Havainnointia kalojen tilavaatimuksista

[jarvij]

Eivätähän ne ja vielä pienmmät ole laittomia tänäänkään. Niitä vain ei suositella.
http://www.aquahoito.info/suomi/etiikka/maarays.php
Ja siellä liite 10: kalat

[Mari Kurki]

Kyllä ylilyöntejä esiintyy suuntaan jos toiseenkin. Mun mielestä yli on menty siinä kohtaa, että 40 - 50 litraisiin akvaarioihin ei enää suositella kaloja lainkaan, vaikka mielestäni sopivia lajeja on paljonkin.
Parvikokojen kasvaminen on positiivinen juttu ja samoin tilasuositusten suureneminenkin, mutta kyllä toki järki ja kohtuus ovat hyviä asioita pitää mukana nekin.
Kuten aiempana on esitetty, lehtikalan tilasuosituksen kasvattaminen 200 litrasta 250 litraan ei oikeastaan ole järkevää, sillä todellinen tila ei juurikaan kasva. Monilla lajeilla ohjeisiin vaikuttavat harrastajan omat kokemukset kalasta ja koskapa yksilöllisiä eroja luonteen suhteen esiintyy, on mielestäni varmempaa suositella aina hiukan liian suurta akvaariota, kuin liian pientä.

[Cory]

Koirapulinat splitattu tuonne.

[kalaneiti]

Olen Marin kanssa erittäin samaa mieltä.

Mielestäni raja menee siinä, kun ei haluta kuulla eikä nähdä perusteluja sille miksi jokin kala ei jonnekin/johonkin tiettyyn seuraan mahdu (esimerkkinä isopurjepleko 40 litraisessa altaassa), vaan sitä ollaan sinne väkisin laittamassa - tai jos vastaavasti lähdetään pienelle säyseälle kalalle (esim. rusokääpiöahven pariskunta 700 litraisessa jossa ei muita lajeja) vaatimaan useita satoja, tai kärjistäen tuhansia litroja. Hienoa tietysti jos jollain on tällaiset olo tarjota, vaikka kala ei sitä kaikkea tilaa käytäkään. Jokaiselle allaskoolle löytynee omat lajinsa ja yhdistelmänsä, jokaisen akvaristin omalla vastuulla on sitten se, minkä katsoo järkeväksi ja minkä ei.

En usko, että kukaan varsinaisesti tietäisi mitään, jos näitä asioita tai kalayhdistelmiä ei joku olisi joskus jossain kokeillut - ja kuten järvij mainitsikin, matkustellut ja tutkinut. Yksikään kala jonka itse tunnen, ei varmasti luonnollisissa olosuhteissaan elä sen kokoisissa tiloissa tai parvissa tai niin edelleen kun mitä meistä monella olisi niille tarjota. Tässä tarkoitan sitä, että akvaarioiden koko harvemmin vastaa sitä tilaa, joka kalalla on käytössään luonnossa. Kuitenkin akvaariossa mielestäni ideana on jäljitellä miniatyyri muodossa (enkä nyt puhu kultakala maljoista vaan kullekin lajille sopivasta tilasta) sitä, mitä kalalla vesi ja käytösvaatimuksiltaan voisi luonnossakin (ainakin jos samat vesiarvot omaavat vedet olisivat sekaisin) olla seuranaan. Siis kardinaalitetralla toinen kardinaalitetra jne.. se, mistä kaloista on kyse ja kuinka suurista parvista tai pareista tai kuinka suurista lajeista, määrittelee sitten sen, kuinka suuri tämä miniatyyrin tulee olla. Loppujenlopuksi valtavatkin akvaariot ovat vain pienen pieniä ikkunoita siihen, mitä kaloilla luonnossa on.

[Maisu]

Veikkaanpa, että ruokaa saavat yllinkyllin akvaariossa, jolloin ruoan määrän mukaan syntyvyys olisi suotuisaa. Kuitenkaan vesiolot eivät ole hyvät, mistä merkkinä epämuodostuneet poikaset (esim. millis, platy, miekkis).

En näe tuossa lainaamassani pätkässä mitään järkeä. Mitkä ihmeen epämuodostuneet poikaset? Kyllä nuo lajit pystyvät tuottamaan, ja tuottavat, akvaario-oloissa täysin normaalimuotoisia, lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Pitäisihän se osata päätellä jo siitäkin ettei kyseisistä lajeista löydy kaupan piiristä juuri muita kuin jalostettuja värimuotoja.

Itse veikkaisin, että valtaosa ns. kitukasvuisista akvaariokaloista nimenomaan ei ole saanut riittävästi ruokaa joko poikasaikanaan tai myöhemmin. Valtaosalla akvaristeista ruokintakäsitykset tuntuvat levien pelossa liikkuvan jossain saksalaisen keskitysleiriajattelun ja suomalaisnuorison anoreksiakulttuurin välimaastossa eivätkä suinkaan vastaa sitä mikä olisi kalalle hyväksi.

[Mari Kurki]

Valtaosalla akvaristeista ruokintakäsitykset tuntuvat levien pelossa liikkuvan jossain saksalaisen keskitysleiriajattelun ja suomalaisnuorison anoreksiakulttuurin välimaastossa

Mä olen aina ollut sitä mieltä että maisun kielikuvat ovat omaa luokkaansa. Kiitos tämänkin päivän piristyksestä
*lysähtää hihittäväksi kasaksi näppiksensä taakse*

[artturi]

Mä näkisin myös asian niin että hyvin suuressa osassa tapauksista kitukasvuisuus johtuu liian pienestä ruokinnasta, tapahtuuhan sama karujen järvien ahvenillekin vaikka veden puolesta olisi varmasti vara kasvaa.

Akvaariokalan poikasia kasvattaessa sama päätelmä toimii myös. Pienessä pinta-alassa poikaset kasvaa nopeammin ihan sen takia, että mahdollisimman suuri osa ruuasta tulee syötyä eikä leviä ympäristöön ja sitä kautta pilaannu syömättömäksi. Nytkin minulla on 20 monnisen poikasta eristettynä 100l akvaariosta 30cm pätkään ja kasvavat erittäin hyvin, vaikka seinät ovat lähellä. Ilman eristysseinää poikaset eivät löydä tarpeeksi hyvin ruokaansa ja kasvu on paljon hitaampaa.

[Cory]

Mä näkisin myös asian niin että hyvin suuressa osassa tapauksista kitukasvuisuus johtuu liian pienestä ruokinnasta, tapahtuuhan sama karujen järvien ahvenillekin vaikka veden puolesta olisi varmasti vara kasvaa. [...] Nytkin minulla on 20 monnisen poikasta eristettynä 100l akvaariosta 30cm pätkään ja kasvavat erittäin hyvin, vaikka seinät ovat lähellä.

Toisena esimerkkinä pienessä tilassa hyvin syöneenä kasvaneesta voisin mainita ensimmäisen (ja toistaiseksi viimeisen) Corydoras panda -poikueeni, jossa yksi ulkosuodattimessa kasvanut yksilö oli selvästi muita kookkaampi. Ulkosuodattimen (Eheim 2224) vesitilaa ei voi pitää mitenkään luxusasuntona - ja pimeääkin siellä taatusti oli - mutta ruokapöytä oli ilmeisesti erinomainen. Poikaspurkissa alkuaikansa viettäneet olivat vielä mitättömiä sinttejä siinä vaiheessa kun tuo oli jo ihan monnisen näköinen. Enkä mä kuvitellut pitäväni niitä muitakaan nälässä (vaikka sittemmin viisastuneena tiedän olleeni turhan varovainen tuossa ruokinnassa).

[Blue]

En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, toivottavasti tästä ei ole vielä keskusteltu Eli onko nyt leväbarbin kanssa avainkysymys se, miten pitkä allas on? Eli esim. 150cm pitkä 200-litrainen allas on ok, mutta saman kokoinen 100 cm pitkä ei? Mihin leväbarbit tarvitsee pitkää allasta? Pitkään altaaseen tietysti mahtuu enemmän kasveja joiden lehdillä voi loikoilla..

Toinen juttu, miksi ihmeessä partis tarvitsee vähintään 100-l altaan? Mulla on 4 partista kolmessa eri altaassa. Kaikki käyttäytyy samalla tavalla, ovat suunnilleen saman kokoisiakin. 99% varmasti ne löytää jonkun kannon kyljestä. Mihin ne tarvitsee isoa allasta? yksi mun partiksista on liian pienessä altaassa, mutta noilla tavoilla se mahtuisi 10 litran purkkiin. Se asuu 99% ajasta kannossa.

Vielä yksi kysymys, jos minä nyt sitten olen eläinrääkkääjä kun pidän leväbarbeja 100 cm pitkässä altaassa, niin mitä niille pitäisi tehdä? Taittaa niskat poikki? Lahjoittaa isoon altaaseen jota mahdollisesti hoidetaan huonosti? Viedä eläinkauppaan josta niitä ei kukaan osta, tai jos ostaa niin joutuvat ehkä vielä pienempään altaaseen? En muuten pidä kalojen kierrätystä kovin eettisenä, jos mulle tulee jo ennestään vanhoja kaloja, niin en laita eteenpäin ellei tilanne ole huono.. Noista leväbarbeista 3 asui ties kuinka kauan 80-litraisessa altaassa ja yksi vähän suuremmassa. Mä olen kuvitellut "pelastaneeni" ne, mutta olenkin ilmeisesti tehnyt niille karhunpalveluksen ja ottanut rääkättäväksi..

Niin joo, täytyy vielä lisätä että mulla oli joskus ennenvanhaan 25-litraisessa akvaariossa keltabarbi, partis ja 4 palettikalaa. Paljon on tyyli muuttunut niistä ajoista.. mutta edelleen kaikki on väärin.

[Mari Kurki]

Blue: olet ymmärtänyt oikein. Levikselle altaan pituus on ratkaiseva tekijä (kuten myös monelle muullekin kalalle). Leväbarbi on vilkas uimari, joskin se toki hallitsee myös tuon lehdillä loikoilun erinomaisesti. Ideana kuitenkin olisi se, että kala itse voisi valita kumpaa tekee, loikooko vai pyrähteleekö ilman että tilan puute ratkaisee asian sen puolesta.

Partiskoiras voi venähtää tuonne 12 - 15 cm mittaan, joten ei minusta 100 litraa ole sille mitenkään liioiteltu allaskoko.

Loppuviesti oli sen verran selkeä provosointia, että jätän sen tarkoituksella kommentoimatta...

[Blue]

Blue: olet ymmärtänyt oikein. Levikselle altaan pituus on ratkaiseva tekijä (kuten myös monelle muullekin kalalle). Leväbarbi on vilkas uimari, joskin se toki hallitsee myös tuon lehdillä loikoilun erinomaisesti. Ideana kuitenkin olisi se, että kala itse voisi valita kumpaa tekee, loikooko vai pyrähteleekö ilman että tilan puute ratkaisee asian sen puolesta.

Musta taas vaikuttaa siltä että nuo levikset ui silloin kun se on välttämätöntä, eli silloin kun ne odottaa ruokaa, tai silloin kun niille antaa ruokaa. Niiden uiminen näyttää välillä kovin vaivalloiselle, yleensä ne uivatkin nenä ylöspäin lyhyitä matkoja. Jos niille tulee kiirus niin toki sitä uimaintoa ja -nopeuttakin löytyy.

Partiskoiras voi venähtää tuonne 12 - 15 cm mittaan, joten ei minusta 100 litraa ole sille mitenkään liioiteltu allaskoko.

Niin, toki voi venähtää ja venähtääkin usein. Silti se ei muuta sitä tosiasiaa, että partis käyttää 60 cm pitkästä altaasta pituutensa verran. Vesiarvojen kannatla ei tietenkään ole järkevää laittaa parista tai mitään kalaa kovin pieneen altaaseen, mutta haluaisin kyllä tietää mihin partis sitä tilaa tarvitsee.

Loppuviesti oli sen verran selkeä provosointia, että jätän sen tarkoituksella kommentoimatta...

Myönnettäköön. Mutta kun oikeasti harmittaa! Kuvittelin tehneeni kuukauden hyvän työn ottaessani nuo leväbarbit, ja tuntuu ikävältä että ne eivät mahtuisikaan tuonne. Kukaan ei voi taata mitä niille tapahtuisi jos antaisin ne pois.[/quote]

[tikkuhirviö]

Silti se ei muuta sitä tosiasiaa, että partis käyttää 60 cm pitkästä altaasta pituutensa verran.

Siis mitähän tämä tarkoittaa? Omat karvaturpani tuntuvat kyllä käyttävän varsin tehokkaasti koko 325-litraisen altaan tilan. Isoimmalla partiksella on kolme lempipaikkaa ympäri allasta, joiden välillä se sukkuloi tyytyväisenä. Yöllä alkaa häärääminen myös laseissa ja muilla pinnoilla. Täyskasvuinen partis 100-litraisessa on mielestäni ennemminkin liian ahtaalla kuin päinvastoin.

[Cofu]

Pakko tarttua taas tuohon leväbarbi aiheeseen kun sitä niin kovasti tyrkytetään . Menee ot:ksi ja omien kokemuksien kertoiluksi.

Silloin muinoin kun aloittelin harrastusta minulla oli leväbarbeja 60L purnukassa . Eivät liikkuneet juuri lainkaan, eivät kasvaneet, kiukuttelivat uimalla päin seiniä ja joka ikinen hyppi altaasta. Noh, muutama vuosi sitten kun sain 600L altaan, ajattelin kokeilla kalaa uudelleen kun oli tilaa tarjota. Yhdeksään kasvanut parvi on aivan erillainen, päivät pitkään uiskennellaan sulavasti tutkien löytyisikö kasvien pinnoilta syötävää, välillä köllötellään lehtien tai kantojen päällä, silloin tällöin innostutaan kisailemaan keskenään tai uidaan suodattimen virtaa vasten sen virtauksella leikitellen. Kala käyttäytyy aivan erilailla kuin pienessä altaassa, siinä on minun mielestäni tarpeeksi todistetta siihen että tilaa nuo tarvitsevat. Tilaa ei ole koskaan liikaa, ja kyllä noille leviksille vielä suurempi allas tulee kunhan asunnon koko suurenee, ehkä parven kokoakin päästään nostamaan. Tarkoituksena olisi nostaa virtauksen voimaa entisestään jotta leviksillä olisi vieläkin virtaavampi vesi.

Juu, mä oon ihan hurahtanu noihin, ne on mun mussukoita .

[Maisu]

Leväbarbeilla on sitten ilmeisesti jokin kriittinen raja 468:n ja 600:n litran välillä, koska omani kyllä hyppivät oikein sujuvasti ulos kansilasien aukoista ja vetävät toisilleen köniin aivan kuten edellinen parvi teki 257-litraisessa. Virtauksen puutteestakaan tuskin on kyse, minulla tuota suodatinvalmistajien ilmoittamaa vedenkiertoa on kuitenkin yli 3000 l/h.

[Blue]

Siis mitähän tämä tarkoittaa? Omat karvaturpani tuntuvat kyllä käyttävän varsin tehokkaasti koko 325-litraisen altaan tilan. Isoimmalla partiksella on kolme lempipaikkaa ympäri allasta, joiden välillä se sukkuloi tyytyväisenä. Yöllä alkaa häärääminen myös laseissa ja muilla pinnoilla. Täyskasvuinen partis 100-litraisessa on mielestäni ennemminkin liian ahtaalla kuin päinvastoin.

Sitä että mulla partikset asuvat kannoissa. Ainut aika milloin ne saattavat poistua piiloistaan on ruoka-aika. Isossa altaassa toinen partis oleilee aina ulkosuodattimen imuritilän lähellä ja toinen ilmeisesti kannon alla. Tai en tietysti tiedä jos ne välillä vaihtavat paikkaa Mutta pointti on se, että mulla on kolmessa eri altaassa partiksia, ja suurin allas on sen 220-litraa. Yksikään partiksista ei käytä sitä uimatilaa mikä niillä on, vaan ne nököttää omissa kokoissaan. No olen kyllä päässyt pari kertaa tässä parin vuoden aikana ihailemaan kun 220-litraisessa molemmat partikset ovat olleet esillä yhtäaikaa. Toki ne altaasta löytää muutenkin, mutta ovat aina vakiopaikassa. Silloin täytyy olla joku vialla jos partista ei löydä sieltä missä se aina on.

päivät pitkään uiskennellaan sulavasti tutkien löytyisikö kasvien pinnoilta syötävää, välillä köllötellään lehtien tai kantojen päällä, silloin tällöin innostutaan kisailemaan keskenään tai uidaan suodattimen virtaa vasten sen virtauksella leikitellen. Kala käyttäytyy aivan erilailla kuin pienessä altaassa, siinä on minun mielestäni tarpeeksi todistetta siihen että tilaa nuo tarvitsevat. Tilaa ei ole koskaan liikaa, ja kyllä noille leviksille vielä suurempi allas tulee kunhan asunnon koko suurenee, ehkä parven kokoakin päästään nostamaan. Tarkoituksena olisi nostaa virtauksen voimaa entisestään jotta leviksillä olisi vieläkin virtaavampi vesi.

Kuullostaa tutulta! Pääosan ajasta mun levikset kyllä makailee kasvien lehdillä, yleensä kaikki neljä lähekkäin. Joskus ne innostuvat leikkimään seuraa johtajaa, ja aina silloin tällöin ne pötköttelevät ulkosuodattimen ulostuloputkin päällä pää alaspäin Viime aikoina olen seuraillut huvittuneena kun ne mussuttavat ruokaa pintakasvien juurista. On ne kyllä mahtavia kaloja, vaikka en ensin niistä erityisesti ollutkaan innostunut. Hassuja möhömahoja Tottakai hankkisin niille isomman altaan jos vaan voisin, mutta mielestäni en tee väärin kun pidän niitä tuossa altaassa.

[tikkuhirviö]

Blue, tulevatko partasuusi ulos koloistaan maailmaa tutkimaan ruokinta-aikojen lisäksi edes öisin? Itselläni jos varovasti hiippailee akvaarion viereen hämärän tullen, niin näkee kyllä miltein jokaisen parrakkaan kolostaan ulkona. Sapuskaa kylläkin varmaankin etsivät. Niillä tuntuu olevan ihan oma yöllinen elämänsä. Tuli mieleeni, että itsekkään en juurikaan liiku silloin kuin nukun. Mitä nyt vähän kylkeä käännän.

[jumase]

Silloin muinoin kun aloittelin harrastusta minulla oli leväbarbeja 60L purnukassa. Eivät liikkuneet juuri lainkaan, eivät kasvaneet, kiukuttelivat uimalla päin seiniä ja joka ikinen hyppi altaasta. Noh, muutama vuosi sitten kun sain 600L altaan, ajattelin kokeilla kalaa uudelleen kun oli tilaa tarjota. Yhdeksään kasvanut parvi on aivan erillainen, päivät pitkään uiskennellaan sulavasti tutkien löytyisikö kasvien pinnoilta syötävää, välillä köllötellään lehtien tai kantojen päällä, silloin tällöin innostutaan kisailemaan keskenään tai uidaan suodattimen virtaa vasten sen virtauksella leikitellen. Kala käyttäytyy aivan erilailla kuin pienessä altaassa, siinä on minun mielestäni tarpeeksi todistetta siihen että tilaa nuo tarvitsevat.

Ihan aluksi haluaisin todeta, että olen sitä mieltä, että leväbarbit varmasti ovat niitä kaloja, joille ylimääräinen tila on aina hyväksi. Enkä muutenkaan haluaisi tarttua kenenkään yksittäisen kirjoittajan mielipiteeseen, mutta tässä on mielestäni niin erinomainen esimerkki juuri siitä fundamentaalisesta virheestä minkä me ihmiset niin usein teemme tässä nimenomaisessa kysymyksessä.

Tässä tapauksessa leväbarbin käytös on muuttunut, kun altaan kokoa on kasvatettu. Sen jälkeen on ihmisluonteen perusolemuksen mukaan vedetty omia johtopäätöksiä ja tultu siihen tulokseen, että kalat tarvitsevat paljon tilaa. Mielestäni tässä on menty metsään juuri sillä tavalla, jota aiemmin kuvailin. Ihmisellä on tapana pyrkiä asettua kalan asemaan ja sen perusteella vetää omia johtopäätöksiä. Mielestäni tilannetta kuvaa oivallisesti muutamien sanojen käyttö, kuten: kisailu ja leikittely. Ah, niin ihmiselle olennaisia aktiviteetteja; kaloille kuitenkin täysin yhdentekeviä.

Tuskinpa tässäkään tilanteessa voidaan kiistatta sanoa, että leväbarbeilla olisi asiat paremmin kuin aiemmin. Ne eivät varmasti ole lisääntyneet. Tuskinpa ikääkään kertyy enempää kuin aiemmin. En usko, että mitään muutakaan vakuuttavaa seikkaa löytyy, joka osoittaisi, että kaloilla on asiat paremmin. Ne vain käyttäytyvät hieman toisella tavalla ja se on nyt sitten tulkittu harrastajan toimesta merkiksi siitä, että asiat olisivat kalan kannalta jotenkin paremmin.

Johonkin vaistoon tai viettiin akvaarion koon muutos on vaikuttanut. Vaikeampaa onkin sanoa, onko muutos hyvä vai huono, vai onko sillä kenties kalan hyvinvoinnin kannalta mitään merkitystä. Kenties uusi suurempi tila, on saanut sen aikaan, että leväbarbi ei enää pysty hahmottamaan pienillä aivoillaan ympäristöä yhtä hyvin kuin ennen. Aikaisemmin se tunsi olonsa turvalliseksi ja pystyi sen ansiosta ottamaan hieman rauhallisemmin. Nyt sillä on vaistojen ohjaama tarve liikkua jatkuvasti, koska luonnossa paikalleen jääminen koituu helposti viimeiseksi lepohetkeksi. Sama viettiin saattaa perustua kalan innostus viettää aikaa virtaavassa kohdassa. Virtaavassa vedessä, kun saalistajat eivät pääse iskemään piilosta tai huomaamatta. Luonnossa siis liikkuminen ja virtaavassa vedessä oleskelu parantaa selviytymismahdollisuuksia. Pienessä turvallisessa akvaariossa, tällaiset vaistot kenties jäävät taka-alalle.

Toisaalta voi olla, että pienemmässä akvaariossa kala pystyi hahmottamaan ruokatilanteen paremmin. Kenties se pystyi muistamaan missä ruokaa on saatavilla ja sen takia ei ollut tarvetta etsiä sitä jatkuvasti. Nyt hahmottaminen on hankalaa ja kala joutuu jatkuvasti etsimään ravintoa vaiston sanelemana, koska luonnossa jatkuva ruoan etsiminen on väistämätön edellytys selviytymiselle. En usko, että yhdelläkään kalalla haita lukuunottamatta on pakottavaa tarvetta uida jatkuvasti. Vietit ja vaistot sen sijaan varmasti ohjaavat kalan myös uimaan sellaisissa tilanteissa, joissa se selviytymisen kannalta suotavaa. Oli se sitten turvallisuuteen, ravinnon löytymiseen tai vaikkapa parittelukumppaniin törmäämiseen tähtäävää.

[kirjoplaty]

Mielestäni yhtenä mittarina kalojen viihtyvyydelle voisi pitää lisääntymistä.Lisääntyminen ei ole useimmiten riippuvaista altaan koosta.Eikö se juuri osoita että kalat viihtyvät. Tällä mittarilla yli 90% altaissa kalat "kituvat" ja eivät ole luonnonmukaisissa olosuhteissa.

Hah! No siinä tapauksessa piikkisilmäni viihtyvät altaassa, koska ne ovat piakkoin lisääntymispuuhissa.

[Marimer]

Tähän ketjuun sopiikin mietintää vähän samasta aiheesta.
Eli miten akvaarion sisustus vaikuttaa "tilavaatimuksiin".

Kovasti on minimilitramäärävaatimuksia kalalajeille, mutta eikö esim. uintitila ole kuitenkin aika tärkeä pointti. Ts. jos akvaario on sullottu täyteen juurakoita, kasveja yms. niin, että hyvä jos vettä vähän mukaan mahtuu, niin onko se silloin esim. leviksille sopiva?

Kärjistetty esimerkki, mutta monesti olen nettiäkin selaillessa huomannut, että akvaariolla on kyllä vaadittavat litramäärät kasassa, mutta joku vallisneriapuska ja pari kantoa täyttävät sen kokonaan.

Joten tältäkin kannalta voisi varmaan asiaa ajatella, onko vähän sisustettu 200 litrainen parempi kuin aivan täyteen rojua tupattu 300 litrainen?

[VilleJ]

Veikkaanpa, että ruokaa saavat yllinkyllin akvaariossa, jolloin ruoan määrän mukaan syntyvyys olisi suotuisaa. Kuitenkaan vesiolot eivät ole hyvät, mistä merkkinä epämuodostuneet poikaset (esim. millis, platy, miekkis).

En näe tuossa lainaamassani pätkässä mitään järkeä.

Etkö? No, luepas uudestaan. Joskus uudelleen lukeminen voi hahmottaa kokonaisuuden paremmin.

Mitkä ihmeen epämuodostuneet poikaset?

Sellaiset, joiden selkäranka on esim. vääntynyt liian pehmeässä/happamassa vedessä etc.

[Kaizu]

Veikkaanpa, että ruokaa saavat yllinkyllin akvaariossa, jolloin ruoan määrän mukaan syntyvyys olisi suotuisaa. Kuitenkaan vesiolot eivät ole hyvät, mistä merkkinä epämuodostuneet poikaset (esim. millis, platy, miekkis).

En näe tuossa lainaamassani pätkässä mitään järkeä.

Etkö? No, luepas uudestaan. Joskus uudelleen lukeminen voi hahmottaa kokonaisuuden paremmin.

Niin, eli akvaarioissa vesiolot eivät ole miljoonakaloille suotuisat? Meillä miljoonakalat elelevät pH:ssa 5,3 ja GH sekä KH on alle yhden. Yhtään käppyräselkäistä poikasta en ole nähnyt ja kaikki kalat näyttävät voivan hyvin.

Mistään aiemmista viesteistä en tiedä, mutta lainauksen mukaan yksikään miljoonakala ei akvaariossa voi hyvin, toisin kuin meidän akvaariossamme, joka siis on kaikkien taiteen sääntöjen vastainen vesiarvoiltaan.

PS. Samaisesta porukasta olevat miljoonakalat ovat kuolleet kovaa vettä sisältävissä altaissa, joissa pH on ollut ns. luonnollisia olosuhteita vastaavat.

[jarvij]

Noita miljoonakaloja ei luonnossa elä vain yhdessä kovaa vettä sisälrävässä vesialtaassa, vaan eri puolilla, ja niinpä sen vesivaatimuksektin vaihtelevat sen mukaan.

[lilo]

Noita miljoonakaloja ei luonnossa elä vain yhdessä kovaa vettä sisälrävässä vesialtaassa, vaan eri puolilla, ja niinpä sen vesivaatimuksektin vaihtelevat sen mukaan.

No tulihan täältä sentään yksi selkeä vastauskin, tosin ei aiheeseen, vaan siihen toiseen ikuisuuskysymykseen 'voiko miljoonakaloja kasvattaa pehmeissä vesissä'.

[jarvij]

Tuo pehmeys ei oikein ole hyvä käsite tässä yhteydessä. Parempi olisi puhua suola- tai ionipitoisuudesta.

Kloridit sekä natrium ja kalium eivät ole laikaan sidoksissa kovuus-säsitteeseen, mutta veden osmoottiseen paineeseen toki. Monet eläviäsynnyttävät elävät murto-vedessä. Tosin raja makeasta murtoveteen on veteen piirretty viiva. Parempi olisi mitata sähkönjohuutta eli kokonaisionipitoisuutta.

[JustinSan]

Ja se oikea osmoottinen paine on tärkeää koska yleensä tietyn populaation kalat ovat yleensä hyvin pitkällä aikavälillä tottuneet johonkin suhteellisen spesifiin suolakombinaatioon vedessään (riippuen tietysti hieman lajista).

Osmoottinen paine on siitä tärkeä, että se vaikuttaa kaloihin suoraan solutasolla, esim. liian korkeassa kokonaissuolamäärässä (l. sähkönjohtavuudessa, suola = ioni, eli ei puhuta pelkästään makea- vs. murto- vs. merivedestä) kalan soluista alkaa siirtyä osmoottisen paineen johdosta nestettä ympäristöön josta seuraa solujen surkastuminen josta taasen seuraa monia kalan kannalta varsin ikäviä vaikutuksia, pitkällä aikavälillä liian dramaattisessa muutoksessa, luultavasti kuolema. Jos vedessä taasen on huomattavasti vähemmän suoloja kuin mihin kalat ovat sopeutuneet, osmoottisen paineen ansiosta solut alkavat imemään nestettä itseensä, dramaattisesti ilmaistuna; ne saattavat "räjähtää".

Kuulostaa dramaattiselta, tiedän, mutta näin tapahtuu ääritapauksissa, tietysti lajista riippuen, joidenkin lajien solut ovat sopeutuneet äärimmäisen laajaan skaalaan eri suolapitoisuuksia toiset eivät välttämättä siedä pieniäkään muutoksia ja jotkut solut kestävät suurempaa vaihtelua kuin toiset.
Ja vaikka ei mentäisi edes ihan ääripäihin, ongelmia saattaa syntyä myös vähemmänkin "väärästä vedestä". Jos edelleen pysytellään solutasolla, lähes kaikilla eliöillä soluelimet ovat yleensä tottuneet toimimaan varsin tietyissä suolapitoisuuksissa, lämpötiloissa, happamuudessa jne. jos ne joutuvat pitkitetysti toimimaan väärissä oloissa, monet elintärkeät toiminnot saattavat häiriintyä vaikuttaen joko suoraan kalaan itseensä tai sitten vaikkapa sukusoluihin ja sitä kautta jälkeläisiin.

"Oikeasta vedestä" puhuttaessa ei kyse siis sinänsä ole mistään mielipiteistä tai muista ihmislähtöisistä ideoista, eikä sitä voi juurikaan verrata vaikka sopivasta allaskoosta kiistelyyn, nämä ovat ihan biologisia tosiseikkoja joihin akvaristin mielipiteillä ei ole mitään vaikutusta.
Juuri näiden edellämainitsemieni seikkojen takia merivesikalat kuolevat makeassa vedessä ja makean veden kalat merivedessä, Afrikan suurien järvien kalat vaativat omaa vettänsä jne.

Osmoosi nestettä siirtyy puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta vahvempaan, soluseinämät = yleensä puoliläpäiseviä kalvoja