Osaisiko joku kertoa minulle tarkemmin veitsikalan elämästä. Siis ihan kaikki tiedot olisivat tarpeen. Liikkeissä myyvät ihan yleisesti, mutta mistään ei tunnu saavan tietoa.
ELi siis:
altaan minimikoko
vesiarvot
ruokamieltymykset
seurallisuus
muut huomioitavat asiat
musta veitsikala
Valvoja: Moderaattorit
-
Suvituuli
- Junior Member
- Viestit: 81
- Liittynyt: 15:29, 07.10.2003
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Parainen
musta veitsikala
350l malawaario, 200l Etelä-Amerikka, 100l lähirannan paludaario, 20l triops-/sukarapu-nano
-
Jani
- Advanced Member
- Viestit: 1196
- Liittynyt: 09:07, 26.09.2001
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Muutama epämääräinen vastaus
Suvituuli kyseli mustaveitsikalasta:
Vesiarvot: ei mitenkään tarkka niistä. pH 6.5 tienoilla ja lämpö 26-28 niin hyvin menee.
Ruokamieltymykset: pahamaineinen peto. Yksilöstä riippuen syö kaikki suuhun mahtuvat kalata akvaariosta ja ne jotka eivät mahdu suuhun, paloittelee jotta mahtuvat. On sitten kiltimpiäkin tapauksia jotka hyvin ruokittuina eivät hätistele isohkoja elinkumppaneitaan.
Seurallisuus: korkeintaan isojen kalojen seuraksi. Lajitovereilleen voi olla myös hyvin äkäinen mutta on saatu myös kutemaan satunnaisesti Suomessa.
Muuta huomioitavaa: kala kasvaa 50 cm kokoiseksi. Olen itse nähnyt akvaarioseuramme jäsenen luona täysikasvuisen yksilön. Tosi persoonallinen ja kesyyntyvä kala mutta yksilöstä riippuen voi olla myös akvaarion painajainen. Ei suositella vasta-alkajille ja tosiaan vain isoihin akvaarioihin isojen kalojen seuraksi. Voi myös olla kova piiloilemaan jos on sopivan kokoinen piilo olemassa.
Minimikooksi altaalle asettaisin 600-1000 LELi siis:
altaan minimikoko
vesiarvot
ruokamieltymykset
seurallisuus
muut huomioitavat asiat
Vesiarvot: ei mitenkään tarkka niistä. pH 6.5 tienoilla ja lämpö 26-28 niin hyvin menee.
Ruokamieltymykset: pahamaineinen peto. Yksilöstä riippuen syö kaikki suuhun mahtuvat kalata akvaariosta ja ne jotka eivät mahdu suuhun, paloittelee jotta mahtuvat. On sitten kiltimpiäkin tapauksia jotka hyvin ruokittuina eivät hätistele isohkoja elinkumppaneitaan.
Seurallisuus: korkeintaan isojen kalojen seuraksi. Lajitovereilleen voi olla myös hyvin äkäinen mutta on saatu myös kutemaan satunnaisesti Suomessa.
Muuta huomioitavaa: kala kasvaa 50 cm kokoiseksi. Olen itse nähnyt akvaarioseuramme jäsenen luona täysikasvuisen yksilön. Tosi persoonallinen ja kesyyntyvä kala mutta yksilöstä riippuen voi olla myös akvaarion painajainen. Ei suositella vasta-alkajille ja tosiaan vain isoihin akvaarioihin isojen kalojen seuraksi. Voi myös olla kova piiloilemaan jos on sopivan kokoinen piilo olemassa.
Oulun Akvaarioseura
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
Tässä tietoa..
Huom! Jos olet aloittelija en suosittelisi kalaa sinulle
No mutta altaan pitäsi olla vähintään 600 litranen.
Kalat voi kasvaa max. 48 cm
Korkeudella ei ole niin väliä mutta mahdollisimman pitkä akvaario olisi hyvä sillä nämä kalat tykkävät kiitää pohjaa pitkin.
Itselläni kaksi veitsikalaa 800 litrasessa.
Pienempi 25 cm ja isompi yli 30 cm.
Vesi ph. noin 6.6. ja lämpötila siinä 26-28 C
Ruuaksi annan veitsikaloilleni katkarapua, surviaisia ja kastematoja myös hiutale ja pohjatabletit käy mainiosti. Surviaiset ja kastemadot ehdottomasti tämän kalan herkkua. Heti kun haistaa että akvaarioon tiputettu niitä niin ryntää äkkiä imaisemaan niitä pohjasta ennen kuin kirjoahvenet huomaavat herkut. Isompi veitsikala on myös oppinut hakemaan pinnalta kirjoahventen pellettejä, vaikka ne ei ole sille tarkoitettu silti se tykkää niistä hirveästi.
Seurallisuus -> Mieluiten parasta jos olisi yksi samanlajin edustaja akvariossa muttein pakko. Itselläni oli alúksi yksi tämä 30 cm veitsikala pitkään yksin (se tuli akvaarion mukana). Kun hankin sille kaverin niin aluksi oli hirveitä kahakoita akvaariossa.Isompi jahtasi pientä monta kertaa kunnes lopulta hyväksyi sen. Nämä kalat silti reviirikaloja joten eivät viihdy toisen veitsikalan seurassa samassa luolassa. Isompi veitsikala asuu vanhassa suodatin putkessa. Ja pieni kiviluolassa tai milloin missäkin kolossa. Veitsikalojen seurassa voi pitää isoja kirjoahvenia kuten salvini,texas, seeprakirjoahven, sateenkaarikirjoahven tai helmikirjoahvenia tai helmiäistonkijoita. Kunhan laji ei ole hirveän tulinen siis tappelunhaluinen niin käy. Näitä kyseisiä lajeja minulla ollut samassa akvaariossa ja osa vieläkin on. Muita pohjakaloja on suklaaokamonnit,haarniskamonni ja 2 synodontis flaevitaens.
Veitsikaloille pitää rakentaa akvaarioon luolia tai putkia.Johon voivat piiloutua.
Veitsikaloissakin on yksilö eroja. Isompi veitsikalani on paljon rohkemapi ja aggressiivisempi kuin pieni. Se uhoaa kirjoahvenille ja välillä tappelee niiden kanssa.Yleensä veitsikala vie voiton sillä se on niin nopea liikeissään eikä ahvenet millään saa otetta siitä kuin se niin liukas eikä eviäkään ole. Veitsikala pystyy uskomattomasti liikkumaan nopeasti ylös ja alas, eteen ja taakse. Veitsikalat sokeita joten liikkuvat tuntoaistin avulla ja sähköelimensä. Huom! etsi silti saa sähköiskua vaikka veitsikalaan koskisit sillä se käyttää vaa liikkumiseen tätä elintä.
On huvittavaa katsella kun veitsikalat peruuttavat hitaasti putkistaan tai luolistaan ja luolan/putken suulla onkin kirjoahven.Aluksi veitsikala ei havaitse sitä vaan peruutta ulos pystö kiinni ahvenessa. Kunnes ahven liikahtaa veitsikala huomaa ettei se olekaan juurakko tai kivi vaan perivihollinen ahven ja hyökkää nopeasti sen kimppuun tai sitten säikähtää ja ui takaisin luolaan. Kerran luulin että veitsikalani oli kuollut kun se lillui putkessaan ylösalaisin , ilmeisesti nukkumassa oli. Monta kertaa olen luullut niiden tekevän kuolemaa kun en lojuvat kyljellään kasvien tai kivien päällä todellisuudessa ne ottavat vain rennosti.
Isomman veitsikalan lempipuuhaa on ahventen ärsyttäminen. Ahevnten kutuaikaan kun se huomaa niiden pesiytyneen johkin luolaan tai ruukkuun se äkkiä ui sinne.Ja jää luolaan niin kauan kunnes ahvenet lopulta kyllästyvät ja lähtevät pois.Siellä se sitten vähän aikaa tyytyväisenä muljahtelee puolelta toiselle kunnes poistuu omaan putkeensa. Kerran ahvenet olivat ehtineet jo munia ruukkuun eikä veitsikala ollut huomannut mutta sitten kun se äkkäsi uintireissullaan akvaarion toisessa päässä että ahvenet olivat taas vauhdissa. Niin hirveä tappelu syntyi ahven rukat yrittivät epätoivoisesti häätää tunkeilijaa, mutta veitsikala veti pidemmän korren ja pääsi lopulta munien kimppuun.Veitsikalathan ei suutu paljon auo juuri ollenkaan mutta silloin kun ne todella vihaisia kuten iso veitsikala kerran kun huomasi monnin uineen sen luolaan niin ne tappelevat leuat kokonaan auki mikä on hauska näky. Veitsikalathan syödessäänkin vain imaisevat ruuan suuhun eivätkä pureskele ollenkaan. Ne ovatkin omalla tavallaan akvaarion eläviä pölynimureita...
No mutta altaan pitäsi olla vähintään 600 litranen.
Kalat voi kasvaa max. 48 cm
Korkeudella ei ole niin väliä mutta mahdollisimman pitkä akvaario olisi hyvä sillä nämä kalat tykkävät kiitää pohjaa pitkin.
Itselläni kaksi veitsikalaa 800 litrasessa.
Pienempi 25 cm ja isompi yli 30 cm.
Vesi ph. noin 6.6. ja lämpötila siinä 26-28 C
Ruuaksi annan veitsikaloilleni katkarapua, surviaisia ja kastematoja myös hiutale ja pohjatabletit käy mainiosti. Surviaiset ja kastemadot ehdottomasti tämän kalan herkkua. Heti kun haistaa että akvaarioon tiputettu niitä niin ryntää äkkiä imaisemaan niitä pohjasta ennen kuin kirjoahvenet huomaavat herkut. Isompi veitsikala on myös oppinut hakemaan pinnalta kirjoahventen pellettejä, vaikka ne ei ole sille tarkoitettu silti se tykkää niistä hirveästi.
Seurallisuus -> Mieluiten parasta jos olisi yksi samanlajin edustaja akvariossa muttein pakko. Itselläni oli alúksi yksi tämä 30 cm veitsikala pitkään yksin (se tuli akvaarion mukana). Kun hankin sille kaverin niin aluksi oli hirveitä kahakoita akvaariossa.Isompi jahtasi pientä monta kertaa kunnes lopulta hyväksyi sen. Nämä kalat silti reviirikaloja joten eivät viihdy toisen veitsikalan seurassa samassa luolassa. Isompi veitsikala asuu vanhassa suodatin putkessa. Ja pieni kiviluolassa tai milloin missäkin kolossa. Veitsikalojen seurassa voi pitää isoja kirjoahvenia kuten salvini,texas, seeprakirjoahven, sateenkaarikirjoahven tai helmikirjoahvenia tai helmiäistonkijoita. Kunhan laji ei ole hirveän tulinen siis tappelunhaluinen niin käy. Näitä kyseisiä lajeja minulla ollut samassa akvaariossa ja osa vieläkin on. Muita pohjakaloja on suklaaokamonnit,haarniskamonni ja 2 synodontis flaevitaens.
Veitsikaloille pitää rakentaa akvaarioon luolia tai putkia.Johon voivat piiloutua.
Veitsikaloissakin on yksilö eroja. Isompi veitsikalani on paljon rohkemapi ja aggressiivisempi kuin pieni. Se uhoaa kirjoahvenille ja välillä tappelee niiden kanssa.Yleensä veitsikala vie voiton sillä se on niin nopea liikeissään eikä ahvenet millään saa otetta siitä kuin se niin liukas eikä eviäkään ole. Veitsikala pystyy uskomattomasti liikkumaan nopeasti ylös ja alas, eteen ja taakse. Veitsikalat sokeita joten liikkuvat tuntoaistin avulla ja sähköelimensä. Huom! etsi silti saa sähköiskua vaikka veitsikalaan koskisit sillä se käyttää vaa liikkumiseen tätä elintä.
On huvittavaa katsella kun veitsikalat peruuttavat hitaasti putkistaan tai luolistaan ja luolan/putken suulla onkin kirjoahven.Aluksi veitsikala ei havaitse sitä vaan peruutta ulos pystö kiinni ahvenessa. Kunnes ahven liikahtaa veitsikala huomaa ettei se olekaan juurakko tai kivi vaan perivihollinen ahven ja hyökkää nopeasti sen kimppuun tai sitten säikähtää ja ui takaisin luolaan. Kerran luulin että veitsikalani oli kuollut kun se lillui putkessaan ylösalaisin , ilmeisesti nukkumassa oli. Monta kertaa olen luullut niiden tekevän kuolemaa kun en lojuvat kyljellään kasvien tai kivien päällä todellisuudessa ne ottavat vain rennosti.
Isomman veitsikalan lempipuuhaa on ahventen ärsyttäminen. Ahevnten kutuaikaan kun se huomaa niiden pesiytyneen johkin luolaan tai ruukkuun se äkkiä ui sinne.Ja jää luolaan niin kauan kunnes ahvenet lopulta kyllästyvät ja lähtevät pois.Siellä se sitten vähän aikaa tyytyväisenä muljahtelee puolelta toiselle kunnes poistuu omaan putkeensa. Kerran ahvenet olivat ehtineet jo munia ruukkuun eikä veitsikala ollut huomannut mutta sitten kun se äkkäsi uintireissullaan akvaarion toisessa päässä että ahvenet olivat taas vauhdissa. Niin hirveä tappelu syntyi ahven rukat yrittivät epätoivoisesti häätää tunkeilijaa, mutta veitsikala veti pidemmän korren ja pääsi lopulta munien kimppuun.Veitsikalathan ei suutu paljon auo juuri ollenkaan mutta silloin kun ne todella vihaisia kuten iso veitsikala kerran kun huomasi monnin uineen sen luolaan niin ne tappelevat leuat kokonaan auki mikä on hauska näky. Veitsikalathan syödessäänkin vain imaisevat ruuan suuhun eivätkä pureskele ollenkaan. Ne ovatkin omalla tavallaan akvaarion eläviä pölynimureita...