Hamburger mattenfilter

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 21:03, 31.12.2002

Ongelmani on tämä:
vaahtomuovia on kahta "karkeutta". Minulla on sitä Fagerdalan karkeaa, mutta nyt tarvitsen sitä hienompaa. Jos Sinulla on sitä hienompaa, niin ostan kernaasti Sinulta, muutoin kalliilla kaupasta.
Tällaisella sivulla kuvat 2 ja 3:
http://www.deters-ing.de/Filtertechnik/FilterBilder.htm

Eli ylin kuva:
alte Matte/ neue Matte

2. kuva tarkoittamani "hieno" vaahtolevy <-- jota siis kaipaan

3. kuva "karkea" levy, jollaista minulla siis on jo

"hienossa" on paljon suurempi pinta-ala.

Kumpaa Sinulla siis on myynnissä. Jos hienompaa, niin voimme sopia kaupasta 2 levyä a' 50*50 cm. Muunkinlaiset palaset voivat käydä eli?

Ville V · Viesti Kirjoittaja **Ville V** » 22:43, 31.12.2002

Minä olen käyttänyt omissa poikas/kasvatusallas suodatin sovelluksissani kahta eri karkeutta päällekkäin. Veden kulkusuunnasta katsottuna on ensin karkeanpi- ja sitten on hienonpijakoinenvaahtomuovi (yhteis paksuus n. 10cm). Näin puhdistus väliä saa mukasasti pidennettyä.

T:Ville

HelaKammo · Viesti Kirjoittaja **HelaKammo** » 22:48, 31.12.2002

jarvij kirjoitti:Ongelmani on tämä:
vaahtomuovia on kahta "karkeutta". Minulla on sitä Fagerdalan karkeaa, mutta nyt tarvitsen sitä hienompaa. Jos Sinulla on sitä hienompaa, niin ostan kernaasti Sinulta, muutoin kalliilla kaupasta.

Karkeaa tuo on varmasti, mutta hienoa ei liene edes Fagerdalalla. Etola tarjosi koko hommaan (täällä paikallisessa siis) ei oota.

Toisaalta se karkea on melkoisen vapaasti virtaavaa ja suurinpiirtein yhtä karkeaa kuin monet sisäsuodattimen patruunat. Mutta kerro saatavuudesta, jos sitä löydät.

Rakennan varmaan tulevaisuudessa tuollaisen suodatinratkaisun kuitenkin, koska tarpeet on.

Ulkosuodattimen lisänä tuota karkeaa voi varmasti käyttää ihan sellaisenaan.

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 15:06, 08.01.2003

Hei!
Mitä enemmän sivuja mattosuodattimesta luen ja selaan, sitä vakuuttuneemmaksi sen eduista tulen.

Tähän mennessä ainoat epäkohdat ovat:
1. Esteettisyys (aivan uusi sininen matto). Ajan kanssa peittyy kasvillisuuteen, koska voidaan peittää vaikka jaavansammaleella ja kasvaa siihen anubiaskin.
2. Vie tilaa noin 5 - 7 cm akvaarion päädystä. Tosin voidaan sijoittaa myös akvaarion takanurkkaan, jolloin mm. tekniikka (lämmitin ja CO2-levitin yms.) voidaan kätkeä sen taakse. Tila ei kuitenkaan ole missään mielessä hukkatilaa, koska koko vesimäärä on kierrossa.

Omia kokemuksiani sitten jatkossa sivuillani.

Janda · Viesti Kirjoittaja **Janda** » 16:18, 08.01.2003

Eikö tuollaista mattoa sitten saa jonkun muun värisenä?

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 16:31, 08.01.2003

Hei!
Niinpä, missäköhän muitakin värejä olisi saatavana?

Keittiöön ja kylppäriin löytyy lähes vaikka minkävärisiä, mutta kun pitäisi olla:
1. avosoluista
2. jäykkää
3. varmasti myrkytöntä ja akvaariokäyttöön sopivaa.

iisa · Viesti Kirjoittaja **iisa** » 20:18, 08.01.2003

En oo vieläkään ihan täysin ymmärtäny tuota Mattenfilterin toimintatapaa.

Jos jollakulla on Alice Burkhartin jne. englanninkielinen akvaariokirja The Care and Maintenance of Aquarium Fish, nii onko sivuilla 14-15 ja 68-69 just tämmönen systeemi? Suomenkielisiä sivuja ei vielä taida aiheeseen liittyen löytyä?

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 20:48, 08.01.2003

Hei!
Harras toiveeni on että ensi viikolla löytyisi suomalainen sivusto ja mattosuodatinFAQ. Haluan sekä kuvat että tekstin samalla, jotta ei heti tarvitsisi tehdä muutoksia sivustoon.

sammu · Viesti Kirjoittaja **sammu** » 21:24, 08.01.2003

jarvij kirjoitti:Hei!
2. Vie tilaa noin 5 - 7 cm akvaarion päädystä. Tosin voidaan sijoittaa myös akvaarion takanurkkaan, jolloin mm. tekniikka (lämmitin ja CO2-levitin yms.) voidaan kätkeä sen taakse. Tila ei kuitenkaan ole missään mielessä hukkatilaa, koska koko vesimäärä on kierrossa.

Tai kai tuon voisi sijoittaa nurkkamalliseksi, vaikka tuolloin joutuisi suodatinmassaan tekemään viisteet. Nimittäin tuollaista aloin suunnitella, kun tuolla kohtaa on jo tausta, jossa tosin on suodatinta varten muutama reikä, jotka suodatinmassalla täytettynä tukkeutuvat kuitenkin turhan nopeasti, joten koko tuon viisteen voisi korvata suodatinlevyllä (tosin täytyisi olla mieluummin ruskeahkoa - maavärit?). Tuolloin ei vähentäisi etulasinkohdan uimapituuttakaan. Mutta saa nähdä koska tuon saa aikaiseksi...

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 16:40, 09.01.2003

Hei!
Nyt ovat ensimmäiset mattosuodattimen asennusohjeet kuvineen ulkona!
Panen perusteluja sekä teoreettista taustaa ulos sitä mukaa kun saan käännetyksi. Samalla kuvaan myös oman projektini eli mattosudattimen ja "kiinalaisten kivien asennuksen" käynnissä olevaan 375 litran Tanganjika-akvaariooni. Saas nähdä miten siinä käy.

Mutta nyt siis ensi hätään.
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... index.html

jouniv · Viesti Kirjoittaja **jouniv** » 09:54, 10.01.2003

Kiitos Jukka. Pari huomiota. Eikö akvaarion etu- ja takaseinään kannattaisi silikoonata pienet tuet niin että matto olisi enemmän (diplomi-insirööninkin) silmää miellyttävän suorassa? Olen myös aiemminkin miettinyt sitä miten ko. suodatintyypissä parhaiten saataisiin estettyä oikovirtaukset. Nyt pumpun läheltä menee vettä eniten läpi. Tämä toisaalta korjaantuu kun tukkeutuminen on nopeinta sieltä mistä vettä eniten menee. Laittaisin myös voimakkaan ilmastuksen patjan taakse.

Jouni

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 10:54, 10.01.2003

Hei!
Huomaa että kuvan akvaariokuvat ovat tuolta saksalaiselta alkuperäisivulta ja akvaarion sijoituspaikka on jokin kellaritila, mutta ei olohuone. Mattoa vääntää vinoon sen takana oleva pumppu, mutta entä jos pumppu on maton edessä. Pitäisi löytää pumppumalli, jonka imupuoleen saa putken kiinni. EHEIMilla on, mutta mites kaikki halvemmat mallit.

Kun saan lisää sivuja käännetyiksi, niin maton käyttöön löytyy huomattavasti lisää vaihtelua:
esim. matto akvaarion koko takaseinälle tai taivutettu matto akvaarion takanurkkaan.

Maton taakse eivät laita ilmastusta, vaan hiilidioksidin syötön!

Matto käy vaikka yhdellä tai muutamalla mammuttipumpulla pieniin viljely- ja karanteeniakvaarioihin sekä jopa yli 1000 litran tankkeihin. Saksalaisilla on niistä runsaasti kokemuksia jo useiden vuosien ajalta ja koko ajan rakennetaan lisää, koska ne ovat niin tehokkaita huoltovapaita ja ennenkaikkea EDULLISIA (ne saksalaisethan tuntevat rahan).

Google: (Hamburger Mattenfilter) antaa melkoisen määrän sivuja aiheesta

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 09:02, 16.01.2003

Hei!
Kerrottakoon että olen jatkuvalla syötöllä kääntänyt uusia sivuja mattosuodattimeen.

Pikku ongelmia käännöstyössä:
jätevedenkäsittelyssä syntyy lietettä (saks. Schlamm), mutta mitä on suomeksi sen "esiaste" (saks. Mulm)?.
Tunteeko joku täällä jätevedenpuhdistuksen terminilogiaa, jotta voisi korjata mahdollisia mokiani. Artikkeli akvaarion suodatuslietteestä ja sen "esiasteesta" (Mulm?) on tulossa.
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... index.html

Kati · Viesti Kirjoittaja **Kati** » 15:20, 17.01.2003

jarvij kirjoitti:Kerrottakoon että olen jatkuvalla syötöllä kääntänyt uusia sivuja mattosuodattimeen.

Suuri kiitos, Jukka! On ollut tosi mielenkiintoista luettavaa.

Vaikka epäilen kyllä, että käänsit sivut nettisivuillesi, et mattosuodattimeen

Kati

jouniv · Viesti Kirjoittaja **jouniv** » 15:54, 17.01.2003

Näyttää hyvältä! Kommenttina lietekysymykseesi, että jako on osin teoreettinen ja mielivaltainen. Eihän se orgaaninen tavara (ruoka, kasvit, ulosteet) yhtäkkiä muutu miksikään vaan hiljalleen hajoaa. Mutta ei se sovelluksiin kovasti vaikuta.

Aina olisi hyvä saada partikkelit (lietteet esiaste?) mahdollisimman tuoreena pois kuormittamasta varsinaista biosuodatinta. Järeän luokan "akvaarioissa" eli veden kierrätystä käyttävissä kalanviljelylaitoksissa tämä hoidetaan yleensä rumpusiivilöin tms. (Ville! läpimitta virtaamallasi noin 40cm

), ja vasta sitten vesi ohjataan biosuodattimiin. Kotiakvaarioissa hommaa hoidetaan esisuodattimin etc. mutta niissä tahtoo kama aloittaa jo hajoamisen muuttuakseen "varsinaiseksi lietteeksi".

Jouni

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 19:36, 17.01.2003

Juuh!
Kiitos kommentista.
Olen päätynyt termeihin:
Mulm = raakaliete (saks. muta, multa jne...)
Schlamm = liete

Vastaavat ruotsin sanat lienevät
dy = raakaliete
gyttja = liete

Mattosuotimessa esisuodattimen homman minulla hoitavat erittäin kiitettävästi "talonmiehet" eli kierteissarvikotilot. Ruokin kalani räkmixillä erittäin runsaskätisesti aamuisin ja jo parin tunnin kuluttua ei akvaariossani ole lietettä lainkaan eikä missään. Mylläsin pohjaa pöllyttäen oirein reippaasti tänään, mutta lietettä ei vieläkään missään; tunnin kuluttua vesi lasin kirkasta, eipä onnistunut vielä kuukausi sitten.

Ja sitten pian taas kääntöhommiin.
Selvisi mm. että Tetralla on patentti mattosuodattimeen vuodesta 1971, mutta sitä ei ole hyödynnetty kaupalllisesti; miksiköhän? Vaikeaa muuttaa isoiksi rahoiksi, veikkaan!

Ville V · Viesti Kirjoittaja **Ville V** » 20:21, 17.01.2003

Vihdoinkin kerkesin lukemaan nuo Jukan suomentamat uudet sivut. Hyvältä näyttivät asiapitoisuudeltaan ja ulkoasultaan.
Muutama asia jäi kuitenkin mielestäni (minulle) selviämättä/(huomaamatta).

1. Miksi biologinensuodatus tapahtuu vain ensimmäisellä 1-2 sentillä?
2. Jouniv ottikin jo esille tämän, millä altaasta poistetaan partikkelit (lietteet esiaste), kun mekaanista suodatusta ei ole, lappoamisen yhteydessäkö?

P.S. Minulla on tällä hetkellä käytössä ilmapumpputoimisia "HMF"-suodattimia poikasaltaissa. Suodattimien vaahtomuovit ovat nyt olleet n. 1 vuoden puhdistamatta, eikä tukkeutumisesta ole vielä merkkiäkään. Tosin altaat on lisäksi kytketty keskussuodatukseen, joka poistaa altaasta suurimman osan "lietteet esiasteesta".

T:Ville

jouniv · Viesti Kirjoittaja **jouniv** » 20:46, 17.01.2003

Areenan suodatin toi mieleeni, että tuollainen pitkään muhinut hampurilainen on kuin pohjasuodatin. Hapettomia alueita saattaa muodostua, sieltä pössähtää kamaa akvaarioon. Olen skeptinen mutta olen mielelläni väärässä

PS Poikani mieliksi vielä tämä

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 14:09, 19.01.2003

Hei!
Ensimmäinen viikko kypsyvän maton kanssa on takana. Kuvasin vähän mattoa ja vedenvaihtoa.

http://www.aquahoito.info/suomi/tanganj ... php#viikko

Samalla alan seurata myös hienon hiekkapohjan käyttäytymistä. En esimerkiksi enää lainkaan "lappoa" pohjaa (syntymälaiska kun olen). Pohjan kunnosta huolehtimisen eli raakalietteen esikäsittelyn jätän "talonmiehille":

http://www.aquahoito.info/suomi/tanganj ... /pohja.php

Vaihdan viikottain vedestä noin 75%, joten nitraatit ja muut mahdollisesti haitalliset yhdisteet poistuvat sitää rataa!

pemperton · Viesti Kirjoittaja **pemperton** » 21:31, 19.01.2003

Mikäs pumppu tuohon kannattaisi ottaa tuohon mattenfiltter-

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 21:35, 19.01.2003

Hei!
Se on ensin laskettava, sitten vasta voi miettiä tarkemmin.
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... laskut.php

Ville V · Viesti Kirjoittaja **Ville V** » 21:59, 19.01.2003

Ville V kirjoitti:1. Miksi biologinensuodatus tapahtuu vain ensimmäisellä 1-2 sentillä?

Oliko tälle 1-2 sentille kerrottu jotain perusteita(alkuperäistekstissä)? Mikä sen pari ensimmäistä senttiä matosta tekee niin ylivoimaisen, kun se ei käsittääkseni ainakaan ollut happipitoisuus. Ajattelin että esim. keskussuodatus altaaseen voisi järjestää noita mattosuodattimia useita peräkkäin vaikka 5kpl 5cm välein, mutta miten saan sen 1-2 sentin hyödyn jokaiseen mattoon?

T:Ville

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 07:58, 20.01.2003

Hei!
Eipä taida olla. Itse veikkaisin että se mitä suodattimessa yleensä bakteerien toimesta tahahtuu, ehtii tapahtua tuossa parin sentin kerroksessa, kun virtaus on sopivan hidas. Voihan tuon toki itsekin luultavasti todeta, jos halkaiseen vanhan maton ja katsoo miltä se näyttää.

Perättäisten mattojen käytöstä on kyllä tekstiä:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... vaihtoehto
ja sen alta: "peräkkäiset matot".

Ville V · Viesti Kirjoittaja **Ville V** » 08:48, 20.01.2003

jarvij kirjoitti:Hei!
Eipä taida olla. Itse veikkaisin että se mitä suodattimessa yleensä bakteerien toimesta tahahtuu, ehtii tapahtua tuossa parin sentin kerroksessa, kun virtaus on sopivan hidas.

Älä nyt Jukka kyllästy näihin kysymyksiin, mutta yritän soveltaa näitä mattosuodattimen etuja tiheään asuttuihin poikasaltaisiin/keskussuodatukseen.

Eli suodattimen ylimitoituksesta ei siis ole merkittävää hyötyä, esim. samassa altaassa 2kpl mitoitusohjeen mukasisia suodattimia --> toinen niistä on turha(normaali kansoitetussa altaassa), mutta saavutetaanko 2:lla oikein mitoitetulla matolla vastaavasti suurempi hyöty tiheäkalaisissa altaissa?

Onko entiseen ajatusmalliin mukainen, mitä suurempi "tunkio" sitä enemmän sinne mahtuu bakteeritoimintaa, pelkästään tilan tuhlausta?

T:Ville

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 10:53, 20.01.2003

Hei!
Käytössäni on samat suomenkieliset tekstit kuin muillakin. Olen kääntänyt mahdollisimman asiatarkasti kaiken. Kuka haluaa tietää lisää, niin mattoa saa, joten kokeilemaan. Niin minäkin teen koko ajan ja julkistan asiaa sivuillani!

Hamburger mattenfilter

mattenfiltter.