Askel eteenpäin kudetuksessa.

[Pia/Jarkko]

Taas kyselen muiden kokemuksia kudetuksesta. Takana on n.17 epäonnistunutta kutua. Yleensä kutu syödään n. 45 - 50 tunnin paikkeilla. Kerran on selvinnyt kuoriutumis vaiheeseen suojaamalla kutu, mutta suojan otettua pois kaikki on pistetty poskeen.
Nyt annoimme taas kudun olla oman onnen nojassa eli emme suojanneet sitä mitenkään. Poikaset rupesivat kuoriutumaan n.60 h paikkeilla. Koska ne lähtevät uimaan? Nyt kuoriutumisesta on kulunut n. 60 h. Poikasia on kylläkin hävinnyt jo nyt, mutta on siellä jäljellä vielä n.50 kpl. Tietenkin minun säkällä poikaset syödään, kun ne lähtevät uimaan. Uros on enemmän kiinnostunut poikasista kuin naaras. Naaras hoiti kylläkin kutua, mutta nyt sen kiinnostus on lakannut. Missä (ne äitin vaistot )ovat?!
Jos nämä poikaset sattuisivat elämään kyljille asti niin koska niille annetaan artenemiaa ? Vielä täytyy opetella tekemäänkin sitä. Olen Saksata tilannut jonkun pullon jauhoa (munia ???), mutta ohjeista en ymmärrä mitään. No, ainakin olemme nähneet poikasten kehityksen tähän asti. Onhan tämäkin askel eteenpäin.

Miten te harrastelijat valitsette pariskunnat ? Seuraatteko onko niillä jotakin peliä vai kokeiletko eri kaloja keskenään. Meillä on vielä pari säännöllisesti kutevaa naarasta, mutta näille ei tunnu loytyvän pareja. Lisäksi isossa altaassa on pari selvää paria jotka nyppivät ja väristelevät, mutta eivät saa mitään aikaiseksi. Kauheeta reviiri taistelua altaassa kokoajan. Vai pitäisikö sitä alkaa myymään eteenpäin isompia fisuja ja alkaa hankkimaan uusia nuorempia yksilöitä tilalle ? Tätäkö se kasvatus olisi? Antaakaapa vähän vinkkejä.

Terveisin: Pia

[TiHe]

Taas kyselen muiden kokemuksia kudetuksesta. Takana on n.17 epäonnistunutta kutua. Yleensä kutu syödään n. 45 - 50 tunnin paikkeilla. Kerran on selvinnyt kuoriutumis vaiheeseen suojaamalla kutu, mutta suojan otettua pois kaikki on pistetty poskeen.
Nyt annoimme taas kudun olla oman onnen nojassa eli emme suojanneet sitä mitenkään. Poikaset rupesivat kuoriutumaan n.60 h paikkeilla. Koska ne lähtevät uimaan? Nyt kuoriutumisesta on kulunut n. 60 h. Poikasia on kylläkin hävinnyt jo nyt, mutta on siellä jäljellä vielä n.50 kpl.

Jos tuota kirjoittaessa oli kuoriintumisesta kulunnut 60 h alkavat poikaset uida aivan näinä aikoina, aamulla viimeistään uivat. Ensin nipuissa saattaa olla 10-20 poikasta joita nippuja emo/emot keräävät suuhunsa ja puhaltavat takaisin kutualustaan. Pikkuhiljaa "rihmat" joilla poikaset roikkuvat kutualustasta sulavat ja poikaset alkavat uida vapaasti, poikasten ensimmäinen tehtävä vapaasti uidessaan on käysä pinnassa täyttämässä uimatakkonsa ja sen jälkeen löytää emojensa kyljille. Jos allas on sorallinen/hiekallinen emojen poikasia uimaanlähtövaiheessa suustaan takaisin kutualustaan puhaltaessa poikasia tippuu hiekkaan/soraan, toiset kalat esim monnit ovat kärppänä kyttäämässä näitä makupaloja seura akvaariossa ja vaikka tetroja, monneja tai muita kaloja ei olisikaan jää emoilta hiekasta monta poikasta huomaamatta ja näin poikasia "häviää." Kiekkokalojen uimaanlähtö aika 30 c asteisessa vedessä on noin 50-60 h.

Tietenkin minun säkällä poikaset syödään, kun ne lähtevät uimaan. Uros on enemmän kiinnostunut poikasista kuin naaras. Naaras hoiti kylläkin kutua, mutta nyt sen kiinnostus on lakannut. Missä (ne äitin vaistot )ovat?!
Jos nämä poikaset sattuisivat elämään kyljille asti niin koska niille annetaan artenemiaa ? Vielä täytyy opetella tekemäänkin sitä. Olen Saksata tilannut jonkun pullon jauhoa (munia ???), mutta ohjeista en ymmärrä mitään. No, ainakin olemme nähneet poikasten kehityksen tähän asti. Onhan tämäkin askel eteenpäin.

Seura akvaariossa jossa on muitakin kaloja onnistumisprosentti poikasten henkiinjäämiselle on pieni. Kiekkokalat selviävät poikastenhoidosta yksinäänkin sen jälkeen kun kutu on hedelmöitetty ja poikaset kuoriintuvat, joten sillä ei ole väliä onko vain toinen kiinnostunut poikasten hoidosta, vai molemmat.

Artemian syötön aloittamisella kiekkokaloilla ei ole kiire, ne saavat emojensa kyljiltä ravintopitoista limaa (kylkierite) joka sisältää pääasiassa hiilihydraateja ja valkuaista. Poikasille voi rueta tarjoamaan vastakuoriintunutta artemiantoukkaa kun poikaset ovat 5-7 päivän vanhoja laskettuna uimaanlähdöstä.

Artemian munia laitetaan suolaveteen (karkea merisuola) suolapitoisuus 1-2 % (ei niin tarkkaa) esimerkiksi 1 1/2 litran limppari/mehupulloon litra vettä noin tasapää ruokalusikallinen karkeaa merisuolaa ja teelusikan kärjellinen artemian lepovaiheen munia (joita teillä toden näköisesti on saksasta tilattuina) pulloon laitetaan ilmapumpun avulla voimakas ilmastus ja pullo lämpimään paikkaan optimilämpötila artemian kuoriintumiselle on 28 c astetta. Munista kuoriintuu reilussa vuorokaudessa tai allekkin pienen pieniä artemiaravun toukkia, joita huuhdeltuina syötetään kalanpoikasille. Jos artemia ei ole kuoriintunut vuorokaudessa kannattaa odotella vielä 1/2 vuorokautta kuoriintumista. Yleispätevää aikaa kuoriintumiselle ei ole, artemian munia on markkinoilla monen laatuista tai lämpötilakin voi olla liian alhaisen joka vaikuttaa kuoriintumisen aikatauluun. Mutta jos artemia ei ole kuoriintunut 2-3 vuorokauteen on sattunut jokin tapaturma tekovaiheessa, liikaa/liian vähän suolaa, artemian munat ovat huonolaatuisia tjms.

Miten te harrastelijat valitsette pariskunnat ? Seuraatteko onko niillä jotakin peliä vai kokeiletko eri kaloja keskenään. Meillä on vielä pari säännöllisesti kutevaa naarasta, mutta näille ei tunnu loytyvän pareja. Lisäksi isossa altaassa on pari selvää paria jotka nyppivät ja väristelevät, mutta eivät saa mitään aikaiseksi. Kauheeta reviiri taistelua altaassa kokoajan. Vai pitäisikö sitä alkaa myymään eteenpäin isompia fisuja ja alkaa hankkimaan uusia nuorempia yksilöitä tilalle ? Tätäkö se kasvatus olisi? Antaakaapa vähän vinkkejä.

Kannataa laittaa altaisiin vain sellaisia kaloja joidenka toivoo lisääntyvän ja antaa niiden valita parinsa itse, näin tulos on yleensä paras. Pakkonaittaminenkin kaloilla "joskus" onnistuu mutta kokemukseni mukaan onnistumis % on paljon pienempi kuin itsevalituilla pariskunnilla. Tämä vaatii tietysti enemmä tilaa kuin yhden altaan. Vaikea antaa mitään vinkkejä, toinen asia onnistuu toisella hyvin ja toisella se ei onnistu ollenkaan, sitä paremmat mahdollisuudet on onnistumisessa mitä suurempi reservi on emokaloja, mutta taaskin tullaan siihen tilakysymykseen. Parhaan tuloksen kiekkokaloilla lisääntymisessä saa kun käyttää erillistä kutuakvaariota/pari.

Sitten oppii tietämään/arvostamaan kiekkokalanpoikaseen hintaa, mistä se muodostuu kun on yhdenkin poikueen myyntikokoiseksi asti kasvattanut itse, ne eivät lisäänny kuin harvoin vahingossa ja kasvattaminen poikasille jokapäiväisine vedenvaihtoineen on täyttä työtä. Ensimmäiset poikaset ovat hyvällä hoidolla ja terveinä säilyessään 3 kuukauden perästä noin 5 cm kokoisia, poikueen pienempien olessa noin 3 cm kokoisia, eli kasvuerot voivat olla suuretkin. Turhaan kiekkokalan ei sanota olevan akvaarion kuninkaita. Ylläpito aikuisilla kaloilla on suhteellisen helppoa kun kalat ovat terveitä ja perushoito ja ruokinta kunnossa. Kiekkokalojen lisäännyttäminen ja poikastenhoito onkin sitten jo oma lukunsa. Jos kiekkokalat olisivat yhtä helposti lisäännytettäviä kuin lehtikala, ei ne maksaisikaan lehtikalaa enempää. Tsemppiä kasvatukseen, kaikkea ei voi neuvvoa, joitakin asioita on opittava kantapään kautta. Nimimerkillä kokonaisia poikuetitakin kuollut 4-5 cm kokoisina, silloin on käyrä korkealla...

[Pia/Jarkko]

Poikaset alkoivat pikkuhiljaa irtoilla eilen illalla. Altaassa ei ole hiekkaa eikä muita kaloja ja kooltaan se on 470 l. Onko liian suuri kutualtaaksi ? Tänä aamuna altaan pohjalla oli poikasia, jotka yrittivät uida pintaan kohti. Vanhemmat eivät tunnu olevan kiinnostuneita poikasista, silloin tällöin ottavat suuhun ja sylkevät pois. Enemmän vanhempien touhut viittasivat uuden kudun valmisteluun.

Kuinka usein kutu altaseen pitäisi vaihtaa vettä tai yleensäkkin putsata sitä ruuan jätteestä ? Häiriintyykö kalat päivittäisestä pohjan putsauksesta ? Olemme tähän mennessä vaihtaneet kerran viikossa n. puolet vedestä ja tehneet pohjan putsauksen. Nyt poikaset ovat jääneet kiinni ruuan jätteseen ja vanhemmatkaan eivät ole paljoa auttamassa, kun puuhaavat uutta kutua. Ovat varmaankin hylänneet poikaset?!

T:Pia

[TiHe]

Lyhyt neuvo, anna kalojen kutea uudestaan jos tilanne on tuollainen, poikaset häviää pikkuhiljaa (entiset.)

Vinkki, allas on liian suuri. poikasten kuoriintumisen jälkeen tiputa vesipinta puoleen ja käytä suodatuksena ainoastaan pillifilttereitä ja ilmakiviä.

[Ville V]

Poikaset alkoivat pikkuhiljaa irtoilla eilen illalla. Altaassa ei ole hiekkaa eikä muita kaloja ja kooltaan se on 470 l. Onko liian suuri kutualtaaksi ?

Kun allas on noikin suuri, on vaarana että homma "karkaa" emojen käsistä. Eli jos poikaset eivät heti osaa tulla kylkiin, leviävät ne pitkin poikin altaaseen. Pienempi kutuallas voisi olla hyvä ratkaisu. Itse käytän kiekoilla 90-120 litraisia kutualtaita, mutta on joskus tullut kudetettua 60 litraisessakin, jossa vedenkorkeus vain 30 cm.

Kuinka usein kutu altaseen pitäisi vaihtaa vettä tai yleensäkkin putsata sitä ruuan jätteestä ? Häiriintyykö kalat päivittäisestä pohjan putsauksesta ? Olemme tähän mennessä vaihtaneet kerran viikossa n. puolet vedestä ja tehneet pohjan putsauksen. Nyt poikaset ovat jääneet kiinni ruuan jätteseen ja vanhemmatkaan eivät ole paljoa auttamassa, kun puuhaavat uutta kutua. Ovat varmaankin hylänneet poikaset?!
T:Pia

Ruuan tähteitä ei pohjalla saisi olla ollenkaan, sillä ne pilaavat veden nopeasti. Jos emot eivät tunnu syövän on ruokaa turha niille tuputtaa.
Jos pohjan puhdistukseen on aihetta kannattaa se tehdä vaikkaa joka päivä ja samalla hoituu myös osittainen vedenvaihto. Kalat yleensä kyllä tottuvat päivittäiseenkin pohjan puhdistukseen. Jotkut emot tosin saattavat ottaa nokkinsa häirinnästä ja syödä poikaset.
Jos poikaset ovat vain pohjalla on peli tämän kudun osalta melko varmasti menetetty. Elinvoimaiset pokaset uivat altaan reunoilla pinnan tuntumassa vaikka ne eivät kyljille löytäisikään (n.1-2 vrk kunnes kuolevat nälkään).

T:Ville

[Pia/Jarkko]

Tässä välissä on ollut taas yksi epäonnistunut kutu lisää. Viime sunnutaina kiekot kutivat ja tällä kertaa poikaset ovat kuoriutuneet. Aikaa kuoriutumisesta on kulunut 30 h. Olemme altaan pohjaa putsanneet säännöllisesti ja samalla jättäneet allasta vajaaksi. Saa nähdä mihin tämä tällä kertaa päättyy?!

t:Pia

[Pia/Jarkko]

Nyt meillä on kutu altaana 65 litrainen allas. Pariskunta kuti siirron jälkeen heti seuraavana päivänä. Tämä kutu on edennyt jo poikas vaiheeseen. Poikaset rupesivat irtoileen eilen illalla. Yhdeksän aikaan vanhemmat olivat keränneet kaikki poikaset takasin kartioon ja aina poikasen irrotessa otti heti kiinni ja sylkäs takaisin kartioon. Tänä aamulla kaikki poikaset olivat kutu kartiosta poissa ja uivat pinnassa. Emojensa pintaan ne eivät ole vielä siirtynyt. Eikö tämä vaihe pitäisi olla jo edessä? Vai eikö vanhemmat tuota limaa ? Kertokaapa konkeneet onko taas epäonnistuminen edessä ?!

T:Pia

[Ville V]

Emojensa pintaan ne eivät ole vielä siirtynyt. Eikö tämä vaihe pitäisi olla jo edessä? Vai eikö vanhemmat tuota limaa ? Kertokaapa konkeneet onko taas epäonnistuminen edessä ?!

T:Pia

Ai että miksikö kiekon kasvatus on haasteellista

Luultavasti emot kyllä tuottavat limaa, mutta poikaset eivät vain löydä kylkiin (eikös emoina juuri ollut joskut punasävyiset raidattomat kalat). Koitappa tuota Timpan edellä neuvomaa konstia veden pinnan laskemisesta.

T:Ville

[Pia/Jarkko]

Emojensa pintaan ne eivät ole vielä siirtynyt. Eikö tämä vaihe pitäisi olla jo edessä? Vai eikö vanhemmat tuota limaa ? Kertokaapa konkeneet onko taas epäonnistuminen edessä ?!

T:Pia

Ai että miksikö kiekon kasvatus on haasteellista

Lultavsti emot kyllä tuottavat limaa, mutta poikaset eivät vain löydä kylkiin (eikös emoina juuri ollut joskut punasävyiset raidattomat kalat). Koitappa tuota Timpan edellä neuvomaa konstia veden pinnan laskemisesta.

T:Ville

Joo, kyseessä on Lady in Red pariskunta. Pitäiskö laskea vettä vaikka muutenkin altaassa on vain 64 litraa ?

T:pia

[Ville V]

Joo, kyseessä on Lady in Red pariskunta. Pitäiskö laskea vettä vaikka muutenkin altaassa on vain 64 litraa ?

T:pia

Veden pintaa voit laskea vaikka 20-25cm:iin . Pintaa ei tarvitse kovin pitkäksi aikaa laskea, vaan allasta voi täyttää kun poikaset ovat löytäneet kyljille. Tietysti pintaa joutuu pitämään pidempään alaalla jos poikaset eivät meinaa "pysyä" kyljillä.

T:Ville

[juhani]

Joskus olen jonkun neuvoneen pitämään altaan melkoisen hämäränä, mikä jostakin syystä auttaa poikasia löytämään emonsa.

[Pia/Jarkko]

Nyt on vedenpinta laskettu 25 cm. Poikaset käy satunnaisesti kyljellä, mutta ei jää siihen. No, taas voi todeta: olen nähnyt taas askelen eteenpäin kudetuksessa. Toivottavasti löytäisivät kyljille. Enpä ole nähnyt eläviä poikasia näin paljoa ja näin pitkään.

T:Pia

[TiHe]

Nyt on vedenpinta laskettu 25 cm. Poikaset käy satunnaisesti kyljellä, mutta ei jää siihen. No, taas voi todeta: olen nähnyt taas askelen eteenpäin kudetuksessa. Toivottavasti löytäisivät kyljille. Enpä ole nähnyt eläviä poikasia näin paljoa ja näin pitkään.

Tyvestä puuhun noustaan...

Kyllä se siitä...

[Pia/Jarkko]

Nyt on vedenpinta laskettu 25 cm. Poikaset käy satunnaisesti kyljellä, mutta ei jää siihen. No, taas voi todeta: olen nähnyt taas askelen eteenpäin kudetuksessa. Toivottavasti löytäisivät kyljille. Enpä ole nähnyt eläviä poikasia näin paljoa ja näin pitkään.

Tyvestä puuhun noustaan...

Kyllä se siitä...

Pikku hiljaa saa ruveta luopumaan näistä poikasista. Eipä ne tunnu kyljille löytävän! Tää kyllä on jo kohtalon ivaa !

T:pia

[TiHe]

Pikku hiljaa saa ruveta luopumaan näistä poikasista. Eipä ne tunnu kyljille löytävän! Tää kyllä on jo kohtalon ivaa !

T:pia

Sellaista on kiekkokalojen viljely ja kasvatus, ehkä alat ymmärtämään miksi kiekkokalat ovat niin hintavia hankkia...

Mutta kyllä se siitä, jokainen askel eteenpäin on plussaa...

Mistan saman vaiheen omassa harrastuksessani, ei ollut nettiä josta sai tietoa... Eli kantapään kautta, nykyisin on helppoa.

Trv.

[Pia/Jarkko]

Sellaista on kiekkokalojen viljely ja kasvatus, ehkä alat ymmärtämään miksi kiekkokalat ovat niin hintavia hankkia...

Mutta kyllä se siitä, jokainen askel eteenpäin on plussaa...

Mistan saman vaiheen omassa harrastuksessani, ei ollut nettiä josta sai tietoa... Eli kantapään kautta, nykyisin on helppoa.

Kyllä tässä saa oppia kantapään kautta. Isäntäkin sanoo, että olen hurahtanut noiden poikasten kanssa. Vielä on poikasia elossa, mutta tosiaan n. kymmenen enään. Kyllä kato on käynyt. Onko näiden poikasten todella niin vaikeaa löytää kyljille vaíkka lähes tulkoon törmää emoonsa. Vesi raja on laskettu niin alas, että poikasten on todella pakko törmätä emoonsa/emoihinsa. Valaistuksena meillä on 24 h Gro Lux kasvi lamppu. Kai tää vielä joskus onnistuu.

t:Pia

[TiHe]

Kyllä tässä saa oppia kantapään kautta. Isäntäkin sanoo, että olen hurahtanut noiden poikasten kanssa. Vielä on poikasia elossa, mutta tosiaan n. kymmenen enään. Kyllä kato on käynyt. Onko näiden poikasten todella niin vaikeaa löytää kyljille vaíkka lähes tulkoon törmää emoonsa. Vesi raja on laskettu niin alas, että poikasten on todella pakko törmätä emoonsa/emoihinsa. Valaistuksena meillä on 24 h Gro Lux kasvi lamppu. Kai tää vielä joskus onnistuu.

Kutuakvaarioksi käy parhaiten kiekkokalapariskunnalle allas kooltaan 50 x 50 x 50 cm. Kestää 6 mm lasista tehtynä. Siinä on helppo laskea vesipinta puoleen juuri ennen poikaststen uimaanlähtöä, eivät eksy. Kutuakvaariossa täytyy joillakin pareilla (jotka eivät tummu tai pysty tummumaan kunnolla) täysin vaaleat taustat sekä pohja ja sisustuksessakin on hyvä käyttää niin vaaleita materiaaleja kuin löytää, sekä kutualusta on otettava pois heti poikasten uimaan lähdettyä...jne. (Tällä ajan takaa että kutuakvaariosta on poistettava tai pitää olla laittamatta mitään hyvin tummaa mihin poikaset kerääntyvät jos emokalat eivät tummu kunnolla, vaaleat taustat auttavat poikasia erottamaan emot paremmin.)

Sellaista pientä tveekkailua, kaikea kannattaa kokeilla ei kaikki kalat ole samanlaisia, kokeilemalla asiat selviää yrityksen ja erehdyksen kautta...

[sunne/heikki]

Olemme perineet tämän lady in red -pariskunnan ja ihmetellen seuraamme kutuparin touhuja. Meillä kalat ovat tällä hetkellä 420 litraisessa altaassa muiden kiekkojen ja kalojen seurassa. Emme vielä edes yritä kudetusta eri altaassa, sillä olemme aika aloittelijoita kiekkojen kanssa. Kalat muuttivat vajaa viikko sitten tänne Espooseen.

Lapsemme ristivät parin Tipiksi ja Sylvesteriksi. Nyt on sitten ensimmäinen kutu tapahtunut (eilen illalla) ja seurailemme, kuinka kauan munat mahtavat säilyä ennen herkkupaloiksi joutumista. Olimme laittaneet pariskunnalle kutualustaksi tutun kartion, mutta ilmeisesti se oli liian rauhaton paikka, kun pari kuti sisustuksessa käytettyjen korkkipuun kuorten taakse suodattimen pystyputkeen.

Täällä pari käyttäytyy samoin, kuin Piallakin: Emo putsasi kyllä alustaa paljon tehokkaammin, mutta nyt kudun jälkeen se on selvästi välinpitämättömämpi. Kai se on niin, että naiset siivoaa ja miehet leikkii jälkikasvun kanssa ?!? Uros ei kyllä ole juuri poistunut munien luota, mutta naaras käy ahkerasti syömässä ym.

Mitähän noille munille seuraavaksi tapahtuu? Muuttuuko ulkonäkö jotenkin ennen kuoriutumista. Tuleeko poikue syödyksi todennäköisemmin ennen, vai jälkeen kuoriutumisen?

En tiedä, kiinnostaako nämä sepustukset ketään, mutta me vaan ollaan niin innoissaan uusista asukeista!

[Pia/Jarkko]

Hedelmöittymättömät munat muuttuvat valkoiseksi ja hyvät munat ovat kirkkaita joihin muodostuu pieni musta piste. Poikaset rupeavat kuoriutumaan 55 - 60 h kudusta ja poikaset rupeavat uimaan n. 60 h kuoriutumisesta. On karkulaisia jotka rupeavat irtoilemaan aikaisemmin. Vanhemmat ottavat karkulaiset kiinni ja sylkäsevät ne takaisin kutu alustaan. Kato poiksilla tulee tapahtumaan, kun ne on kuoriutuneet ja irtoilevat kutu alustastaan. Ne jää kiinni pohjahiekkaan ja vanhempien on vaikeampi poimia ne sieltä. Muistakaa myös myöhemmin, ettei kutu altaaseen kannata laitaa pohja hiekkaa. Tsemppiä sinne!

T:Pia

[sunne/heikki]

Suurinosa munista näyttää olevan kirkkaita, joten hedelmöitys on ilmeisen onnistunut. Nyt vain harmittaa, kun päätyvät ruoaksi muille, sniif

[TiHe]

Suurinosa munista näyttää olevan kirkkaita, joten hedelmöitys on ilmeisen onnistunut. Nyt vain harmittaa, kun päätyvät ruoaksi muille, sniif

Jos te tuosta toimivasta parista jälkikasvua havitelette laittakaa sille noin 100-150 litran erillinen kutuakvaario jossa ei ole kuin kaikkein tarpeellisin. Ilmastus, suodatus, lämmitys ja kutualusta. Suodatuksena on hyvä olla moottorisuodatuksen lisäksi ns pillifiltterisuodatin (ilmapumpulla toimiva sienisuodatin) ja kun poikaset ovat kuoriutuneet mootorisuodatin poistetaan. Jokapäiväisellä vedenvaihdoilla hyvällä ruokinnalla ja opetelemalla poikasiakin varmasti saa kasvatettua.

Lukekaa palstaa taaksepäin ja muitakin akvaariofoorumeita, netistä alkaa löytyä jo kiekkojen ja niiden poikastenhoitoon kattavasti jopa kotimaista tietoa. Kunhan jaksaa suodattaa kakan pois asiatiedosta.

Ja jos lontoo taipuu niin on olemassa tietoa yllinkyllin. Alla pari linkkiä.

http://dphnet.com/

http://www.simplydiscus.com/forum/index.php

P.S. Yhdelle kiekkokalaparille sopivaksi havaittuja kutuallaskokoja ovat 40 x 40 x 50 ja 50 x 50 x 50 (P x S x K)

Trv.

[Pia/Jarkko]

Suurinosa munista näyttää olevan kirkkaita, joten hedelmöitys on ilmeisen onnistunut. Nyt vain harmittaa, kun päätyvät ruoaksi muille, sniif

No, ei syytä huoleen! Pari kutee uudelleen, kun toteavat kudun epäonnistuneen. Eli noin 4 -5 pv epäonnistumisesta.

T:Pia

[der opa]

Kerrotaan nyt tässä sitten että se toinen lady in red(?)- pariskunta matkasi yhden punaturkoosin kanssa Hämeenlinnasta Vantaalle Myyrmäkeen.

Punaturkoosinaaras vielä ihmettelee kiekkoakvaariossa toisten meininkiä. Timpalta reilu puolitoista vuotta sitten hankkimani punaturkoosit ovat kasvaneet jo aika mölliköiksi, mutta kutuväristelyjä ilmaantui ensimmäisen kerran parille kalalle vasta muutama päivä sitten. Taitavat "herätä" hitaasti? Lienee kuitenkin se uusi naaras vaikuttanut muiden hormooneihin vaikka ei vielä itse olekaan väristellyt.

Anyway, se Hämeenlinnanväylää matkannut lady in red -pariskunta pyöräytti jo omassa pienemmässä kutuakvaariossa poikueen. Homma meni ensikertalaisilla (kalat + hoitaja) ns. kerralla putkeen ja kuutisenkymmentä poikasta on nyt reilun viikon verran rääkännyt emojaan kyljillä näykkien. Poikasten kasvuvauhti on ollut nopeampi kuin millään aikaisemmin kokeilemallani kutevalla lajilla, onhan ruokapöytä ollut katettuna 24h vuorokaudessa. Pohjaakin on tosin saanut puhdistaa kaksi kertaa vuorokaudessa.

Jotkut poikaset tosin skrapaavat silloin tällöin itseään emojen kylkiin, luultavastii isoista kiekoista on siirtynyt kidusloiskantaa jo poikasiin. Laitoin kutuakvaarioon 0,5 prosenttisen merisuolakylvetyksen noin vuorokaudeksi, mutta ilmeisesti olin annostuksessa niin varovainen että se ei juuri vaikuttanut. Ajattelin nyt lähinnä seurata tilannetta ja pitää vesiarvot ja ruokinnan mahdollisimman hyvänä. Flubenolia ja formaliinia kyllä löytyy varastosta, ja jossain toisessa threadissa joku mainitsikin pitäneensä formaliinikylvyn kidusloisten häätöön hieman alle kaksiviikkoisille poikasille menestyksekkäästi.

Timppa - mikäli ja kun luet tämän - mainitsit aiemmin itse pitäväsi "kynnenkokoisille" poikasille kidusloiskuurin "rutiininomaisesti". Pari kysymystä asiaan liittyen:

- minkä ikäisille poikasille pidät kuurin, entä milloin olet vieroittanut poikaset emoista?

- mitä olet käyttänyt poikasille (suola, flubenol, formaliini, muu), entä annostus ja kuurin kesto?

Kiitos jos taas voit raottaa kokemusarkkuasi.

Kiitos myös Hämeenlinnaan "syöttöpisteestä".

t. Olli

[sunne/heikki]

Täällä Espoossa kutu tuli syödyksi. Eipä ole ihme, kun on niin paljon noita muita kaloja altaassa. Kauheasti tekisi mieli perustaa erillinen kutuallas, mutta taidan odottaa joulun paremmalle puolelle, että pääsee muista kiireistä. On sitten enemmän aikaa tuusaamiseen.

Der opalta toivoisin hieman kuvausta kutualtaan olosuhteista ym. Vai teitko juuri niin, kun tässäkin keskustelussa on neuvottu?

T:Sunne

[der opa]

Sunne:

Olen seurannut aika selkeästi ihan yleisesti täällä ja muualla olleita ohjeita. Kutuallas on käsillä ollut ylimääräinen 63-litrainen - siis pieni. Sisustuksena ei mitään paitsi lämmitin, ilmapumpulla toimiva vaahtomuovipatruunasuodatin sekä kukkaruukku. Ei siis hiekkaa, taustapahvia, muita kaloja tai muuta. Veden otin isommasta (500 litraa) kiekkotankista, pH hieman alle 7, lämpö 30, nitraatit tietysti alhaalla, kovuutta ei mitattu mutta pehmeää täällä lähiössä kraanavesi on. Ennen poikasia vettä vaihtaessani otin vaihtoveden isommasta tankista, jossa vesiarvot on helpompi pitää vakaina. Isommassa akvaariossa vedenvaihto vähintään 50% viikossa. Poikasten jälkeen vettä vaihtaessani olen käyttänyt kraanavettä jotta nitraatti olisi mahdollisimman alhainen ja pH:n laskuun hieman fosforihappoa.

Kutu tehtiin kukkaruukun kylkeen, arviolta 200 munaa. Lisäsin veteen Tetra Fungistoppia hieman alle ohjeen mukaisen annostuksen. Yli puolet munista oli hedelmöittymättömiä (vielä vuorokauden jälkeen munat täysin läpikuultavia fikkarilla valaistaessa) ja ne homehtuivat, jonka jälkeen emot pistelivät homehtuneet munat poskeensa. Kuoriutuminen ja uimaanlähtö tapahtui niissä aikahaarukoissa mitä aiemmin mainittu. Uimaanlähdön jälkeen poikasten meno oli niinkin pienessä tankissa aikamoista haahuilua eikä kyljille menty suoraan lennosta. Laskin veden - just in case - puoleen (!) ja poikaset alkoivat löytää kyljille. Reilun vuorokauden kuluttua uimaanlähdöstä poikaset eivät poistuneet kyljistä kahta senttiä kauemmaksi ja nostin veden pinnan hiljalleen täyteen mittaansa.

Siinä tärkeimmät? Sunne, olen täältä niin paljon kalajuttuja lukenut, että olen varma että "sepustukset" aina jotakuta kiinnostavat. Siinä vaiheessa kun itse kokeilee jotain uutta niin tietoa tai toisten kokemuksia ei koskaan ole liikaa...

t. Olli