Testi: Loisteputkien värisävy, artikkeli luettavissa

[saurama]

Eri loisteputkien värisävyistä on tapeltu paljon. Siitä, miten kasvit kasvavat ja miltä tankki niiden valossa näyttää. Kasvien kasvamisesta on huomattavasti hankalampi tehdä mitään oikeaa koetta, tai sitten siitä tulisi todella työläs puuha. Vaan sen voisi katsoa, miltä eri putket näyttävät.

Alunperin tarkoituksena oli kuvata eri valot työhuoneeni kasvivarastotankissa. Todennäköisesti kuvaus kuitenkin tapahtuu keittiön altaassa (128ltr, 80x40x40cm), jossa katkaravut (Caridina japonica ja Caridina sp. "Zeylanica") pitävät huolen maaston sontaisuudesta (kirjaimellisesti melkoisia paskiaisia...). Kuvauksen aikana akvaariossa on väriläikkänä parikymmenpäinen parvi kardinaalitetroja, ehkä myös joku kuollut värejä esiin tuova läpyskä.

Vaivattominta on vain ottaa kuvat päivänvaloasetuksella, mutta näkemyskyky kyllä tasaa aika paljon kellertävää ja punertavaa valoa luonnolliseen suuntaan ellei mitään muuta näy. Etenkin ilta-aikaan, kun huoneen valot ovat päällä (värilämpötila noin 2500-3000K suunnalla), lämminsävyinen tankki näyttää aivan luonnolliselta. Mahdollisesti otan siis toisen kuvasarjan niin, että otan "neutraaliksi" värilämpötilaksi noin 4000K tms. Myös putkien mahdollinen kirkkausero on helppoa selvittää samalla.

Kiitokset Jannelle Sylvanian maahantuojasta ja Jukalle JBL-infosta.

Poikkesin muuten 27.12. Helsingin Akvaariokeskuksessa ja sain muutaman maahantuojan yhteystiedot lisää. Petri myös lupasi lainata minulle testiin kaksiputkista valaisinta.

Monimetalleista kuvaan ainakin kaksi tyyppiä, Osramin WDL:ää (2900K) ja Philipsin 942:n (Ra yli 90, 4200K). Mahdollisesti saan myös Arcadian 14000K polttimon lainaan. Ähellän myös normaalit elohopeapolttimot valokuvauksen ajaksi jotenkin killumaan tankin päälle. Tankin perusvalaistus on kaksi Osramin Flora-Setiä, joiden kanssa kuvat toki otetaan myös.

Koitan saada myös muita kylmempiä monimetalleja.

Arcadian edustaja sanoi, että heidän putkensa on suunniteltu käytettäväksi juuri yhdistelminä. Mitä ilmeisimmin kuvaan sitten muutaman muunkin yhdistelmän. Pitää vain miettiä vielä mitkä, ja miten testitulokset jaetaan. Minulla on Akvaariokeskuksesta (kiitokset Petri) lainassa Giantin valaisin ja BigBoy. BigBoylla on helpompaa tuottaa kahden putken sävyjen yhdistyminen. Normaalivalaisin tekee vain tankin eri osista eri väriset.

Vaikuttaa siltä, että saan myös mitattua kaikkien putkien spektrit. Enää pitää jaksaa Photoshopeltaa niistä joku järkevä kuvajainen.

Tässä nyt listaa siitä, mitä putkia on ainakin tulossa. Philips suosittelee akvaariokäyttöön vain malleja 950, 965 ja Aquarelle. 940 toimii, jos halutaan tarkoituksellisesti lämminsävyinen akvaario. Lupasivat silti antaa myös 827, 830, 840, 930 ja 940-putket.

Philips:
827
830
840
930
940
950
965
Aquarelle

Sylvania:
Aquastar
Gro-Lux

Arcadia:
Original Tropical Lamp
Freshwater Lamp
Marine White Lamp

14000K monimetalli

Hagen:
Aqua-Glo
Sun-Glo
Marine-Glo
Power-Glo
Life-Glo
Flora-Glo

Aqualife
5000K monimetalli
10000K monimetalli

JBL:n T5-putket ovat ilmeisesti tulossa myös mukaan, niistä saan tarkemmin tietoa myöhemmin. Mahdollisesti pääsen kuvaamaan tankkia 11-12.1. viikonloppuna. Sen jälkeen saan varmaan kuvat kyllä pian näkyville.

Muita samassa tankissa valokuvattavia:
Philips Mastercolour CDM-TD 150W/942 monimetalli 4200K
Osram Powerstar HCI-TS 150W/WDL monimetalli 2900K
Osram Powerstar HQI-TS-150W/D monimetalli "päivänvalo"

Osram Flora-Set elohopea 3500K
Philips HPL-N 80W elohopea 4200K

Edit 17.7. Testisivu on siirretty Aqua-Webin serverille ja on nähtävissä osoitteessa http://saurama.aqua-web.org/

Edit: linkki päivitetty

[pemperton]

Minulla on 468 litrainen allas jonka mitat 130 60 ja 60.
ja siinä on neljälle loisteputkelle tilat mitä putkia suosittelette altaaseeni.
siihen tulee heijastimet.
putket ovat 36w.

[Janne]

Täältä löytyy aquastarin kaverina Philipsin 840 ja 827. Riippuu ihan mausta ja ympäröivästä valaisusta miten sopii aquan kaveriksi - jompikumpi vai joku 9xx. Ja tietysti tottumus...

Ainiin ja tämä lienee maahantuoja: (ainakin yksi)

http://www.sylvania-lumiance.fi/

Janne

[Reetu]

Itselläni on 160cm pitkän ja 60cm syvän altaan päällä neljät 150cm pitkät losteputket (58W?), kaikki Sylvanian Aquastaria. Kasvit tykkää ja punoittaa, levät ei tykkää (paitsi kun lopetin nestemäisen kasviravinteen käytön reiluksi kuukaudeksi, jolloin levät pääsivät vauhtiin kun kasvien kasvu hidastui). Mielestäni kalojen värit eivät mitenkään kärsi tai ylikorostu.
Ainut ongelma on ollut kuvattaessa digitaalikameralla, en meinaa millään saada kameraan sellaisia asetuksia, joilla akvaario ei näyttäisi ylikirkkaalta kuvissa. Täytyypi ilmeisesti harjoitella lisää.

[saurama]

Ainut ongelma on ollut kuvattaessa digitaalikameralla, en meinaa millään saada kameraan sellaisia asetuksia, joilla akvaario ei näyttäisi ylikirkkaalta kuvissa. Täytyypi ilmeisesti harjoitella lisää.

Kuvaatko salamalla vai ilman? Salaman tehoa pystyy säätämään melkein kaikissa kameroissa. Myös valotusta pystyy säätämään aukon tai kahden rajoissa eli voit lisätä valotusta (+) ja saada kirkkaamman kuvan tai päinvastoin. Ihan pinnan tuntumassa olevat loisteputket vain helposti tekevät pinnasta kirkkaan ja pohjalla on sitten kamalan paljon pimeämpää. Saman kuvan yläosa siis liian kirkas ja alareuna vastaavasti liian tumma.

[Reetu]

Kuvaatko salamalla vai ilman?

Tähän asti kaikki kokeiluni salaman kanssa (siis akvaariota kuvattaessa) ovat epäonnistuneet ( aina näkyy heijastus laseista), joten olen kuvannut ilman salamaa. Hiukan ärsyttää että kamerassani on kiinteä salama, eikä mahdollisuuttaa liittää irtosalamalaitetta.
Kun yritin vähentää kuvan kirkkautta, siitä tuli hämyisä. Sitten tajusin että kamerassa on asetukset eri valonlähteille ja loisteputki-asetuksilla sainkin jotensakin hyväksyttäviä kuvia.
Nyt ainoaksi ongelmaksi on jäänyt kuvan tarkkuus. vaikka kuinka yritän asettaa kameran itsekyhätylle alustalle ennen napin painallusta, kuva tuntuu aina jäävän hiukan epätarkaksi/rakeiseksi. Kameran tarkkuuden kyllä pitäisi riittää ( 3,3 megapikseliä), joten oletan että itse kyhätty alusta ei ole riittävän vakaa ja kameran asetuksissa on vieläkin viilaamista... Huoh.

[VilleJ]

Philips:
827
840
950
965
Aquarelle

Ei kai kukaan 827 akvaariossaan käytä?? On aika kellertävä ja riskialtis levien innoittaja. Testiä ajatellen juuni nuo 4000-6500K ovat ihan ok. 965 tai 865, se ja sama.. 8xx taidetaan kuitenkin enemmän käyttää, nuo 9xx on enemmänkin toimistoihin, joissa "täysvärit" ovat tärkeitä. Uskaltaisin väittää, että akvaariossa ei 9xx putkista paljon iloa ole - että kannattaisi maksaa erotus 8xx sarjaan. Testin kannalla tuollahan ei kuitenkaan merkitystä ole.

Sylvania:
Aquastar
Marine White
Gro-Lux

Mitä muita?

Gro-luxikaan ei ole mikään akvaarioputki tai ainakaan suositeltava sellainen.

Hagenin putket puuttuvat kokonaan (Esim. AquaGlo). Samoin Arcadian (Esim. tropical freshwater etc...)

Ihan jees, että joku testaileekin - sitten vielä kun näkee ne kuvatkin =)

Minulla on 468 litrainen allas jonka mitat 130 60 ja 60.
ja siinä on neljälle loisteputkelle tilat mitä putkia suosittelette altaaseeni.

Mulla on 3*865 ja 2*10000K putket (taitavat noi 10kK putket olla aquastareja, en muista...)

Kasvien kasvamisesta on huomattavasti hankalampi tehdä mitään oikeaa koetta, tai sitten siitä tulisi todella työläs puuha. Vaan sen voisi katsoa, miltä eri putket näyttävät.

Ja yhdistelemällä (jos vain mahdollisuus tähän) näkee, miltä mikin yhdistelmä vaikuttaisi. Mutta tuo on ainakin hyvä, että näkee jo yksistään, miten värit toistuvat milläkin putkella.

[saurama]

No, 827 on ilmeisesti muutamalla käytössä - joten ihan hyvä sekin on ottaa vertailuun mukaan. Kun itse olen paljon kuvanlaadun kanssa tekemisissä, minua kiinnostaa hyvin paljon 8- ja 9-sarjojen erot. Väritoistossa voi olla silminnähtävä parannus siirryttäessä tehosarjasta täysvärisarjaan.

Gro-Luxia myydään aika paljon akvaarioihin, oli se sitten sinne alunperin suunniteltu tai ei. Kasviputkia on muutenkin käytössä siellä täällä, joten varmaan koitan kaivaa niitäkin mahdollisimman monelta maahantuojalta.

Hyvä kun mainitsit tuon Hagenin, enää kun keksisi sen maahantuojan...

[Lisa]

Philips 827 on saanut aikaan loistavia tuloksia ainakin minun altaissani. Yhdistämällä Sylvanian Aquastariin tai Philipsin Aquarelleen lähes täydellinen

[Kati]

Ei kai kukaan 827 akvaariossaan käytä?? On aika kellertävä ja riskialtis levien innoittaja.

Löytyykö tälle jotain perusteluja?


Kati

[Lisa]

Levät pitävät keltaisesta sekä sinisestä valosta ja tässä 827-putkelossa taitaa tuo keltaisuus olla aika hyvin edustettuna.

Pissivärihän tuossa 827:ssa on, mutta kyllä sen saa aika hyvin yli 5000-6000 K-putkiin yhdistettynä taittumaan.

[jarvij]

Levät pitävät keltaisesta sekä sinisestä valosta ja tässä 827-putkelossa taitaa tuo keltaisuus olla aika hyvin edustettuna.

Hei!
Kerrotko lähteen tuolle tiedolle, ja koskeeko sekä pii- viher- puna- että sinileviä. Vaiko vain jotain ryhmää (ryhmiä) noista?

[VilleJ]

Löytyykö tälle jotain perusteluja?

Omakohtaisella kokemuksella 2700K putkista, sekä yleensäkin kun katselee spektriä näistä tavallisista putkista, on niissä keltaisen valon osuus suurempi, kuin akvaarioputkissa. Toisaalta kuulemma joku Sylvanian edustaja on sanonut, että keltaisella valolla ei olisi merkitystä levien kasvulle. Tiedä sitä sitten, mutta ainakin itselläni kellertävän putken poisto lopetti levien massakasvun.

Levät, joita alkoi kasvaa 2700K putken (ja Gro-Luxin) kanssa olivat ainakin itselläni: piilevä, punalevä (täplälevät) ja viherlevät (turkkilevä). Ei sinne nyt mitään leväbuumia syntynyt, mutta huomattava ero levien kasvussa kyllä. Nykyisillä 6500K ja 10kK putkilla leviä tulee juuri sen verran, mitä kalat kuluttavat...

...

Hagenin maahantuojasta ei ole tietoa, mutta ainakin Sörkän Lemmikkikeskuksessa myydään näitä putkia, joten sieltä voisi kysellä maahantuojaa - samoin siellä myydään Arcadian putkiakin muistaakseni (Stockmannilla ainakin).

Poikkesin muuten tänään (27.12.) Helsingin Akvaariokeskuksessa ja sain muutaman maahantuojan yhteystiedot lisää. Petri myös lupasi lainata minulle testiin kaksiputkista valaisinta.

En aikaisemmin huomannutkaan tuota. Eli voitkin yhdistellä värisävyjä keskenään

[jarvij]

Hei!
Mites olisiko mahdollista testata samassa yhteydessä myös T5-putkia.
Kiinnostasi:
JBL "Solar ultra natur". Luettelo kertoo sen sopivan hyvin mm. Malawi- ja Tanganjika-akvaarion valaisuun.
JBL "Solar ultra tropc" taas sopisi kasveille, mutta sen pitäisi haitata leviä.

Lähde: JBL Katalog 2003, sivu 33

[Lisa]

Kerrotko lähteen tuolle tiedolle, ja koskeeko sekä pii- viher- puna- että sinileviä. Vaiko vain jotain ryhmää (ryhmiä) noista?

En tunne leviä, joten kertomatta jää.

Lähteeksi voin mainita itseni eli omakohtaiset kokemukset ja empiirinen tutkimus asian parissa, muiden harrastajien kokemukset, muutaman kauppiaan mielipide sekä taisi M. Varjon kirjassakin lukea jotain tuon suuntaista.

[saurama]

Mites olisiko mahdollista testata samassa yhteydessä myös T5-putkia.
Kiinnostasi:
JBL "Solar ultra natur". Luettelo kertoo sen sopivan hyvin mm. Malawi- ja Tanganjika-akvaarion valaisuun.
JBL "Solar ultra tropc" taas sopisi kasveille, mutta sen pitäisi haitata leviä.

Pieni ongelma tulee siitä, että pitäisi keksiä jostain tuplaputkinen valaisin T5-putkille. Muistaakseni ainakaan Akvaariokeskuksessa sellaista ei ole. Toisaalta tuota puuhaamista tulee jo melkoisen paljon pelkillä T8-putkilla ja vaikka vain parilla HQI:lla. Toisaalta olisihan siinä pointtinsa saada nekin samaan testiin, mutta pelkään eri putkityyppien määrän leviävän käsiin. Voin kyllä yrittää kysellä. Onko kenelläkään ideaa JBL:n maahantuojasta?

...Eli voitkin yhdistellä värisävyjä keskenään

Eijeijeijei... En voi Tekemistä riittää ihan tarpeeksi siinä, että ottaa hyvän kuvan kustakin putkityypistä. Jotta yhdistelmien kuvaamisessa olisi mitään järkeä, saisin ottaa kuvat kaikista yhdistelmistä ja niitä on aivan tolkuttoman paljon. Mihin kuvat sen jälkeen laitetaan, jos määrä on aivan älytön? Miten sivu järjestetään helposti luettavaksi? Sorry, no go. Joudutte tyytymään siihen, mitä laiska toimittaja jaksaa huvikseen räpeltää

[jarvij]

Onko kenelläkään ideaa JBL:n maahantuojasta?

Jo vain:
http://www.akvaarioyhtiot.com/Pages/isootus.html
LEMMIKKIKESKUS
Pengerkatu 27
00500 Helsinki
p.09-821363
f. 09-72690440

[-Alix-]

Meikäläisellä on käytössä monenmoisen kokeilun jälkeen:
2x30W 10000K Sylvania Aquastar
1x36W 10000K Sylvania Aquastar
1x36W 827 "mikäliemerkki"

Allas on 325litraa / 130x50x50cm. Lyhyissä putkissa "foliopaperiheijastimet", 36W 10000-putkeen voisi vielä laittaa.

En pidä kokonaan 10000K:n valaistuksesta, minulle se tuntuu liian keinotekoiselta, siksi yksi "markettilamppu" pehmentämässä valoa. Tämä keltainen 827 on kauhistuttavan vanha ja sen osalta olisi kiva löytää jokin muu sopivampi "pehmittäjävalo". Kasvit kasvavat nimittäin nätisti, tosin ei erinomaisesti, sillä en uskalla käyttää nestemäistä kasviravinnetta (1 hyvin keltainen putki + nestemäiset ravinteet = sinileväkukinto).

Aluksi käytössä oli 1x36w 827-putki, 2x30w 827-putki ja yksi 10000K Aquastar. Voin kertoa että levä jos toinenkin eleli kuninkaallisesti siinä valossa! Tämä tilanne johtui ihmisen yksinkertaisesta laiskuudesta vaihtaa pois käytettynä ostetun lampun keltaiset valot...

[Kati]

Omakohtaisella kokemuksella 2700K putkista, sekä yleensäkin kun katselee spektriä näistä tavallisista putkista, on niissä keltaisen valon osuus suurempi, kuin akvaarioputkissa. Toisaalta kuulemma joku Sylvanian edustaja on sanonut, että keltaisella valolla ei olisi merkitystä levien kasvulle. Tiedä sitä sitten, mutta ainakin itselläni kellertävän putken poisto lopetti levien massakasvun.

Öö-häh ? Onko siis jokin "julkinen salaisuus", että nimenomaan keltainen innostaisi leviä yleensä, ja jos on, mistä moinen on kotoisin?

Lähteeksi voin mainita itseni eli omakohtaiset kokemukset ja empiirinen tutkimus asian parissa, muiden harrastajien kokemukset, muutaman kauppiaan mielipide sekä taisi M. Varjon kirjassakin lukea jotain tuon suuntaista.

Eipä vakuuta, sori. Harrastajilla on nimittäin niitä vastakkaisiakin kokemuksia. Mm. itselläni on ihan vallan hyvät muistot kellansävyisestä valosta, ja nimenomaan "ravinteikkaissa" kasvialtaissa, ilman tietoakaan leväongelmista.

Kauppiailla taas on oma lehmä ojassa, kun "akvaarioputkia" pitäisi myydä, joten kovinkaan moni ei suosittele kellansävyisiä. Eikä heillä muutenkaan ole muilta harrastajilta poissuljettua salatietoa tähän harrastukseen liittyen, joten en nostaisi heiltä saatua tietoa mitenkään erityiskorkealle jalustalle.

Missä M. Varjon kirjassa tästä on juttua? Perusteleeko hän?

Itse ajattelen asiaa "levä on kasvi" -lähtökohdasta. Jos kasvit kasvavat jossain valossa, niin samoin tekevät levätkin, jos asiaa ajatellaan yleisesti. Jokin tietty levä saattaa preferoida tietynlaista valoa ihan niinkuin jokin tietty kasvikin, mutta yleistä sääntöä, jonka mukaan tietynlainen valo olisi hyvä kasveille mutta huono levälle, en suostu nielemään ilman perusteellista selitystä.

Tämä tavallinen "vaihdoin uudenlaisiin putkiin ja levät katosivat/riehaantuivat" -kokemus on aika huono kertomaan mitään yleisesti levien kasvun ja valon värin suhteesta. Kun putki vaihdetaan uuteen, muuttuu moni muukin asia kuin valon väri. Yleensä vanha putki on jo vähän aikaa "elänyt", joten uudesta putkesta tulee yleensä enemmän valoa, mikä voi jo yksin riittää keikuttamaan vaakaa suuntaan tai toiseen. Valon värin vaihtuminen vaatii myös sopeutumista niin kasveilta kuin leviltäkin. Kaikenkaikkiaan niinkin yksinkertainen asia kuin loisteputken vaihtaminen voi vaikuttaa (hetkellisesti) aika rajustikin kasvien ja levien yhteyttämiseen, jolloin ravinnepuolella hommat voivat heittää tilapäisesti metkaa häränpyllyä :arrow: "tables may turn".

Lisäksi on sekin pointti, että se riehaantuva/taantuva levälaji tai joukko sellaisia voi todellakin sattua olemaan juuri sitä uudenlaista valoa rakastavaa/inhoavaa sorttia, tai altaassa voi olla juuri sellaisia kasveja, jotka rakastavat/inhoavat juuri sellaista valoa (jolloin muutos ravinnepuolella aiheuttaa muutokset levien kasvussa). Joka tapauksessa yleisen "levät tykkää/ei tykkää tästä valosta" -johtopäätöksen vetäminen on aika heppoisella pohjalla.

------------------

Kasvit kasvavat nimittäin nätisti, tosin ei erinomaisesti, sillä en uskalla käyttää nestemäistä kasviravinnetta (1 hyvin keltainen putki + nestemäiset ravinteet = sinileväkukinto).

Vaikea uskoa, että kyse olisi nimenomaan ongelmallisesta valosta (itselläni oli tosiaan 4x58W Philipsin 83 -putkia heijastimilla, ja allas söi tupla-annoksen PMDD:tä; väliaikaisia leväongelmia lukuunottamatta pöntössä ei ollut leviä nimeksikään).

Tiedätkö, mikä on altaan fosfaatti- ja nitraattitilanne? Niinkuin olen jo ehtinyt useasti valittaa, altaisiini tulee sinilevää silloin, kun typpi kuluu loppuun (enkä ole ainoa :arrow: http://www.thekrib.com/Plants/Fertilize ... onlin.html, erityisesti sua kiinnostanee tuo Case study #1). Voisiko olla niin, että kun lisäät mikroravinteita, kasvit innostuvat ja kasvavat tavallista nopeammin käyttäen nitraatit loppuun?


Kati, jolla on kaliumnitraattikokeilut meneillään...

[Lisa]

Eipä vakuuta, sori. Harrastajilla on nimittäin niitä vastakkaisiakin kokemuksia. Mm. itselläni on ihan vallan hyvät muistot kellansävyisestä valosta, ja nimenomaan "ravinteikkaissa" kasvialtaissa, ilman tietoakaan leväongelmista.

Niin minullakin on vastakkaisia kokemuksia kellertävistä lampuista (kuten myös siitä, että gro-lux ei saa mitään leväkukintoja aikaan), mutta jos perusteluni eivät vakuuta, niin sitten ej.

Mutta jos joillain on ilmiö tapahtunut, niin ei sitä kuitenkaan tarvitse kieltää, sanoisin

[Kati]

Mutta jos joillain on ilmiö tapahtunut, niin ei sitä kuitenkaan tarvitse kieltää, sanoisin

En suinkaan kieltänyt kokemusta, kielsin vain hataralta pohjalta tehdyt johtopäätökset. Näitä "se ja se putki innostaa levää" -juttuja tuntuu liikkuvan kaikista putkityypeistä, mikä jo itsessään todistaa ongelman monimutkaisuuden.

Mulla on leväongelma ainoastaan siinä altaassa, jossa on Philipsin 865-putket. Olisi silti yksisilmäistä väittää, että juuri nämä putket ovat syypäitä levien riehumiseen, eikö vain. Yhtälailla voisin väittää, että altaan sijainti olohuoneessa tai juuri tämän altaan päällä useimmin pötköttävän Masse-kissan alaspäin johtama astraalisäteily ovat ongelman alku ja juuri .


Kati

[jarvij]

Hei!
Näissä kasvi/levä kokemuksissa pätee kuitenkin yleinen laki minimitekijästä. Se tekijä, joka ensin rajoittaa kasvua tekee sen. Jos, ja kun eri levillä ja kasveilla on erilaiset vaatimukset, pääsee jatkuvassa kilpailussa voitolle se, jonka minimitekijä on pienempi. Olkoon tuo sitten valo, sen väri tai jokin ravinne yms. Voitolle päässyt voi sitten puolestaan rajoittaa muita.

Tuntematta kaikkia eri tekijöitä, on jokseenkin mahdotonta veikata kulloistakin minimitekijää. Jokainen akvaario on erilainen.

[VilleJ]

Onko siis jokin "julkinen salaisuus", että nimenomaan keltainen innostaisi leviä yleensä, ja jos on, mistä moinen on kotoisin?

Kokemus ja muiden kokemukset. Jos kerran monella alkavat levät kasvamaan keltaisella putkella paremmin valkoisen sijaan, niin mikä siinä on vielä vaikea vielä ymmärtää?? Eihän se tietenkään tarkoita, etteikö täysin levättömiä akvaarioita voisi olla, vaikka kaikki valaisimessa olevat putket olisivatkin gro-luxeja tai alle 4kK -putkia, voimakkaan keltaisia - kunhan vain ei niille leville jää ylimääräisiä ravinteita käytettäväksi. Tai vaihtoehtoisesti että leviä ei kasvaisi, jos putket olisi valittu tarkoin.

Lisäksi on sekin pointti, että se riehaantuva/taantuva levälaji tai joukko sellaisia voi todellakin sattua olemaan juuri sitä uudenlaista valoa rakastavaa/inhoavaa sorttia, tai altaassa voi olla juuri sellaisia kasveja, jotka rakastavat/inhoavat juuri sellaista valoa (jolloin muutos ravinnepuolella aiheuttaa muutokset levien kasvussa). Joka tapauksessa yleisen "levät tykkää/ei tykkää tästä valosta" -johtopäätöksen vetäminen on aika heppoisella pohjalla.

Jos aletaan loppupelissä pilkkua viilaamaan, ei asia ole noin yksinkertainen. Eri levälajit viihtyvät mm. eri syvyydessä, ja jokainenhan tietää, että osa valosta absorboituu veteen ja osa aallonpituuksista pääsee syvempiin kerroksiin ja stimuloi siten paremmin eri levälajeja. Lyhyt aallonpituus - suurempi energia, pitempi aallonpituus -pienempi energia.

Itse kuitenkin luotan näppituntumaan ja, jos kerran useampi uskaltaa väittää, että keltaiset putket ovat olleet riesana ja päässeet eroon levistä vaihtamalla putket valkoisiin, se riittää minulle. Ja jos joku kysyy minulta neuvoa leväongelmaa, ehdotan mm. putkien tarkastamista ja mahdollista vaihtoa toisiin.

Ei minullakaan ole leväongelmaa purkeissani, vaikka yhdessä näistä onkin 3kK putki kiinni (tosin coolwhite) ja kaverina bio-lux. Ei levän levää näy silmämääräisesti. Mutta ei tulisi kyllä mieleenikään, että perustaisin uuden akvaarion, jossa olisi vain gro-lux tai joku 2700K putki kiinni.

[Lisa]

Mutta jos joillain on ilmiö tapahtunut, niin ei sitä kuitenkaan tarvitse kieltää, sanoisin

En suinkaan kieltänyt kokemusta, kielsin vain hataralta pohjalta tehdyt johtopäätökset. Näitä "se ja se putki innostaa levää" -juttuja tuntuu liikkuvan kaikista putkityypeistä, mikä jo itsessään todistaa ongelman monimutkaisuuden.

Sovitaan sitten näin. En silti kyseenalaista kokemuksiani ja muidenkaan kokemuksia. Sen toki tiedän, ettei levät ole pelkkien putkien aiheuttamaa riesaa, vaan kyseessä on monen tekijäin summa.

Kieltojuttu oli lähinnä ironiaa, toim. huom. 8)

[Kati]

Hei!
Näissä kasvi/levä kokemuksissa pätee kuitenkin yleinen laki minimitekijästä. Se tekijä, joka ensin rajoittaa kasvua tekee sen. Jos, ja kun eri levillä ja kasveilla on erilaiset vaatimukset, pääsee jatkuvassa kilpailussa voitolle se, jonka minimitekijä on pienempi. Olkoon tuo sitten valo, sen väri tai jokin ravinne yms. Voitolle päässyt voi sitten puolestaan rajoittaa muita.

Tuntematta kaikkia eri tekijöitä, on jokseenkin mahdotonta veikata kulloistakin minimitekijää. Jokainen akvaario on erilainen.

Kiitos kun selvensit, huomaan etten saanut yösydännä tyhjennettyä aivoituksiani kovinkaan täydellisesti elektrooniselle paperille .

Tätä ajaa takaa myös tuo aiemmin heittämäni linkin takaa löytyvä artikkeli (engelskaa, mutta voisinpa tuon vaikka suomentaakin, kunhan saan hetken aikaa). Kirjoittajat etsivät leväisistä kasvialtaista minimitekijöitä ja poistivat näitä puutteita yksi kerrallaan lisäämällä esim. ravinteita aina sen mukaan, mikä oli kulloinkin minimitekijänä. Eri levät päätyivät voitolle riippuen kulloisestakin tilanteesta, kunnes kaverit tulivat lopuksi siihen tulokseen, että (lähes) levätön akvaario saavutetaan, kun lisätään muita aineita niin paljon, että minimitekijäksi jää fosfori.

Palaan astialle, kunhan käyn ensin poistattamassa (kirurgin asentaman) naulan peukalostani
...


Kati