metsälammikkoon asukkaita?

[kalalemmikit]

Hei, meillä on metsäsaunallemme suuri, noin 60 metriä pitkä ja syvimmillään neljä metriä syvä kolme vuotta sitten itse kaivettu lampi jossa käymme uimassa. Matalaa rantaakin on kymmenisen metriä. Ongelmana on kun nyt lampi alkaa ruohottua ja siihen on ilmestynyt sitä kelluvaa heinäkasvia joka leviää kuin rutto. Onko mitään kalaa joka pitäisi lammen pohjan puhtaana, ettei se pääsisi ihan rehevöitymään? Karppi, ruutana? Lampi on niin suuri, että kaloja ei olisi mahdollista pyydystää talveksi sieltä pois, vaan joutuisivat talvehtimaan siellä. Kiitos mahdollisista vastauksista.

[Maisu]

Meillä eivät istutetut ruutanat ole olleet riittäviä pienemmän keinotekoisen metsälammen puhtaanapitoon (ei kuitenkaan tuo mikä mun signaturessani on mainittu) vaan se on päässyt rehevöitymään. Karpin kohdalla varmaan olisi kiinnostavaa tietää missä päin maailmaa tämä lammikko on.

[kalalemmikit]

Metsälammikko sijaitsee Salossa, mantereella, ei meren lähettyvillä.

[Andres]

Littoistenjärveen Turun tienoilla harkittiin ruohokarppia (Ctenopharyngodon idella), jonka kerrotaan syövän päivässä painonsa verran kasvillisuutta.
http://www.fishbase.org/Summary/Species ... .php?id=79

[kirahvi1]

Amatöörinä ja kyynikkona ajattelisin seuraavasti:

a) Rehevöityminen on seurausta ravinteista, joita on ihmisen näkökulmasta liikaa.
b) Kalojen istuttaminen ei poista lammikosta tai järvestä ravinteita. Särkikalat tonkivat pohjasedimenttiä ja laittavat uusia ravinteita "kiertoon".
c) Jos vesikasvit vähenevät, ottavat niiden paikan levät ja syanobakteerit.

[pisarat2]

Littoisten järvi, johon tuolla aiemmin viitattiin, on yliopiston pitkäaikainen tutkimuskohde. Siellä on pitkään seurattu vesiruton massaesiintymiä ja pohjan ravinnekiertoa. Nuo karppiistutukset siis varmasti perustuvat johonkin.

[Andres]

Littoistenjärveen vain harkittiin ruohokarppia, ei kumminkaan istutettu.

[Fisutar10]

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=600
Ehkä kasviaineksen manuaalinen poisto? Hyvä artikkeli kuitenkin tuo...

[kalalemmikit]

Kiitos vastauksista! Lampeen tulee vesi putkea pitkin läheisestä suosta, joten en usko että se vesi kovin ihmisen saastuttamaa, ravinnuttamaa on. Tuota ruohokarppia aletaankin tutkia ja jospa ensi keväänä saataisiin asukkaita lampeemme! Pärjääkö karppi ruokkimatta, kun mökillämme ei olla jatkuvasti? Ja minkä ikäisinä ne pärjäävät talvehtimalla lammessa? Muutakin tietoa olisi kiva saada tai osoitteita mistä voisimme tutkia asiaa, kun emme tahdo löytää tietoa karpeista, vaikka olemme etsineet. Kirjasto on kyllä vielä tutkimatta. Mutta kokemuksia karfpeista, jos löytyy, niin kiitos!

[Teiskolainen]

Kiitos vastauksista! Lampeen tulee vesi putkea pitkin läheisestä suosta, joten en usko että se vesi kovin ihmisen saastuttamaa, ravinnuttamaa on. Tuota ruohokarppia aletaankin tutkia ja jospa ensi keväänä saataisiin asukkaita lampeemme! Pärjääkö karppi ruokkimatta, kun mökillämme ei olla jatkuvasti? Ja minkä ikäisinä ne pärjäävät talvehtimalla lammessa? Muutakin tietoa olisi kiva saada tai osoitteita mistä voisimme tutkia asiaa, kun emme tahdo löytää tietoa karpeista, vaikka olemme etsineet. Kirjasto on kyllä vielä tutkimatta. Mutta kokemuksia karfpeista, jos löytyy, niin kiitos!

Tuollaisessa lammessa karppi pärjää ruokkimatta ja kasvaakin nopeasti. Kilpilohesta Mihejefin Pekalta voit hakea keväällä
jo valmiiksi reilun kokoisia karppeja ja ne ihanteellisia tuon kokoiseen lampeen. Ruohokarpit kannattaa unohtaa, koska
tuskin kestävät Suomen talvea.