Älä käytä Optirocin 0,5-1,2mm hiekkaa!

Täällä keskustelu on vapaata, kunhan homma pysyy hyvän maun ja käytöksen rajoissa ja keskustelu jotenkin koskettaa akvaarioita. Muu yleinen keskustelu -> ""Off-Topic" ja äänestykset"-ryhmään.

Valvoja: Moderaattorit

Vastaa Viestiin
petlau
Starting Member
Starting Member
Viestit: 25
Liittynyt: 14:45, 19.06.2001
Paikkakunta: Helsinki

Re: Kyllä haisee vieläkin...

Viesti Kirjoittaja petlau »

JonskuL kirjoitti:Lähiaikoina on tapahtunut muutamia outoja kalakuolemia, lähinnä leopardiseeprakaloilla (turpoavat, kyljet alkavat verestää ja halkeilla) ja lisäksi yhdellä kiilakyljellä oli kesällä luultavasti kasvain kyljessä (patti irtosi, haava umpeutui ja kala oli koko ajan muuten ihan kunnossa). Ihmettelin myös yhden monnisen kuolemaa heinäkuussa, mutta ajattelin sen johtuvan vain helteiden aiheuttamasta liian korkeasta lämpötilasta, lienevätkö kaikki öljyisen hiekan syytä...
Itse vaihdoin hiekat isonpaan akvaariooni n. 4 viikkoa sitten ja viime viikonloppuna kaikki (3kpl) purjesampimonnini kuolivat. En lähde suinpäin hiekkaa syyttelemään, mutta kun kaikki vesiarvot ovat muuten ok!
mm. pH 6,4, Niritti 0,05 ppm.
Kaikki muut kalat voivat ihan hyvin (mm. kuparimonniset kutevat altaassa jatkuvasti.). Hiekan haju on kyllä "laantunut".

Toinen mahdollisuus sampimonnien kuolemaan voisi olla Tetran (muistaakseni se oli Tetran) kotilo"myrkky", mutta ohjeissa luki, että eivät vahingoita kasveja, eikä kaloja...
-Pete-
Pallokala
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1700
Liittynyt: 00:31, 02.07.2002
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja Pallokala »

KaSu kirjoitti:
saurama kirjoitti:Ai sinuako se alkoi ärsyttää? Minä kun kuvittelin tekeväni palveluksen varoittamalla jostain ja sain vain kottikärryllisen terävärämäisiä kiviä siitä niskaani.
Juups sunkin puolesta alkoi ärsyttää, kun ihmiset on niin pirun epäileviä ja edelleen ovat. Ja nyt ei kukaan vedä hernettä nenään.... :roll:
Sori, veti. Yritin kovin olla puuttumatta tähän keskusteluun mutta tapani mukaan en saa pidettyä suutani kiinni.

Minusta vaikuttaa kyllä siltä että Sauramaa voisi ärsyttää epäilyn lisäksi vahvasti tuo syyttely jota sinäkin olet mielestäni harrastanut, aika ilkeästi useampi ihminen on sanonut henkilölle joka halusi vain varoittaa, eikä ole aiheuttanut itse hiekkaongelmaa.

Jos minä olisin syyttelyjen kohteena vaatisin anteeksipyyntöä.
P.A.L.L.O.K.A.L.A
Patalaiska Ahmatti, Lempeän Lattajalkainen Oliivinpoimija ja Kengurunkesyttäjä sekä Arvaamattoman Levoton Auringonpalvoja
Juska
Junior Member
Junior Member
Viestit: 146
Liittynyt: 19:11, 10.02.2003
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Juska »

Minulle tämä "öljyinen" hiekkakeskustelu toi yhtäkkiä mieleen täällä Aqua-webissäkin usein nähdyt pohdinnat vedenparannusaineiden käytön mielekkyydestä. Useimmat ovat olleet sitä mieltä, ettei niitä kannata käyttää suomalaisen vesijohtoveden kanssa, mutta eikös tässä olisi perusteltu paikka vedenparannusaineen käytölle, sillä nehän nimenomaan on tarkoitettu sitomaan mahdolliset raskasmetallit? Koska akvaristien yleiset kokemukset viittaavat siihen ettei kyseinen Optirock-hiekka ole kaloille myrkyllistä ainakaan akuutisti eikä pidemmälläkään aikavälillä ole mitään säännöllisiä katastrofeja tullut tietoon, niin hiekka ei varmaankaan ole täysin käyttökelvotonta, jos hiekan pesee huolellisesti ja nyt esille tulleen tiedon perusteella käyttää vaikkapa ensimmäiset puoli vuotta vedenparannusainetta.
"If the desired tank seems too expensive, settle for a cheaper one" - Takashi Amano
KaSu
Junior Member
Junior Member
Viestit: 222
Liittynyt: 10:50, 22.10.2002
Paikkakunta: Hanko

Viesti Kirjoittaja KaSu »

Julkinen anteeksi pyyntöni Sauramalle. Ei todellakaan ollut tarkoitus syyttänyt sinua mistään, mutta mikäli pahoitit mielesi minun takia niin pyydän nöyrimmin anteeksi. [:I]
~Katja~
Kris
Senior Member
Senior Member
Viestit: 757
Liittynyt: 11:25, 10.08.2001
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Kris »

Juska kirjoitti:Minulle tämä "öljyinen" hiekkakeskustelu toi yhtäkkiä mieleen täällä Aqua-webissäkin usein nähdyt pohdinnat vedenparannusaineiden käytön mielekkyydestä. Useimmat ovat olleet sitä mieltä, ettei niitä kannata käyttää suomalaisen vesijohtoveden kanssa, mutta eikös tässä olisi perusteltu paikka vedenparannusaineen käytölle, sillä nehän nimenomaan on tarkoitettu sitomaan mahdolliset raskasmetallit?
Öljy ei ole "raskasmetalli" vaan hiilivety. Siksi vedenparannusaineista on turha etsiä ihmeparannusta öljyiseen hiekkaan. Olisihan se toki kiva, jos öljyonnettomuuden sattuessa voisi ajaa vain laivan öljyläikän viereen ja kaataa mereen parituhatta litraa Aquasafea ;-) mutta kun näin ei ole...
Juska kirjoitti:Koska akvaristien yleiset kokemukset viittaavat siihen ettei kyseinen Optirock-hiekka ole kaloille myrkyllistä ainakaan akuutisti eikä pidemmälläkään aikavälillä ole mitään säännöllisiä katastrofeja tullut tietoon, niin hiekka ei varmaankaan ole täysin käyttökelvotonta, jos hiekan pesee huolellisesti ja nyt esille tulleen tiedon perusteella käyttää vaikkapa ensimmäiset puoli vuotta vedenparannusainetta.
Tämä on sinun tulkintasi asiasta. Minä olen nähnyt aika monta kirjoitusta, jossa harrastajat kertovat erinäisistä oudoista kalakuolemista k.o. hiekan käytön yhteydessä. Minä en ainakaan millään suostuisi uskomaan, että tähänastiset kokemukset antavat k.o. hiekalle puhtaat paperit.
Tumppi
Junior Member
Junior Member
Viestit: 103
Liittynyt: 20:47, 01.11.2002
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Järvenpää

Viesti Kirjoittaja Tumppi »

Minullahan on akvaariossa juuri tätä paljon puhuttua Optirocia. Vastikään perustetussa akvaariossani vihermonniset ottivat ja sairastuivat johonkin tulehdukseen, joka ilmeni rintaevän tyvessä/kidusten "loppupäässä". Karanteeniakvaariossa monniset tulivat terveiksi, mutta siirrettyäni ne takaisin isoon akvaan, kalat sairastuivat uudelleen. Tämän yhteydessä tuli kyllä mieleen, että olisiko syy monnisten sairastumiseen käytetty hiekka? Muilla kaloilla kun ei ollut mitään oireita ja kaloistani monniset ovat ainoita, jotka veivaavat hiekkaa kidustensa läpi.
Blue
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1356
Liittynyt: 14:13, 30.06.2001
Paikkakunta: Seinäjoki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Blue »

Tumppi kirjoitti:Minullahan on akvaariossa juuri tätä paljon puhuttua Optirocia. Vastikään perustetussa akvaariossani vihermonniset ottivat ja sairastuivat johonkin tulehdukseen, joka ilmeni rintaevän tyvessä/kidusten "loppupäässä". Karanteeniakvaariossa monniset tulivat terveiksi, mutta siirrettyäni ne takaisin isoon akvaan, kalat sairastuivat uudelleen. Tämän yhteydessä tuli kyllä mieleen, että olisiko syy monnisten sairastumiseen käytetty hiekka? Muilla kaloilla kun ei ollut mitään oireita ja kaloistani monniset ovat ainoita, jotka veivaavat hiekkaa kidustensa läpi.
Ihan mahdollista. Meillä ei ole monniset sairastuneet, mutta pari tetraa kylläkin. kukaan ei tiedä mikä niillä on. Ihan vielä en ajatellut hiekkaa ruveta vaihtamaan, mutta katsotaan nyt.
Kati
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1423
Liittynyt: 13:42, 22.01.2002
Paikkakunta: Helsinki; TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kati »

Kris kirjoitti:Tämä on sinun tulkintasi asiasta. Minä olen nähnyt aika monta kirjoitusta, jossa harrastajat kertovat erinäisistä oudoista kalakuolemista k.o. hiekan käytön yhteydessä. Minä en ainakaan millään suostuisi uskomaan, että tähänastiset kokemukset antavat k.o. hiekalle puhtaat paperit.
Oletko nyt varmasti suhteuttanut nämä kokemukset siihen, mikä määrä selvittämättömiä kalakuolemia tapahtuu muita pohjamateriaaleja käytettäessä?

Kun nyt itse kaivoit esiin kokemusperäisen tiedon, taidan nokittaa kaivamalla esiin sen kyseisen hiekan käyttäjille suunnatun kyselyn.

Sitten ihan sivuhuomautuksena - minusta olet aiemmin perustellut asiasi paremmin. Tähän mennessä olet kritisoinut esim. saksalaisten mattosuodatinkokemusten uskomista. Niitä oli sentään useita, ja taustalla oli akvaarioharrastuksen piirissä poikkeuksellisen hyvin perusteltu ja koeteltu teoriakin. Nyt olet itse valmis vetämään johtopäätöksiä mielestäni huomattavasti köykäisemmin perustuen - yllätys yllätys - yksittäisiin kokemuksiin.

Tämä siis ihan ottamatta kantaa hiekan vaarallisuuteen tai vaarattomuuteen. Todennäköisesti vaihdan itsekin hiekat toiseen vähän niinku varmuuden vuoksi, kun seuraavan kerran on syy tyhjentää joku sitä sisältävä allas. Hiekka ei maksa paljoa, ja olen muutenkin tullut harkinneeksi vähän hienompaa tavaraa. En kuitenkaan osannut säikähtää tästä kohusta niin paljoa, että vartavasten alkaisin sotkea täysin toimivia akvaarioita - se on mielestäni suurempi riski.

Ja sitten taas asiaan. Jos pohjamateriaali sisältää öljyä ja/tai raskasmetalleja, eikö sillä luulisi olevan (miinusmerkkisiä) vaikutuksia kasveihinkin? Tai esim. suodatinpöpöihin? Kotiloihin? Minä en ainakaan sellaisia ole havainnut.

Luulen myös, että jos ongelmaksi asti saastunutta hiekkaa on, kaikki säkilliset eivät ole yhtä likaisia. Sitä suuremmalla syyllä olen sitä mieltä, että toimivasta akvaariosta on turha mennä hiekkaa vaihtamaan. Jos sensijaan ongelmia on, ja jos muutakaan aiheuttajaa ei löydy, vaihtaisin itsekin - just in case.
Tumppi kirjoitti:Tämän yhteydessä tuli kyllä mieleen, että olisiko syy monnisten sairastumiseen käytetty hiekka?
"Tuli mieleen"? Minähän sen ääneen laukaisin: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?&p=3372372. Te miehet olette joskus aika kovia keksimään asioita ihan itse. Joo sori, oon pahalla päällä, ja mulla on aiheeseen liittyviä traumoja ihan tarpeeksi :frown: [}:)].

Kati
Blue
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1356
Liittynyt: 14:13, 30.06.2001
Paikkakunta: Seinäjoki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Blue »

Kati kirjoitti:Te miehet
Miehet? Mutta Tumppihan on nainen 8O *pihalla*
Juska
Junior Member
Junior Member
Viestit: 146
Liittynyt: 19:11, 10.02.2003
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Juska »

Kris kirjoitti: Öljy ei ole "raskasmetalli" vaan hiilivety. Siksi vedenparannusaineista on turha etsiä ihmeparannusta öljyiseen hiekkaan.
Näinhän se on. En tarkoittanut vedenparannusaineen auttavan itse öljyn poistoon, vaan ketjussa aiemmin mainittuihin raskasmetallijäämiin, jotka liittyvät hiekan kuivaamiseen öljyllä. Ajattelin vain, että vähintään kannattaisi käyttää vedenparannusainetta noihin mahdollisiin raskasmetalleihin, jos koko pohjan vaihto ei tunnu mahdolliselta/tarpeelliselta.
"If the desired tank seems too expensive, settle for a cheaper one" - Takashi Amano
Kati
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1423
Liittynyt: 13:42, 22.01.2002
Paikkakunta: Helsinki; TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kati »

Blue kirjoitti:
Kati kirjoitti:Te miehet
Miehet? Mutta Tumppihan on nainen 8O *pihalla*
Et sinä ole pihalla, vaan minä. Täysin, kuten tavallista.

Joo, anteeksi. Tumppi oli eka naispuolinen Tumppi, johon minä törmään, muttei suinkaan eka nainen, joka on harrastanut tuota mainitsemaani. Kuten mainitsin, olen traumatisoitu, ehkä annatte anteeksi (sekä Tumppi että kaikki maailman miehet)..?


Kati, vaihteeksi nolona [:I]
Jaani
Senior Member
Senior Member
Viestit: 537
Liittynyt: 15:19, 21.08.2002
Akvaarioseurat: HAS
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Tuusula

Viesti Kirjoittaja Jaani »

Kati kirjoitti:Jos pohjamateriaali sisältää öljyä ja/tai raskasmetalleja, eikö sillä luulisi olevan (miinusmerkkisiä) vaikutuksia kasveihinkin? Tai esim. suodatinpöpöihin? Kotiloihin? Minä en ainakaan sellaisia ole havainnut.
Kotiloista voisi ainakin olla hyötyä, jos tuota raskasmetallien ja öljyn/jäämien määrää lähtisi tarkemmin tutkimaan. Muistan kuulleeni, että ainakin simpukat kestävät yllättävän paljon kaikkea saastetta ja keräävät sitä itseensä pohjalla möyriessään.

Samoin oletan olevan kierteissarvikotiloiden osalta, ja nehän ovat todella paljon hiekan kanssa tekemisissä. Kauan altaassa olleista kotiloista luulisi jäämiä löytyvän todella runsaasti verrattuna hiekan myrkkypitoisuuksiin. Kukapa pystyisi tuon tutkimaan? Tuota kautta kotiloita syöviin kaloihinkin voi kertyä huomattavia määriä enemmän myrkkyjä kuin muihin altaan fisuihin.

-Jaani-
Mikkoj
Starting Member
Starting Member
Viestit: 5
Liittynyt: 22:23, 18.05.2003
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Mikkoj »

Öljy ei ole "raskasmetalli" vaan hiilivety. Siksi vedenparannusaineista on turha etsiä ihmeparannusta öljyiseen hiekkaan. Olisihan se toki kiva, jos öljyonnettomuuden sattuessa voisi ajaa vain laivan öljyläikän viereen ja kaataa mereen parituhatta litraa Aquasafea ;-) mutta kun näin ei ole...
Aivan näin yksinkertainen ei öljyn kemiallinen koostumus ole. Öljyssä on suuri määrä erilaisia hiilivetyjä ja muita orgaanisia yhdisteitä. Näiden lisäksi öljyssä on myös huomattava määrä erilaisia mineraaleja ja raskasmetalleja. Se että mikä edellämainittujen suhde on, riippuu siitä mistä päin maailmaa öljy on porattu, käytetyn jakeen raskaudesta ja monista muista tekijöistä. Aina kun öljyä on läsnä niin olisin kiinnostunut myös mahdollisista raskasmetalleista.

Itselläni luullakseni on juuri tuota kuuluisaa Optirocin hiekkaa, joskaan en ole tästä aivan 100% varma. pH on happaman puolella, eli raskasmetallit olisivat liuenneet jos olisivat liuetakseen. Määritin raskasmetallipitoisuudet kolmellekymmenelle tyypillisimmälle alkuaineelle akvaariovedestä ICP-AES/ICP-MS (induktiivisesti kytkettu plasma - atomiemissiospektrometria ja -massaspektrometria.. HUH mitä sanahirviöitä :D ) ja tulos oli täysin puhdas. Mainittakoon varmasti outoja menetelmiä ihmetteleville, ettei analyysejä juurikaan tarkemmin voi enää tehdä. Määritysrajat ovat alkuaineesta riippuen noin 20 ppb tasolla (part per billion = mikrogrammaa litrassa).

Tulos siis todistaa että omasta hiekastani ei liukene veteen raskasmetalleja, eikä niitä myöskään ole tullut vesijohtoveden mukana. Mitä tulee vedenparannusaineisiin, niin käsittääkseni niiden idea on sitoa raskasmetallit tyypillisesti kelaateiksi, jolloin ne eivät enää muodosta välitöntä vaaraa asujaimistolle. Tämä on osittain mutua, koska en aineiden kemialliseen koostumukseen ole itse tutustunut, vaan kuunnellut mitä akvaariokauppiaat höpöttää ja vetänyt siitä johtopäätökset.

Pahoittelen teknobabblea. Voin yrittää tulkita sitä enemmän suomen kielelle tarvittaessa.

Mikko Järvikivi
Kris
Senior Member
Senior Member
Viestit: 757
Liittynyt: 11:25, 10.08.2001
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Kris »

Kati kirjoitti:
Kris kirjoitti:Tämä on sinun tulkintasi asiasta. Minä olen nähnyt aika monta kirjoitusta, jossa harrastajat kertovat erinäisistä oudoista kalakuolemista k.o. hiekan käytön yhteydessä. Minä en ainakaan millään suostuisi uskomaan, että tähänastiset kokemukset antavat k.o. hiekalle puhtaat paperit.
Oletko nyt varmasti suhteuttanut nämä kokemukset siihen, mikä määrä selvittämättömiä kalakuolemia tapahtuu muita pohjamateriaaleja käytettäessä?
Ihan hyvä pointti ja periaatteessa olen samaa mieltä kanssasi. Olen vain ajoittain ollut pöyristynyt siitä, miten erilaiset asiat saavat lähes TOTUUDEN statuksen kovin köykäisin perustein. Itse yritin tässä threadissa aikaisemmin tuoda esiin sen, että jos kyseisessä hiekassa on öljy- ja/tai raskasmetallijäämiä, keskeisenä puheenaiheena on riskin suuruus. Toki on niin, että jos hiekassa on suuria määriä jotain myrkyllistä ainetta, se huomataan varsin pian. Silloin kymmenet huutavat täällä hiekkaa myrkylliseksi. Mutta jos öljyn ja muun moskan jäämät ovat kovin pieniä, silloin vain osa kaloista sairastuu tai kuolee. Ja silloinkin löytyy kymmeniä, satoja tai tuhansia akvaristeja, jotka ovat valmiita vannomaan kyseisen hiekan erinomaisuuden puolesta. Mutta se ei silti muuta sitä tosiasiaa, että joillekin kaloille hiekassa oleva öljy oli kohtalokasta.
Nyt tässä edellä kommentoimani kirjoitus oli mielestäni aikalailla tyypillinen esimerkki tällaisesta (joskus vaarallisestakin) yleistyksestä.
Kati kirjoitti:Kun nyt itse kaivoit esiin kokemusperäisen tiedon, taidan nokittaa kaivamalla esiin sen kyseisen hiekan käyttäjille suunnatun kyselyn.
Kaikella kunnioituksella: en usko, että tuon kyselyn avulla saisit selville paljoa muuta kuin sen, onko hiekka erittäin myrkyllistä kaloille. Pienempien harmien havainnointi vaatii vähän erilaista lähestymistapaa ja palaan tähän ajanpuutteen vuoksi myöhemmin.
Kati kirjoitti:Sitten ihan sivuhuomautuksena - minusta olet aiemmin perustellut asiasi paremmin.... Nyt olet itse valmis vetämään johtopäätöksiä mielestäni huomattavasti köykäisemmin perustuen - yllätys yllätys - yksittäisiin kokemuksiin.
Kiitos vain ;-). Huomaa kuitenkin yksi tärkeä juttu. Tietoisesti vältin väittämästä, että tähänastisten kokemusten perusteella hiekka voitaisiin yksiselitteistesti tuomita vaaralliseksi/haitalliseksi. [Uskon kyllä edelleen, että öljylle haiseva hiekka ei sovi akvaariokäyttöön, mutta se on toistaiseksi enemmänkin uskonasia.] Sen sijaan sanoin, että tähän asti on sellaisiakin kokemuksia, jotka antavat aihetta huoleen ja siksi en julistaisi hiekkaa vaarattomaksi.
Kati kirjoitti: ...En kuitenkaan osannut säikähtää tästä kohusta niin paljoa, että vartavasten alkaisin sotkea täysin toimivia akvaarioita - se on mielestäni suurempi riski.
Joo, ymmärrän ihan hyvin. Enemmänkin olisin nyt huolissani niiden vasta perustettavien akvaarioiden kohdalla.
Kati kirjoitti:Ja sitten taas asiaan. Jos pohjamateriaali sisältää öljyä ja/tai raskasmetalleja, eikö sillä luulisi olevan (miinusmerkkisiä) vaikutuksia kasveihinkin? Tai esim. suodatinpöpöihin? Kotiloihin? Minä en ainakaan sellaisia ole havainnut.
Enpä tiedä noista kasveista ja kotiloista. Tulee kyllä mieleen, että kalojen kohdalla optimaaliset olosuhteet ovat kaikkein kauimpana akvaarion oloista. Eli jos ajattelet sitä "välimatkaa", joka vallitsee akvaarion olosuhteiden (vesi, valaistus, ravinto, tila, jne.) sekä kunkin akvaariossa elävän eläin- tai kalalajin optimaalisten olosuhteiden välillä, kalojen kohdalla tuo välimatka lienee pisin. Näin ollen ne todennäköisesti kärsivät ensimmäisenä kaikenlaisista haitoista.
Kati kirjoitti:Luulen myös, että jos ongelmaksi asti saastunutta hiekkaa on, kaikki säkilliset eivät ole yhtä likaisia. Sitä suuremmalla syyllä olen sitä mieltä, että toimivasta akvaariosta on turha mennä hiekkaa vaihtamaan. Jos sensijaan ongelmia on, ja jos muutakaan aiheuttajaa ei löydy, vaihtaisin itsekin - just in case.
Näin varmaan on ja pitkään akvaariossa ollut hiekka on ehkä peseytynytkin (jos siinä alussa ei ollut kovin paljoa öljyä). Kuten edellä sanoin, kriittisin olisin uusien akvaarioiden kohdalla.
Mikkoj kirjoitti:Aivan näin yksinkertainen ei öljyn kemiallinen koostumus ole.
OK, kiitos tarkennuksesta. Omana tarkoituksenani oli lähinnä tuoda esiin se, että ne öljyn mahdolliset haitat eivät ole peräisin ainoastaan raskasmetalleista. Öljyn haitat ekosysteemeille ovat ainakin oman ymmärrykseni mukaan ensisijaisesti seurausta noista hiilivetykomponenteista ja vasta toissijaisesti raskasmetalleista. Korjatkaa jos olen väärässä. Toki akvaariokäytössä myös nuo raskasmetallit voivat olla merkittävässä asemassa.
Mikkoj kirjoitti:Itselläni luullakseni on juuri tuota kuuluisaa Optirocin hiekkaa, joskaan en ole tästä aivan 100% varma. pH on happaman puolella, eli raskasmetallit olisivat liuenneet jos olisivat liuetakseen. Määritin raskasmetallipitoisuudet kolmellekymmenelle tyypillisimmälle alkuaineelle akvaariovedestä ICP-AES/ICP-MS ...
Tästä tekniikasta en mitään ymmärrä, mutta hatunnosto aktiivisuudelle! Nyt tulee kyllä mieleen muutama keskeinen tarkennus, ettei jäisi metsä näkemättä kun on niin paljon puita:
1. Onko se hiekkasi tuota Optirocia vai ei? (tämä on aika keskeinen, vai mitä ;-) )
2. Miten kauan se on akvaariossasi ollut ja paljonko vaihdat vettä viikossa? (Jos se on ollut 300-litraisessa akvaariossa vaikkapa vuoden ja vaihdat 50% viikossa niin yhtäkkiä laskettuna olet pessyt sitä 7800 litran vesimäärällä, mikä vastannee noin 25 ammeellista vettä. Siinä voi yksi jos toinenkin raskasmetallimolekyyli mennä vessanpönttöön).
3. Käytätkö vedenparannusainetta? (ts. onko raskasmetallit saostuneet pohjalle, josta olet ne imuroinut pois)
4. Voiko öljyjäämiä testata samalla tekniikalla yleisemmin (siis niitä hiilivetykomponentteja)?

Tarkoitukseni ei ole kuulostaa ilkeältä, mutta noiden asioiden julkituominen antaa vähän paremmin osviittaa testisi soveltuvuudesta tähän ongelmaan!
Mikkoj
Starting Member
Starting Member
Viestit: 5
Liittynyt: 22:23, 18.05.2003
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Mikkoj »

kris kirjoitti:OK, kiitos tarkennuksesta. Omana tarkoituksenani oli lähinnä tuoda esiin se, että ne öljyn mahdolliset haitat eivät ole peräisin ainoastaan raskasmetalleista. Öljyn haitat ekosysteemeille ovat ainakin oman ymmärrykseni mukaan ensisijaisesti seurausta noista hiilivetykomponenteista ja vasta toissijaisesti raskasmetalleista. Korjatkaa jos olen väärässä. Toki akvaariokäytössä myös nuo raskasmetallit voivat olla merkittävässä asemassa.
Öljyn primääriset haittavaikutukset eivät varmasti ole raskasmetallien aiheuttamia. Toisaalta jo mikroskooppisen pienen öljymäärän havaitsee silmällä akvaarion pinnalta. Jos en väärin muista niin yksi pisara riittää veteen levitessään tekemään silminnähtävän kalvon jalkapallokentän kokoiselle alueelle. Pienenpieni, kaloille varmasti vaaraton öljymääräkin voi siis näkyä silmälle hurjan näköisenä öljylammikkona veden pinnalla. Tämä siis puhdasta teoretisointia. Itse en toki ostaisi hiekkaa, jossa tiedän olevan öljyjäämiä, enkä suosittele tätä muillekaan, koska vaihtoehtoja on olemassa. Tähän voisi päättää itsestäänselvän osuuden :D
kris kirjoitti:Tästä tekniikasta en mitään ymmärrä, mutta hatunnosto aktiivisuudelle! Nyt tulee kyllä mieleen muutama keskeinen tarkennus, ettei jäisi metsä näkemättä kun on niin paljon puita:
1. Onko se hiekkasi tuota Optirocia vai ei? (tämä on aika keskeinen, vai mitä ;-) )
2. Miten kauan se on akvaariossasi ollut ja paljonko vaihdat vettä viikossa? (Jos se on ollut 300-litraisessa akvaariossa vaikkapa vuoden ja vaihdat 50% viikossa niin yhtäkkiä laskettuna olet pessyt sitä 7800 litran vesimäärällä, mikä vastannee noin 25 ammeellista vettä. Siinä voi yksi jos toinenkin raskasmetallimolekyyli mennä vessanpönttöön).
3. Käytätkö vedenparannusainetta? (ts. onko raskasmetallit saostuneet pohjalle, josta olet ne imuroinut pois)
4. Voiko öljyjäämiä testata samalla tekniikalla yleisemmin (siis niitä hiilivetykomponentteja)?
Tarkoitukseni ei ole kuulostaa ilkeältä, mutta noiden asioiden julkituominen antaa vähän paremmin osviittaa testisi soveltuvuudesta tähän ongelmaan![/quote]

Ihan työn puolesta noita kesällä tutkailin ja syksyllä teen nyt kattavamman määrityksen, kunhan vain aikataulu antaa myöten ja pääsen sopivien laitteiden äärelle. Mutta kuumiin kysymyksiin:

1. Tämä on se tuhannen taalan kysymys. Olen 98% varma että hiekka on juuri tuota. Partikkelikoko on sama ja muistelisin lukeneeni valmistajan pussin kyljestä. Toisaalta niin kauan kun on olemassa tämä 2% virhemarginaali niin en pistä päätäni asiasta pantiksi.

2. Hiekka on akvaariossa ollut nyt 4kk. Akvaarion koko on 310 litraa ja vedestä vaihtuu puolet viikottain. Muistettavaa on kuitenkin että öljyn liukoisuus veteen on erittäin niukkaa ja hienorakeiseen hiekkaan sidotun öljyn katoaminen hiekanjyvienn pinnalta on erittäin hidasta. Pointti siis on se että vaikka vettä olisi vaihdettu runsaastikin, on erittäin epätodennäköistä että kaikki jäämät olisi saatu tankista poistettua. Vesi, maaperä ja öljy on pirun ikävä yhdistelmä :(

3. En käytä vedenparannusaineita. En näe niille mitään käyttöä, koska tankissa ei mittausten perusteella ole raskasmetalleja. Muuta käyttöä en juuri näille litkuille ole keksinyt, mutta se ei tarkoita sitä etteikö sellaisia olisi. Kypsytyksen hoidin biopohjaisesti ilman lisäaineita.

4. Öljyjäämiä ei tällä metodilla voi testata. Öljyjäämien määrittäminen onkin sitten jo paria kertaluokkaa kimurantimpi juttu. Hiekalle pitäisi löytää ja kehittää luotettava menetelmä, jolla näyte ensinnäkin saadaan mitattavaan muotoon. Menetelmiä varmasti on pilvin pimein valmiinakin, mutta niiden saaminen on kiven alla. Tässä onkin mielenkiintoinen pähkinä pureskeltavaksi. Ilmoitan jos pääsen tulokseen tai murran hampaani :D

Ilkeältä et toki kuulostanut, pelko pois :) Koko alkuperäisen mittauksen pointtina ei ollut arvioda hiekan raskasmetallimäärää vaan sitä että onko vesilaitoksen vesijohtovedessä (Espoo, Matinkylä) raskasmetalleja. Tällaista joku taho ehdotti, pidin asiaa mahdottomana ja päätin tarkistaa asian. Kun pitoisuudet näyttivät nollaa, on selvää ettei raskasmetalleja tule myöskään pohjahiekasta (eikä luonnosta haalituista kivistä). Määritykset tehtiin siis tietenkin akvaariosta otetusta vedestä, ei kraanavedestä suoraan. Kraanavesimäärityksen tein erikseen ja tulos oli niinikään nollatasoa.

Teoriassa on monta aukkoa, joista suurin ja ympyrän sulkeva on tuo hiekka ja sen alkuperä. Tällä hetkellä mittaukset todistavat vain sen että tankkini vesi, hiekka ja sisustus ovat raskasmetallivapaita. Yritän jäljittää myyjäliikkeen kautta hiekan alkuperän ja varmistaa valmistajan.

Mikko Järvikivi
Kris
Senior Member
Senior Member
Viestit: 757
Liittynyt: 11:25, 10.08.2001
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Kris »

Kiitos taas tarkennuksista, tämähän kuulostaa mielenkiintoiselta!
Mikkoj kirjoitti:2. Hiekka on akvaariossa ollut nyt 4kk. Akvaarion koko on 310 litraa ja vedestä vaihtuu puolet viikottain. Muistettavaa on kuitenkin että öljyn liukoisuus veteen on erittäin niukkaa ja hienorakeiseen hiekkaan sidotun öljyn katoaminen hiekanjyvienn pinnalta on erittäin hidasta. Pointti siis on se että vaikka vettä olisi vaihdettu runsaastikin, on erittäin epätodennäköistä että kaikki jäämät olisi saatu tankista poistettua. Vesi, maaperä ja öljy on pirun ikävä yhdistelmä :(
Auts, tämä oli huono uutinen. Olin nimittäin itse arvellut, että pitkään akvaariossa ollut ja mahdollinen lievästi öljyinen hiekka olisi turvallisempaa kuin tuore öljyinen hiekka. Tämä siksi, että pitkän päälle öljy peseytyisi pois. Mutta tämä siis lienee harhakäsitys ja kannattaa pistää mieleen. Tuli vain mieleen se miten öljyyntyneitä rantoja ja lintuja pestään öljystä. Tällöin ilmeisesti oleellista kuitenkin on, että siinä käytetään jotain saippuan kaltaista ainetta mukana? (Ja sehän ei akvaariokäytössä oikein ole hyvä yhdistelmä ;-)

Mutta vielä tarkennus: vaikka öljy kokonaisuudessaan ei peseytyisi pois, luulisi että vesien vaihto vaikuttaisi mittaamiisi raskasmetallipitoisuuksiin. Maalaisjärjellä ajattelisin, että öljyssä olevat raskasmetallit voivat olla akvaariossa lähinnä neljässä paikassa:
1. Edelleen "kiinni" niissä öljyjäämissä, jotka ovat hiekassa (ja jonka mukana ovat akvaarioon tulleet). Tällöin et varmaan löydä niitä mitatessasi veden raskasmetallipitoisuutta, mutta ne voivat silti olla haitaksi pohjaa mussuttaville kaloille tai kotiloille (ja kotiloita mussuttaville kaloille).
2. Liuenneina veteen. Silloin saat ne kiinni tällä testillä, mutta nyt täytyy huomioida myös, että olet vedenvaihtojen kautta poistanut akvaariosta merkittävän osan öljyn kautta tulleista raskasmetalleista.
3. Saostuneina jonnekin (ilmeisesti pohjalle).
4. Kertyneinä kaloihiin ja muihin eliöihin.
Nyt käyttämäsi tekniikka paljastaa käsittääkseni vain veteen liuenneet metallit. Se ei siis ehkä ihan kuitenkaan täysin kerro sitä, onko tuon hiekan mukana tullut raskasmetalleja. Toivottavasti en nyt mene ihan pieleen tässä päättelyssä...
saurama
Valopää
Valopää
Viestit: 1880
Liittynyt: 13:54, 12.06.2002
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja saurama »

Mikkoj kirjoitti:1. Tämä on se tuhannen taalan kysymys. Olen 98% varma että hiekka on juuri tuota. Partikkelikoko on sama ja muistelisin lukeneeni valmistajan pussin kyljestä. Toisaalta niin kauan kun on olemassa tämä 2% virhemarginaali niin en pistä päätäni asiasta pantiksi.
Muistaakseni nappasit hiekan Petriltä Akvaariokeskuksesta ja hänellä on Kauniston Soraa, ei Optirocia. Mikäli meni näin päin, saanko sen tonnin :mrgreen: ?
Samu Saurama
www.AudioVideo.fi - ilmaiseksi kaikki viihde-elektroniikasta
Mikkoj
Starting Member
Starting Member
Viestit: 5
Liittynyt: 22:23, 18.05.2003
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Mikkoj »

kris kirjoitti:Auts, tämä oli huono uutinen. Olin nimittäin itse arvellut, että pitkään akvaariossa ollut ja mahdollinen lievästi öljyinen hiekka olisi turvallisempaa kuin tuore öljyinen hiekka. Tämä siksi, että pitkän päälle öljy peseytyisi pois. Mutta tämä siis lienee harhakäsitys ja kannattaa pistää mieleen. Tuli vain mieleen se miten öljyyntyneitä rantoja ja lintuja pestään öljystä. Tällöin ilmeisesti oleellista kuitenkin on, että siinä käytetään jotain saippuan kaltaista ainetta mukana? (Ja sehän ei akvaariokäytössä oikein ole hyvä yhdistelmä ;-)
Eikös öljyyntyneiltä rannoilta hiekka pääosin kuorita pois ja toimiteta jätteenkäsittelyyn muualle, silloin kun se vain on mahdollista? Näin ainakin olen dokumenttien antanut itselleni kertoa.

Öljy akvaariossa järjen mukaan jumiutuisi juuri tuonne pohjalle, eli hiekkaan. Mitä syvemmällä hiekassa öljyä on, sitä pienempi on sen ympärillä tapahtuva veden liike ja järjen mukaan pohjimmaisimman hiekan sitoma öljy ei koe juuri minkäänlaista liotusefektiä. Tämä siis jos hiekkaa ei käännellä ja möyhitä. Pikaisesti voisi päätellä öljyn määrän lisääntyvän mitä syvemmälle hiekkaan kaivaudutaan.

Se että kuinka paljon hiekassa lopulta on öljyä huolellisen pesun jälkeen, on asia, joka olisi pirun mielenkiintoista määrittää. Tähän vain tarvittaisiin laitteet ja kuukauden verran työtunteja (jos edes riittää). Itse pesin omat hiekkani 15 kertaa pussista otettuani.
kris kirjoitti:Mutta vielä tarkennus: vaikka öljy kokonaisuudessaan ei peseytyisi pois, luulisi että vesien vaihto vaikuttaisi mittaamiisi raskasmetallipitoisuuksiin. Maalaisjärjellä ajattelisin, että öljyssä olevat raskasmetallit voivat olla akvaariossa lähinnä neljässä paikassa:
1. Edelleen "kiinni" niissä öljyjäämissä, jotka ovat hiekassa (ja jonka mukana ovat akvaarioon tulleet). Tällöin et varmaan löydä niitä mitatessasi veden raskasmetallipitoisuutta, mutta ne voivat silti olla haitaksi pohjaa mussuttaville kaloille tai kotiloille (ja kotiloita mussuttaville kaloille).
2. Liuenneina veteen. Silloin saat ne kiinni tällä testillä, mutta nyt täytyy huomioida myös, että olet vedenvaihtojen kautta poistanut akvaariosta merkittävän osan öljyn kautta tulleista raskasmetalleista.
3. Saostuneina jonnekin (ilmeisesti pohjalle).
4. Kertyneinä kaloihiin ja muihin eliöihin.
Nyt käyttämäsi tekniikka paljastaa käsittääkseni vain veteen liuenneet metallit. Se ei siis ehkä ihan kuitenkaan täysin kerro sitä, onko tuon hiekan mukana tullut raskasmetalleja. Toivottavasti en nyt mene ihan pieleen tässä päättelyssä...
Veden vaihto vaikuttaa raskasmetallipitoisuuksiin niin kauan kun metalleja vedessä on. Ennen vedenvaihtoa konsentraatio on korkeimmillaan. Muistettavaa on myö se että pH vaikuttaa voimakkaasti raskasmetallien liukoisuuteen. Mutta esittämiisi skenaarioihin:

1. Tämä on todennäköisesti se merkittävin vaara. Tässä tekemässäni mittauksessa siis pystyn kertomaan vain sen mitä vedessä on ja mitä veteen on liuennut. Aiemmin ilmaisin asian ehkä hieman epäselvästi. Liukenemattoman pitoisuuden määritys on vaikeaa, mutta ei toki mahdotonta. Useakin taho Suomessa tekee näitä ihan rutiinimäärityksinä, joten jos todella kiinnostaa se mitä hiekassa on niin analyysin saa toki teetettyä. Raskasmetallikartoitus maksanee jotain 70-200 euron väliltä, riippuen missä sen teettää ja kuinka täydellinen ja tarka kuva halutaan.

2. Tämä on melko epätodennäköinen vaihtoehto. Tein ensimmäiset määritykset vedestä, joka oli ollut altaassa vasta pari-kolme-viikkoa. Tuolloin pH oli myöskin selvästi yli seitsemän, eli liukeneminen on ollut erittäin vähäistä tai melkein mitätöntä. Toisen mittauksen tein kuukautta myöhemmin kun olin tuonut akvaarioon luonnosta hakemani kivet ja pienen joukon kaloja. Tällöin pH oli noin 6,7 luokkaa. Tulos oli jälleen nolla. Huomattavaa on myös että raskasmetalliyhdisteet painuvat pohjaan, missä veden liike yleensä on vähäisintä.

3. Saostumat ovat mahdollisia, jos esim vedenparannusaineita on käytetty. Tässähän huomautuksena on sanottava että näitähän ei tietenkään voi silmällä havaita, jos nyt ei ole kuparikaivosta altaaseensa pystyttänyt ;)

4. Raskasmetallit kertyvät kasveihin ja sitä kautta kasveja syöviin eläimiin. Hauesta olen määrittänyt raskasmetallipitoisuudet, mutta analyysiin vaadittava kalan määrä on niin suuri ettei määritys akvaariokalasta ole mielekästä. Tai no, jos jostain järjestää 200 grammaa puhdasta Tetranlihaa mikroaaltouunihajotusta ja määritystä varten :mrgreen:

Tämä on lopulta erittäin kimurantti ja mielenkiintoinen juttu. Helpointa asiaan olisi tietenkin pureutua iskemällä suoraan ongelman alkulähteeseen, eli hiekkaan. Kerrannaisvaikutusten arvioiminen vedestä on helppoa, mutta kalaston ja kasvien saama raskasmetallikuorma on vaikeammin todettavissa. Toisaalta jos vedestä ei metalleja löydy niin melkein uskaltaisin sanoa ettei ongelman kanssa kannata yöuniaan menettää.

Tästähän melkein kehitän itselleni kohta diplomityönaiheen, kun moista alan ensikuussa väsäämään [;)]
saurama kirjoitti:Muistaakseni nappasit hiekan Petriltä Akvaariokeskuksesta ja hänellä on Kauniston Soraa, ei Optirocia. Mikäli meni näin päin, saanko sen tonnin :mrgreen: ?
Minkä tonnin? :) Eikös tämä ole vähän kuin se 'million dollar wound' Forrest Gumpissa ;) Akvaariokeskuksen hiekkaa tämä on. Löysin kaksi jämäpussillista varastosta ja molemmat oli Optirocia. Todennäköisesti nämä on sitten päätyneet kaiutinjalkoihin ja Kauniston Sora akvaarioon. Muuton jälkeen sähläilin näiden hiekkapussien kanssa kyllä aika lailla ja monta säkkiä oli samanaikaisesti olohuoneessa...

Aikamoinen helpotus on kyllä jos asianlaita on tämä. Kaiutintolpat ei pistäne pahakseen pienestä öljystä, mitä nyt soundi saattaa muuttua hieman verhoutuneeksi :mrgreen:

Miinusta tässä on se että en pääse tekeemään kokeitani. Noh, edelleen kokeet todistavat että Espoon vedessä ei ole raskasmetalleja, toisin kuin minulle yritettiin uskotella.

Tuo varastossani oleva hiekka ei kyllä haise öljylle. Jos joku haluaa luopua kilosta tai parista tuoretta (pussista otettua) hiekkaa, niin olisin kiinnostunut.

Mikko Järvikivi
Tumppi
Junior Member
Junior Member
Viestit: 103
Liittynyt: 20:47, 01.11.2002
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Järvenpää

Viesti Kirjoittaja Tumppi »

Kati kirjoitti:"Tuli mieleen"? Minähän sen ääneen laukaisin: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?&p=3372372. Te miehet olette joskus aika kovia keksimään asioita ihan itse. Joo sori, oon pahalla päällä, ja mulla on aiheeseen liittyviä traumoja ihan tarpeeksi
Nyt tipahdin kärryiltä :?. Eihän tuo ollut keksitty asia, mielessähän kävi hiekan osuus sairastumisesta. Olisiko minun pitänyt eritellä KENEN mielessä tämä kävi? Mielestäni en tuolla lauseella sitä kuitenkaan omaksi ajatukseksi väittänyt ja varastanut keneltäkään kunniaa tästä oivalluksesta. *puhisee*
Kati kirjoitti:Tumppi oli eka naispuolinen Tumppi, johon minä törmään
Itse asiassa Tumppi on miespuolinen kissani, jolta olen nimen lainannut nickiksi, eli et ole ihan hakoteillä [;)].
Kati
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1423
Liittynyt: 13:42, 22.01.2002
Paikkakunta: Helsinki; TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kati »

Tumppi kirjoitti:*puhisee*
Älä enää puhise [:I]. Olin töissä, ja mulle oli juuri eräs hyväkäs käynyt kertomassa, miten erään asiakkaan kanssa tulisi toimia. Kehtasi kerrata mulle täsmälleen samat asiat ja perustelut, jotka olin eilen hänelle esittänyt. Pitäisi tietysti olla mielissään siitä, että ajatus kelpasi, mutta herne meni silti liian syvälle, eikä ollut ehtinyt vielä tulla ulos, kun palasin tänne tuulettamaan päätäni. Väärä hetki, väärä paikka, totaalisen väärä asenne -> ruma lopputulos. Anteeksi. Saat potkaista, jos tavataan.

Kati
Kris
Senior Member
Senior Member
Viestit: 757
Liittynyt: 11:25, 10.08.2001
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Kris »

Kiitos taas selvennyksistä, nyt alkaa hahmottumaan tämä hiekkajuttu ainakin noiden raskasmetallien osalta.
Mikkoj kirjoitti:Tästähän melkein kehitän itselleni kohta diplomityönaiheen, kun moista alan ensikuussa väsäämään [;)]
Ei ollenkaan huono idea! :-)
saurama kirjoitti:Muistaakseni nappasit hiekan Petriltä Akvaariokeskuksesta ja hänellä on Kauniston Soraa, ei Optirocia.
Mikkoj kirjoitti:... Akvaariokeskuksen hiekkaa tämä on.
Tämä olikin sitten vähän "huonompi" uutinen ;-), mutta siis ainakin yhden hiekan osalta hyvä tulos.
Maisu
Elite Member
Elite Member
Viestit: 5470
Liittynyt: 15:10, 30.07.2001
Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS, NCS, TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Maisu »

Minulla ei nyt ole viitteenä tuota Kalalehden juttua, mutta muistaakseni siinä esitettiin näkemys jonka mukaan raskasmetallit eivät irtoa hiekasta pesussa. Tässä keskustelussa nyt tunnutaan olevan lähtökohtaisesti eri mieltä.

Lisäksi minua kiinnostaisi kovasti missä on se tutkimus johon tuo Kalalehden juttu perustuu, kun jäämien olemassaolo siinä esitetään varmaksi. Optirociltahan sanottiin kyselijöille, ettei asiaa ole tutkittu.
Mikkoj
Starting Member
Starting Member
Viestit: 5
Liittynyt: 22:23, 18.05.2003
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Mikkoj »

maisu kirjoitti:Minulla ei nyt ole viitteenä tuota Kalalehden juttua, mutta muistaakseni siinä esitettiin näkemys jonka mukaan raskasmetallit eivät irtoa hiekasta pesussa. Tässä keskustelussa nyt tunnutaan olevan lähtökohtaisesti eri mieltä.

Lisäksi minua kiinnostaisi kovasti missä on se tutkimus johon tuo Kalalehden juttu perustuu, kun jäämien olemassaolo siinä esitetään varmaksi. Optirociltahan sanottiin kyselijöille, ettei asiaa ole tutkittu.
Mielestäni tässä keskustelussa ei olla oltu kovin eri mieltä lehden esittämän kannan kanssa. Liukoisuus veteen on erittäin niukkaa, koska akvaarion pH on happamimmillaankin lähellä seitsemää. Kun hiekasta lähdetään määrittämään raskasmetalleja (siis ei öljyjäämiä) niin liuotus tehdään esim kunigasveteen tai vetyfluoridin ja vetyperoksidin yhdistelmään - siis tavaraan joka on montaa kertaluokkaa tujumpaa kuin happaminkaan akvaariovesi. Näidenkin määritysten kohdalla uuttoajat ovat 24 tunnin luokkaa, että saastuneesta maasta/hiekasta saadaan määritetykseen riittävä pitoisuus liukenemaan happoihin.

Näkisin raskasmetalliriskin edelleen suurimpana niille kaloille, jotka tonkivat pohjaa. Olettaen siis että Optirocin hiekassa näitä jäämiä on. Jos raskasmetallipitoisuuksien voisi olettaa olevan jo ympäristön kannalta merkittäviä niin Optiroc olisi varmasti pitänyt tehnyt tuotteistaan raskasmetallikartoitus. Eikös firma itse sanonut ettei tämä raekoko sovi lainkaan akvaariokäyttöön vai tuliko tieto toiselta taholta?

Raskasmetallimääritys hiekasta on aivan rutiinihomma. Valitettavasti en itse ole enää töissä sellaisten laitteiden äärellä, joilla tämä homma hoituisi. Jos asia alkaa painamaan todenteolla, niin määrityksiä tekee esim Geologian tutkimuskeskus (www.gsf.fi). Analyysin hinta oli muistaakseni alle 100 euroa, joten kimppana ei kulut kovin kummoisiksi nouse. Näytteeksi tarvitaan vain kourallinen puhdasta, suoraan säkistä otettua hiekkaa.

Jos tuota hiekkaa ei ole akvaarioonsa laittanut niin liekö asialla järkeä enempää rasittaa päätään. Ostaa vain hiekkaa, jonka tietää soveltuvan akvaarioon. Jos akvaariossa taas Optirocia on niin eipä se siitä yhtäkkiä muutu tappavan vaaralliseksi, jos kalat ovat siinä hyvin voineet tähän asti. Seuraavan isomman puhdistusoperation tai sisustuksen yhteydessä vaihtaa uudet hiekat pönttöön ja ongelma on ratkaistu.


Mikko
Kati
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1423
Liittynyt: 13:42, 22.01.2002
Paikkakunta: Helsinki; TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kati »

Zelittäkääs idiootille,

jos ne ainekset ei liukene veteen, eivätkä lähde huolellisessa pesussakaan, miten ne niihin kaloihin sitten joutuisivat (varteenotettavissa määrissä)? Tonkiviinkaan? Mää kun luulisin, että pesussa hiekanjyvään tulisi huomattavasti enemmän hankausta kuin edes vuodessa kalantonkua. Vai eiks?

Entäs ne tillit? Tuollahan viitattiin siihen, että kasveja syövät kalat voisivat saada myrkkyjä enemmänkin osakseen. Eikös hyvinkasvavien kasvien karsiminen sitten todennäköisesti vaikuttaisi tehokkaasti aineiden poistumiseen?


Kati
Kris
Senior Member
Senior Member
Viestit: 757
Liittynyt: 11:25, 10.08.2001
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Kris »

Kati kirjoitti:Zelittäkääs idiootille,
Toinen idiootti yrittää tässä ;-)
Kati kirjoitti:jos ne ainekset ei liukene veteen, eivätkä lähde huolellisessa pesussakaan, miten ne niihin kaloihin sitten joutuisivat (varteenotettavissa määrissä)? Tonkiviinkaan? Mää kun luulisin, että pesussa hiekanjyvään tulisi huomattavasti enemmän hankausta kuin edes vuodessa kalantonkua. Vai eiks?
Arvaukseksi menee, mutta ajattelisin näin: (vesi)pesussa saat ehkä irti veden ja hiekanjyvien hankauksen avulla irti osan mahdollisesta öljystä. Tämä on kuitenkin kertaluonteinen toimenpide ja pesun jälkeen öljyä ja sen mukana raskasmetalleja on ehkä edelleen jäljellä. Kalojen ja kotiloiden mussutus sen sijaan ei ole kertaluonteista, vaan varsinkin pohjaa tonkivat lajit hinkkaavat tavalla tai toisella noita hiekanjyviä lähes jatkuvasti. Siten ne ehkä kerrallaan saavat hyvin pienen määrän jotain töhnää sisäänsä, mutta ajan mittaan määrä voi olla merkittävä (siis haitallinen).
Kati kirjoitti:Entäs ne tillit? Tuollahan viitattiin siihen, että kasveja syövät kalat voisivat saada myrkkyjä enemmänkin osakseen. Eikös hyvinkasvavien kasvien karsiminen sitten todennäköisesti vaikuttaisi tehokkaasti aineiden poistumiseen?
Luulisi vaikuttavan, mutta kysymykseni on, onko sana "tehokkaasti" oikeutettu. Voihan olla niin, että esim. kuukauden aikana vain pieni osa pohjassa olevasta möhnästä menee kasveihin ja sitä kautta roskikseen. Silloin tämä temppu putsaa raskasmetallit ehkä vuosien tai vuosikymmenien kuluttua.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Yleistä keskustelua (akvaario)”