Leväakvaario

[NeNithelo]

Olen lukenut, että partamonni söisi nuorta rihmalevää. Miten on? Pitemmäksi kasvaneita rihmoja ei varmaan mikään syö, paitsi ehkä leväsukarapu?

Onko kellään vuokrata, jos laitan muutaman ravun platyjen seuraksi
Ravut taitavat vain kaivata hieman happamampaa vettä (pH=7,5)

[toukopouko]

Mille kalalle kelpaa rihmalevä? Ei ainakaan partamonnille / platyille?

Leväbarbille. Kelpaa melkeinpä kaikki. On vain tylsän ja pliisun näköinen tyyppi, mutta hyvä levän puputtaja.

Nuo on tosiaan mullakin ne kaksi suurta kysymysmerkkiä, mikä laittaa minut epäröimään tätä suunnitelmaa:

No, projektia ei pääse toteuttamaan, ennen kuin saan ison akvaarion, ja se onnistuu vasta, kun on muutettu uuteen kämppään.

No nyt on parempi kuin hyvä syy ostaa uusi tupa.

[kr70]

Leväbarbi on mahtava levänsyöjä mutta tosiaan tosi tylsä. Varsinkin kun sitä ei saa kutemaan.

Mitä mieltä olet Pouko, syökö partamonni juuri kasvamaan lähtevää rihmalevää? Eli estääkö se rihmojen ilmaantumisen?

[toukopouko]

Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta tiedän, että partis syö nimenomaan alkavaa ja lyhyttä rihmalevää. Tokihan hulmuavaksi päässyttä rihmalevää on helppo karsia ja lyhentää partikselle sopivaksi. Kunnon puskat saa kieputettua nyrkkiin kämmenen ympäri. Oijoi, en halua muistaa .

[kr70]

Leväbarbi on mahtava levänsyöjä mutta tosiaan tosi tylsä. Varsinkin kun sitä ei saa kutemaan.

Leväbarbeja ja muita sellaisia kestosuosikkeja, joiden viljely ei onnistu normaalikonsteilla (tiikerinuoliainen, tulipyrstö, piikkisilmät jne.), viljellään Kaakkois-Aasiassa siten, että naaras saa hormonipiikin ruumiinonteloon tai lihakseen; en oo varma, mihin; netistä löytyy ohjeita. Ainakin muutama prosentti kuolee käsittelyyn. Sitten ne alkaa kutea. Minusta karseaa toimintaa, mutta parempi kuin hakea noita luonnosta, missä niitä ei taida enää juuri edes olla, mihin pääsyyllinen on toki elinympäristöjen häviäminen.

[toukopouko]

No sillä lailla... Aikamoista.

Mutta... muistelin ja löysinkin... viewtopic.php?f=14&t=80191

Ehkäpä sittenkin olisi parempi koittaa kehittää allasoloja siihen suuntaan, että lisääntyisivät ilman piikkiä ahterissa.

Plekojenkin kudetusta pidettiin joskus haasteellisena ja vaikeana, johon erään sanoja lainatakseni "vain harva ja valittu kykenee". Tänä päivänä se on arkipäivää. Ei ollut vaikeaa kasvattaa plekoja, kutivat ihan itsekseen kun olosuhteet oli kunnossa. Itseltänikin lähtenyt toistasataa plekovauvaa maailmalle. Uskon ettei ole mahdotonta, haasteellisinta on löytää se laukaiseva tekijä. Mutta siitä vain tekijää etsimään joilla akvaolosuhteet riittää. Vaikkakin totta, ennemmin kai se piikki ja pari uhria yhteisen hyvän nimissä kuin sukupuuttoon kuolo.

[kr70]

Heh, huomasin edellisessä viestissäni: "Ainakin muutama prosentti kuolee käsittelyyn. Sitten ne alkaa kutea."

Käsitys plekoista on tosiaan muuttunut täysin. Ennen ne olivat helppohoitoisia kaloja, joita on mahdoton viljellä. Ilmeisesti hypen mukana niiden vaatimukset on opittu tuntemaan kunnolla. Mitä lajeja oot Pouko viljelly?

[toukopouko]

Heh, kuolleista nousseet siis kutee parhaiten.

Hypancistrus sp. L-260, `Queen Arabesque´, hieroglyfi, kaunis, kaunis pleko, edelleen yksi suosikkini. Vielä yksi altaassa, joka on oma kasvatti. Jossain vaiheessa myin kaikki L-260, pariskuntineen, ja kuinka ollakkaan, hyvänkin etsimisen jälkeen altaaseen oli jäänyt 1 vaavi. Nyt se on aikuinen. Laitoinkin ostetaan osioon ilmon kyseisistä plekoista, nyt haluan takaisin ja taas kasvattaa. Voi surku mitä sitä on mennyt myymään.

Hypancistrus sp. L-134, salamanteripleko, parhaimmillaan nuorena, värit ihanat, banaanin keltaisesta ja mustasta raidat, vanhemmiten värit läyhtyy ja keltaisesta tulee hailakka, kellertävän valkoinen, mutta silti hieno.

Hypancistrus sp. L- 262, linnunratapleko, tämä jäi kudettamatta, muuttui suunnitelmat. Näitäkin olisi ollut tuolloin 8 kpl sakki. Nyt alkaa itkettään. Yhyy, kaikesta sitä meneekin luopumaan

[kr70]

Yritän muistaa ottaa ens vkolla kuvan koko karahkasta

Tässäpä se nyt tulee, ilman salamaa otettu pitkähköllä valotusajalla. Toinen samanlainen mangrove on vettymässä jo melkein kaksi kuukautta, mutta se pomppaa edelleen pintaan. Kun/jos se joskus alkaa pysyä pohjassa, se tulee tämän akvaarion toiseen päähän. Nyt siellä on tilalla vara-mangrove, joka ei sovi paikkaansa lainkaan - ei kehtaa ottaa kuvaa.

[totoro]

Mahtava kasvusto! Näyttää aivan naavatillandsialta!

[SiriusAng]

Mahtava puska!

Mä itse tykkään leväbarbeista, mutta niitä kerran omistaneena (pitkä stoori miten päätyivät omaan kippooni..) sanoisin että se parvi käyttää aivan hillittömästi tilaa altaassa. Levänsyöjänä se ei myöskään tuntunut maineensa veroiselta tai sitten meillä oli parempaakin ruokaa tarjolla. x) Joka tapauksessa itsekin suuntasin levätalkkarin etsinnän muualle. Oma henkilökohtainen suosikkini on tällä hetkellä Neritidae-kotilot, mutta en tiedä syövätkö nekään rihma/tupsuleviä (ainakaan se ei hirveästi altaassa ole menestynyt).

Ja samaa mieltä teidän kanssa, että vankeudessa lisääntyminen on hyvä tavoite. Itsekin pitkään kuvittelin, että esim. mutakala ei lisäänny vankeudessa (ilman hormoneja), mutta loach-ryhmässä muutamalla näin on jo tapahtunut. Sitä en tiedä mikä kudun on laukaissut, mutta toivotaan että kohta tiedetään lisää siitäkin!

[toukopouko]

Kr: hieno kuva, levä ei näytä kuvassa ollenkaan Poukon kauhukuvalta, näyttää aivan kantoon kuuluvalta kasvilta. Ja hei, nythän on hieno tilaisuus tehdä sellainen mangrovekarahka allas, innolla odottelen kuvia.

Tuosta liotuksesta, joskus täällä minulle väitettiin, että jos kanto ei vety 2-3 viikossa, se ei tule uppoamaan. Ja katinkontit, sisu ja suomalainen, kyllähän puu vettyy kun se tarpeeksi kauan on vedessä. Tuo kanto, jota lilluttelin vuoroin kylmässä ja kuumassa, otti aikaa useamman kuukauden. Tarkempaa aikaa en pysty kertomaan, koska ankkuroin sen lopulta parin kuukauden liottamisen jälkeen pohjaan. Mutta kyllähän se sinne taivutettiin. Tuo samainen kanto on nyt taas ankkuroituna 350 litraisessa, koska oli muutaman vuoden vesistä pois, nyt on jälleen ollut upoksissa liki 2 kk. Vielä en ole irrottanut kiviä siitä ja kokeillut, joko uskoo paikkansa. MUTTA, sehän on oikeastaan hyvä kanto, jota joutuu liottamaan kauemmin kuin muita, koska on tiiviimpää puuta ja näin ollen tulee myös kestämään kauemmin kuin haperommat, jotka vettyvät muutamasta päivästä viikkoon.

[kr70]

Tuolla suoraan spotin alla olevalla oksalla kasvava leväpopulaatio on mielenkiintoisesti muuttunut ajan mittaan. Ihan ensin siihen tuli rihmalevää, jota tietty poistelin, sitten se hävisi ja tilalle tuli muistaakseni tätä samaa "puskalevää", muttei noin isoa puskaa. Sitten sekin hävisi, ja siinä alkoi kasvaa tuo jäkälän näköinen vaaleanvihreä levämatto. Joku pari-kolme kuukautta sitten puskalevä alkoi taas kasvaa siinä ja on tullut koko ajan mahtavammaksi.

Auttaako liotuksessa kuuma tai lämmin vesi? Se on parvekkeella ja siellähän on nyt kylmä. Pitäiskö tuoda se sisälle? Auttaisko keittäminen vettymiseen? Meillä ei tosin ole mitään keittoastiaa, mihin se kokonaan sopisi, mutta ehkä vois keittää osissa - tosin keskiosa ei varmaan sovi mitenkään päin.

Kuinka kauan mangrovekarahka kestää akvaariossa? Mitä sille sen jälkeen tapahtuu? Aikaisemmassa elämässäni minulla oli jokunen karahka varmaan 10 v ja luulen niiden olleen mangrove.

Entä onko tietoa, mitä puuta nämä mangrovekarahkat ovat? Mangrovepuitahan on muutaman kymmentä lajia.

[toukopouko]

Mangroven tarkemmasta määrityksestä ei ole tietoa, joku jos tietää, kertokoon. Kesto sen sijaan luonnollisesti riippuu puun paksuudesta ja tiheydestä. Tiheydestä/tiiviydestä saa ensitietoa juurikin liottamisessa ja paljonko painaa. Kun puu on tiivistä, eikä huokoista, se imee itseensä hitaammin vettä. Asiaa voi jonkun verran nopeuttaa sillä, että puuta kuumentaa, jonka jälkeen heittää kylmään veteen. Kuumassa puu laajenee, huokoiset aukeaa jonka jälkeen kylmä vesi pääsee syvemmälle. Mutta sitten kun hermo ei enää kestä, niin ankkurointi pohjaan saa kärsimättömämmän tyytyväiseksi.

Omat vanhimmat mangrovet ovat liikkeestä ostettuja tuolla 1900-luvun loppupuolella, ai kauhee, kuulostaa kuin olsin toistasataa vuotta vanha noita, mutta ikää näillä on nyt noin 15-20v eikä mitään merkkiäkään siitä etteivätkö palvelisi vielä toiset samanlaiset. On myös pieniä, joista olen keonnut puukasan, sama juttu. Sellaiset kevyet haperot puunkarahkat ovat huonoimpia, mutta halvimpia, ja lahoavat nopeammin. Siksi monissa liikkeissä puupötkäleet myydään vaa´an kautta. Toki vaaka kertoo myös kannon koosta .

[kr70]

Auttaako, että laittaa niin kuumaan veteen, mitä vesihanasta tulee, ja sitten kylmään, vai pitääkö keittää? Kauanko sitä pitää liottaa ensin kuumassa?

[toukopouko]

Kyllä sekin auttaa.

Muistan täällä joidenkin aikoja sitten kirjoitelleen tunkeneensa karahkansa uuniin, minua kehotettiin menemään saunaan kannon kanssa, kun ei uuniini tuolloin mahtunut. Muuten hyvä idea, mutta silloin sauna oli erillisrakennuksessa, jonne joutui kulkemaan koko rivarin pihan poikki, joten ... jätin kannon suosiolla kotiin .

Itsellänikin suurin kattila on 10 litraa, sinne ei ole nuo suurimmat kantoni mahtuneet, joten ne on ollut saunalla isossa saavissa kuumassa vedessä, keittänyt lisäksi 10 litran kattilassa veden ja nakkaan sen saaviin, siellä saa muhia aikansa ja kuumeta sisuksia myöten, josta taas kylmään veteen yöksi.

[kr70]

Pitääkö se laittaa kuumasta äkkiä kylmään eli haittaako, jos se ehtii jäähtyä ennen kuin joutuu kylmään veteen?

[toukopouko]

Nimenomaan kuumana sinne kylmään veteen.

[kr70]

Sopi just ja just uuniin. Pidin sitä melkein tunnin 90 asteessa ja sitten suoraan parvekkeelle kylmään veteen. Toivottavasti meni nyt oikein? Saa nähdä huomenna, onko auttanut mitään. Tätäkö pitäisi toistaa joka päivä, kunnes uppoaa?

[toukopouko]

No paistelu ja liotus oman aikataulunsa mukaan, mutta nopeuttaa.

[kr70]

Ei ainakaan parantunut yhtään. Saattaa jopa olla, että pomppaa entistäkin terhakammin pintaan, minkä voisi käsittää siten, että paistaminen haihdutti vedet puun sisältä ja nyt kestää taas hiukan, että solut täyttyy vedestä sen mitä täyttyy. Mutta en aio luovuttaa, karahka on niin hieno, että liotan sitä vaikka vuoden, kunhan uppoaa edes melkein.

[toukopouko]

Oisko ollut jo liian kauan ja kuivunut. Kun se kuumuushan ei sitä auta uppoamaan, vaan se kylmä vesi kuumaan kantoon. Eli kannon pitää vain olla kunnolla lämmin tai kuuma, ja sen perään saada kylmä vesi, johon jää vettymään. Kuivaksi ei kannata paistella, anteeksi, etten hoksinut tuollaista sanoa. Koitahan sitä kuumaa ja kylmää vettä vuoroin. Kantosi saattaa olla tällainen vastaava kun tuo yksi omistani, jossa ei auttanut kuumat eikä kylmät, isoon kiveen ankkurointi ja siellä sai vettyä rauhakseen muutamat kuukaudet. Juu, perix ei pidä antaa.

[toukopouko]

Olen lukenut, että partamonni söisi nuorta rihmalevää. Miten on? Pitemmäksi kasvaneita rihmoja ei varmaan mikään syö, paitsi ehkä leväsukarapu?

Onko kellään vuokrata, jos laitan muutaman ravun platyjen seuraksi
Ravut taitavat vain kaivata hieman happamampaa vettä (pH=7,5)

Oih, anteeksi NeNithelo, tämä kysymys mennyt ohi. Tuo pH on oikeinkin hyvä, alaraja kun on 6.5, KH 2. Mutta lainata ei ole, kun en omista.

[NeNithelo]

Kiitos, pitänee sitten joskus harkita jotain maatiaslajia..

[kr70]

Oisko ollut jo liian kauan ja kuivunut. Kun se kuumuushan ei sitä auta uppoamaan, vaan se kylmä vesi kuumaan kantoon. Eli kannon pitää vain olla kunnolla lämmin tai kuuma, ja sen perään saada kylmä vesi, johon jää vettymään. Kuivaksi ei kannata paistella, anteeksi, etten hoksinut tuollaista sanoa. Koitahan sitä kuumaa ja kylmää vettä vuoroin. Kantosi saattaa olla tällainen vastaava kun tuo yksi omistani, jossa ei auttanut kuumat eikä kylmät, isoon kiveen ankkurointi ja siellä sai vettyä rauhakseen muutamat kuukaudet. Juu, perix ei pidä antaa.

Se oli sitten varmaan uunissa liian kauan. Voi kukkanen. Meinaatko siis, että parempi laittaa mahdollisimman kuumaan veteen ja sitten kylmään. Eli että ei kuivillaan uuniin, ettei vain kuivahda sisältä?

Kyllä se vähän raskaampi on kuin heti ostamisen jälkeen mutta edelleen se tuntuu niin kevyeltä, että tuskin edes kivillä saisi pysymään pohjassa tukevasti. Pitäis olla lyijypainot. Nyt se on parvekkeella vesisaavissa ja iso puolitäysi kastelukannu päällä painona.