Sain eilen illalla marmoriravun. (Kiitos Majquan) Rupesin tuossa katselemaan sen saksia ja niissä on selvästi muutama valkoinen pilkku. En muista koskaan nähneeni pilkkutautia muuten kuin kirjoista, eikä ole tietoa voiko se iskeä rapuun. Ja mikäli näin onnettomasti on käynyt, lääkitsenkö otuksen samoilla ohjeilla kuin kalojakin?
Rapu on omassa akvaariossaan 60l. Siirtyy kuukauden sisällä joko 100 tai 180 litraiseen. Ph 7, kh 6, gh 8, nitriitti 0 ja nitraatti n. 10. Lämpöä 22 astetta. Suodattimena fluval 2.
Pilkkutauti marmoriravulla?
Valvoja: Moderaattorit
Nou hätä, luulisin!
Niissä saksissa on valkoisia/vaaleita pilkkuja/pisteitä, tai sellaisia vähän kohollaan olevia nyheröitä. Etenkin pienemmän saksen eli "peukalon" ulkosyrjässä/vartaloa lähempänä olevassa sivussa on sellainen rivi niitä. Kaikilla meidän ravuilla ainakin.
Kyselin aikoinaan useasta paikasta kestääkö marmoriravut pilkkutautilääkitystä. Meillä joskus oli kaloissa pilkkutautia, rapuihin en ole huomannut ikinä minkään taudin tarttuneen. Pystyyköhän iholoisiin perustuvat taudit tarttumaan "kuolleeseen" kuoreen? Vai onkohan ravuilla ihan omat taudit.
No, joka tapauksessa kukaan ei osannut sanoa sitä että kestääkö marmorirapu pilkkutautilääkitystä vaiko ei. Joku neuvoi varmuuden vuoksi ottamaan ravun pois altaasta lääkityksen ajaksi. Otin sitten kuitenkin riskin ja ei niitä rapuja kyllä mikään tapa, tuntuu aina olevan kuin kotonaan vaikka mitä mömmöjä olisi vedessä.
Aika sinnikkäitä otuksia. 
Joten toivottavasti olet huomannut juuri nuo ulkonevat nyheröt niissä saksissa.
Kyselin aikoinaan useasta paikasta kestääkö marmoriravut pilkkutautilääkitystä. Meillä joskus oli kaloissa pilkkutautia, rapuihin en ole huomannut ikinä minkään taudin tarttuneen. Pystyyköhän iholoisiin perustuvat taudit tarttumaan "kuolleeseen" kuoreen? Vai onkohan ravuilla ihan omat taudit.
No, joka tapauksessa kukaan ei osannut sanoa sitä että kestääkö marmorirapu pilkkutautilääkitystä vaiko ei. Joku neuvoi varmuuden vuoksi ottamaan ravun pois altaasta lääkityksen ajaksi. Otin sitten kuitenkin riskin ja ei niitä rapuja kyllä mikään tapa, tuntuu aina olevan kuin kotonaan vaikka mitä mömmöjä olisi vedessä.
Aika sinnikkäitä otuksia. Joten toivottavasti olet huomannut juuri nuo ulkonevat nyheröt niissä saksissa.
Re: Nou hätä, luulisin!
No ovat! Minulla rapuja oli kotiloiden kanssa samassa purkissa (nyt siellä ei juuri muuta olekaan kuin rapuja...) ilman minkäänlaista kypsytystä ja alkuun edes mitään suodatinta, pelkkä ilmastus. Totta kai kun kuormitus oli kova (kotilot syövät järjettömän paljon), veteen alkoi välittömästi kertyä nitriittiä ja paljon. Eipä aikaakaan kun Tetran testistä loppui skaala, mutta otukset vaan porskuttivat. Kala varmaan olisi kuollut jos olisi kastanut evänkin tuohon veteen.Majqua kirjoitti:Otin sitten kuitenkin riskin ja ei niitä rapuja kyllä mikään tapa, tuntuu aina olevan kuin kotonaan vaikka mitä mömmöjä olisi vedessä.
Toki tilanne on korjaantunut, eläinrääkkäys loppu. Nyt kipossa on suodatin ja kuormituskin on vähentynyt, nitraatteja paljon harvahkojen vedenvaihtojen takia mutta nitriittiä sentään ei enää. Rapujen voinnissa ei kuitenkaan ole päällisin puolin mitään muutosta aiempaan, isoin rapu jopa kasvoi ihan normaalia nopeaa vauhtiaan siinä myrkkyliemessä.
Mika
Re: Nou hätä, luulisin!
Eli ovat siis yhtä kestäviä kuin kotilot? No nythän minun on taas syytä huolestua.mjalava kirjoitti:
No ovat! Minulla rapuja oli kotiloiden kanssa samassa purkissa (nyt siellä ei juuri muuta olekaan kuin rapuja...) ilman minkäänlaista kypsytystä ja alkuun edes mitään suodatinta, pelkkä ilmastus. Totta kai kun kuormitus oli kova (kotilot syövät järjettömän paljon), veteen alkoi välittömästi kertyä nitriittiä ja paljon. Eipä aikaakaan kun Tetran testistä loppui skaala, mutta otukset vaan porskuttivat. Kala varmaan olisi kuollut jos olisi kastanut evänkin tuohon veteen.
Mika
Ei sentään, rapu näyttää tyytyväiseltä lohenpalansa kanssa ja kotilotkin ovat alkaneet viihtymään. Juuri tänään havaitsin ensimmäisen munarykelmän jaavansaniaisen pinnalta. Toivottavasti tulevat kierteissarvetkin pärjäävät. Mutta hyvä tietää, etteivät ravut vähästä hätkähdä, toki parhaani mukaan koitan tästä aarteesta huolta pitää.Jep, sinnikkäitä otuksia. Ja ihan symppiksiä. Me oikein kiinnyttiin ensimmäiseen lemmikkirapuumme syvästi. Suru oli suuri, kun kuorenvaihdossa irtosi toinen saksikäsi kokonaan, vartalosta asti. Saksien olen nähnyt irtoavan ja tilalle kasvaa nopeasti uusi, mutta nyt meni koko käsivarsi olkapäästä asti ja samalta puolelta myös kaksi jalkaa. Ilmeisesti joku isommaksi kasvaneesta jälkikasvusta oli käynyt kimppuun kesken kuorenvaiho-operaation.
Tuo ensimmäinen rapumme, nimeltään Krapu. Krapu sitten usein kyhjötti jossain nurkassa vammautunut puoli seinää vasten. Jonkin aikaa vielä kakarat väisti sitä (se ainoa saksi oli niin vaikuttavan iso kai) mutta sitten ei enää kunnioitusta riittänyt ja Krapu ei liikuskellut enää niin paljon. Se ei enää vaihtanut kuortaan, ja luulen, että se menehtyi siihen, että kasvoi liian isoksi siellä kuoren alla. Siis tukehtui itsensä sisään, miten sen nyt fiksusti sanoisi. Juuri kun olin aikeissa siirtää sen erilliseen altaaseen, olikin se heittänyt veivinsä. 
Mihinkään sen jälkeläisistä emme olekaan sitten kiintyneet niin, ja lapsenlapset menevät "parempiin suihin" (palloille).
Eli jos rapu johonkin kuolee, niin kuorenvaihto-ongelmiin tai sitten liian lämpimään veteen - siihen meillä meni kaksi aikuista helteiden aikana.
Tuo ensimmäinen rapumme, nimeltään Krapu.
Krapu sitten usein kyhjötti jossain nurkassa vammautunut puoli seinää vasten. Jonkin aikaa vielä kakarat väisti sitä (se ainoa saksi oli niin vaikuttavan iso kai) mutta sitten ei enää kunnioitusta riittänyt ja Krapu ei liikuskellut enää niin paljon. Se ei enää vaihtanut kuortaan, ja luulen, että se menehtyi siihen, että kasvoi liian isoksi siellä kuoren alla. Siis tukehtui itsensä sisään, miten sen nyt fiksusti sanoisi. Juuri kun olin aikeissa siirtää sen erilliseen altaaseen, olikin se heittänyt veivinsä. Mihinkään sen jälkeläisistä emme olekaan sitten kiintyneet niin, ja lapsenlapset menevät "parempiin suihin" (palloille).
Eli jos rapu johonkin kuolee, niin kuorenvaihto-ongelmiin tai sitten liian lämpimään veteen - siihen meillä meni kaksi aikuista helteiden aikana.
Re: Nou hätä, luulisin!
Heh, ei kai samassa altaassa? No, rapu varmaan viihtyy... Minulla kolme pientä rapua ovat vetäneet naamaansa niin pienet kuin isot kotilot altaastaan, kumman nopeasti tyhjeni monta kertaa rapuja isompi pallokotilokin.mysli kirjoitti:Ei sentään, rapu näyttää tyytyväiseltä lohenpalansa kanssa ja kotilotkin ovat alkaneet viihtymään.
Mika
Ei nyt sentään samassa altaassa. Sekä rapu, että kotilot ovat niin arvokkaita tässä talossa, että minkään ei soisi niiden hyvinvointia ja lisääntymiskykyä vaarantavan. Ja pallot pitävät hyvää huolta molempien jälkikasvusta.
Meinaan menettää yöuneni pelätessäni sitä päivää, kun joku kaloista ei hampailtaan enää saakaan syötyä. En niin millään haluaisi mihinkään operaatioon ryhtyä, kun ovat niin pieniäkin. Mikään kova kuivaruoka ei vielä ole kelvannut, loukkaantuvat kun edes yritän niitä tarjota. Toivottavasti tuo rapu ja kotiloviljelmä riittävät.
(Jos tämä tuli kolmeen kertaan, syytän takkuavaa konetta, en alkavaa dementiaa.)
Sekä rapu, että kotilot ovat niin arvokkaita tässä talossa, että minkään ei soisi niiden hyvinvointia ja lisääntymiskykyä vaarantavan. Ja pallot pitävät hyvää huolta molempien jälkikasvusta.Meinaan menettää yöuneni pelätessäni sitä päivää, kun joku kaloista ei hampailtaan enää saakaan syötyä. En niin millään haluaisi mihinkään operaatioon ryhtyä, kun ovat niin pieniäkin. Mikään kova kuivaruoka ei vielä ole kelvannut, loukkaantuvat kun edes yritän niitä tarjota. Toivottavasti tuo rapu ja kotiloviljelmä riittävät.
(Jos tämä tuli kolmeen kertaan, syytän takkuavaa konetta, en alkavaa dementiaa.)