Hamburger mattenfilter
Valvoja: Moderaattorit
Varsinkin poikasvaiheessa kiertovesisysteemien suurin ongelma ei välttämättä ole ammoniumin muunto nitraatiksi, vaan muut veden hygieniaan liittyvät ongelmat (leijuvat partikkelit, loiset, bakteerit). Hamburgeri hoitaa biologisen suodatuksen, mutta muukin töhnä pitää hoitaa altaasta pois. Mutta niin paljon on herännyt kiinnostamaan, että tiedä josko kokeilisi.
Jouni
Jouni
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Hei!
Jos akvaarion koko vesimäärä kierrätetään (teoreettisesti) jonkun kerran tunnissa maton läpi, niin ainakin minulla kelluvat hukkaset vedestä häviävät tuohon mattoon. Joka kerta kaloja räkmiksillä ruokittuani huomaan sen. Vesi kirkastuu noin tunnissa. Toisaalta kierteissarvikotilot huolehtivat siitä ette pohjalle kerry lietettä. Kaikki näyttää menevän mattoon.
Ihmesuodatin kerta kaikkiaan! Harmin paikka että nyt vasta osui artikkeli silmiini, ja pakkohan se oli kääntää. Koko suodatinteoria on mennyt uusiksi. Tätähän tosin jo kääntämään ryhtyessäni lupailin!
Jos akvaarion koko vesimäärä kierrätetään (teoreettisesti) jonkun kerran tunnissa maton läpi, niin ainakin minulla kelluvat hukkaset vedestä häviävät tuohon mattoon. Joka kerta kaloja räkmiksillä ruokittuani huomaan sen. Vesi kirkastuu noin tunnissa. Toisaalta kierteissarvikotilot huolehtivat siitä ette pohjalle kerry lietettä. Kaikki näyttää menevän mattoon.
Ihmesuodatin kerta kaikkiaan! Harmin paikka että nyt vasta osui artikkeli silmiini, ja pakkohan se oli kääntää. Koko suodatinteoria on mennyt uusiksi. Tätähän tosin jo kääntämään ryhtyessäni lupailin!
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Hmm...
ihan mielenkiinnosta. Tuo Fagerlund tuota tavaraa valmistaa, mutta mikä mahtaa olla tuon kyseisen maton alkuperäinen käyttötarkoitus. Tuntuu ainakin minusta uskomattomalta että suomesta löytyisi firma joka valmistaa akvaarioiden suodatinmateriaalia...
. Hih.
Alkuperäinen käyttötarkoitus taasen kiinnostaa tietysti siksi, että tietää mistä kaupasta lähtee etsimään... En ole koskaan erityisesti tykännyt ostaa mitään postimyynnistä.. Ja niin, tiedän että tavaraa saa taasen Saksasta halvemmalla.. Epäilyttää silti, että jos tilaa tavaraa neliön, niin hintaa voi olla ihan kivasti johtuen jo paketin koosta.
Mie
ihan mielenkiinnosta. Tuo Fagerlund tuota tavaraa valmistaa, mutta mikä mahtaa olla tuon kyseisen maton alkuperäinen käyttötarkoitus. Tuntuu ainakin minusta uskomattomalta että suomesta löytyisi firma joka valmistaa akvaarioiden suodatinmateriaalia...

Alkuperäinen käyttötarkoitus taasen kiinnostaa tietysti siksi, että tietää mistä kaupasta lähtee etsimään... En ole koskaan erityisesti tykännyt ostaa mitään postimyynnistä.. Ja niin, tiedän että tavaraa saa taasen Saksasta halvemmalla.. Epäilyttää silti, että jos tilaa tavaraa neliön, niin hintaa voi olla ihan kivasti johtuen jo paketin koosta.
Mie
Kiirestä pääsee parhaiten eroon istumalla alas hetkeksi. Toimii erityisen hyvin rautatieasemalla.
-
- Member
- Viestit: 285
- Liittynyt: 17:40, 08.10.2002
Päähänpistot osa II
Mietin tässä puolivakavissani maton sijoittamista esimerkiksi kissanhiekkalaatikkoon. Matto upotetaan reunojen tasalle siten että sisään jää riittävät tilat sekä lietteelle ja putkistolle. Kylkeen silikoonattu läpivienti itse pumppua varten... Ja mikä tarkoitus? Mattosuodattimen huono puoli on sen sijoittamisen hankaluus ja siirreltävyys. Erilliseen laatikkoon asennettuna suodattimen voi siirtää hetkessä vaikka kokonaan eri altaaseen. Lisäksi tähän voisi viritellä imukuppikiinnityksen... Minun järkeni mukaan tämä olisi silti toimiva Matten Filteri. Vai?
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Hei!
Nyt sain viimeisenkin osan mattosuodatin käännösurakastani ulos; sekä vankkaa teoriaa että käytäntöä:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/matto/mulm.php
Nyt sain viimeisenkin osan mattosuodatin käännösurakastani ulos; sekä vankkaa teoriaa että käytäntöä:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/matto/mulm.php
Viimeksi muokannut jarvij, 18:16, 22.01.2003. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Hei!
Joillakin on ollut ongelmia lämmittimen ja vedenkierron kanssa. Pitäisi jättää reilummin tilaa lämmittimen ympärille kuin minulla on. Mietin tosin tuota edelleen. Tosin lämmitintä ei näy, koska se on kasvien takana (näkyy vain kun tankki on vedenvaidon aikana vajaa)
Joillakin on ollut ongelmia lämmittimen ja vedenkierron kanssa. Pitäisi jättää reilummin tilaa lämmittimen ympärille kuin minulla on. Mietin tosin tuota edelleen. Tosin lämmitintä ei näy, koska se on kasvien takana (näkyy vain kun tankki on vedenvaidon aikana vajaa)
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Hei!
Noissa kääntämissäni teksteissä tätäkin on käsitelty. Lietteessä on nimenomaan sessilejä bakteereita, mutta vain hyvin vähän liikkuvia lajeja.
Juuri liikkuvat bakteerilajit ovat voita potentiaaleja taudinaiheuttajia
Eräs niistä syistä, miksi isoisän viime vuosisadan vanha-vesi-akvaariossa kalat eivät sairastuneet.
Syynä ei siis ollutkaan vanha vesi, vaan ikääntynyt aktiiviliete. Suodattimen virtauksen tulee olla sopivalla alueella, jolloin bakteerit pysyvät lietteessä.
Mitä enemmän noita artikkeleita luen, sitä vakuuttuneemmaksi tulen.
----------------
Lisäinfona:
Aion HASin maaliskuun kokouksessa esitellä mattosuodatinta ja muutamia aiheesta ideoimiani videoita, jotka teen helmikuun loppupuolella, kun matto on toiminut noin kuukauden.
Mitä toivoisitte tuohon videoon mukaan? Katson sitten miten homma hoituu!
Noissa kääntämissäni teksteissä tätäkin on käsitelty. Lietteessä on nimenomaan sessilejä bakteereita, mutta vain hyvin vähän liikkuvia lajeja.
Juuri liikkuvat bakteerilajit ovat voita potentiaaleja taudinaiheuttajia
Eräs niistä syistä, miksi isoisän viime vuosisadan vanha-vesi-akvaariossa kalat eivät sairastuneet.
Syynä ei siis ollutkaan vanha vesi, vaan ikääntynyt aktiiviliete. Suodattimen virtauksen tulee olla sopivalla alueella, jolloin bakteerit pysyvät lietteessä.
Mitä enemmän noita artikkeleita luen, sitä vakuuttuneemmaksi tulen.
----------------
Lisäinfona:
Aion HASin maaliskuun kokouksessa esitellä mattosuodatinta ja muutamia aiheesta ideoimiani videoita, jotka teen helmikuun loppupuolella, kun matto on toiminut noin kuukauden.
Mitä toivoisitte tuohon videoon mukaan? Katson sitten miten homma hoituu!
Viimeksi muokannut jarvij, 13:25, 03.02.2003. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Saako toivoa ihan mitä vaan...?jarvij kirjoitti:Mitä toivoisitte tuohon videoon mukaan? Katson sitten miten homma hoituu!
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Hei!
Toivoahan toki saa! Mutta joitain ideoitani aion toteuttaa. Kaloje ruokkimisen, pohjan lappoamisen ja mattosuodattimen osalta.
Toivoahan toki saa! Mutta joitain ideoitani aion toteuttaa. Kaloje ruokkimisen, pohjan lappoamisen ja mattosuodattimen osalta.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Junior Member
- Viestit: 167
- Liittynyt: 18:16, 06.01.2002
- Paikkakunta: Kuopio, Finland
- Viesti:
Tämä keskustelu HMF-suodattimesta on saanut minut kiinnostumaan siitä vaihtoehtona tehostaa suuremman altaani (400 l) biologista suodatusta. Nyt altaassa vettä kierrättää ja suodattaa tavalla tai toisella Eheim 2317 (2217 + lämpökoppa) ja 2012.
Pohdiskeluni vei minut sivuraiteelle kun jäin miettimään suodattimen muotoa. Miksi juuri levy? Jokainen geometriaan tutustunut tietää nelikulmion vievän maksimaalisen tilavuuden suhteessa pinta-alaan, kun taas pallossa pinta-ala on maksimissaan suhteessa tilavuuteen. Levyssä virtauksen tasaisuuden takaaminen on vaikeinta koska imuputken etäisyys levyn pinnan pisteistä vaikuttaa siihen.
Kaikesta Jukan kääntämästä tekstistä minulle jää kuitenkin sellainen käsitys että tilavuus ei ole loppujen lopuksi kovin merkittävä tekijä. Täällä useampi keskustelija on ollut huolissaan kallisarvoisesta akvaarion sisätilavuudesta joka kuluu HMF-suodattimelle. Eikö tällöin käytännöllisin ratkaisu olisi rakentaa HMF-suodatin kartiomaisesta vaahtomuovista jonka keskellä kulkee kanava imuputkelle? Tällainen suodatinhan muistuttaisi huomattavasti vanhaa pillifiltteriä, mutta vaahtomuovi olisi huomattavasti suurempi ja imuputki paremmin rei'itetty. (Minulla on kummallinen etiäinen että TiHe olisi tämän tyyppisistä suodattimista maininnutkin Kuopion akvaristien tapaamisessa taannoin...)
Lieriömäiseen vaahtomuoviin liittyy tietysti joitakin kysymyksiä:
1) Miten kutistuva (tai peräti pois jäävä) kirkasvesitila vaikuttaa suodattimen biologiseen toimintaan ja tehoon? Kuinka monta milliä suurempi kartion keskellä kulkevan leikkauksen tulisi olla imuputkeen verrattuna? Mitä tapahtuu jos kirkasvesitilaa ei jää vaan imuputki on täsmälleen kartion keskellä kulkevan kanavan kokoinen?
2) Kartion tilavuuden ero nelikulmioon muodostuu siitä että tilavuus vähenee keskustaa kohti eli sisemmällä kehällä pinta-ala on pienempi. Tästä seuraa muutamia huomioitavia seikkoja. Ensinnäkin kartion minimihalkaisija on tietenkin (hiukan yli) 5 senttiä. Vedenvirtausnopeus suodattimen sisemmissä kerroksissa on suurempi kuin uloimmissa. Tällä ei kuitenkaan pitäisi olla mahdottoman radikaalia merkitystä koska suurin osa suodatuksesta tapahtuu pintakerroksissa (1-2 senttiä). Virtausnopeus pitää siis optimoida kartion pinnassa nopeushaitarin alapäähän. Tilavuus säästö on suhteellisen merkittävä. 400 litran akvaariossani, joka on 60 cm korkea tarvittava pinta-ala saavutettaisiin kartion mallisessa suodattimessa 14 cm halkaisijalla (9,5l) kun taas levyn muotoisen suodattimen täytyisi peittää koko päätylasi (60x55, tilavuus 16,5l).
3) Mikä olisi paras tapa käsitellä imuputki: rei'ittää se vai tehdä siihen pitkittäisiä aukkoja tms.? Miten suuria aukkoja? Miten tiheään? Miten turvataan paras virtaus? Voisiko esimerkiksi vanhojen Eheim sisäsuodattimien nousuputkesta ottaa mallia?
Kartiosuodatinhan antaa mahdollisuuden tietysti myös kulmaa tai päätyä vastaan sijoitettavaan segmenttiin (puolikas kartio tai neljäsosa). Rajoittavaksi tekijäksi muodostuu varmaankin saatavilla oleva materiaali. Kartionmallista vaahtomuovia varmasti saa jostain ja kanavan tekeminen imuputkelle ei ole ongelma, mutta minkälaisissa halkaisijoissa vaahtomuovia saisi?
Tällaisiin pohdintoihin minä eksyin, onko näissä mitään tolkkua?
Pohdiskeluni vei minut sivuraiteelle kun jäin miettimään suodattimen muotoa. Miksi juuri levy? Jokainen geometriaan tutustunut tietää nelikulmion vievän maksimaalisen tilavuuden suhteessa pinta-alaan, kun taas pallossa pinta-ala on maksimissaan suhteessa tilavuuteen. Levyssä virtauksen tasaisuuden takaaminen on vaikeinta koska imuputken etäisyys levyn pinnan pisteistä vaikuttaa siihen.
Kaikesta Jukan kääntämästä tekstistä minulle jää kuitenkin sellainen käsitys että tilavuus ei ole loppujen lopuksi kovin merkittävä tekijä. Täällä useampi keskustelija on ollut huolissaan kallisarvoisesta akvaarion sisätilavuudesta joka kuluu HMF-suodattimelle. Eikö tällöin käytännöllisin ratkaisu olisi rakentaa HMF-suodatin kartiomaisesta vaahtomuovista jonka keskellä kulkee kanava imuputkelle? Tällainen suodatinhan muistuttaisi huomattavasti vanhaa pillifiltteriä, mutta vaahtomuovi olisi huomattavasti suurempi ja imuputki paremmin rei'itetty. (Minulla on kummallinen etiäinen että TiHe olisi tämän tyyppisistä suodattimista maininnutkin Kuopion akvaristien tapaamisessa taannoin...)
Lieriömäiseen vaahtomuoviin liittyy tietysti joitakin kysymyksiä:
1) Miten kutistuva (tai peräti pois jäävä) kirkasvesitila vaikuttaa suodattimen biologiseen toimintaan ja tehoon? Kuinka monta milliä suurempi kartion keskellä kulkevan leikkauksen tulisi olla imuputkeen verrattuna? Mitä tapahtuu jos kirkasvesitilaa ei jää vaan imuputki on täsmälleen kartion keskellä kulkevan kanavan kokoinen?
2) Kartion tilavuuden ero nelikulmioon muodostuu siitä että tilavuus vähenee keskustaa kohti eli sisemmällä kehällä pinta-ala on pienempi. Tästä seuraa muutamia huomioitavia seikkoja. Ensinnäkin kartion minimihalkaisija on tietenkin (hiukan yli) 5 senttiä. Vedenvirtausnopeus suodattimen sisemmissä kerroksissa on suurempi kuin uloimmissa. Tällä ei kuitenkaan pitäisi olla mahdottoman radikaalia merkitystä koska suurin osa suodatuksesta tapahtuu pintakerroksissa (1-2 senttiä). Virtausnopeus pitää siis optimoida kartion pinnassa nopeushaitarin alapäähän. Tilavuus säästö on suhteellisen merkittävä. 400 litran akvaariossani, joka on 60 cm korkea tarvittava pinta-ala saavutettaisiin kartion mallisessa suodattimessa 14 cm halkaisijalla (9,5l) kun taas levyn muotoisen suodattimen täytyisi peittää koko päätylasi (60x55, tilavuus 16,5l).
3) Mikä olisi paras tapa käsitellä imuputki: rei'ittää se vai tehdä siihen pitkittäisiä aukkoja tms.? Miten suuria aukkoja? Miten tiheään? Miten turvataan paras virtaus? Voisiko esimerkiksi vanhojen Eheim sisäsuodattimien nousuputkesta ottaa mallia?
Kartiosuodatinhan antaa mahdollisuuden tietysti myös kulmaa tai päätyä vastaan sijoitettavaan segmenttiin (puolikas kartio tai neljäsosa). Rajoittavaksi tekijäksi muodostuu varmaankin saatavilla oleva materiaali. Kartionmallista vaahtomuovia varmasti saa jostain ja kanavan tekeminen imuputkelle ei ole ongelma, mutta minkälaisissa halkaisijoissa vaahtomuovia saisi?
Tällaisiin pohdintoihin minä eksyin, onko näissä mitään tolkkua?
Tero Kankaanperä
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Hei!
Tuosta kallisarvoisesta tilavuuden menetyksestä.
1) kivet ja kannot vievät tilaa, joskin antavat kaloille suojaa
2) keinotekoinen kalliotausta (styrox) se vasta tilaa vie ja hyöty on vain esteettinen.
Kaikki on niin suhteellista.
Suodatinmatto toimii istutusalustana kasveille. Kalanpoikaset saavat ruokaa sen pinnasta.
Matto toimii myös akvaarion luonnonmukaisena taustana (istutettuna)
Ei vesivahinkoja, ei suodattimen puhdistusta, ei pohjan lappoamista ei ...
Vain viikottaiset vedenvaihdot 50 - 75 % ja se on siinä.
Tuosta kallisarvoisesta tilavuuden menetyksestä.
1) kivet ja kannot vievät tilaa, joskin antavat kaloille suojaa
2) keinotekoinen kalliotausta (styrox) se vasta tilaa vie ja hyöty on vain esteettinen.
Kaikki on niin suhteellista.
Suodatinmatto toimii istutusalustana kasveille. Kalanpoikaset saavat ruokaa sen pinnasta.
Matto toimii myös akvaarion luonnonmukaisena taustana (istutettuna)
Ei vesivahinkoja, ei suodattimen puhdistusta, ei pohjan lappoamista ei ...
Vain viikottaiset vedenvaihdot 50 - 75 % ja se on siinä.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Jos työskentelette Fetrilonin tai muiden rautaa sisältävien kasvilannoitteiden kanssa, voitte muutaman kuukauden kuluttua huomata ettei vedessä emää muutaman tunnin kuluttua lisäyksestä enää ole rautaa osoitettavissa.
Mitenköhän tässä sitten loppujen lopuksi kasviakvaristin kohdalla käy. Kipattiin altaaseen sitten halpaa PMDD:tä tai kalliimpaa tavaraa värietiketillisestä pullosta, saavatko kasvit runsaskasvisessa akvaariossa riittävästi ravinteita? Minulle jäi nimittäin epäselväksi.Toisaalta vapautuu koko ajan mikrogrammoja litrassa pitoisuuksina pieniä määriä, mikä riittää kasveille.
Jos haluaa kasvattaa lajeja, jotka vaativat hyvin runsaasti valoa (Glossostigma elatinoides esimerkiksi), on myös hiilidioksidia ja ravinteita oltava paljon. Käykö mattosuodattimen kanssa niin, että ravinteita ei riitäkään kasveille ja levät ottavat vallan?
-
- Junior Member
- Viestit: 167
- Liittynyt: 18:16, 06.01.2002
- Paikkakunta: Kuopio, Finland
- Viesti:
Jukka ainakin eksyi vastauksessaan ihan aiheesta...
Olen täysin samaa mieltä siitä että tuo 16,5 litraakaan ei ole vielä paljon ja on hyvin käytettyä tilaa, mutta miksi antaa enemmän tilaa kuin ehdottoman tarpeen? Minä nyt vain yritän löytää ongelmia tästä pyörittelemästäni ajatuksesta: miksi se ei toimisi?
Ainakin pullistelu ongelmat poistuisivat tässä mallissa kun sylinteri pitää itse itsenä pystyssä ja kuosissa. Lisäksi sillä on imuputki selkärankanaan. Ihan nurkkaan kiinni tuollaista täysin pyöreää sylinteriä ei varmastikaan kannata laittaa koska se taas huonontaa virtausta. Tämä on muuten ongelma myös segmenteissä: pinta-alan ja virtauksen väheneminen vaatii isomman säteen.
Olen täysin samaa mieltä siitä että tuo 16,5 litraakaan ei ole vielä paljon ja on hyvin käytettyä tilaa, mutta miksi antaa enemmän tilaa kuin ehdottoman tarpeen? Minä nyt vain yritän löytää ongelmia tästä pyörittelemästäni ajatuksesta: miksi se ei toimisi?
Ainakin pullistelu ongelmat poistuisivat tässä mallissa kun sylinteri pitää itse itsenä pystyssä ja kuosissa. Lisäksi sillä on imuputki selkärankanaan. Ihan nurkkaan kiinni tuollaista täysin pyöreää sylinteriä ei varmastikaan kannata laittaa koska se taas huonontaa virtausta. Tämä on muuten ongelma myös segmenteissä: pinta-alan ja virtauksen väheneminen vaatii isomman säteen.
Tero Kankaanperä
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Hei!
Kokeiltaa kokeilkaa. Tieto ja kokemukset lisääntyvät vain sillä tavoin!
Nythän kenenkään ei tarvitse kokeilla yksin, kuten silloin joskus. Tiedon julkaiseminen on jokseenkin ilmaista! Täällä siis ja netissä yleensä.
Tuosta lannoittamisesta. Monet hivenaineet lisätään kasveille kelaatteina. EDTA jne. Nuo kelaatit ovat suureksi osaksi orgaanisia yhdisteitä, joita tietyt bakteerit kykevevät hajottamaan. Kun akvaarioon lisätään noille bakteereille ravinteeksi sopivaa kelaattia, niiden määrä kasvaa hitaasti, ja todellakin jonkun kuukauden kuluttua akvaariossa on niin paljon kelaattia hajottavia bakteereita, että lannoitteesta on todellakin hyötyä jokunen tunti ja sitten nuo hivenaineet muuttuvat voikealiukoisiksi.
Edellä olevalla ei ole mitään erityista tekemistä mattosuodattimen kanssa, vaan se on yleispätevää.
Kokeiltaa kokeilkaa. Tieto ja kokemukset lisääntyvät vain sillä tavoin!
Nythän kenenkään ei tarvitse kokeilla yksin, kuten silloin joskus. Tiedon julkaiseminen on jokseenkin ilmaista! Täällä siis ja netissä yleensä.
Tuosta lannoittamisesta. Monet hivenaineet lisätään kasveille kelaatteina. EDTA jne. Nuo kelaatit ovat suureksi osaksi orgaanisia yhdisteitä, joita tietyt bakteerit kykevevät hajottamaan. Kun akvaarioon lisätään noille bakteereille ravinteeksi sopivaa kelaattia, niiden määrä kasvaa hitaasti, ja todellakin jonkun kuukauden kuluttua akvaariossa on niin paljon kelaattia hajottavia bakteereita, että lannoitteesta on todellakin hyötyä jokunen tunti ja sitten nuo hivenaineet muuttuvat voikealiukoisiksi.
Edellä olevalla ei ole mitään erityista tekemistä mattosuodattimen kanssa, vaan se on yleispätevää.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Hei!
Mietintämyssy päähän:
Akvaariossa on kuuukausien lannoituksen jälkeen runsaasti bakteereita nälkäisinä odottamassa kelaattia. Saako sitä paljon kerrallaan vai vähän koko ajan lienee yhdentekevää.
Vodaan käyttää erilaisia kelaatinmuodostajia perää perää, jolloin tuo bakteeristo kehittyminen kestää vastaavasti kauemmin. Toisaalta ei ole mitään mieltä käyttää eri kelaatteja samanaikaisesti, sillä vastaavasti bakteeristo vain monipuolistuu.
Akvaristeille tekisi muuten erinomaisen hyvää perehtyä mikrobiologiaan, siilä pääosa akvaarion tapahtumista on bakteerien ohjaamaa. Ei tulisi niin paljon virheinvestointeja esimerkiksi!
Mietintämyssy päähän:
Akvaariossa on kuuukausien lannoituksen jälkeen runsaasti bakteereita nälkäisinä odottamassa kelaattia. Saako sitä paljon kerrallaan vai vähän koko ajan lienee yhdentekevää.
Vodaan käyttää erilaisia kelaatinmuodostajia perää perää, jolloin tuo bakteeristo kehittyminen kestää vastaavasti kauemmin. Toisaalta ei ole mitään mieltä käyttää eri kelaatteja samanaikaisesti, sillä vastaavasti bakteeristo vain monipuolistuu.
Akvaristeille tekisi muuten erinomaisen hyvää perehtyä mikrobiologiaan, siilä pääosa akvaarion tapahtumista on bakteerien ohjaamaa. Ei tulisi niin paljon virheinvestointeja esimerkiksi!
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Akvaristien, heidän kaikkien, pitäisi myös osata sujuvasti saksaa. Tosin vastaavasti kaikkien netissä liikkuvien olisi hyvä osata englanti erittäin hyvin, koska se on maailmanlaajuinen yleiskieli, jota suurin osa osaa vieraanakin kielenä plus toki melkoinen määrä englantia äidinkielenään puhuvat ihmiset. Englanti on selkeästi internetin yhteinen kieli.jarvij kirjoitti:Akvaristeille tekisi muuten erinomaisen hyvää perehtyä mikrobiologiaan, siilä pääosa akvaarion tapahtumista on bakteerien ohjaamaa. Ei tulisi niin paljon virheinvestointeja esimerkiksi!
Jospas toisin sanoen tyydytään siihen, että jokainen ihminen osaa rajallisen määrän asioita hieman omien kiinnostustensa ja elämän sattumien pohjalta. Mikrobiologia olisi varmasti hyödyllistä, mutta minun on pirun vaikea kuvitella, että akvaarioharrastajat päätyisivät sen opiskeluun ihan äkkiä. Siis laajassa mittakaavassa.
Helpompaa kaikille akvaristeille olisi, jos ne mikrobiologiaa hyvin osaavat jaksaisivat ja viitsisivät kirjoittaa perusasiat kaikkien nähtäville ymmärrettävässä muodossa. Mitä tapahtuu, miksi niin tapahtuu ja mitä tästä seuraa akvaarioharrastajan kannalta katsottuna. Miksi jotkut ratkaisut toimivat ja jotkut eivät. Uskon, että aiheesta riittäisi oikein hyvin vaikka kirjaksi saakka.
Viimeksi muokannut saurama, 15:01, 21.01.2003. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
En tiedä muista, mutta minua ainakin alkaa jo ylenmääräinen mattofiltterin hehkuttaminen jo ärsyttämään. Kuten tiedetään jokainen akvaario on bakteeritoiminnassaan yksilö ja ainakin minulla on joskus ollut ongelmia saada joitain altaita tasapainoon, vaikka edellytykset tasapainolle olisi ollut olemassa. Eli on paljon luvattu tuo puhuminen "virheinvestoinneista, huoltovapaudesta" jne., varsinkin kun kokemuksia ei liiemmilti vielä ole. (Paitsi nuo saksalaiset kotisivut, joista on helppo unohtaa negaativiset asiat pois). Tekstissä mainitaan mm. kohtuullinen kalasto (kuormitus), pohjaliete ja suuret vedenvaihdot. Minua ei ainakaan nämä sivulauseet miellytä. Suodattimen heikko tilavuusvirta (varsinkin jos virtaus tosiaan jakautuisi tasaisesti mattoon) ei jaksa välttämättä kerätä isompia jätteitä, joten niitä pitää sitten kattella pohjalla pyörimässä tai lapota pois. Jos taas esimerkiksi vedenlaatu heikkenisi merkittävästi (klooria??) tai akvaarion bakteerikanta muuten järkkyisi, voi altaan tasapainon saavuttaminen takaisin olla vaikeaa, (tai ainakin sen on tapahduttava nopeasti ennenkuin liete alkaa mätänemään)
En sano että mattosuodatin olisi huono, aion myös itse testata sitä. En kuitenkaan hehkuttaisi sitä näin kritiikittömästi, todennäköisesti jossain olosuhteissa muut suodattimet ovat edelleen parempi ratkaisu.
-Jari
En sano että mattosuodatin olisi huono, aion myös itse testata sitä. En kuitenkaan hehkuttaisi sitä näin kritiikittömästi, todennäköisesti jossain olosuhteissa muut suodattimet ovat edelleen parempi ratkaisu.
-Jari
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Hei!
Seuraan erittäin innokkaasti myös mahdollisia negatiivisia asioita:
saksalaisilla keskustelupalstoilla, ja siellähän ne tuodaan esille niinkuin täälläkin.
"Jos taas esimerkiksi vedenlaatu heikkenisi merkittävästi (klooria??) tai akvaarion bakteerikanta muuten järkkyisi, voi altaan tasapainon saavuttaminen takaisin olla vaikeaa, (tai ainakin sen on tapahduttava nopeasti ennenkuin liete alkaa mätänemään) "
Jos akvaarion bakteerikanta järkkyy pahastikin, niin tavalliset bakteerit kasvavat vuorokaudessa riittävästi. Typpibakteereilta menee toipumiseen viikko pari, mutta tuskin ne nyt kaikki kuolevat. Liete ei ala mädäntyä elleivät anaerobiset bakteerit ala sitä mädättää, ja se edellyttää että akvaariosta loppuu happi. Sen kyllä estää kiertovesipumppu. Hapen loppuminen esim. sähkökatkon seurauksen onkin kokonaan toinen tarina ja riippumaton suodattimen tyypistä.
Maton kypsyttyä aion kyllä sähkökatkonkin testata, siihen mennee vielä kolmisen viikkoa.
Eikä kaikkea hehkutusta ole pakko lukea, kukin toki tyylillään!
Seuraan erittäin innokkaasti myös mahdollisia negatiivisia asioita:
saksalaisilla keskustelupalstoilla, ja siellähän ne tuodaan esille niinkuin täälläkin.
"Jos taas esimerkiksi vedenlaatu heikkenisi merkittävästi (klooria??) tai akvaarion bakteerikanta muuten järkkyisi, voi altaan tasapainon saavuttaminen takaisin olla vaikeaa, (tai ainakin sen on tapahduttava nopeasti ennenkuin liete alkaa mätänemään) "
Jos akvaarion bakteerikanta järkkyy pahastikin, niin tavalliset bakteerit kasvavat vuorokaudessa riittävästi. Typpibakteereilta menee toipumiseen viikko pari, mutta tuskin ne nyt kaikki kuolevat. Liete ei ala mädäntyä elleivät anaerobiset bakteerit ala sitä mädättää, ja se edellyttää että akvaariosta loppuu happi. Sen kyllä estää kiertovesipumppu. Hapen loppuminen esim. sähkökatkon seurauksen onkin kokonaan toinen tarina ja riippumaton suodattimen tyypistä.
Maton kypsyttyä aion kyllä sähkökatkonkin testata, siihen mennee vielä kolmisen viikkoa.
Eikä kaikkea hehkutusta ole pakko lukea, kukin toki tyylillään!
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Kuinka nopeasti bakteerit syövät kelaatteja verrattuna kasveihin? Jos kasveilla on mitään tsäänssejä ehtiä osingoille, useammin lisättäessä ne saisivat varmaan paremmin haluamansa kuin jos lannoitteet hulautetaan pönttöön kerran viikossa tai harvemmin. Mutta siis, ehtivätkö ne alkuunkaan tuohon ruokapöytään?jarvij kirjoitti:Akvaariossa on kuuukausien lannoituksen jälkeen runsaasti bakteereita nälkäisinä odottamassa kelaattia. Saako sitä paljon kerrallaan vai vähän koko ajan lienee yhdentekevää.
Kati
Tuli sitten puoliväkin tehtyä itselleenkin tuollainen HMF suodatin. jouduin erottamaan kilpikonnani kahteen altaaseen kun ne eivät tulleet toistensa kanssa toimeen ja koska saksasta tilaamani suodatin on vieläkin matkalla oli jotain halpaa ja toivottavasti toimivaa oli keksittävä.
otin viritelmästä muutaman huonolaatuisen kuvan jotka ajattelin laittaa tänne näytille...


Kuvista tuli vähän sinertäviä koska seinät tuossa kohdin ovat sinisiä.
Lopputulos ei ole mielestäni kamalan esteettinen ja koska allasta ei voi täyttää kokonaan voi tulevaisuudessa tulla ongelmia.
(esim. hajuhaitta kuivuvasta suodattimesta)
Tekniikka on fluval 2 suodattimen moottori joka valmistajan mukaan liikuttaa vettä 360l tunnissa mutta ei kyllä käytännössä vaikuta niin ripeältä joten varmasti välttää tässä käytössä.
Lisää kuvia on osoitteessa: http://moomins.ath.cx/sami/kilpparit/
otin viritelmästä muutaman huonolaatuisen kuvan jotka ajattelin laittaa tänne näytille...
Kuvista tuli vähän sinertäviä koska seinät tuossa kohdin ovat sinisiä.
Lopputulos ei ole mielestäni kamalan esteettinen ja koska allasta ei voi täyttää kokonaan voi tulevaisuudessa tulla ongelmia.
(esim. hajuhaitta kuivuvasta suodattimesta)
Tekniikka on fluval 2 suodattimen moottori joka valmistajan mukaan liikuttaa vettä 360l tunnissa mutta ei kyllä käytännössä vaikuta niin ripeältä joten varmasti välttää tässä käytössä.
Lisää kuvia on osoitteessa: http://moomins.ath.cx/sami/kilpparit/
Järve siuilla teksteissä on väite, että kaikki suodattimet, joita trvitsee pestä ovat mekaanisia...
Ulkosuodatinhan tarvitsee pestä lähinnä siksi, että sinne kerääntyy isompia partikkeleja. Muutoinhan sieltä vaihdetaan vain vanut ja substraatit, toisinsanoen vastaava operaatio kuin mattofiltterin vaihto kun se on kulahtanut. Eli jos ulkosuodattimen imuun laittaa vaahtomuovipatruunan niin oikeastaan ei tarvitse muuta kuin vuoden parin välein vaihtaa sintrattu lasi yms uuteen (ihan vaan teoria - kokeeneemmat kertokaa kokemus). Se vaahtomuovi vaihdetaan sitten samalla.
Toinen juttu sitten lietteestä. Eikös Eheimin prof 2 malleissa ole alin lokero tyhjä ja se kerää periaateeessa tätä samaa lietettä, jonka on havaittu olevan stabiloiva tekijä.
Ulkosuodattimen huolto on minusta aika lailla sama asia kuin mattofiltterin vaihto - substraatti vaihdetaan. Virtausnopeuttahan voi säätää.
Että tällasta mä olen miettinyt. Keskustelu jatkuu...
Ulkosuodatinhan tarvitsee pestä lähinnä siksi, että sinne kerääntyy isompia partikkeleja. Muutoinhan sieltä vaihdetaan vain vanut ja substraatit, toisinsanoen vastaava operaatio kuin mattofiltterin vaihto kun se on kulahtanut. Eli jos ulkosuodattimen imuun laittaa vaahtomuovipatruunan niin oikeastaan ei tarvitse muuta kuin vuoden parin välein vaihtaa sintrattu lasi yms uuteen (ihan vaan teoria - kokeeneemmat kertokaa kokemus). Se vaahtomuovi vaihdetaan sitten samalla.
Toinen juttu sitten lietteestä. Eikös Eheimin prof 2 malleissa ole alin lokero tyhjä ja se kerää periaateeessa tätä samaa lietettä, jonka on havaittu olevan stabiloiva tekijä.
Ulkosuodattimen huolto on minusta aika lailla sama asia kuin mattofiltterin vaihto - substraatti vaihdetaan. Virtausnopeuttahan voi säätää.
Että tällasta mä olen miettinyt. Keskustelu jatkuu...