihan jotain muuta tilalle?
-Tarvitseeko jotain kotiloita, hyötyjä..?
-Edit: ja mihin se lämpötila pitäisi nyt asettaa?

Ja sitten kasveista. Akvaariossa on vasta kolme kasvia, kun pääni meni niin kovin pyörälle kaupassa. Yksi niistä on papukaijakasvi (?), se oli pakko saada, vaikka muistijäljet riittää sen muistamaan, että 10v sitten en saanut sitä pysymään elossa on vaan niin hieno! Mitä helppohoitoisia, menestyviä kasveja suosittelisitte? Pohjalannoitteen laitoin hiekan alle. Tarvitsenko lisäksi jotain nestemäistä lannoitetta, lannoitetabletteja, muita aineita kasveja varten..?

Ja sitten tuo Juwelin suodatin. Mistä tiedän puhaltaako tuo riittävästi, vai onko tehot jotenkin kärsineet? Tämä on 5v käytössä ollut akvaario jonka ostin. Hatarasti muistan, että omassa pienemmässä Juwelissa olisi aikanaan se suodatin puhallellut isommalla virtauksella, mutta en ole asiasta lainkaan varma.

Lisäksi puuttuuko meidän suodattimesta jotakin olennaista matskua, vai onko kaikki tarvittava? Mukana tuli valkoinen ohut hienosuodatin (?), aktiivihiilisuodatin, ja kaksi isompaa erilaista sientä.

Lisäksi suosituksia hyvän hinta-laatusuhteen omaavasta verkkokaupasta? Meillä ei ole akvaarioliikettä lähettyvillä, joten paljon tulee varmasti jatkossa tilattua milloin mitäkin.

[kr70]

Heippa ja tervetuloa aqua-webiin!

Ensiksi tulee mieleen, että jos kaikki on unohtunut, voisit hommata jonkun akvaariokirjan. Lukemalla kaikki muistuu mieleen nopeasti, ja homma tulee paremmin selväksi kuin googlettamalla.

Ennen kuin mennään kalastoon, voisit kertoa, mikä on paikallisen vesijohtoveden kokonaiskovuus. Jos ei ole testiä, se löytyy myös netistä paikallisen vesilaitoksen sivulta. Jos et löydä, voidaan etsiä yhdessä, jos kerrot, mistä paikkakunnasta on kyse. No joo, kirjoitit, että ei ole akvaariokauppaa... jos se on kovin pieni paikka, ei välttämättä löydy netistä.

Suosittelen mielummin yhtä vähän isompaa parvea kuin kahta. Kaksi parvea menevät akvaariossa sekaisin eivätkä näytä niin hyvältä. Parvikalat myös viihtyvät paremmin kun on enemmän oman lajin yksilöitä ympärillä. Luonnossa monet lajit elävät tuhansien yksilöiden parvina.

Vaikuttaa siltä, että kaikki uudelleenaloittajat haluavat taistouroksen.

Jos siinä on hiekkapohja, sinne on hyvä ottaa kierteisiä eli kierteissarvikotiloita. Ne hämmentävät pohjaa eikä pohja pääse pilaantumaan: pohjalle ei tarvitse tehdä sitten juuri mitään. Jos pohja on soraa, ei kierteisistä ole niin paljon hyötyä, sitä pitää puhdistaa lappoamalla. Muitakin kotiloita jotkut pitävät puhdistajina, itse en ole ottanut muita (mutta yhteen akvaarioon on tullut tahtomatta).

Lämmittimen laitat sitten sen mukaan, mitä kaloja.

Jos suodatin kuuluu akvaariopakettiin, luulisi sen puhaltavan tarpeeksi. Mikä malli se on?

valkoinen ohut hienosuodatin (?), aktiivihiilisuodatin, ja kaksi isompaa erilaista sientä

Tästä on vähän vaikea sanoa, mitä siellä on, mutta eiköhän tuo ole kaikki. Kun malli olisi tiedossa, voisi katsoa netistä, miltä sisuskalujen pitäisi näyttää. Aktiivihiiltä ei tarvita normaalikäytössä; vain jos pitää poistaa vedestä jotain myrkkyjä, kuten lääkkeitä.

Muut jatkanevat tästä.

[Violettia]

Kiitos kr70!

Hitsin korona, kun kirjastot on täällä suljettu! Koitan ehkä pärjätä nettiopiskeluilla, ei oikein raaski käydä nyt ostamassa mitään kirjaa.

Löysin paikkakunnan vedestä tällaista tietoa:
"Vesilaitokselta lähtevän veden pH on välillä 7,9 - 8.1. Verkostossa pH laskee jonkin verran. Kovuudeltaan vesi on keskikovaa, 1,3 mmol/l, saksalaisella kovuusasteikolla ° dH 7,3."

Mistäköhän näen tuon suodattimen mallin? Tosiaan joku mikä 110L Juwelissa on valmiina.

Edit: ja hyvä että sanoit tuosta aktiivihiilisuodattimesta. Mä luulin että se pitää olla koko ajan, ja vaihtoväli ohjeissa 4vko

[kr70]

Kuparimonninen 20-27 °C
Pantterimonninen 23-28 °C
Kaarimonninen 23-28 °C
Somamonninen 23-27 °C
Korumonninen 23-28 °C
Pikkumonninen 23-27 °C
Jaguaarimonninen 23-29 °C (C. julii, tällä nimellä myytävät ovat yleensä leopardimonnisia!)
Sihtimonninen 23-28 °C
Sysievämonninen 23-28 °C
Kulmajuovamonninen 23-28 °C
Mustaselkämonninen 23-28 °C
Pandamonninen 22-27 °C
Leopardimonninen 23-28 °C (C. trilineatus)

Siinä valikoima sopivia monnisia. Oisko tuollaiset 6-8 kpl hyvä.

Neontetra parempi kuin kardinaali. Kardinaalille vesi liian kovaa. Neontetralle 20-24°C. Taistelukalalle 24-28°C. Joten lämmöt asettuisivat 24 asteeseen. Joku saattaa täällä sanoa, ettei kaloja pidä pitää "äärirajoilla", mutta minusta suositellut lämpötilat eivät tarkoita sitä, että niiden ulkopuolella kalat eivät elä, vaan optimaalialuetta. Jos ei muuta kuin neon, monninen ja yks taisto, niin tetroja voi olla aika paljon, vaikka 30. Ehdotan, että otat myös taistelukalanaaraan. Kutua on mielenkiintoista seurata, vaikkei poikasia kasvattaisikaan.

Jos sinulla on ohje, eikö siinä lue suodattimen mallia? Jos ei, niin löydätkö sen täältä:
https://www.juwel-aquarium.de/en/homepage/

Ainakin Toukopouko tulee kertomaan varmasti lisää ainakin kasveista ja taistelukaloista. Hällä on myös enemmän kokemusta kuin mulla.

[toukopouko]

Kiitos kr, mutta kyllä sinulla on todella paljon tietoa.

Aluksi onnea perheenlisäyksestä Violettia ja tervetuloa Aquawebiin.

Tuossa komppaan kr:ää, nyt on tosiaan ollut trendi, jossa lähes jokainen aloittaja haluaa altaaseensa taistouroksen . Eikä siinä ole mitään vikaa, kunhan tietää muutaman asian. Käyn lainaamassa jonkun tekstin pätkäni, jonka olen kirjoittanut:

"
Saattaa pahimmillaan käydä myös niin, että sattuu käsiin sellainen taisto, ettei siedä tiluksillaan mitään kalaa. Taistolla ei ole minkäänlaista logiikkaa, saattaa ärhennellä paljon itseään suuremmillekkin kaloille. Itselläni on mm. 2 naarasta, joilla yhteiseloon ei riitä edes 250 litrainen allas. Lisäksi koomista siinä on se, että se yksilö, joka on aina turpaansa saava, lähtee ensimmäisenä härkkimään tätä toista naarasta, joka maltilla koittaa lipua pois paikalta. Hännystelee perässä ja lätkii pyrstöllään isotellakseen ja AINA lopulta saa selkäänsä, mutta ei opi... tai ei vain kiinnosta. Ainoa logiikka mikä taistolla on, on se, että on tarpeellista kutea ajoin, ruoka tulee aina tuosta kulmasta, joten liikettä havaitessa, "sinkoa äkisti sapuskaa kärkkymään". Kun paha yksilö sattuu käsiin, se ei välitä, mahtuuko kalanen suusta, senhän voi syödä myös paloina

Itselläni on sitten myös taistoukko, joka elää täydessä rauhassa hehkurasborojen kanssa. On ollut myös kaksi ukkoa akkoinensa samassa 350 litraisessa runsaskasvillisessa altaassa menestyksellä, joten ovat todellisia Persoonia isolla Peellä. Säkää, mikä itselle valikoituu. On myös parvikaloja, jotka saattaa nyppiä taiston hulmuilevia pyrstöjä (ellei sitten päädy malliltaan plakattiin). Mm. kiilakyljet ja hehkurasborat eivät tällaisia ole. Taisto siis saattaa lopulta määrätä isostikin loppu kalaston.

Eikä nypi kardinaalitkaan. On kuitenkin hyvä varautua siihen, jos kombo toimikaan. Silloin joutuu miettimään, meneekö taiston vai muiden kalojen ehdoilla. 60l allas on suhteellisen pieni joten ehkä miettisin parvikalaa, joka jää vähän pienemmäksi kuin kardinaali, kuten vaikka ruso- tai kiilakylki, ruso pienempi. Vaikkakin kardinaaleja pidetään myös 50 litraisissa, tuo suositus muuttuu kun joukkoon laitetaan taistelukala. Joten parvi ei voi olla kappalemääräisesti suuri, mitä pienempi parvikala, sitä useamman yksilön voi parveen ottaa. Rasborat ovat pienimpiä. Itselläni on hehkurasboroja, mutta riippuen taistosta, jotkut saattavat napostella niitä, itselläni ei onneksi ukko ole niistä kiinnostunut. Niitä pystyy laittamaan kevyestikin altaaseesi joku 20 kpl. Katinkultamonnisia ehkäpä 1 kpl ja "matosia" 3-5 kpl.
"

Tuossa nyt ei kaikki natsaa sinun altaaseesi ja ajatuksiin, mutta tulee ehkä se pointti taistoista selväksi.

Itse en laittaisi neonia taiston kanssa. Pidemmällä ajalla se, että neoni elää äärilämmöissä, lyhentää elinikää ja on haavoittuva taudeille. Viihtyisi vähän viileämmässä kuin taisto. Siksi kardinaali parempi. MUTTA, hanavetesi on liian kovaa kardinaalille, taistokin arvostaa pehmeämpää vettä, vaikka sen sanotaankin selviävän pH 8:ssa, se on kuitenkin äärilaita. Jos olet valmis pehmentämään vettä esim. catappalehdillä, -uutteella tai turveuutteella, sitten ei ongelmaa.

Sitruunatetra, (saattaa olla vähän hösö taiston mieleen), intiaanisulka, kiilakylki tai värikkäämpi rusokiilakylki, ovat hyviä kavereita. Yksi isompi parvi, ei kahta pienempää, tulee sotkuinen tunnelma.

Monnisissa sama juttu. En ottaisi monnista, jonka ylin lämpösuositus on 27 astetta, koska jälleen menee omilla ylärajoillansa. Moni saattaa sanoa, että on ollut ja hyvin selvinnyt, mutta se ei tarkoita samaa kuin että kala voisi hyvin. Kun kala elää optimaalisissa vesiarvoissa ja lämmöissä, se elää mukavamman ja pidemmän elämän. Mm. pandoista on näin sanottu, mutta niitä on myös taistoaltaissa kuollut.

Lämmöt näissä olosuhteissa olisi ok siinä 26-27 pyöriessä kun suositus on siinä 24-28.

Juu, kotiloita (kierteisiä), ehdottomasti jos laitat hiekkapohjan, (jota minä ainakin ehdottomasti suosittelen ja raekoko sellainen 0.8 - 1.5, itse suosin 0.8-1.2).

Kasveista: ensin sinun täytyy miettiä, kuinka paljon olet valmis panostamaan kasvien hyvinvointiin, nimittäin ostamasi papukaijanlehti ei kuulu porukkaan, joka voi ja näyttää hyvältä kohtuu valoissa, ilman hiilarilisäystä. Rautaa hamuaa myös. Eli muistelet ihan oikein . Monesti punaiset kasvit ovat vaateliaampia, löytyy myös sellaisia vihreitä. Kirjoitit, että helppohoitoisia, niitä on monia, toisaalta kaikki kasvit ovat helppohoitoisia, kun niiden kaikki vaatima on kunnossa. Käsitän helppohoitoisilla kasvit, jotka kasvaa vähän siinä ohessa, ilman sen suurempia vaatimuksia hiilidioksidista tai muusta mukavasta. Lämpöhän on myös sellainen, joka rajoittaa kasveja, mutta tuollainen 26 on liki kaikille ok. Ihan nyt ensimmäiseksi tulee mieleeni vesirutto, joka on todella helppo mutta ei pidä kovin lämpöisistä oloista.

vesisaniainen, Ceratopteris thalictroides ja C. cornuta, helppoja, nopeakasvuisia
useat melalehdet (Cryptocoryne)
ehdottomasti miekkakasvit, ota pienempiä, ei jättikokoiseksi kasvavia, löytyy monenlaisia, myös punertavia, tarvitsevat rautaa (Echinodorus)

vesitähdikit mm. liuskavesitähdikki ja intianvesitähdikki
vedensuosikki, Limnophila sessiflora
patsulilaji, Pogostemon stellatus "Octopus"
keiholehdet, Sagittaria
jaavansammal, (vaikka suositukset muuta sanookin), Taxiphyllum barbieri
jaavansaniainen, Microsorum
kellushankasammal, Riccia fluitans (pinnalla kasvava sammal, ei kovaa vedenvirtausta)


punaisia/punertavia
tiikerilumme, Nymphaea lotus
hentorotala, Rotala rotundifolia
Ludwigia repens `Rubin´ (tietolähteet väittävät että n. 26 olisi max, mutta pärjää)

Löytyy monia muitakin, mutta pääsiskös noilla alkuun.

Iloa ja tsemppiä harrastukseen.

[kr70]

Noinhin lämpöihin vielä kommentti. Nykyään monet "asiantuntijat" suosittelevat vaihtelevia lämpöjä. Uskon, että kala elää lyhemmän elämän, jos sitä pidetään 24h päivässä ja 365pv vuodessa koko ajan suosituksen ylärajoilla samassa lämpötilassa. Useimpien akvaariokalojen kotivesissä lämpötila kuitenkin vaihtelee sekä kausittain että vuorokauden kuluessa. Trooppinen pienvesistö on 20 cm syvyydellä yöllä pari astetta viileämpi kuin päivällä. Useimmissa päiväntasaajankin tropiikeissa on kuivempi ja sateisempi kausi; kuivakautena vedenlämpötilat yleensä nousevat ylemmiksi. Näitä luonnollisia lämpötilanvaihteluita voi helposti matkia akvaariossakin. Vuorokaudenvaihtelut toimivat siten, että lämmitin on kiinni kellokatkaisijassa, joka kytkee virran yöksi pois (jos huoneet ovat kovin viileät ja kalat lämpimän veden kaloja, tätä ei voi käyttää; max. sallittu vaihtelu on noin 4 astetta). Vuosivaihteluja varten tarvitsee vain säätää lämmitintä. Jos aurinko lämmittää kesällä asuntoa selvästi (kuten minulla), ei tarvitse edes lämmitintä säätää. Kuivakautta voi simuloida lämpimämmän veden lisäksi pidemmillä vedenvaihtoväleillä ja vähemmällä ruokinnalla. Kun tällaisen kuivankauden jälkeen alkaa tehdä isompia vedenvaihtoja viileämmällä vedellä ja ruokkimaan voimallisesti, alkaa moni kala kutea. Muutenkin vaihtelevat lämpötilat lisäävät elinvoimaa, värejä ja aktiivisuutta, mutta vaihtelu pitää tietenkin olla kohtuullisessa rajoissa.

[Violettia]

Kiitos vastauksista! Nyt vaan mietintämyssyä päähän, että mitä sitä altaaseen hankitaan.

Sen verran korjaan, että allas sen 110L, ei 60L.

Mites punapäätetrat? Tai hehkutetrat?

Sinänsä jos taistokin vaatisi jo pehmeämpää vettä, niin ei kai siitä pehmentämisestä vaivaa ole? Onko noilla pehmentämistavoilla jotain eroja, joku parempi tai edullisempi tms kuin toinen?

[Violettia]

Mikä asukas muuten kannattaisi ensin asuttaa akvaarioon? Taistouros, x-monnisia vai joku tertaparvi?

[kr70]

Veden pH:han ei säily noin korkeana akvaariossa. Kuten vesilaitoksen kuvauksessa sanotaan, pH laskee jo putkistossa. Akvaariossa se laskee vielä vähän lisää. Jollei akvaariossa ole turvesuodatusta tai muuta happamoittavaa tekijää, veikkaan, että pH asettuu vähän yli 7:ään tai noin 7:ään riippuen vähän siitä, mikä on karbonaattikovuus.

Catappa-lehdillä ja turveuutteella saa laskettua vain karbonaattikovuutta (ja pH:ta), joten kovin paljon ne eivät kokonaiskovuutta laske. Todella pehmeätä vettä saadakseen pitäisi käyttää käänteisosmoosilaitetta.

Punapäätetra ja hehkutetra ovat myös pehmeän veden kaloja, kuten kardinaalitetra.

Heitän ehdotuksen, jos löydät tämän uudehkon akvaariokalan Uudesta Guineasta, johon itse olen ihastunut: punaneonsinisilmä (Pseudomugil luminatus). Etsi kuvia googlen kuvahaulla. Upea pieni parvikala, vilkas, helppohoitoinen, ja mikä parasta viihtyy hyvin myös neutraalissa tai hieman emäksisessä vedessä, pehmeässä tai keskikovassa. Purossa, mistä kaikki akvaariopopulaatiot ovat peräisin, sillä tod.näk. ainoalla kerralla kun länsimaalainen (saksalainen Hans-Georg Evers) kävi siellä, pH oli 7,25 ja sähkönjohtavuus 126 (=kovuus ehkä luokkaa 4 dH) ja lämpötila 26,7 astetta. Lämpötilasuositus akvaariossa 25-28. Kovuus ainakin 10 dH asti ongelmaton (itselläni näin paljon ja kutevat säännöllisesti). Tämä sinisilmä elää pääasiassa lähellä pintaa, joten tämän kanssa voisi toimia myös kaksi parvea, monet tetrathan elävät lähempänä pohjaa.

[toukopouko]

Tämä oli kopioitu tekstini eräälle toiselle taistoa suunnittelevalle:

"
Saattaa pahimmillaan käydä .....
"

Tuossa nyt ei kaikki natsaa sinun altaaseesi ja ajatuksiin, mutta tulee ehkä se pointti taistoista selväksi.

Siksi siellä mainittu tuo 60l, joka oli tuon ketjun ap:n altaan koko.

pH: Esimerkki, meilläpäin vesi lähtiessään laitokselta n.7.9, hanasta 7.6, akvassa ilman varsinaisia alentavia tekijöitä kuten puu, hiilari, catappa, turve 7.4, lisätessä hiilari hiivatteella (ei kovin tehokas levitin) 7.2, catappaa vain vähän, koska en siedä veden värjääntymistä kellertäväksi/rusehtavaksi 7.0. Ja tuo alkaa olla minulle sopivaa luokkaa viljeltyjen taistojen kanssa.

Itse haen akvassa arvoja suositusten keskimaastoon, syystä, että heilauttavia tekijöitä tulee ilman tarkoituksellista tekemistä/hakemistakin. Jos veden lämpö on valmiiksi n. keskitasolla, heilautuksia ilman vuodenaikoja tulee esim. vedenvaihdoista, (mikä edullista mm. kr:n edellä mainitseman kutuvireen laukaisijana), huoneen lämpötilasta (meillä mm. pääasiassa takkalämmitys, joten lämmöt vaihtelevat lämmittäjän aktiivisuuden mukaan). Viiletessä lämmitin pitää kuitenkin melkoisen hyvin siihen säädetyn lämmön, kunhan hankkii pätevän lämmittimen. Tämän päivän hyvistä lämmittimistä saa joku muu kertoa, omani kun on noita ilmeisesti ikuisuuden kestäviä Jägereitä ajalta kivi ja keppi, jolloin tekniikka oli vielä himpun luotettavampaa. Lämmetessä, jos akvan lämmöt ovat valmiiksi tapissa, on selvää, että lämmöt nousevat nopeammin vielä ylemmäs. Helteellä en tee sen kummempia säätöjä, kuin vedän töpselin seinästä. Hellepuolella meillä ei ole yhtäkään allasta. Viiletessä tuikkaan seinään. Mutta nämä kaikki ovat väliaikaisia.

Löytyy täältäkin keskusteluja, joissa kehutaan taiston `voivan ihan hyvin´ myös 25 asteessa eläessään, "elänyt kaksi vuotta, jopa kolme". Niin, taistohan saattaa elää jopa 5 vuotta olosuhteiden ollessa (minusta) sopivammat.
(Sorry, että esimerkkini pyörivät isosti taiston ympärillä, itse niitä kasvattelen, niin ehkäpä se on pakonomaista) . Ymmärsin, että olet itsekin rakentamassa allasta taiston ympärille.

Hehkutetrakin käy minusta hyvin porukkaan kunhan saa rukattua pHta alas (ja tosiaan taisto on sopuisa, ei pistä niitä naamariin) .

Nämä on näitä, yhdelle hyvä on toiselle kyseenalaista, ikuisuus aiheita.

Onko sinulla kr linkata tuosta tietoa, missä sanotaan kausittaisten lämpötilojen vaihtelun olevan kaloille eduksi? Monet luonnossa tapahtuvat `luontaiset´ ilmiöt eivät edistäkään kalan vointia parantavasti tai ikää pidentävästi. Useinkin elävät luonnossa lyhyemmän elämän kuin akvassa. Mutta olen aina valmis muuttamaan kantaani, jos näen asianmukaista faktaa uskattavasta lähteestä.

Tuo kr:n mainitsema punaneonsinisilmä on myös kaunis, kaunis eväkäs. En ollut mokomaan edes tutustunut, ennen kuin kr eräässä ketjussa toi sen kaikkien tietoon ja nähtäville. Peukku.

[kr70]

Mun tiedot ja luulot perustuvat omien kokemuksien lisäksi pääasiassa saksankielisiin akvaariokirjoihin, joten en pysty antamaan linkkiä. Löysin nyt parista kirjasta pätkät:

1. Ulrich Schliewen:in kirja "Praxishandbuch Aquarium" vuodelta 2017 (erittäin hyvä kirja tekniikasta ja hoidosta, kirjoittaja iktyologi, akvaristi ja akvaariokirjailija):
"Monet trooppiset eläimet ovat sopeutuneet päivittäin ja kausittain vaihteleviin olosuhteisiin, esim. lämpötilaan, valoisuuteen tai kemiallisiin vesiarvoihin. Niin sademetsässä kuin savannillakin on öisin viileämpää kuin päivällä. Kuivakaudella on lämpimämpää kuin sadekaudella, ja veden sähkönjohtavuus nousee. Puroista tulee silloin monesti vahvasti orgaanisesti kuormitettuja lammikkoketjuja. Rankkojen trooppisten sateiden jälkeen muuttuvat vesiarvot usein kertaheitolla. Useimmiten vakiona pysyvät olosuhteet akvaariossa eivät siten vastaa luonnollisia olosuhteita. Useissa tapauksissa kaloilta jopa puuttuu vaihtelua siten, että ne eivät lisäänny tai ovat alttiita taudeille.

Luonnollisten kaltaisten olosuhteiden luominen akvaariossa ei ole lainkaan niin vaikeaa. Lämmitetyissä tiloissa (18-22 °C) voi kytkeä lämmittimen yöksi pois kellokatkaisijalla. Voimakas vedenvaihto viileällä vedellä pidemmän "kuivan" kauden (ei vedenvaihtoja, lämmin vesi, vähemmän ruokaa) jälkeen simuloi sadekauden alkua. Talvipuoliskolla voi lyhentää valaistuksen kestoa 12:sta 11:een tai 10:een tuntiin. Myös vedenlämpöä voi laskea 2-3 asteella. Kalat kiittävät lisääntyneellä elinvoimalla."

2. Harro Hieronimus:in Xiphophorus-kirja "Platys & Schwertträger" vuodelta 2001:
"Käytännöllistä ja hyvinvointia edistävää ovat myös [lämpötilan] päivä- ja yövaihtelut. Jos huoneenlämpötila on yöllä tarpeeksi korkea, ei silloin tarvitse lämmittää lainkaan, mutta myös muissa tapauksissa ohjataan päälämmitintä kellokatkaisijalla, ja yöllä lämmittää vain pienempitehoinen tai vastaavasti säädetty lämmitin, joka pitää lämpötilan vähintään 21 asteessa."

Joo mutta on totta, että luonnon olosuhteet eivät aina välttämättä lisää kalojen hyvinvointia. Esim. hauen luonnollinen läsnäolo ei lisää särjen elinajanodotetta. Tai ylhäällä tekstissä mainittu puron muuttuminen likaiseksi lammikkoketjuksi kuivakaudella aiheuttaa sen, että kaloja kuolee massoittain. Tätähän käytetään perusteena sille, että esim. kardinaalitetran kerääminen luonnosta on hyväksyttävää (koska suurin osa kuitenkin kuolee kuivakauden lopussa).

Lämpötilavaatimuksia lukiessa pitää tosiaan ottaa huomioon se, kuinka ylös huone lämpiää kesähelteellä. Esim. minulla huoneenlämpötila nousee pahimmillaan jopa pitemmäksi ajaksi 28 asteeseen, jolloin akvaariovesi nousee päivisin 26 asteeseen (koska huone ja akvaario jäähtyvät yöllä). Eli ei neontetran olosuhteet minulla.

Nuo sinisilmät kuuuvat tosiaan minun lempikaloihin ja ne ansaitsisivat minusta suuremman suosion. Ehkä suosio lisääntyykin, kun niiden hyvät ominaisuudet tajutaan laajemmin. Toinen hieno laji: kultasinisilmä (Pseudomugil furcatus). Vähän isompi kuin luminatus. Parhaimmillaan hieman emäksisessä vedessä. Vielä hienompi olisi Pseudomugil cyanodorsalis, mutta vaatii murtovettä. Sinsilmät ovat koko ajan liikkeessä, kun kardinaalitetra vanhemmiten jököttää melkein koko päivän yhdessä paikassa ruokintaa lukuunottamatta.